Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Timppa - 20.10.12 - klo:13:38
-
Uusimmassa Käytännönmaamiehessä sivuilla 6 ja 7 olevassa
kuvassa lietolainen Timo Laaksonen seisoo ohrahalmeessa.
Lajike on NFC Tipple.
Ilmeisesti kyseessä on sertifioitu siemen koska ohran joukossa
näkyy pirusti vehnää.
;D
-
Timppa on tottunut katsomaan lehdistä vain kuvat ;D
-
Uusimmassa Käytännönmaamiehessä sivuilla 6 ja 7 olevassa
kuvassa lietolainen Timo Laaksonen seisoo ohrahalmeessa.
Lajike on NFC Tipple.
Ilmeisesti kyseessä on sertifioitu siemen koska ohran joukossa
näkyy pirusti vehnää.
;D
Ei sertisiemenellä voi voittaa satokilpailua, pakko olla TOSsia. :o :o
-
Vättiä vitutti ku pientä elukkaa, jurttimaassakaan ei kasonnu...... ;D
Kohta nähdää mitä tipunpaska teki Joosepin kauralle......
-
ei sen ainaka kaikkein huonoiten käyny. mut vähä semmonen jokapojan sato tälle vuodelle näiltä nurkilla.
mut jos oppis malttamaan ahnehtimisen kans. meinas käydä kaurasesti.
-
Ja sata hehtaaria puimatta eikä vielä edes kiire kuulemma
-
Ja sata hehtaaria puimatta eikä vielä edes kiire kuulemma
Kenellä????
-
Ja sata hehtaaria puimatta eikä vielä edes kiire kuulemma
Kenellä????
Eikös tuolla ohrakisan voittajalla vai muistanko väärin
-
Katsos skännä luomusatoa! Et oo tähän topiciin vielä ehtinyt (kehdannut) *****illa tuohivirsuista... :P :P
-
Siellä on tullut joku tietokonevirhe. Jos mietitään kaikkia Suomen luomuhehtaareita, niin ehkä 0,000000000000000000000000000000001 prosentilla on mahdollisuus saada tuollainen satotaso. Kyllä tuo luomu on niin irti käytännön elämän realiteeteistä, että hirvittää. Sama homma kun ihmiskunta siirtyisi takaisin kiipeilemään puissa....
-
Paappala sanoi joskus lehdessä, että vehnien kaikkien hehtaarien keskisato on 4 tonnia. Nyt on jo 6 tonnia kasassa. Ilmeisesti viimeinen sata voi jäädä vaikka peltoon, niin silti ollaan tehty jo parempi tulos kuin keskimääräisenä vuonna. Ja sekös suurviljelyn vastustajia kismittää :D
Kun näitä satojuttuja lueskelee, niin olennainen pointti on pellon fosforitilanne. Jos pellossa ei ole valmiiksi potkua eli fosforit vihreällä, niin ei tule mitään. Sama ilmiö omillakin pelloilla. Siellä missä karja on pitkään laiduntanut, niin satotasot 500-1000kg parempia kuin ravinneköyhillä mailla. Ja kun satotasot ovat noilla heikommillakin lohkoilla sellaisia, että maasta otetaan otetaan enemmän kuin sinne voi laittaa, niin ravinnetaseet menevät koko ajan huonompaan suuntaan. Tulee väistämättä ongelmia jossain vaiheessa. Vaikka kuinka puhutaan fosforien huuhtoutumisesta, niin minä en käytännössä usko pätkän vertaa näiden tutkijoiden juttuja. Jotain voi lähteä, mutta ei kaikkea. Tässä on vaan sellainen tilanne, että ympäristöarvot ovat jyränneet täydellisesti kasvinviljelyn perusajatuksen. Pellosta pitää saada jyviä. Nyt kun tämän tavoitteen saavuttaminen alkaa pikku hiljaa heiketä, niin maanviljelystä tulee aina vaan enemmän tukiriippuvaista toimintaa. Huono juttu. Mielenkiinnolla odotan seuraavan ympäristötukikauden liittymisehtoja. Hyvin vakavasti tulen harkitsemaan sitä, lähdenkö enää mukaan tähän hulluuteen....
-
Kyllä tuo luomu on niin irti käytännön elämän realiteeteistä, että hirvittää. Sama homma kun ihmiskunta siirtyisi takaisin kiipeilemään puissa....
