Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: KJL - 02.07.08 - klo:21:37
-
Siis se pirun pieni laakeri noukkimen piikkiakselin pääs kulkee siä mutkaises kourus. Laakerista tykkäs ulkokehä ja kuulat häipyä tiehensä...
Kysyn jo nyt tyhmiä ennenkuin tarkempaa diagnostiikkaa teinkään, että onko paha vaihtaa tai miten sujuu helpoiten???
-
Muista merkeistä päädystä vaan levälleen ja uusia laakerieita paikalleen ja taas mennään. Helmutista ei kokemusta mutta samanlainen lienee. Pillit ja suuria ulosvetäjiä ja kohtuullisen kokoisia vasaroita kuten tavallisesti. Satanu?
-
Siis se pirun pieni laakeri noukkimen piikkiakselin pääs kulkee siä mutkaises kourus. Laakerista tykkäs ulkokehä ja kuulat häipyä tiehensä...
Kysyn jo nyt tyhmiä ennenkuin tarkempaa diagnostiikkaa teinkään, että onko paha vaihtaa tai miten sujuu helpoiten???
kato mallia varaosakirjan räjjäytyskuvasta, näkee miten räjähtää. Ei kait tuon luulis olevan kovinkaan paha, kyseessähän on pieni laakeri ja eihän siihen edes kohdistu kovaa kuormaa. Onkos paljon paalattu 255:lla?
-
Welgerissä on vastaavan kokoinen laakeri (vinkiksi vaan jos iskee äkkinäinen osatarve). W on kulississa läpi josta näkee laakerin. Ehkä jonkun insinöörinplantun unissa sen laakerin voisi vaihtaakin tuota kautta. Minun elämässäni maailmassa harvoin. Sen kulissikehän joutuu repimään vex, joka w:ssä tarkoittaa koko päädyn purkamista ja noukkimen kannatuksen järjestämistä muulla tavalla operation ajaksi. Noukkimen keskilaakeri tykkää olla yleensä erityisen tekkeentyny paikkaansa. Rokpulin instrumenttilistaan voisi lisätä massaulosvetimen ja migin, sisäkehään hitsataan sopiva putki johon lenkki, josta juntataan julmasti ulospäin. Paatuneen sisäkehän voi koittaa katkaista rälläkällä/vingulla. Tuon mellastuksen päätteeksi kannattaa harkita kaikkien seuraajalaakerien, piikkiakselin laakerien ja keskilaakerin vaihtoa.
-
Siis se pirun pieni laakeri noukkimen piikkiakselin pääs kulkee siä mutkaises kourus. Laakerista tykkäs ulkokehä ja kuulat häipyä tiehensä...
Kysyn jo nyt tyhmiä ennenkuin tarkempaa diagnostiikkaa teinkään, että onko paha vaihtaa tai miten sujuu helpoiten???
Helpoimmin vaihtaa paikallisessa maatalouskaupassa koko koneen!
-
Aika nätti vaihtaa. Muutama noukkimen kaari täytyy irrottaa. Laakeri on tapissa väljällä puristussovitteella sokka vain pois ja koputella irti. Jos pahasti jumittunut niin kaasulla hiukan lämpöä. Oletko saanut jo laakerin hommattua? Minulla vois olla pari varalla. Aiemmin ainakin oli vaikea löytää. :P
-
Siis se pirun pieni laakeri noukkimen piikkiakselin pääs kulkee siä mutkaises kourus. Laakerista tykkäs ulkokehä ja kuulat häipyä tiehensä...
Kysyn jo nyt tyhmiä ennenkuin tarkempaa diagnostiikkaa teinkään, että onko paha vaihtaa tai miten sujuu helpoiten???
Helpoimmin vaihtaa paikallisessa maatalouskaupassa koko koneen!
Ei kuule käy... Tää paikallisis ei myydä paalaimia... jotaki klasia ja zonteeriä vain.
Oikeesti toi oli ihan helppo remontti... Pääty auki, vetoratas ja *****ssikehä irti, rälläkällä raato irti ja uus laakeri tilalle ja pääty kasaan.
