Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKI - 22.10.12 - klo:11:20
-
Mitä viljan tilalle? Miten onnistuu käytännössä hes mailla esim punajuuren, porkkanan tai muun erikoisemman kasvin viljely?
-
Suurempi ongelma tässä on se, että kuka nuo ostaa. Markkinat näissä tuotteissa ovat täysin tukossa..
Joitakin kymmeniä aareja saa torilla myytyä, mutta isommat alat vaatinevat sopimuksia ja osakkeita..
-
Sokerijuurikkaalla ei olisi markkinointi ongelmaa, toinen seikka on sitten muuten homman mielekkyys.
Ihmettelin kun juurikkaan viljelijät soittelivat, tarinoivat kuinka hyvin juurikkaasta rahaa tulee ja homma on helppoa kuin heinän teko. Kaikkea sitä ihmisen saa tekemään parilla tonnilla ;D
-
Somebody77:lla taitaa olla punajuurikkaankorjuukone myynnissä, hän voisi varmaan luopua koneestaan SKI:n iloksi
-
ei viljan tilalle tartte mitään ku lisää peltoo kierto kuntoon ojat ja kalkit satotaso +5000 ja sais viä tuet pysyyn nii se on siinä niin ja hinta yli 200e/tonni kun ton tietäs
jos taas pyöritään kohta 80e/t niin sitten en tiä
-
Ota broilereita tilalle.
Sen jälkeen sulla on rahaa törsätä IHAN vaikka kuinka helvetisti.
-
Rupea kuule sivutoimiseksi rehunmyyjäksi! Välistä saa aina mukavan tipin ja juttuseuraa koko vuodeksi. Voit sitten kirjoitella agronettiin jaskaa loput kaiket päivät. Ooppelilla viheltäessä tulee koko Suomi tutuksi. Porojen täysrehumarkkinat ovat vielä kokonaan avaamatta. Elämä on sitten pelkkää positiiviä! :)
-
Rupea kuule sivutoimiseksi rehunmyyjäksi! Välistä saa aina mukavan tipin ja juttuseuraa koko vuodeksi. Voit sitten kirjoitella agronettiin jaskaa loput kaiket päivät. Ooppelilla viheltäessä tulee koko Suomi tutuksi. Porojen täysrehumarkkinat ovat vielä kokonaan avaamatta. Elämä on sitten pelkkää positiiviä! :)
Ei kannata :o Ehkä kuukausipalkalla kannattaisi ::)
-
Mitä viljan tilalle? Miten onnistuu käytännössä hes mailla esim punajuuren, porkkanan tai muun erikoisemman kasvin viljely?
Miksi pitäisi viljan tilalle jotain muuta keksiä? Mikä on niinku lähtökohta ja tavoite? Töitä, tuottoa, kuluja, jatkojalostusta ...? ;D
Siis pellolle kuitenkin, jokos ne emolehmät hylkäsit?
-
Rupea kuule sivutoimiseksi rehunmyyjäksi! Välistä saa aina mukavan tipin ja juttuseuraa koko vuodeksi. Voit sitten kirjoitella agronettiin jaskaa loput kaiket päivät. Ooppelilla viheltäessä tulee koko Suomi tutuksi. Porojen täysrehumarkkinat ovat vielä kokonaan avaamatta. Elämä on sitten pelkkää positiiviä! :)
Ei kannata :o Ehkä kuukausipalkalla kannattaisi ::)
Niin, mutta nuo muut edut!
-
Kannattaa kyllä pohtia vaihtoehtoja.
Nyt on vilja kurssissaan ja saattaa vähän aikaa ollakin, jolloin kuralla olevan EU:n talouspuolen suunnalta tulee laskupaineita tilatukeen.
Siihen niputetaan kallistuva öljy ja lannoitteet, kova maan hinta ja sitten kun tulee taas kerran maailmalla parempi sato, päästään nollatulokseen.
Jollakin kurssilla muutama vuosi sitten agronoomi Ansa Lehto (nimi muutettu) totesi että pitkällä tähtäyksellä kaikki puimurikasvit ovat kannattavuudeltaan samanarvoisia...hiukan jäi asia kaivelemaan mutta nyt olen aika paljon samaa mieltä.
Jotakin työläämpää sitten tilalle jos haluaa paremman hehtaarituoton.
-
Pellonraivauskaivinkoneyrittäjäksi kannattaa myös ryhtyä. Olen vaan sivusta seurannut tätä plastaa jo vuosia ja näyttäisi ainakin, että kaivinkoneen siirtämisyrittäjyys olisi siinä se kannattavin osa-alue.
-
Jollakin kurssilla muutama vuosi sitten agronoomi Ansa Lehto (nimi muutettu) totesi että pitkällä tähtäyksellä kaikki puimurikasvit ovat kannattavuudeltaan samanarvoisia...