;D ;D ;D ;D
Eikö tarlviuni tullutkaan silmään? ;D :P
-
ite kanssa ihmetelly että miten ja millasilla mittareilla ympikeskuskest mittailee noita valumia/päästöjä?
tälle vuodelle niin jumalattomia valumia kyllä mutta mikä onkaan se tavaran todellinen määrä?
meilläpäin alkaa sadot laskee aikas reippaasti kun ei ole piitkiin aikoihin laitettu peltoon kuin salpietaria kun hirvittää ne sanktiot jos lipsauttais jopa liikaa ravinteita, kantturan paskat ajellaan edelleen tietyille pelloille mutta toiset sitten vaan sillä pussijutulla viljelyssä! kuinka suuri voi fosvorivaje olla että alkaa näkyä kasvussa typellä viljeltäessä? tietäiskö kukaan?
vilikasin tossa just viimeisen tutkimuksen lukuja ja huonoimmassa oli vosvoriluku jopa 1,9 ! mutta kyllä sillä vähän heinä kasvaa kun tarpeeks kiroaa!
-
Katsos skännä luomusatoa! Et oo tähän topiciin vielä ehtinyt (kehdannut) *****illa tuohivirsuista... :P :P
Toinen keskeytti ja toinen sai kiitettävän sadon. Eli tuostakin kahdesta meni toinen pommiin. Kylmis on oikeassa tuossa prosenttimäärässä. Ei ole käyny kateeks lähiseutujen luomuja. Kovaa työtä on ollut puinti.
-
Paappala sanoi joskus lehdessä, että vehnien kaikkien hehtaarien keskisato on 4 tonnia. Nyt on jo 6 tonnia kasassa. Ilmeisesti viimeinen sata voi jäädä vaikka peltoon, niin silti ollaan tehty jo parempi tulos kuin keskimääräisenä vuonna. Ja sekös suurviljelyn vastustajia kismittää :D
Kun näitä satojuttuja lueskelee, niin olennainen pointti on pellon fosforitilanne. Jos pellossa ei ole valmiiksi potkua eli fosforit vihreällä, niin ei tule mitään. Sama ilmiö omillakin pelloilla. Siellä missä karja on pitkään laiduntanut, niin satotasot 500-1000kg parempia kuin ravinneköyhillä mailla. Ja kun satotasot ovat noilla heikommillakin lohkoilla sellaisia, että maasta otetaan otetaan enemmän kuin sinne voi laittaa, niin ravinnetaseet menevät koko ajan huonompaan suuntaan. Tulee väistämättä ongelmia jossain vaiheessa. Vaikka kuinka puhutaan fosforien huuhtoutumisesta, niin minä en käytännössä usko pätkän vertaa näiden tutkijoiden juttuja. Jotain voi lähteä, mutta ei kaikkea. Tässä on vaan sellainen tilanne, että ympäristöarvot ovat jyränneet täydellisesti kasvinviljelyn perusajatuksen. Pellosta pitää saada jyviä. Nyt kun tämän tavoitteen saavuttaminen alkaa pikku hiljaa heiketä, niin maanviljelystä tulee aina vaan enemmän tukiriippuvaista toimintaa. Huono juttu. Mielenkiinnolla odotan seuraavan ympäristötukikauden liittymisehtoja. Hyvin vakavasti tulen harkitsemaan sitä, lähdenkö enää mukaan tähän hulluuteen....
Kun lannoittaa fosforia vain 60% tarpeesta, niin sato näyttää tipppuvan sellaiset 1500kg/ha. Jos tuon siis tekee vuosia peräkkäin. Tää on mun kokemukseni asiasta. Ohralla tuon huomaa ainakin selvästi.
-
Paappala sanoi joskus lehdessä, että vehnien kaikkien hehtaarien keskisato on 4 tonnia. Nyt on jo 6 tonnia kasassa. Ilmeisesti viimeinen sata voi jäädä vaikka peltoon, niin silti ollaan tehty jo parempi tulos kuin keskimääräisenä vuonna. Ja sekös suurviljelyn vastustajia kismittää :D
Kun näitä satojuttuja lueskelee, niin olennainen pointti on pellon fosforitilanne. Jos pellossa ei ole valmiiksi potkua eli fosforit vihreällä, niin ei tule mitään. Sama ilmiö omillakin pelloilla. Siellä missä karja on pitkään laiduntanut, niin satotasot 500-1000kg parempia kuin ravinneköyhillä mailla. Ja kun satotasot ovat noilla heikommillakin lohkoilla sellaisia, että maasta otetaan otetaan enemmän kuin sinne voi laittaa, niin ravinnetaseet menevät koko ajan huonompaan suuntaan. Tulee väistämättä ongelmia jossain vaiheessa. Vaikka kuinka puhutaan fosforien huuhtoutumisesta, niin minä en käytännössä usko pätkän vertaa näiden tutkijoiden juttuja. Jotain voi lähteä, mutta ei kaikkea. Tässä on vaan sellainen tilanne, että ympäristöarvot ovat jyränneet täydellisesti kasvinviljelyn perusajatuksen. Pellosta pitää saada jyviä. Nyt kun tämän tavoitteen saavuttaminen alkaa pikku hiljaa heiketä, niin maanviljelystä tulee aina vaan enemmän tukiriippuvaista toimintaa. Huono juttu. Mielenkiinnolla odotan seuraavan ympäristötukikauden liittymisehtoja. Hyvin vakavasti tulen harkitsemaan sitä, lähdenkö enää mukaan tähän hulluuteen....