*****ilua mä kestän kyllä, typeryyttä en...
Aika nätti vaihtaa. Muutama noukkimen kaari täytyy irrottaa. Laakeri on tapissa väljällä puristussovitteella sokka vain pois ja koputella irti. Jos pahasti jumittunut niin kaasulla hiukan lämpöä. Oletko saanut jo laakerin hommattua? Minulla vois olla pari varalla. Aiemmin ainakin oli vaikea löytää. :P
En irrotellu kaaria vaan päädyn, kuten ylllä kerroin. Noukin on ok ja seuraavakin paikka hajos ja korjattiin jo. Laakeri oli kiven takana. IKH myi eioota samoin paikallinen varaosien erikoisliike (joku harakiriliike), mutta löysi kyseisen koon jostain kirjasta ja lupas tilata, jos joku sattuis joskus tarvita. Tyypillä on tommonen tapa.
-
Aika nätti vaihtaa. Muutama noukkimen kaari täytyy irrottaa. Laakeri on tapissa väljällä puristussovitteella sokka vain pois ja koputella irti. Jos pahasti jumittunut niin kaasulla hiukan lämpöä. Oletko saanut jo laakerin hommattua? Minulla vois olla pari varalla. Aiemmin ainakin oli vaikea löytää. :P
En irrotellu kaaria vaan päädyn, kuten ylllä kerroin. Noukin on ok ja seuraavakin paikka hajos ja korjattiin jo. Laakeri oli kiven takana. IKH myi eioota samoin paikallinen varaosien erikoisliike (joku harakiriliike), mutta löysi kyseisen koon jostain kirjasta ja lupas tilata, jos joku sattuis joskus tarvita. Tyypillä on tommonen tapa.
Kävi viime kesänä claasin kanssa jotta tarvitsin laakerin. Ikh:lla oli tietysti hyllyssä 211 lakeria sekä kiinalaista että kallista. Jostakin luettelosta löytyi "oikeanlainenkin". Tuli sitten kumminkin ihan perus 211. Maksoi muistaakseni vajaan 20€. Piti rälläköirä laakeria ja konetta ja telanpäätäkin vielä piti rälläköirä. Alkuperäinen laakeri olisi maksanut varaosana tilaten 400€!! Piti vaihtaa myöhemmin vielä toiseenkin paikkaan samanlainen laakeri. :P
-
korjattiin jo. Laakeri oli kiven takana.
Et kysyny Lapualta?
-
korjattiin jo. Laakeri oli kiven takana.
Et kysyny Lapualta?
Oli kiire, ei ehtiny...
-
Claassi seisoo kentälle, 8000 paalia ajettuna täysin resu, 100 paalia tehty, lähes 10 kertaa korjattu tälle kesää. Pääsee urakoitsija paalaileen, tuolla resulla ei enää viitti värkätä. ;D
-
Ainiin... kulmavaihde korjattiin viime syksynä... :-X
-
Menikö kulmavaihde kokonaan uusiksi, mitä vikaa siinä? Sen kans on saanu värkätä viime syksystä, ja uusia maksaa järjettömästi. ???
-
Menikö kulmavaihde kokonaan uusiksi, mitä vikaa siinä? Sen kans on saanu värkätä viime syksystä, ja uusia maksaa järjettömästi. ???
Poikittaisakselin laakerit ja stefa. Oma vika, kun ei vaihda öljyjä riittävän usein, mutta on niitä muutenkin poikinu.
Kuumeni lopulta pirusti ja se pienempi laakeri meni ihan murusiksi.
-
Meillä Claas 255 Nordic ´05 ja ainakin se 6000 paalua tehtynä. Ruokohelpeä, säilöheinää ja kuivaaheinää paalattuani on "muutamia" seikkoja tullut mieleen:
-Verkkosidonta ei toimi. Ei siis millään. Pieninkin maateriaalin muutos (kosteus tai muu koostumus) saattaa aiheuttaa sidonnan epäonnistumisen tai tämän "internet" jutun.