Samainen henkilö joskus sanoi että jokaisen kasvin viljelyn vaikeuksien summa on jokseenkin vakio.
Eli siis jos hinta hyvä on viljelyssä jotain muuta haasteita ja toisinpäin..
-
Jollakin kurssilla muutama vuosi sitten agronoomi Ansa Lehto (nimi muutettu) totesi että pitkällä tähtäyksellä kaikki puimurikasvit ovat kannattavuudeltaan samanarvoisia...
Samainen henkilö joskus sanoi että jokaisen kasvin viljelyn vaikeuksien summa on jokseenkin vakio.
Eli siis jos hinta hyvä on viljelyssä jotain muuta haasteita ja toisinpäin..
Koskeeks tuo säilörehua ja laitumiakin? Ai niin tuntejahan tuolla kuluu ja ei saa kesälomaa.
-
Samainen henkilö joskus sanoi että jokaisen kasvin viljelyn vaikeuksien summa on jokseenkin vakio.
Eli siis jos hinta hyvä on viljelyssä jotain muuta haasteita ja toisinpäin..
Hyvin sanottu. Tuohan on täysin tilakohtasta mitä viljan tilalle mutta vaikka ny kuminaa. Jos kylvää tukikuminaa niin menee siinä sivus mutta markkinakelposeen joutuu jo sitte jo hiukan perehtyyn. PerusMCPAn juojan kannattaa istua kun kyselee myrkkyjen hintoja
BTW säkittääköhän Suomes muuten kukaan auringonkukansiemeniä;D?
-
Tuo mainittu pellonraivausbisnes on tähän mennessä realistisin kasvuala. Laajalla pellonraivauksella saadaan pellon tarjonta lisääntymään, hinnat kohtuullistumaan ja muun peltoviljelyn kannattavuus näijn ollen kääntyy nousuun automaattisesti. Lisäksi buumin aikana pellonraivausurakoinnista saattaa olla jonkun tilan kohdalla päätoimiseksi elinkeinoksi asti.
-SS-
-
Tuo mainittu pellonraivausbisnes on tähän mennessä realistisin kasvuala. Laajalla pellonraivauksella saadaan pellon tarjonta lisääntymään, hinnat kohtuullistumaan ja muun peltoviljelyn kannattavuus näijn ollen kääntyy nousuun automaattisesti. Lisäksi buumin aikana pellonraivausurakoinnista saattaa olla jonkun tilan kohdalla päätoimiseksi elinkeinoksi asti.
-SS-
Mietitääs asiaa kokonaisuutena ja vähän pitemmällä tähtäimellä? Meillä on noin 2.200.000 hehtaaria peltoa josta käytännöllisesti katsoen vähintään 500.000 hehtaaria on liikaa jos ajatellaan riittävyyttä oman väestön ruokkimiseen. Tehostamalla tuotantoa ja suuntaamalla se parhaille alueille ja tinkimällä vähän kulutuksesta niin todennäköisesti 1.500.000 hehtaaria riittäisi komeasti väestömme ruokkimiseen.
Nythän meillä jo ennen EU-aikaa ja myös EU-aikana on ollut jatkuva viljan ylituotanto (liiasta pellosta johtuva) joka painaa hintatasoa alaspäin. Nythän on LHP:llä ja VLNllä saatu luokkaa 20-25% pellosta pois tuottamasta ja hillitty siten ylituotantoa ja sen verran on "harrasteviljelyä" että mahtaisiko 65-70% pellosta olla tehokkaassa käytössä.
On aika utopiaa kuvitella että alkaisimme ruokkia muuta maailmaa, vaikka peltopula uhkaisikin muualla niin sitä löytyy aina sen verran että pystyvät tehokkaammin tuottamaan halvemmalla kuin meillä. Lisäksi kun meillä vielä tuotanto on tukien varassa ja mitä pohjoisemmaksi mennään mihin se uusi pelo on pääsääntöisesti raivattu niin sitä suurempi osuus tuista on omilta veronmaksajilta kerättyä rahaa, ei EU-rahaa. Jotenkin tuntuisi hullulta että veronmaksajat tukisivat muiden maiden kansalaisten ruokkimista?
Mutta sanoisin että raivaus meillä on täysin järjetöntä hölmöläisten peiton jatkamista, merkki vääristyneen tukipolitiikan aihauttamasta järjettömyydestä. Peltoa on aivan tarpeeksi, tukipolitiikalla vain on saatu aikaan tilanne että pelto ei ole siellä missä se pitäisi olla. Keikahdus tukipolitiikassa niin käy äkkiä niin että nyt raivatut pellot metsitetään seuraavan 10 vuoden aikana.
Olet täysin oikeassa, tuota vaan ei olisi saanut kertoa täällä.
Moni veronmaksaja kysyy jo nyt miksi hänen verorahoillaan tuotetaan elintarvikkeita vientiin??
