Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Talojuhani - 01.10.12 - klo:10:02
-
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288503865260.html
-
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288503865260.html
Kuka syö pöydästäsi? No kepulaanen tietenkin. ;D
Samat palvelut pitää saada joka metsäautotien päähän ja muut maksaa. ;D
-
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288503865260.html
Kuka syö pöydästäsi? No kepulaanen tietenkin. ;D
Samat palvelut pitää saada joka metsäautotien päähän ja muut maksaa. ;D
Taitaa olla sepe jos rakennat sen talosi metsäautotien päähän että joudut itse rakentamaan oman linjasi, että kyllä se sinun lompuukista otetaan.
-
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288503865260.html
Kuka syö pöydästäsi? No kepulaanen tietenkin. ;D
Samat palvelut pitää saada joka metsäautotien päähän ja muut maksaa. ;D
Vainko kepulaisia täällä maaseudulla asuu ? ;D
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku. Paljon näkyy tolppia vielä kaupungeissakin. Maakaapelien kaivaminen taajaamaan on paljon kalliimpaa, kuin haja-asutusalueelle. Ei tarvitse haja-asutusalueella paljon asfallia uusia tai rakennuksia kierrellä.
-
Syrjäseuduilla riittäisi, kun isännät eivät kasvattaisi puita sähkölinjojen päällä.
-
Syrjäseuduilla riittäisi, kun isännät eivät kasvattaisi puita sähkölinjojen päällä.
Mittaukselta pirtille näin on, mutta ennen mittausta hallinta- ja ylläpito kuuluu verkkoyhtiölle.
-
Ja höpö höpö...
Kesämökkien sähköistäminen on yksi pahimmista myrskyvaurioiden syistä. Linjoja on rakennettu joka niemeen ja notkelmaan.
Toinen on se, että linjoja ei hoida enää kukaan. Korjataan vain vaurioita.
-
Syrjäseuduilla riittäisi, kun isännät eivät kasvattaisi puita sähkölinjojen päällä.
Tuossa naapuri raivasi rajalinjalla olevaa koivikkoa (pelto kummallakin puolella). Oli siinäkin yksi koivu, joka oli kasvanut jo metrin 20kV:n linjan johtojen väliin. Eli linjalla ei ole raivattu johtokatua siis ainakaan kymmeneen vuoteen.
-
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288503865260.html
Kuka syö pöydästäsi? No kepulaanen tietenkin. ;D
Samat palvelut pitää saada joka metsäautotien päähän ja muut maksaa. ;D
Kuka syö pöydästäsi? No kako- ja demarieliitti ja hyvät veljet:kuskaavat suomalaisten rahat pitkin eurooppaa. Ja sitten puolueesta riippumatta tukielätit=ei päätoimiset viljelijät, eli MAATALOUSTUKI POIS JOS AKKA JA/TAI ITE MUUALLA TÖISSÄ. JA ELÄKELÄISVILJELIJÖILTÄ KANS.
-
Eipä taida meitä koskea, syrjäseuduilla johdot kulkee jatkossakin ilmakaapeleina, näitä maakaapeleja vedetään taajamien läheisyyteen missä kuluttajia on tarpeeksi, ei näitä maakaapeleja tänne tundralle vedetä.
Varmaan tässä maksajaa haetaan ....
-
Eipä taida meitä koskea, syrjäseuduilla johdot kulkee jatkossakin ilmakaapeleina, näitä maakaapeleja vedetään taajamien läheisyyteen missä kuluttajia on tarpeeksi, ei näitä maakaapeleja tänne tundralle vedetä.
Varmaan tässä maksajaa haetaan ....
Joo. Ei tuonne kivikoiseen ja kallioiseen maastoon oikein saa maakaapelia kuin betonilla peittämällä.
Tuossa lähellä vedetään ilm. valokaapelia soratien ojan pohjaan kaapeliauralla. Montakohan vuotta menee, kun se kaivetaan tieojien perkauksessa poikki vai lopetetaanko se perkaus?
-
ylekin syrjäseudulla
keräävät rahaa sen elätykseen
500 miljoonaa joka vuosi
-
Ja höpö höpö...
Kesämökkien sähköistäminen on yksi pahimmista myrskyvaurioiden syistä. Linjoja on rakennettu joka niemeen ja notkelmaan.
Toinen on se, että linjoja ei hoida enää kukaan. Korjataan vain vaurioita.
Niin, ketkäs ne niitä mökei oikein tarvitseekaan, ööööö kaupunkilaiset? :P :P :P :P ;D
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Selitäs tätä vähän paremmin?
Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...
Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.
Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?
Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
Niin no voishan tuon voimalaitoksesta Helsinkiin menevän linjan kerätä pois ja myydä vaikka Norjalaisille. ;D
-
nii
mikä on se helsingin seudun vientituote
millä he elävät :)
-
nii
mikä on se helsingin seudun vientituote
millä he elävät :)
Puhtaaksi kirjoitettu A4 saaste.
-
No niin tulee, on asioita jotka on hoidettava, maksoi mitä maksoi! Yhteiskunnan toimivuus esimerkiksi.
Vai mitä tarkoitat?
Sitäkö ettei syrjäseutuja pitäisi ylläpitää, et kai ;D ;D
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Selitäs tätä vähän paremmin?
Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...
Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.
Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?
Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
Ai tuon tappion takiakko se Sonera piti myydä pois heti kurssilaskun jälkeen alihintaan Ruotsalaisille?
Toisaalta missäs ne ihmiset asuivatkaan viellä -50 luvulla. Muistaakseni Suomi oli viellä silloin sellainen maatalousyhteiskunta. Ja Valtion lennätinlaitos teki ne linjanvedot vallesmannille ja rautateille mutta muut saivat maksaa suolaisen liittymismaksun sen ajan tuloihin nähden ja puhelin oli "rikkaiden" herkkua vielä -70 luvullakin
-
Syrjäseuduilla riittäisi, kun isännät eivät kasvattaisi puita sähkölinjojen päällä.
No ei muuta, kun kokoomuslaiset kärräämään asukkaat pois syrjäseuduilta ja ovet kiinni. Sillähän siitä pääsee.
:o
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Selitäs tätä vähän paremmin?
Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...
Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.
Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?
Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
umtsi umumum
UMTS-kauppa
"Kokoomuksen Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 miljardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin. Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi. Tämä on Suomen teollisuushistorian suurin virheinvestointi. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa.
Heinonen joutui asiasta suurimpaan vastuuseen ja lokakuussa 2001 hän ilmoitti jättävänsä politiikan ja siirtyi Yleisradion ohjelmajohtajaksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään, etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöiden virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvityksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä"
että on siinä selittämistä
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Selitäs tätä vähän paremmin?
Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...
Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.
Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?
Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
Kun kerran kaikilta kuluttajilta on peritty sama perusmaksu, mutta toisille on sillä rakennettu maakaapeli ja toisille ei, niin mitä sinulle pitäisi selittää? Me emme nyt ole saaneet samaa palvelua, koska toisille on sähkön toimitus varmempaa kuin toisille. Vai onko jonkin toisen (asuinpaikasta riippuen) sähkönsaanti tärkeämpää kuin jonkin toisen?
Kyllä se Helsinki on aika syrjässä http://www.fingrid.fi/fi/yhtio/esittely/voimansiirtoverkko/Sivut/default.aspx
-
Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?
Meillä on edelleen pieni paikallinen sähköyhtiö, missäs ne etelän pienet yhtiöt on? Myyty Eonille tai vattenfallille ;)
Omasta yhtiöstä on myös se etu, että sähköliittymät hinnoitellaan kustannusvastaavasti. Kun navetalle tarvitaan liittymä, se maksaa linjanvetämisen ja muuntajan verran. Se taitaa tosin olla kaikilla nykyään noin. Yhtä asiaa en ymmärrä. Miksi pitää olla niin byrokratiahakuinen, että ihan kaikki siirtokulut pitäisi laskuttaa jokaiselta käyttäjältä kustannusvastaavasti? Miten semmonen systeemi edes toimisi ilman helvetillistä nysväämistä?
-
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012100116144471_uu.shtml
Hieno asiahan se on ,että niinkin harvaan-asuttu maa kuin Suomi saadaan 100% turvattujen sähköverkkojen piiriin. Edes USA ei ole siihen pystynyt ,eikä nähtävästi pyrikkään. Kaikki tällaiset vaikuttaa suomen kilpailukykyyn. Kukaan muu ei maksa näitä kuluja, kuin suomalaiset. Sähkön hinta nousee ja nostaa kaikkia hintoja ja sitä myöten palkkoja.
Toisaalta korkeat sähkönsiirtohinnat vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sitäkautta on positiivisia vaikutuksia. Ehkä kepulaasten omaa ydinvoimalaa ei tarvitakkaan ,kun ei ole käyttäjiä. Käyttäjät häipyy maaseudulta korkeiden kunnallisverojen ja siirtohintojen karkottamina. Sitä saa mitä tilaa. Ilmaisia lounaita ei ole. ;D
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Selitäs tätä vähän paremmin?
Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...
Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.
Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?
Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
umtsi umumum
UMTS-kauppa
"Kokoomuksen Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 miljardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin. Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi. Tämä on Suomen teollisuushistorian suurin virheinvestointi. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa.