Tavallinen talliainen ajetaan kohti luomumpaa tuotatantoa noilla keinoilla. Yksi mahdollisuus tuottaa kunnon satoja on jättäytyä juur pois tuosta ymppähärdellistä. Riippuu millasena viljanhinta pysyy.
-
ite kanssa ihmetelly että miten ja millasilla mittareilla ympikeskuskest mittailee noita valumia/päästöjä?
Niiden ympäristökeskuksen numeroiden kohdallahan lukee selvästi että lukemat on ympäristökeskuksen ARVIO.
Ei siis mittaustulos tai laskelma.
Joku vaan kirjoituspöydän äärellä miettii että paljonkohan arvioisi tänä vuonna valuneen ja paljonkohan siitä arvioisi maatalouden osuudeksi.
Taannoin ympäristöministeri poltti päreensä ihan täysin kun viljelijät tivasivat numeroita tai laskelmia.
-
Olemme käyttäneet vain suomensalpitaria olettaen että jatkuva liettteen käyttö turvaa fosfirin saannin. Maanäytteeet on kuivumassa joten muutamien kuukausien jälkeen mäemme mietm fosforitilanne on viidessä vuodessa kehittynyt.
-
Eihän se pelloilta huuhtoutuva ravinnemäärä voi olla merkittävä, koska tälläkin hetkellä virkamiesten (ympäristöhallinnon) toimesta pelloilla makuutetaan vettä, jotteivät kaupunkilaisten asunnot ja kesämökit tuolla lähempänä rannikkoa kastu. Esimerkiksi Porissa on kokonaisia asuinalueita tieten tahtoen suunniteltu ja rakennettu tulvaherkille alueille, jotka pidetään kuivana pumppaamalla ja säännöstelemällä vettä Kokemäenjoessa ja siihen laskevissa muissa joissa, esim. Loimijoki.
-
On varmaan vaikeata mitata tarkasti kuinka paljon fosforia tosiasiallisesti valuu pelloilta vesistöihin, sen sijaan on helpompi tutkia, kuinka paljon iso viljasato fosforia vaatii ja eikös sitä ole tutkittukin ainakin MTT:n toimesta, pitäis kai kaivaa jostakin tutkimustulokset esille, eikös se ollut yllättävänkin alhainen tuo taso, joka vaaditaan isoonkin viljasatoon, näin muistelen. Monet vanhemman polven viljelijät aina muistelevat kuinka ennen laitettiin "tasaväkevää", sitä 15-15-15 prosenttista ja sadot suuria ja jyvät kans.
-
Kun näitä satojuttuja lueskelee, niin olennainen pointti on pellon fosforitilanne. Jos pellossa ei ole valmiiksi potkua eli fosforit vihreällä, niin ei tule mitään. Sama ilmiö omillakin pelloilla. Siellä missä karja on pitkään laiduntanut, niin satotasot 500-1000kg parempia kuin ravinneköyhillä mailla. Ja kun satotasot ovat noilla heikommillakin lohkoilla sellaisia, että maasta otetaan otetaan enemmän kuin sinne voi laittaa, niin ravinnetaseet menevät koko ajan huonompaan suuntaan. Tulee väistämättä ongelmia jossain vaiheessa. Vaikka kuinka puhutaan fosforien huuhtoutumisesta, niin minä en käytännössä usko pätkän vertaa näiden tutkijoiden juttuja. Jotain voi lähteä, mutta ei kaikkea. Tässä on vaan sellainen tilanne, että ympäristöarvot ovat jyränneet täydellisesti kasvinviljelyn perusajatuksen. Pellosta pitää saada jyviä. Nyt kun tämän tavoitteen saavuttaminen alkaa pikku hiljaa heiketä, niin maanviljelystä tulee aina vaan enemmän tukiriippuvaista toimintaa. Huono juttu. Mielenkiinnolla odotan seuraavan ympäristötukikauden liittymisehtoja. Hyvin vakavasti tulen harkitsemaan sitä, lähdenkö enää mukaan tähän hulluuteen....
Kyllähän ympäristötuki sallii runsaan fosforilannoituksen kun viljavuusfosfori on pudonnut.
Kannattaa pohtia ennen ympäristötuesta jäämistä, mitä se merkitse peltojen arvolle ja mitä vaikkapa vuokranantajat tykkäävät.