-
Mitä viljan tilalle? Miten onnistuu käytännössä hes mailla esim punajuuren, porkkanan tai muun erikoisemman kasvin viljely?
Kaninheinän kasvatus on myös rahakasta hommaa. Pikkupaalista saa 15 pussukkaa ja hinnan voi yksiköllä pitää samana. Ei tarvii ku valloittaa markkinat.
-
Kuivaheinää hevoshulluille lienee helpointa tukikalastelua. Sitten on näitä kuminaa, hamppua ja pellavaa, jotka ei ainakaan lannoitekustannuksesta jää kiinni. Kumina taisi olla joku vuosi katteeltaan paras peltokasvi?
-
Mietitääs asiaa kokonaisuutena ja vähän pitemmällä tähtäimellä? Meillä on noin 2.200.000 hehtaaria peltoa josta käytännöllisesti katsoen vähintään 500.000 hehtaaria on liikaa jos ajatellaan riittävyyttä oman väestön ruokkimiseen. Tehostamalla tuotantoa ja suuntaamalla se parhaille alueille ja tinkimällä vähän kulutuksesta niin todennäköisesti 1.500.000 hehtaaria riittäisi komeasti väestömme ruokkimiseen.
Nythän meillä jo ennen EU-aikaa ja myös EU-aikana on ollut jatkuva viljan ylituotanto (liiasta pellosta johtuva) joka painaa hintatasoa alaspäin. Nythän on LHP:llä ja VLNllä saatu luokkaa 20-25% pellosta pois tuottamasta ja hillitty siten ylituotantoa ja sen verran on "harrasteviljelyä" että mahtaisiko 65-70% pellosta olla tehokkaassa käytössä.
On aika utopiaa kuvitella että alkaisimme ruokkia muuta maailmaa, vaikka peltopula uhkaisikin muualla niin sitä löytyy aina sen verran että pystyvät tehokkaammin tuottamaan halvemmalla kuin meillä. Lisäksi kun meillä vielä tuotanto on tukien varassa ja mitä pohjoisemmaksi mennään mihin se uusi pelo on pääsääntöisesti raivattu niin sitä suurempi osuus tuista on omilta veronmaksajilta kerättyä rahaa, ei EU-rahaa. Jotenkin tuntuisi hullulta että veronmaksajat tukisivat muiden maiden kansalaisten ruokkimista?
Mutta sanoisin että raivaus meillä on täysin järjetöntä hölmöläisten peiton jatkamista, merkki vääristyneen tukipolitiikan aihauttamasta järjettömyydestä. Peltoa on aivan tarpeeksi, tukipolitiikalla vain on saatu aikaan tilanne että pelto ei ole siellä missä se pitäisi olla. Keikahdus tukipolitiikassa niin käy äkkiä niin että nyt raivatut pellot metsitetään seuraavan 10 vuoden aikana.
Täysin samaa mieltä! On kansantaloudellisesti täysin järjetöntä lyödä ensiharvennettuja, parhaassa kasvuiässä olevia metsiä aukoksi ja raivata pelloksi.
-
Mietitääs asiaa kokonaisuutena ja vähän pitemmällä tähtäimellä? Meillä on noin 2.200.000 hehtaaria peltoa josta käytännöllisesti katsoen vähintään 500.000 hehtaaria on liikaa jos ajatellaan riittävyyttä oman väestön ruokkimiseen. Tehostamalla tuotantoa ja suuntaamalla se parhaille alueille ja tinkimällä vähän kulutuksesta niin todennäköisesti 1.500.000 hehtaaria riittäisi komeasti väestömme ruokkimiseen.
Nythän meillä jo ennen EU-aikaa ja myös EU-aikana on ollut jatkuva viljan ylituotanto (liiasta pellosta johtuva) joka painaa hintatasoa alaspäin. Nythän on LHP:llä ja VLNllä saatu luokkaa 20-25% pellosta pois tuottamasta ja hillitty siten ylituotantoa ja sen verran on "harrasteviljelyä" että mahtaisiko 65-70% pellosta olla tehokkaassa käytössä.
On aika utopiaa kuvitella että alkaisimme ruokkia muuta maailmaa, vaikka peltopula uhkaisikin muualla niin sitä löytyy aina sen verran että pystyvät tehokkaammin tuottamaan halvemmalla kuin meillä. Lisäksi kun meillä vielä tuotanto on tukien varassa ja mitä pohjoisemmaksi mennään mihin se uusi pelo on pääsääntöisesti raivattu niin sitä suurempi osuus tuista on omilta veronmaksajilta kerättyä rahaa, ei EU-rahaa. Jotenkin tuntuisi hullulta että veronmaksajat tukisivat muiden maiden kansalaisten ruokkimista?
