Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peurajussi - 25.10.12 - klo:06:39
-
Vinkkiä kaipaisin vähäisellä kyntökokemuksella. Kuinka saadaan nätti aloitus aikaiseksi sarka-auralla? Ajelin toisen ajokerran niin että 2. siipi lähti uimaan vaossa. Mutta käykin niin, että 1. siipi ei käännä maata vaan alkaa vängätä auraa vasemmalle, sisäänpäin jolloin se kakkosaura leikkaa sisäpuolelta maata ja jälki on hirveä. Etenkin hieman routineessa maassa asia korostuu.
Uskoisin että auran säädöt on muuten suunnilleen Ok, normaaleja viiluja kynnettäessä viilut ovat todella kauniita ja myös ykkösaura toimii kuten muutkin. Kuorimet käytössä, nekin pelaa.
Mitä kannattais kokeilla? Auran lievä kohottaminen vaan pahentaa tilannetta aloituksissa.. ???
-
Tuosta pääsee alkuun:
Ellei linkki näy, kopioi-liitä.
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/KM_kynto_1998.pdf
-
ainaskin kääntöaurat pitää olla balanssisaan muuten ei ole kaunista katseltavaa..
-
Ehkä helpoin aloitus 3 siipisellä sarkaauralla on sellainen, että ensin kynnetään matalaan aurat niin että jokainen siipi kyntää yhtä syvään, kyntösyvyys luokkaa ehkä puolet normaalista. Takasin sitten ajetaan muistaakseni pyörä 1 ja kakkosviilun välissä. Sen jälkeen on sitten aletaan kiertää normaalisyvyyteen säädetyillä ja kallistus tietenkin säädettynä kyntövaon mukaan.
Saa ihan siistin aloituksen, jos käyttää tätä kilpakyntäjien systeemiä tämänsyksyisellä kelillä, niin saattaa "silmää särkeä" ::)
-
Jossakin oppimateriaalissa oli että auran pitäis olla vaaterissa pihalla, toidesta luin että siellä kyntövaossa. Mitä virkaa kaltevuudella olis kun kuitenkin kynnetään eri syvyyksiin, pellossa kai lopullinen säätö tulis tehdä kyntösyvyyden mukaan. :P
Täytyypä kokeilla tuota matalampaan aloitusta.
-
Täytyypä kokeilla tuota matalampaan aloitusta.
Ja tekee usemman aloituksen putkeen, ei tarvitse sitten ruuvilla kaltevuutta montaa kertaa. Ihan tuo aloitussysteemin olen jostain oppaasta lukenut ja itsekin käyttänyt. Jää siihen keskelle hieman matalampaan kynnetty soiro, mutta ei sellaisia törröttäviä pystyssä olevia viiluja, kuten voi käydä, kun yrittää liikaa tyylitellä kilpakyntäjien tapaan.
-
Itse en savimailla ole pitkään aikaan edes yrittänyt tehdä ihan oikeaa aloitusta, vaan fuskannut. Kaltevuutta käytännössä missään vaiheessa ruuvaamatta ajanut takaisin ensimmäisen viilun vierestä niin, että viilut kääntyvät toisiaan vasten eivätkä lainkaan päällekäin mutta kaikki sänki peittyy. Näyttää ihan siistiltä eikä siitä ole ollut mitään haittaa, vaikka alle jääkin kahden viilun leveys kyntämätöntä.
-
Itse en savimailla ole pitkään aikaan edes yrittänyt tehdä ihan oikeaa aloitusta, vaan fuskannut. Kaltevuutta käytännössä missään vaiheessa ruuvaamatta ajanut takaisin ensimmäisen viilun vierestä niin, että viilut kääntyvät toisiaan vasten eivätkä lainkaan päällekäin mutta kaikki sänki peittyy. Näyttää ihan siistiltä eikä siitä ole ollut mitään haittaa, vaikka alle jääkin kahden viilun leveys kyntämätöntä.
Tuota ns. pika-aloitusta minäkin pääasiassa sarka-auroilla kyntäessä harrastin.
-
Sänkimailla ei taida käytännössä olla mitään väliä,säätää vaan ensin auraan suoraan ja sitten kun on fuskulla menty ja tultu niin vakoonajettuun asentoon pysäyttää ja säätää auran taas suoraan,ts. lyhentää vasenta nostotankoa(ennen kierrettiin ja nykyään menee hydrauliikalla).Siinä se.Raakaa jää tälläviisin alle.
Nurmimaalla,varsinkin vanhalla tällätapaa tulee huono alku ja se kyllä näkyy sitten tulevassa kasvussa paskaruohovanana ja ei kasvakkaan.