Monet vanhemman polven viljelijät aina muistelevat kuinka ennen laitettiin "tasaväkevää", sitä 15-15-15 prosenttista ja sadot suuria ja jyvät kans.
Mille sijoille olisivat päässeet satokilpailussa 2012? Vai yli kymppitonniako pukkasi. Kyllä noihin aikoihin taisi 4 tonnia olla hyvä sato ja 5 aivan huippu.
-
ite kanssa ihmetelly että miten ja millasilla mittareilla ympikeskuskest mittailee noita valumia/päästöjä?
tälle vuodelle niin jumalattomia valumia kyllä mutta mikä onkaan se tavaran todellinen määrä?
meilläpäin alkaa sadot laskee aikas reippaasti kun ei ole piitkiin aikoihin laitettu peltoon kuin salpietaria kun hirvittää ne sanktiot jos lipsauttais jopa liikaa ravinteita, kantturan paskat ajellaan edelleen tietyille pelloille mutta toiset sitten vaan sillä pussijutulla viljelyssä! kuinka suuri voi fosvorivaje olla että alkaa näkyä kasvussa typellä viljeltäessä? tietäiskö kukaan?
vilikasin tossa just viimeisen tutkimuksen lukuja ja huonoimmassa oli vosvoriluku jopa 1,9 ! mutta kyllä sillä vähän heinä kasvaa kun tarpeeks kiroaa!
Aikas pieni tuo fosforiluku. 1,9 Minulla on keväällä otetut näytteet ja näyttää luvut olevan 73, 23, 33, 13, 50, 21, 53, 18, 20, 17... Myönnetään että jossain on pienempiäkin muttei nyt sentään 1,9 ::)
-
ite kanssa ihmetelly että miten ja millasilla mittareilla ympikeskuskest mittailee noita valumia/päästöjä?
tälle vuodelle niin jumalattomia valumia kyllä mutta mikä onkaan se tavaran todellinen määrä?
meilläpäin alkaa sadot laskee aikas reippaasti kun ei ole piitkiin aikoihin laitettu peltoon kuin salpietaria kun hirvittää ne sanktiot jos lipsauttais jopa liikaa ravinteita, kantturan paskat ajellaan edelleen tietyille pelloille mutta toiset sitten vaan sillä pussijutulla viljelyssä! kuinka suuri voi fosvorivaje olla että alkaa näkyä kasvussa typellä viljeltäessä? tietäiskö kukaan?
vilikasin tossa just viimeisen tutkimuksen lukuja ja huonoimmassa oli vosvoriluku jopa 1,9 ! mutta kyllä sillä vähän heinä kasvaa kun tarpeeks kiroaa!
Aikas pieni tuo fosforiluku. 1,9
Mulla on yhdessä näytteessä <1,5. Ja PH 4,9.
Voin ihan kokemuksesta vakuuttaa että keskieurooppalaista alkuperää oleva kevätvehnä oli aika hailun näköistä. ::)
No joo, tuo on toista vuotta viljelyssä oleva pellonreunan oikaisu.. ;D
-
Monet vanhemman polven viljelijät aina muistelevat kuinka ennen laitettiin "tasaväkevää", sitä 15-15-15 prosenttista ja sadot suuria ja jyvät kans.
On sitä fosforia tuolloin laitettu reilummin. Tuosta tasaväkevästäkin puhuttaessa pitää muistaa, että tuolloin P ilmoitettiin fosforihappona?, on reilu puolet tuosta viidestätoista nykytavalla mitattuna. Tai jotain sinnepäin...
Ihmetyttää ne MTT:n tutkijat (vähän yleistys...); joku johtava nainenkin on jutuissa aikalailla ympäristön asialla. Yksi maatalouskemian professori puhui jo 10 vuotta sitten, että nykylannoitussuosituksilla maa köyhtyy.
-
Siellä on tullut joku tietokonevirhe. Jos mietitään kaikkia Suomen luomuhehtaareita, niin ehkä 0,000000000000000000000000000000001 prosentilla on mahdollisuus saada tuollainen satotaso. Kyllä tuo luomu on niin irti käytännön elämän realiteeteistä, että hirvittää. Sama homma kun ihmiskunta siirtyisi takaisin kiipeilemään puissa....
Juuri näin! Meitä on pallolla jo 7 miljardia ja lisää tulee ja samanaikaisesti tuohivirsu rastapäät kipittää fjällräven olalla pohtimaan saunakukkapeltonsa kyntöä. Ei moro en oo luomuvastainen :o mutta se ei voi olla tulevaisuuden jutska ja valitettavasti GMO tulee kun ei muuten saada riittävää tuotantoa.
Peace!