-Ruokohelven paalauksessa on omat niksinsä mutta vaikka luulet oppineesi kikat, niin aina välillä junttautuu paalu niin lujaa kammioon, että tuntuu ettei dynamiitillakaan saa sitä pois. Helpi pitää paalata Claasilla persetuntumalla traktorin moottorin ääntä kuunnellen. Helpipaalu on sivuilta pitävä (kitka suuri) ja päältä liukas (kitka pieni), joten sidonnan onnistuminen on tarkkaa hommaa.
- KJL taisi listata muut jutut mitä päältä komea kone pitää sisällään mm. verkkosidonnan ympärille kerääntyvän paskan, telojen laakereiden kivettyvät puhdistuskolot jne.
Toivottavasti Claasin muut koneet ovat parempia. Meillä on tämä 255 Nordic ja tällä mennään kunnes tämä on kuoletettu. Ennen tätä konetta oli mielikuva, että Claasin koneet ovat laadukkaita mutta nyt alkaa voida fyysisesti pahoin vaikka olisi kuinka komea Claasin puimuri lavetilla ;D
Fakiiri pitää olla, että meidän pihaan saa jonkin Claasin myytyä.
-
Meillon ollu muutaman vuojen 255, ja paalattu on joitain tuhansia paaleja. Ostettiin uutena sillon, ku 255 tuli markkinoille. Vuosikauet sidonta toimi hyvin, mutta viime vuonna alako tulla internet-paaleja. Syyksi paljastu ruostunu terä ja vika korjaantuki viilalla. Tänä kesänä eka sadonkorjuun lopulla alko taas menemään verkkoa paalin sisään. Terotin terän taas, vaikkei ollu tylysäkään. No bonus. Perehyin sitte säätöihin ja kun kiristin verkkorullan jarrua ja löysäsin verkkojarrua, vika poistu. mitään vettä tai rypsiöljyjä en oo verkkorullan tai syöttörullien päälle kaajellu, mielessä tosin kävi. Enkä oo erikseen pessy syöttörullia, enkä verkkojarrun tankoja.
-
Meillä Claas 255 Nordic ´05 ja ainakin se 6000 paalua tehtynä.
-Verkkosidonta ei toimi. Ei siis millään. Pieninkin maateriaalin muutos (kosteus tai muu koostumus) saattaa aiheuttaa sidonnan epäonnistumisen tai tämän "internet" jutun.
Onko ne menny pilaamaan 250 Claasin loistavasti toimivan verkottimen malliuudistuksessa? Aikanaan 250CCT:llä tuli paalattua joku 17000 paalia ja noukkimen lisäksi verkotin oli parhaiten toimiva osa koko koneessa. Siis aivan idioottivarma verkotin, eikä verkkomerkillä ollu mitää väliä, kaikki kävi.
Nii tai sit vain aika on kullannut muistot.... ;D
-Mf-
-
Mä paalaan edelleen 250 rollantilla ja juurikin tuo sidonta ja noukin on parasta tuossa koneessa. Muutaman vuoden paalasin etten terää teroittanut mutta sitten alkoi katkomis ongelmat. Nyttemmin olen joka kevät käyttänyt terän pois ja viilannut sen niin ei ole ongelmia. Jostain syystä tuo meidän kone alkoi jossain vaiheessa hylkiä piipon verkkoa, sittemmin en ole sitä käyttänyt vaan olen ajanut muilla merkeillä.
-
Meillon ollu muutaman vuojen 255, ja paalattu on joitain tuhansia paaleja. Ostettiin uutena sillon, ku 255 tuli markkinoille. Vuosikauet sidonta toimi hyvin, mutta viime vuonna alako tulla internet-paaleja. Syyksi paljastu ruostunu terä ja vika korjaantuki viilalla. Tänä kesänä eka sadonkorjuun lopulla alko taas menemään verkkoa paalin sisään. Terotin terän taas, vaikkei ollu tylysäkään. No bonus. Perehyin sitte säätöihin ja kun kiristin verkkorullan jarrua ja löysäsin verkkojarrua, vika poistu. mitään vettä tai rypsiöljyjä en oo verkkorullan tai syöttörullien päälle kaajellu, mielessä tosin kävi. Enkä oo erikseen pessy syöttörullia, enkä verkkojarrun tankoja.
Joo...
Terä pitää olla terävä, Viilaan joka vuosi.