Nurmi alkaa kun menee ensin alun suoraan auran säätö niin että eka ja toinenkin menee syvemmälle ja loput on korkeammalla,kuitenkin maassa ja kun palaa niin ajaa pyörät avatussa vaossa ja säätää auran suorempaan.Sitten jatkuu normaalisti kiertämällä.Jos on oikein tuppainen nurmi niin voipi olla vaikea jopa aloitusta tehdä,aurat pitää olla terävät ja leikkurit oikein eli tuuman verran siivenreunan vastapuolella silloinkun leikkuri on suorassa.
-
Ensin takaterällä 10 cm syvään
Takaisin juuri noin. Etuterä kääntää 10 cm syvältä 2/3 leveydellä. 2. terä leikkaa pienen siivun edellisen vaon sivua. Viimeinen terä melkein täydessä syvyydessä.
Takaisin eli 3. ajo samoilla säädöillä.
Tässä vaiheessa on hyvä tallata korkeaksi jäänyt harja pyörillä. Tulee ehkä vain yhdet pyöränjäljet näkyviin.
Keväällä sitten loput lanalla.
:D
-
Itte kokeilin tänä vuonna vetää lopetusvaon auroilla tukkoon, yritin ajaa puolella syvyydellä oikea pyörä lopetusvaossa, mutta ei oikein menny nappiin. Lopetusvako kyllä peittyi, mutta osa kiivuista lirvahti takaisin sänkipuoli ylöspäin.
No, eipähän tarvi lanata keväällä.
-
Itte kokeilin tänä vuonna vetää lopetusvaon auroilla tukkoon, yritin ajaa puolella syvyydellä oikea pyörä lopetusvaossa, mutta ei oikein menny nappiin. Lopetusvako kyllä peittyi, mutta osa kiivuista lirvahti takaisin sänkipuoli ylöspäin.
No, eipähän tarvi lanata keväällä.
Lopetusvaon kun tekee matalan, niin että ensin vastaan on ajettu matala vako, siis todella matala vako, ja sitten takaisin tullessa takaterä tekee vaan pienen multaviilun siittä pohjasta, se vako ei ole mikään oja, helpolla tulee tosiaan liian iso siittä.
Vähiten haittaa on ollut vaosta, kun sen jättää silleen, seuraavan vuoden aloitus on helpompi, pyörä vakoon ja melkein normaalikyntöä, eikä tule turhan korkeeta harjaa. Lanalla tasoittelu ja muut meiningit, ei se kuiva kevät välttämättä armoa anna, tasoitettu vako onkin sitten orasmaassa jo kahden metrin leveydeltä itämättä, kun vastaavasti se yhden viilun levyinen ura ei juuri ruiskutusurasta eroa.
Poikittain äestävälle tulee kyllä hyppy aina mennessä ja tullessa, joskus olen äjestäny ne vakolohkot erikseen pyöriskelemällä. On muutenkin leveät välit vaosta toisen, tulee vähä päässä ajamista mut on vähempi niitä vakoja.
Mut ei tämä ole kuin historian köhää, luulisin. Taitaa nuoret jullit olla näitä suorakylväjiä muutenkin.
-SS-
-
Itse en savimailla ole pitkään aikaan edes yrittänyt tehdä ihan oikeaa aloitusta, vaan fuskannut. Kaltevuutta käytännössä missään vaiheessa ruuvaamatta ajanut takaisin ensimmäisen viilun vierestä niin, että viilut kääntyvät toisiaan vasten eivätkä lainkaan päällekäin mutta kaikki sänki peittyy. Näyttää ihan siistiltä eikä siitä ole ollut mitään haittaa, vaikka alle jääkin kahden viilun leveys kyntämätöntä.
Tuota ns. pika-aloitusta minäkin pääasiassa sarka-auroilla kyntäessä harrastin.
Sama täällä, toimii, välttää eikä huomaa mistään.
-
Itse en savimailla ole pitkään aikaan edes yrittänyt tehdä ihan oikeaa aloitusta, vaan fuskannut. Kaltevuutta käytännössä missään vaiheessa ruuvaamatta ajanut takaisin ensimmäisen viilun vierestä niin, että viilut kääntyvät toisiaan vasten eivätkä lainkaan päällekäin mutta kaikki sänki peittyy. Näyttää ihan siistiltä eikä siitä ole ollut mitään haittaa, vaikka alle jääkin kahden viilun leveys kyntämätöntä.
Tuota ns. pika-aloitusta minäkin pääasiassa sarka-auroilla kyntäessä harrastin.
Sama täällä, toimii, välttää eikä huomaa mistään.
mä oon aina tehny aloituksen silleen että laitan auran maahan ja annan mennä. tulee semmonen ku tulee. ja ei oo koskaan tarvinu hävetä. ;D
kyllä nuo ilmajäähytteiset on kivat.