Mutta sanoisin että raivaus meillä on täysin järjetöntä hölmöläisten peiton jatkamista, merkki vääristyneen tukipolitiikan aihauttamasta järjettömyydestä. Peltoa on aivan tarpeeksi, tukipolitiikalla vain on saatu aikaan tilanne että pelto ei ole siellä missä se pitäisi olla. Keikahdus tukipolitiikassa niin käy äkkiä niin että nyt raivatut pellot metsitetään seuraavan 10 vuoden aikana.
Täysin samaa mieltä! On kansantaloudellisesti täysin järjetöntä lyödä ensiharvennettuja, parhaassa kasvuiässä olevia metsiä aukoksi ja raivata pelloksi.
Olisiko teillä tai meillä raivattavaa....
Kalliota ja mäkeä. Kaikki raivattavissa oleva on jo peltoa.
-
Mietitääs asiaa kokonaisuutena ja vähän pitemmällä tähtäimellä? Meillä on noin 2.200.000 hehtaaria peltoa josta käytännöllisesti katsoen vähintään 500.000 hehtaaria on liikaa jos ajatellaan riittävyyttä oman väestön ruokkimiseen. Tehostamalla tuotantoa ja suuntaamalla se parhaille alueille ja tinkimällä vähän kulutuksesta niin todennäköisesti 1.500.000 hehtaaria riittäisi komeasti väestömme ruokkimiseen.
Nythän meillä jo ennen EU-aikaa ja myös EU-aikana on ollut jatkuva viljan ylituotanto (liiasta pellosta johtuva) joka painaa hintatasoa alaspäin. Nythän on LHP:llä ja VLNllä saatu luokkaa 20-25% pellosta pois tuottamasta ja hillitty siten ylituotantoa ja sen verran on "harrasteviljelyä" että mahtaisiko 65-70% pellosta olla tehokkaassa käytössä.
On aika utopiaa kuvitella että alkaisimme ruokkia muuta maailmaa, vaikka peltopula uhkaisikin muualla niin sitä löytyy aina sen verran että pystyvät tehokkaammin tuottamaan halvemmalla kuin meillä. Lisäksi kun meillä vielä tuotanto on tukien varassa ja mitä pohjoisemmaksi mennään mihin se uusi pelo on pääsääntöisesti raivattu niin sitä suurempi osuus tuista on omilta veronmaksajilta kerättyä rahaa, ei EU-rahaa. Jotenkin tuntuisi hullulta että veronmaksajat tukisivat muiden maiden kansalaisten ruokkimista?
Mutta sanoisin että raivaus meillä on täysin järjetöntä hölmöläisten peiton jatkamista, merkki vääristyneen tukipolitiikan aihauttamasta järjettömyydestä. Peltoa on aivan tarpeeksi, tukipolitiikalla vain on saatu aikaan tilanne että pelto ei ole siellä missä se pitäisi olla. Keikahdus tukipolitiikassa niin käy äkkiä niin että nyt raivatut pellot metsitetään seuraavan 10 vuoden aikana.
Täysin samaa mieltä! On kansantaloudellisesti täysin järjetöntä lyödä ensiharvennettuja, parhaassa kasvuiässä olevia metsiä aukoksi ja raivata pelloksi.
Olisiko teillä tai meillä raivattavaa....
Kalliota ja mäkeä. Kaikki raivattavissa oleva on jo peltoa.
Monesti kysellyt että mitä näissä raivausvaltioissa on tehty 1900-luvun alkupuolella??? Nyt touhutippa nenässä ja teron päässä moto parturoi multapohjasia sysimetsiä. Koppelot kasaa kantoja ja kiviä ja jyrsimet pienentää puunpätkiä ennen ku Savon Salaojan aurakone tulee ja rouhasee putkea kankaan kera mättääseen. Mikäs perkele siinä on kun kehitys meni ohi ja nyt vasta raivataan?????? Täällä alotetaan ojituksen toinen tai kolmas kierros kaskeemisen jälkeen.........
-
Mietitääs asiaa kokonaisuutena ja vähän pitemmällä tähtäimellä? Meillä on noin 2.200.000 hehtaaria peltoa josta käytännöllisesti katsoen vähintään 500.000 hehtaaria on liikaa jos ajatellaan riittävyyttä oman väestön ruokkimiseen. Tehostamalla tuotantoa ja suuntaamalla se parhaille alueille ja tinkimällä vähän kulutuksesta niin todennäköisesti 1.500.000 hehtaaria riittäisi komeasti väestömme ruokkimiseen.
Nythän meillä jo ennen EU-aikaa ja myös EU-aikana on ollut jatkuva viljan ylituotanto (liiasta pellosta johtuva) joka painaa hintatasoa alaspäin. Nythän on LHP:llä ja VLNllä saatu luokkaa 20-25% pellosta pois tuottamasta ja hillitty siten ylituotantoa ja sen verran on "harrasteviljelyä" että mahtaisiko 65-70% pellosta olla tehokkaassa käytössä.