Paalattavan materiaalin kosteus - yllättävää kyllä- vaikuttaa verkon katkeamiseen. Märkää paalates internetpaalien todennäköisyys on suurempi.
Piippo ei tahdo sopia, jos käyttää kaikkien jarrutankojen kautta. (Nypystä nyppyyn- Piippo) Nyppii vaan palasia piippolaisen reunasta eikiä lähe vetään verkkoa ympärille. Nykyään ajan vain 1,23*3000m Rondotexilla...
Nyt vanhemmiten ekaa kertaa jouduin kevyesti hiomaan niiden kolmen harmaan jarrutangon alapinnoilta pintaruosteen pois. Muuten on aina auttanu reilu litra vettä rullalle ja tangoille ja tarvittaes pyörittää rullasta vähä löysiä ekalle paalille, että lhtee vetään paremmin. Joskus tuntuu olevan vähä henkimaailman hommia. Yleensä ekan paalin jälkeen verkotin pelaa kuin kultakello. Joskus harvoin saattaa kietoa telan tai syöttötelan ympärille pienen soiron. Kumitela pitäis olla puhdas.
-
Joitain tuhansia 250 ite paalattu.
Jarrutangot viimaikoina alkanu ottaan ruostetta, joutuu aluksi hikkapaperilla puhistaan. Rullia ei tarvinnu puhistaa ikinä.
On muuten mäkkärissä näköjään sama verkotin kuin laassissa, vähä vielä ehkä kehittynneempi. Antaa aluksi löysijä verkkoon.
-
Uusiin Claaseihin on jarrutankojen materiaali vaihdettu. Sitä en tiedä mitä materiaalia ne nykyään ovat mutta ei meillä tuossa vanhemmassakaan ruostetta vielä tangoissa ole. Paska on pahasta kumitelalle, sen puhdistaminen auttaa yleensä aina hetkeksi.
Meidän Claus on säädetty Piipon verkolle (meille ollut halvinta) ja sillä se pelaa kohtalaisesti. Rondotexiä se sylkee noilla säädöillä aika pahasti. Säätämisen vaikeus on juuri tuo arkuus materiaalin pienellekin muutokselle. Lisäksi verkkorullan koko vaikuttaa sidonnan onnistumiseen. Keskikokoinen rulla menee hyvin jarrutangon kanssa mutta kaikki siltä väliltä tuntuu tökkivän. Pari rinkiä voodoota koneen ympärillä ja taas mennään ???
Ei kait sinä muuten mitään mutta välillä homma käy hyvin ja välillä sitten taas pykii niin kerpeleesti, niin todellisen "vian" paikallistaminen on hankalaa.
Ja edit: Kulmavaihteen öljyt vaihdettiin tässä jokin aika sitten ja lisäksi se hydrauliikan suodatin, joka maksaa nykyään 116 euroa. Julma hinta ;D ;D
-
juu... kertausta... Kriittisiä paikkoja on kulmavaihde ja MPS tiivistyssegmentin vapaan pään laakerit. Helpoimmalla pääsis, kun vaihtais ne vapaan pään laakerit vaikka kolmen vuoden välein ihan suosiolla. Ja ne muutamat moskan oksennusreiät täytyy pitää puhtaana.
Öljypumpun takaiskuventtiilin jousiongelma aiheuttaa häiriön ketjujen voiteluun.
-
MPS tiivistyssegmentin vapaan pään laakerit.
Pottupellon kommenteissa joku väitää parannusta tulleen 355 mallissa:
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pos=-29538
"ratkaisevin parannus on MPS rullissa "piparkakkurulla" poistettu ja laakerointi vankempi"
-
MPS tiivistyssegmentin vapaan pään laakerit.
Pottupellon kommenteissa joku väitää parannusta tulleen 355 mallissa:
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pos=-29538
"ratkaisevin parannus on MPS rullissa "piparkakkurulla" poistettu ja laakerointi vankempi"
Ehkä syytäkin... Muutakin vois poistaa - koko kliissin...
Joo ja paitövei, öljypumputtimen käyttötapa on muuttunu kans.