-
Itte kokeilin tänä vuonna vetää lopetusvaon auroilla tukkoon, yritin ajaa puolella syvyydellä oikea pyörä lopetusvaossa, mutta ei oikein menny nappiin. Lopetusvako kyllä peittyi, mutta osa kiivuista lirvahti takaisin sänkipuoli ylöspäin.
No, eipähän tarvi lanata keväällä.
Poikittain äestävälle tulee kyllä hyppy aina mennessä ja tullessa, joskus olen äjestäny ne vakolohkot erikseen pyöriskelemällä. On muutenkin leveät välit vaosta toisen, tulee vähä päässä ajamista mut on vähempi niitä vakoja.
Mut ei tämä ole kuin historian köhää, luulisin. Taitaa nuoret jullit olla näitä suorakylväjiä muutenkin.
-SS-
Tuleepahan paise tyhjennettyä kerran vuodessa noissa röykyissä. Paitsi jos on pukamat niin saattaa olla kivuliasta. :-[
-
Ilimajäähytteiseläki pitäs katkasta rikkaruohojen juuret pellon laijjasta vetämälä eka viilu viimeselä siivelä pellole päin (puoleen syvvyyteen) ja sitte siihen vakkoon alotettaan normi kyntö.
-
Täällähän on tullut jo hyviä vinkkejä paljon. Täytyy kokeilla hydevartta heti kun on seuraava kyntökeli. Ekan siiven kampeaminen ei juuri ottanut helpottaakseen, vaikka säädin kuinka- ehkä just viimeisellä siivellä kannattaiskin se aloitus raapaista.
Entä lopetukset? Itse tykkään että mahdollisimman vähän jää vakoja pellolle joten olen kiertänyt reunat kiinni, toisin sanoen kyntövako jää pientareen reunaan ja samalla katkeaa siitä kohtaa myös kasvusto. Mahdollisimman vähän kun sais vielä poljettua valmista kynnöstä, niin jäis kuohkea kasvualusta seuraavalle vuodelle.
Täytyy myöntää että kivinen, runsaasti lantaa saanut ja hieman routinut maa on melkoisen epäkiitollinen opetusalusta. ;D Mutta siitä huolimatta kohtalaista jälkeä tuli. Nurmi meni nätisti piiloon kun vähän aiemmin niitettiin ja korjasin sadon.
-
Itse en savimailla ole pitkään aikaan edes yrittänyt tehdä ihan oikeaa aloitusta, vaan fuskannut. Kaltevuutta käytännössä missään vaiheessa ruuvaamatta ajanut takaisin ensimmäisen viilun vierestä niin, että viilut kääntyvät toisiaan vasten eivätkä lainkaan päällekäin mutta kaikki sänki peittyy. Näyttää ihan siistiltä eikä siitä ole ollut mitään haittaa, vaikka alle jääkin kahden viilun leveys kyntämätöntä.
Juu samoin menty multamaillakin. Ja sängellä ei sillä oppikirjan mukasella aloituksella ole kovinkaan suurta merkitystä, ei viitti alkaa pelleilemään. :P
-
Lisää aiheesta, kertokaapas miten jyrkkäsiipisellä sekottavalla siivellä tehdään päisteen lopetus nätisiti, varsinkin kevyillä mailla...ei ilmeisesti millään, eli lopetus tehdään sahraamalla :o Lieneekö oikea ratkaisu päisteeseen kuusen alta haettu viskarssin korkkiruuvi KHN, jolla kynnettäessä viilu pyrähtää kaks kertaa katon kautta ympäri, ennenku se on vattallaan maassa takasi ...
-
Lisää aiheesta, kertokaapas miten jyrkkäsiipisellä sekottavalla siivellä tehdään päisteen lopetus nätisiti, varsinkin kevyillä mailla...ei ilmeisesti millään, eli lopetus tehdään sahraamalla :o Lieneekö oikea ratkaisu päisteeseen kuusen alta haettu viskarssin korkkiruuvi KHN, jolla kynnettäessä viilu pyrähtää kaks kertaa katon kautta ympäri, ennenku se on vattallaan maassa takasi ...
Se tehdään samoin kuin muillakin normiauroilla joissa puukot ja esiaurat sekä muovisiivetkin helpottamassa kyntöä. Eli ajetaan pätkä, nostetaan auroja, jätetään se läjä siihen ja työnnetään auroilla takaisin lähtöpaikkaansa. Ja taas pätkä eteenpäin ;D JOS nämä olisi lähempänä kotoa, ajettaisiin lopetuskohdat vaikka lapiorullaäkeellä, menisi EHKÄ lauttaamatta auroillakin.
Just eilen manasin turvemaalla, jossa sitkeä satoisan kauran olki. Himppu hankalaa se viimeinen/ensimmäinen veto kun kyntää päistettä....