On aika utopiaa kuvitella että alkaisimme ruokkia muuta maailmaa, vaikka peltopula uhkaisikin muualla niin sitä löytyy aina sen verran että pystyvät tehokkaammin tuottamaan halvemmalla kuin meillä. Lisäksi kun meillä vielä tuotanto on tukien varassa ja mitä pohjoisemmaksi mennään mihin se uusi pelo on pääsääntöisesti raivattu niin sitä suurempi osuus tuista on omilta veronmaksajilta kerättyä rahaa, ei EU-rahaa. Jotenkin tuntuisi hullulta että veronmaksajat tukisivat muiden maiden kansalaisten ruokkimista?
Mutta sanoisin että raivaus meillä on täysin järjetöntä hölmöläisten peiton jatkamista, merkki vääristyneen tukipolitiikan aihauttamasta järjettömyydestä. Peltoa on aivan tarpeeksi, tukipolitiikalla vain on saatu aikaan tilanne että pelto ei ole siellä missä se pitäisi olla. Keikahdus tukipolitiikassa niin käy äkkiä niin että nyt raivatut pellot metsitetään seuraavan 10 vuoden aikana.
Täysin samaa mieltä! On kansantaloudellisesti täysin järjetöntä lyödä ensiharvennettuja, parhaassa kasvuiässä olevia metsiä aukoksi ja raivata pelloksi.
Entä tilakohtaisesti?
Saattaa olla kannattavaa vrt. alakaen 10000€/ha. Ja veronmaksajia tuskin harmittaa, koska raiviot on tukikelvottomia.
-
Monesti kysellyt että mitä näissä raivausvaltioissa on tehty 1900-luvun alkupuolella??? Nyt touhutippa nenässä ja teron päässä moto parturoi multapohjasia sysimetsiä. Koppelot kasaa kantoja ja kiviä ja jyrsimet pienentää puunpätkiä ennen ku Savon Salaojan aurakone tulee ja rouhasee putkea kankaan kera mättääseen. Mikäs perkele siinä on kun kehitys meni ohi ja nyt vasta raivataan?????? Täällä alotetaan ojituksen toinen tai kolmas kierros kaskeemisen jälkeen.........
Täällä on noita esihistoriassa raivattuja plänttejä 1900-luvun alun ukot metsittäneet, kun on ollut jo tarpeeksi peltoa muutenkin, niin mitä sitä kaikkia kivenkoloja viljelemään. Paljon on samasta syystä jätetty aikoinaan raivaamattakin.
-
On erinäisiä syitä raivata. Toiset haluaa paskalle tilaa (ei koske meikäläistä). Toiset haluaa järkevämpiä kappaleita (koskee meikäläistä). Ei siinä kuitekaan varmaan kannatusta ole. Umpimettän raivaustakin on nähty, jos kakka ei mahdu niin tekevät sitten lisää peltoa. Kunkin oma asia mitä tekee, mielipiteet on toinen juttu. Kaikilla on omansa, niinkun persreikä.
-
Mietitääs asiaa kokonaisuutena ja vähän pitemmällä tähtäimellä? Meillä on noin 2.200.000 hehtaaria peltoa josta käytännöllisesti katsoen vähintään 500.000 hehtaaria on liikaa jos ajatellaan riittävyyttä oman väestön ruokkimiseen. Tehostamalla tuotantoa ja suuntaamalla se parhaille alueille ja tinkimällä vähän kulutuksesta niin todennäköisesti 1.500.000 hehtaaria riittäisi komeasti väestömme ruokkimiseen.
Nythän meillä jo ennen EU-aikaa ja myös EU-aikana on ollut jatkuva viljan ylituotanto (liiasta pellosta johtuva) joka painaa hintatasoa alaspäin. Nythän on LHP:llä ja VLNllä saatu luokkaa 20-25% pellosta pois tuottamasta ja hillitty siten ylituotantoa ja sen verran on "harrasteviljelyä" että mahtaisiko 65-70% pellosta olla tehokkaassa käytössä.
On aika utopiaa kuvitella että alkaisimme ruokkia muuta maailmaa, vaikka peltopula uhkaisikin muualla niin sitä löytyy aina sen verran että pystyvät tehokkaammin tuottamaan halvemmalla kuin meillä. Lisäksi kun meillä vielä tuotanto on tukien varassa ja mitä pohjoisemmaksi mennään mihin se uusi pelo on pääsääntöisesti raivattu niin sitä suurempi osuus tuista on omilta veronmaksajilta kerättyä rahaa, ei EU-rahaa. Jotenkin tuntuisi hullulta että veronmaksajat tukisivat muiden maiden kansalaisten ruokkimista?