-
Tänään tuli paalattua paniikki ja paskahalavaus heiniä osa melkein kuivana ja osa vesisateessa. Pienen säätöjärkeilyn ja yms. hässäkän jälkeen Claas toimi moitteetta Piipon verkolla koko paalaussession ajan. Mitähän pahaa tämä tietää? ;D Paalaaminen on mukavaa, kun koneet toimii ;D
Meilläpäin kun ei juuri pyöröpaalaimia saati maanviljelystä liiemmälti ole, niin naapurin lapset kerääntyivät porukalla katsomaan paalausta ja käärintää pellon reunalle. Aina, kun valmis paali tipahti kammiosta, niin lapset taputtivat käsiään. Oli itellä vaikeuksia olla yhtymättä riemuun ;D ;D
-
Meillon ollu muutaman vuojen 255, ja paalattu on joitain tuhansia paaleja. Ostettiin uutena sillon, ku 255 tuli markkinoille. Vuosikauet sidonta toimi hyvin, mutta viime vuonna alako tulla internet-paaleja. Syyksi paljastu ruostunu terä ja vika korjaantuki viilalla. Tänä kesänä eka sadonkorjuun lopulla alko taas menemään verkkoa paalin sisään. Terotin terän taas, vaikkei ollu tylysäkään. No bonus. Perehyin sitte säätöihin ja kun kiristin verkkorullan jarrua ja löysäsin verkkojarrua, vika poistu. mitään vettä tai rypsiöljyjä en oo verkkorullan tai syöttörullien päälle kaajellu, mielessä tosin kävi. Enkä oo erikseen pessy syöttörullia, enkä verkkojarrun tankoja.
Olen aiemmin ollut sitä mieltä, etä Claas 255:n verkkosidonta on täysin lohduton tapaus mutta olen ollut näemmä väärässä.
Alkukesän testijakson jälkeen Claasin verkkosidonta on ihan oikeasti toiminut todella hyvin. Kikkana näyttää tosiaan olevan juuri nuo Kaupoinkin mainitsemat verkkorullan jarrun sekä verkkojarrun säätö ja niiden säätöjen suhde.
Piipon verkolla pelasi hyvin jo aiemmin ja tänään Rondotexilla 103 paalia eikä yhtään häiriötä. Säätämisen jälkeen ei yhtään sidontahäiriötä tänä kesänä. Se toimii ;D
-
MPS ongelma.
Eli Claasissahan on nämä MPS-telat jotka menee kammion sisään ja nousee ylöspäin kun paali valmistuu.
Tämä MPS-segmentti on ruvennut paalin loppuvaiheessa äänekkäästi hakkaamaan ylätoppariin ja niin voimakkaasti että koko kone tutisee. Nykyään joutuu jo verkotuksen laittamaan päälle ennen piippausta, kun tuntuu että jotain menee pian hajalle. Eli mitäs nyt säädetään?
-
MPS ongelma.
Eli Claasissahan on nämä MPS-telat jotka menee kammion sisään ja nousee ylöspäin kun paali valmistuu.
Tämä MPS-segmentti on ruvennut paalin loppuvaiheessa äänekkäästi hakkaamaan ylätoppariin ja niin voimakkaasti että koko kone tutisee. Nykyään joutuu jo verkotuksen laittamaan päälle ennen piippausta, kun tuntuu että jotain menee pian hajalle. Eli mitäs nyt säädetään?
Säädetään MPS-segmentin laakerit vaihtoon aluksi ;D Vetopuolen laakerit ilmeisesti kestävät pidempään mutta vapaan puolen laakerit hajoavat ensin.
edit: Kuhan tuo KJL herää, niin osaa varmaan sanoa tarkemmin.
-
Piipon verkolla pelasi hyvin jo aiemmin ja tänään Rondotexilla 103 paalia eikä yhtään häiriötä. Säätämisen jälkeen ei yhtään sidontahäiriötä tänä kesänä. Se toimii ;D
Joskus taannoin oli piipon verkkua käytössä ja kyllä takkusi. Mutta eipä sillon tullu säätöihin enempiä kajottua, eli laitan käyttäjän viaksi tuon.
Nyt on kuivaheinät ja toinen sato paalattu säädön jälkeen, eikä ainuttakaan sidontahäiriötä.