Mutta sanoisin että raivaus meillä on täysin järjetöntä hölmöläisten peiton jatkamista, merkki vääristyneen tukipolitiikan aihauttamasta järjettömyydestä. Peltoa on aivan tarpeeksi, tukipolitiikalla vain on saatu aikaan tilanne että pelto ei ole siellä missä se pitäisi olla. Keikahdus tukipolitiikassa niin käy äkkiä niin että nyt raivatut pellot metsitetään seuraavan 10 vuoden aikana.
Täysin samaa mieltä! On kansantaloudellisesti täysin järjetöntä lyödä ensiharvennettuja, parhaassa kasvuiässä olevia metsiä aukoksi ja raivata pelloksi.
Entä tilakohtaisesti?
Saattaa olla kannattavaa vrt. alakaen 10000€/ha. Ja veronmaksajia tuskin harmittaa, koska raiviot on tukikelvottomia.
Mahtaskos sielläpäin loppua likvi jos joutus maksamaan viljelyskuntoisesta maasta sen käyvän arvon näillä A-alueen tuilla?????
Siinä vois monen Pappolan Siskan ja Sirpa Kyyppölän käteiset ja muut olla vähissä alta aikayksikön.... :o
-
Kyllä sitä raivaisi jos olis raivauskelpoista maata.
-
Kyllä sitä raivaisi jos olis raivauskelpoista maata.
Mää vien Mitsubishin kohta Vampulaan ja raivaan isosti peltoa 8) Sit istun siellä kopissa juomassa kaljaa kun pelto on valmista
-
Kyllä sitä raivaisi jos olis raivauskelpoista maata.
Mää vien Mitsubishin kohta Vampulaan ja raivaan isosti peltoa 8) Sit istun siellä kopissa juomassa kaljaa kun pelto on valmista
Eli kaivat vartin, ja juot kaljaa loppupäivän? 8) Kaikkea sitä tekee päästäkseen kotoa pois ryyppäämään. ;D
-
Kyllä sitä raivaisi jos olis raivauskelpoista maata.
Mää vien Mitsubishin kohta Vampulaan ja raivaan isosti peltoa 8) Sit istun siellä kopissa juomassa kaljaa kun pelto on valmista
Eli kaivat vartin, ja juot kaljaa loppupäivän? 8) Kaikkea sitä tekee päästäkseen kotoa pois ryyppäämään. ;D
Kuullostaa hyvältä idealta. Meinasin ostaa 30 ha korpea siittä talon akkunan alta ja ruveta tonkimaan. Menee koko kesä, pitäisikö puut myydä ensin pois vai voiko nekin myllätä kaivurilla risusalaojiksi ???
-
Piti keksiä jotain viljeltävää eikä vain lisää peltoa...Nytkin kun katselee erilaisia LHP/EVVK/HV -virityksiä niin väkisinkin miettii ettei niistä suurempaa lisäarvoa tule viljelijälle eikä yhteiskunnalle.
Mitenkä jokin apilakasvustopohjainen biokaasuntuotanto? Joka hehtaari tuottavaksi, biojätteet sekaan ja kaasuntuotannon jälkeen mädättämöjäte pelloille lannoitteeksi.
Täällä Hämeessä oli yksi hanke suunnitteilla, mutta se meni jäihin, en tiedä oliko liian vähän sitoutumishalukkuutta vai pelkkä kannattavuuskysymys.
-
Mulla on kolme todella hyvää ideaa pienen Etelä-Suomalaisen kasvinviljelytilan kannattavuuden loistavaan parannukseen :)
Mutta niin hullu en sentään ole että kertoisin niistä tällä palstalla :D
-
>suurempaa lisäarvoa tule viljelijälle eikä yhteiskunnalle.
Yhteiskunta kun pöllii pääasiassa viljelijälle kuuluvan lisäarvon EVVK nousee enevässä määrin eturivinkin viljelijöidenkin piirissä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
-
Mitenkä jokin apilakasvustopohjainen biokaasuntuotanto? Joka hehtaari tuottavaksi, biojätteet sekaan ja kaasuntuotannon jälkeen mädättämöjäte pelloille lannoitteeksi.
Täällä Hämeessä oli yksi hanke suunnitteilla, mutta se meni jäihin, en tiedä oliko liian vähän sitoutumishalukkuutta vai pelkkä kannattavuuskysymys.
Laitoksen hinta pitää pystyä kuristamaan todella alhaiseksi. Kun ei ole Saksan tasoisia tukia, ei voi olla sen tasoisia investointejakaan. Syöttötariffi on täälläkin hyvä perusta, mutta lämpö pitää saada myös myytyä. Jotain myötäjäisiä tuottavaa syötettä pitää saada mukaan, mielellään ei jätevesilietettä.
Apilan typpi on hyväksi viljelyn taloudelle, mutta mahdollisesti haitaksi laitoksessa ja taas mädätteessä hyvä juttu.
Kouvolassa ei näytä lupaavalta. Sinne suunniteltiin peltotavaraa käsittelevää isoa laitosta, mutta nykyinen jv-perustainen käsittämättömän monimutkainen ja kallis laitos on pulassa heti alkuunsa. Ruotsissakin ovat peruutelleet ruohon käytössä.
Mulla on kolme todella hyvää ideaa pienen Etelä-Suomalaisen kasvinviljelytilan kannattavuuden loistavaan parannukseen :)
Mutta niin hullu en sentään ole että kertoisin niistä tällä palstalla :D
Samoin. Kunhan nyt tästä pääsisi ensin kasvinviljelytilaksi. [sytyttää åttalampun ja lähtee kiertämään navettaa]
-
>suurempaa lisäarvoa tule viljelijälle eikä yhteiskunnalle.
Yhteiskunta kun pöllii pääasiassa viljelijälle kuuluvan lisäarvon EVVK nousee enevässä määrin eturivinkin viljelijöidenkin piirissä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
Sillä edellytyksellä että tuet pysyvät ja mielellään pelto olisi velatonta ja omaa.
Ja sitä olisi paljon.
Ensimmäisestä en ole kovin varma ja loput eivät omalla kohdalla toteudu, joten kiinnostaa kyllä jos on parempia vaihtoehtoja.
-
Monesti kysellyt että mitä näissä raivausvaltioissa on tehty 1900-luvun alkupuolella??? Nyt touhutippa nenässä ja teron päässä moto parturoi multapohjasia sysimetsiä. Koppelot kasaa kantoja ja kiviä ja jyrsimet pienentää puunpätkiä ennen ku Savon Salaojan aurakone tulee ja rouhasee putkea kankaan kera mättääseen. Mikäs perkele siinä on kun kehitys meni ohi ja nyt vasta raivataan?????? Täällä alotetaan ojituksen toinen tai kolmas kierros kaskeemisen jälkeen.........
Kun edes sen verran olisi rehellisyyttä ja selkärankaa että rehellisesti myönnettäisiin että peltoa raivataan vain ja ainoastaan nykyisen tukisysteemin aiheuttaman kannattavuuseron takia. Jos tukiero ei tekisi tuotannosta niin paljon kannattavampaa kuin etelämmässä niin ei tuolla pohjoisemmassa nyt(kään...) raivattaisi yhtään mitään...
Ja mitähän tukea viljatila saa C2 alueella enemmän kuin AB alueella?
-
Monesti kysellyt että mitä näissä raivausvaltioissa on tehty 1900-luvun alkupuolella??? Nyt touhutippa nenässä ja teron päässä moto parturoi multapohjasia sysimetsiä. Koppelot kasaa kantoja ja kiviä ja jyrsimet pienentää puunpätkiä ennen ku Savon Salaojan aurakone tulee ja rouhasee putkea kankaan kera mättääseen. Mikäs perkele siinä on kun kehitys meni ohi ja nyt vasta raivataan?????? Täällä alotetaan ojituksen toinen tai kolmas kierros kaskeemisen jälkeen.........
Kun edes sen verran olisi rehellisyyttä ja selkärankaa että rehellisesti myönnettäisiin että peltoa raivataan vain ja ainoastaan nykyisen tukisysteemin aiheuttaman kannattavuuseron takia. Jos tukiero ei tekisi tuotannosta niin paljon kannattavampaa kuin etelämmässä niin ei tuolla pohjoisemmassa nyt(kään...) raivattaisi yhtään mitään...
Ja mitähän tukea viljatila saa C2 alueella enemmän kuin AB alueella?
Selvyyden vuoksi niin todettakoon että jos luokittelet raivaajatilat että kotielöintila / kasviviljelytila niin eiköhän ainakin suuremmista raivaajista 85-90% ole kotieläintiloja? Ja toisekseen niin se laajentava kotieläintila siinä naapurissa luo bisnesmahdollisuuksia ihan toisella tavalla kuin lopettava kotieläintila naapurissa? Lannan puolta, urakointia, sadon myynti suoraan naapurille jne.
Ja toisekseen kun kerran kysyit. Niin maatalouskalenterista tuet
A: kaikki viljat 532, öljykasvit 578, valkuaiskasvit härkäpapu yms 578
B: Kevätvehnä 520, muut viljat 540, öljykasvit 586, valkuaiskasvit 586
C2: Kevätvehnä 593 korkeampi, Syysvehnä 593 korkeampi, Ruis 696 korkeampi, muut viljat 546 korkeampi, öljykasvit 638 korkeampi, valkuaiskasvit 638 korkeampi.
Että silleen... Perunatuetkin näkyy olevan korkeammat...