-
MPS ongelma.
Eli Claasissahan on nämä MPS-telat jotka menee kammion sisään ja nousee ylöspäin kun paali valmistuu.
Tämä MPS-segmentti on ruvennut paalin loppuvaiheessa äänekkäästi hakkaamaan ylätoppariin ja niin voimakkaasti että koko kone tutisee. Nykyään joutuu jo verkotuksen laittamaan päälle ennen piippausta, kun tuntuu että jotain menee pian hajalle. Eli mitäs nyt säädetään?
Säädetään MPS-segmentin laakerit vaihtoon aluksi ;D Vetopuolen laakerit ilmeisesti kestävät pidempään mutta vapaan puolen laakerit hajoavat ensin.
edit: Kuhan tuo KJL herää, niin osaa varmaan sanoa tarkemmin.
Hakkaahan tuo joo, muttei se viä mitää hajota... sinne saa kai jonkun mitta-asteikkoläpyskän, joka näyttää MPS:n asennon, mutten oo kattonu tarpeelliseksi. Jouset mulla on sisäänajon jälkeen ollu tapis asti, eli ohjekirjan mukaises rehunpaalausasennos, mitta löytyy ohjekirjasta. Vetopuolen laakereita ei kai käytännös oo tarvinnu noista uusia, mutta vapaan pään kyllä. Virheistään oppii, eli seuraavan kerran uusin nuo vapaan pään laakerit viimeistään 2011 keväällä, elleivät ennemmin hajoo. Ennakointia tuo tuntuu vaan kaipaavan. Nuo loput noukkimen laakerit meinaan uusia ennen hajoamista, kun ehdin. Paskamaisinta tuon koko härvekin remonteissa on, että ehjiä laakereita joutuu rikkomaan, että saa rikkinäisen vaihdettua. Alarullan päätypeltiä vaihdettaessa rullan kumpikin ehjä laakeri piti räjäyttää, kun ei muuten saanu rullaa pois. MPS-pakan vetopään ulompi laakerikin (ehjä) piti hajottaa, kun ei pakkaa muuten saanu irti koneesta. En sitte tiä kuinka paljon ehjää tavaraa pitää muista merkeistä hajottaa remonttien yhteydessä...
Verkotin on tänä kesänä toiminu loistavasti sen jälkeen, kun hioin ylimääräiset ruosteet "harmaiden" tankojen alapinnalta pois. Muuten jarrutankojen säätö on ohjekirjan mukainen ja kaikkien tankojen kautta syötetään. Yleensä aina paalaamattoman jakson (pidempi kuin päivä) jälkeen joutuu ekalla paalilla käymään koneen päällä käsin avittamas sidontaa... epäonnistuneen sidontayrityksen jälkeen terän runko käsin vetäen takas ylös, liraus/luraus vettä jarrutangoille ja rullalle (aina 1,5 litran mehukattipänikkä vettä mukana tai oikeestaan kaks, kun toises on ruoka ja toises juoma=vettä molemmis). Tämän jälkeen takas hyttiin ja sidonta napista. Yleensä toimii tuon jälkeen moitteetta. Piipon verkosta on semmonen kokemus, ettei ainakaan muutama vuosi sitten kestäny samoilla säädöillä kuin Rondotex eli vetomurtolujuus ei ollut riittävä. Portugeesi... paskaa...
-
MPS-pakan vetopään ulompi laakerikin (ehjä) piti hajottaa, kun ei pakkaa muuten saanu irti koneesta. En sitte tiä kuinka paljon ehjää tavaraa pitää muista merkeistä hajottaa remonttien yhteydessä...
Mps:n vetopuolesta tuli toimintasavut ulos :( Ketjupyörän takana oleva laakeri on ehjä, jostain sieltä kotelosta on laakeri sökö (todennäköisesti G kuvassa). Nivelkohdan telan pää vetopuolelta ei kestänyt kädellä koskea.
Mutta onko näin että se ulompi täytyy hajottaa?? :o
Entä vapaa pää? Täytyykö senkin niveltävä laakeri hajottaa?
Ne muut kai kannattaa vaihtaa jos luin eo. vanhat viestit oikein.