Tää on just se syy miksi viljelen kevätvehnää B-alueella. Saa vähiten tukia, niin voi eniten valittaa ;D
-
Monesti kysellyt että mitä näissä raivausvaltioissa on tehty 1900-luvun alkupuolella??? Nyt touhutippa nenässä ja teron päässä moto parturoi multapohjasia sysimetsiä. Koppelot kasaa kantoja ja kiviä ja jyrsimet pienentää puunpätkiä ennen ku Savon Salaojan aurakone tulee ja rouhasee putkea kankaan kera mättääseen. Mikäs perkele siinä on kun kehitys meni ohi ja nyt vasta raivataan?????? Täällä alotetaan ojituksen toinen tai kolmas kierros kaskeemisen jälkeen.........
Kun edes sen verran olisi rehellisyyttä ja selkärankaa että rehellisesti myönnettäisiin että peltoa raivataan vain ja ainoastaan nykyisen tukisysteemin aiheuttaman kannattavuuseron takia. Jos tukiero ei tekisi tuotannosta niin paljon kannattavampaa kuin etelämmässä niin ei tuolla pohjoisemmassa nyt(kään...) raivattaisi yhtään mitään...
Ja mitähän tukea viljatila saa C2 alueella enemmän kuin AB alueella?
Selvyyden vuoksi niin todettakoon että jos luokittelet raivaajatilat että kotielöintila / kasviviljelytila niin eiköhän ainakin suuremmista raivaajista 85-90% ole kotieläintiloja? Ja toisekseen niin se laajentava kotieläintila siinä naapurissa luo bisnesmahdollisuuksia ihan toisella tavalla kuin lopettava kotieläintila naapurissa? Lannan puolta, urakointia, sadon myynti suoraan naapurille jne.
Ja toisekseen kun kerran kysyit. Niin maatalouskalenterista tuet
A: kaikki viljat 532, öljykasvit 578, valkuaiskasvit härkäpapu yms 578
B: Kevätvehnä 520, muut viljat 540, öljykasvit 586, valkuaiskasvit 586
C2: Kevätvehnä 593 korkeampi, Syysvehnä 593 korkeampi, Ruis 696 korkeampi, muut viljat 546 korkeampi, öljykasvit 638 korkeampi, valkuaiskasvit 638 korkeampi.
Että silleen... Perunatuetkin näkyy olevan korkeammat...
Viljojen tukierot ts. ohra ja kaura melkolailla merkityksettömiä ::) Eipä tästä montaa vuotta kun nuo luvut oli toisinpäin.
Tuo kyllä totta, että karjatilojen peltojen raivaaminen auttaa myös muita jatkajia, ainakin potkien eteenpäin kun naapurikin pärjää. Pellon hintoihin raivaamisella ei ole ollut kuitenkaan vaikutusta, kun peltoa ei voi siirtää halvemmilta alueilta kalliimiille. Raivaaminen saattanut vaikuttaa jopa käänteisesti vaikka toisin ajatellaan, tiloilla enemmän pätäkkää maksaa myös kovempia pellon hintoja/vuokria, niistä vähistä maista mitä tulee tarjolle. Oiskohan EU-aikana raivattu oman kunnan alueella 5000ha peltoa, pellonhinta noussut moninkertaiseksi tuosta huolimatta.
-
Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.
-
Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.
Miten olis minisikojen kasvattaminen. Ei kulu paljonkaan rehua ja tilantarve on pieni. Sikalaan mahtuisi niitä paljon porsimaan. Pitää vaan luoda markkinat kehäkolmosen sisälle lemmikeiksi. No miksei lihakauppoihinkin.
-
Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.
leipävehnää ja mallasohraa ne teikäläisetkin näkyy kasvattavan. Vai hakeeko rekka 40tonnin satseja jonnekin etä dan corniin??? Eikös se kannattas syöttää itte ettei tarvis lakki kourassa soitella jauholakeille ja kysellä vehnää sekä ohraa? Onko se ostorehuvilja kuitenkin halvempaa kun omassa pellossa kasvatettu?
-
Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.
Kannattaa kyllä. Ei sitä varmaan kukaan kiellä.
Toisaalta. Apulantoihin ja löpöihin kuluu näillä hinnoilla noin 450€/ha. Se on sellaiset 50% 4000 kilon sadosta.
-
Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.
leipävehnää ja mallasohraa ne teikäläisetkin näkyy kasvattavan. Vai hakeeko rekka 40tonnin satseja jonnekin etä dan corniin??? Eikös se kannattas syöttää itte ettei tarvis lakki kourassa soitella jauholakeille ja kysellä vehnää sekä ohraa? Onko se ostorehuvilja kuitenkin halvempaa kun omassa pellossa kasvatettu?
Jos kasvattais kaiken viljan itse niin sit huudetaan, että sikafarmarit vie kaikki pellot. Ja muuten ei ole tarvinnut lakki kourasssa soitella jauholakille kyllä ne on soitellu mulle ja tarjonnut viljaa, mutta täällä pelaakin yhteistyö eikä olla kateellisia toisille.
-
Joopa joo....... ;D