Heinonen joutui asiasta suurimpaan vastuuseen ja lokakuussa 2001 hän ilmoitti jättävänsä politiikan ja siirtyi Yleisradion ohjelmajohtajaksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään, etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöiden virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvityksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä"
että on siinä selittämistä
...."Ministerit ja virkamiehet eivät toimineet lainvastaisesti".....
Niinpä, tuolloin ainoa valtion edustaja Soneran hallinnossa oli Hallintoneuvoston kepulainen puheenjohtaja, meijeristi tundralta....oli siinä valtion etujen valvoja.
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Selitäs tätä vähän paremmin?
Muistelen vaan juttuja historian hämäristä. Siitä miten kehitys on mennyt ja kuka on maksanut ja mitä...
Otetaan esimerkkinä puhelinyhtiöt. Joskus ennen muinoin oli paljonkin suuntanumeroalueita ja taisi olla niin että Helsinki oli 2-numeroinen 90- ja muut olivat 3-numeroisia vaikkapa 921- taisi olla Turku? No, eniwei, mites se noin? No siten että kaupunkien ja taajamien asukkaat etelässä perustivat keskenään puhelinosuuskuntia, maksoivat itse kaikki kulut eli liittymismaksuilla ja osuusmaksuilla ja puhelumaksuilla kyseiset osuuskunnat kattoivat kaikki kulut. Käyttäjät itse maksoivat kaiken. Jostakin syystä HPYn alueella oli maan halvimmat puhelumaksut, varsinkin paikallispuhelut olivat käytännössä ilmaisia. Mutta silti kaikki maksut kerättiin HPYn omilta käyttäjiltä.
Mites "selkosilla" eli harvaan asutuissa itäisessä ja pohjoisessa Suomessa? No eihän siellä nyt mitään omatoimista ja että itse olisi maksettu, ei. Silloinen Valtion Telelaitos otti ja veti tolpat ja kustansi kulut. Puhelumaksut olivat yleensä vähän korkeammat kuin noissa itsenäisissä osuuskunnissa, tosin tuskin kustannusvastaavat. Eiköhän se valtio subventoinut noita sekä investointeja että käyttökuluja "ihan kivasti". Ja nykyinen Sonera on todennut että kannattamatonta on ja nyppii tolppia ja lankoja pois. Kuinkahan kauan ovat tappiota tuottaneet, varmaan koko ajan, nyt vasta se uskalletaan tunnustaa?
Mutta että näin se meni ennen. Kaupunkilaiset kustansivat omista varoistaan omat palvelunsa ja veroissa vielä rahoittivat haja-asutusalueen palveluita. Ihan sama kehityskaari oli sähköyhtiöillä joita etelässä oli ennen paljonkin pieniä paikallisia kun taas?
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
umtsi umumum
UMTS-kauppa
"Kokoomuksen Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 miljardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin. Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi. Tämä on Suomen teollisuushistorian suurin virheinvestointi. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa.
Heinonen joutui asiasta suurimpaan vastuuseen ja lokakuussa 2001 hän ilmoitti jättävänsä politiikan ja siirtyi Yleisradion ohjelmajohtajaksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään, etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöiden virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvityksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä"
että on siinä selittämistä
...."Ministerit ja virkamiehet eivät toimineet lainvastaisesti".....
Niinpä, tuolloin ainoa valtion edustaja Soneran hallinnossa oli Hallintoneuvoston kepulainen puheenjohtaja, meijeristi tundralta....oli siinä valtion etujen valvoja.
Puoliksi natsi, puoliksi kepu. Apilas tykkää ;D
-
Syrjäseuduilla riittäisi, kun isännät eivät kasvattaisi puita sähkölinjojen päällä.
Taitaa olla melko vaarallista touhua heilua raivaussahan/moottorisahan/vesurin/kirveen/pokasahan/pistosahan/puukon/oksasahan tai muutenkin siellä sähkölinjan päällä. ;D
-
Ajelin tänään huvikseni Lempäälästä Vesilahden kautta Punkalaitumelle.
Kaunista, kumpuilevaa maalaismaisemaa koko matkan. Puimattomat viljat häiritsivät silmää vähän.
-
Helsinkiläiset voisivat näyttää esimerkkiä ja tehdä metropolistaan täysin uusiutuvaan energiaan perustuva kaupunki. Aurinkopaneleilla ja tuulivoimalla vaan energiavarastot täyteen. Tuon mallin voisi levittää sitten muihin isoihin kaupunkeihin. Näin saataisiin Suomen hiilidioksidi päästöt tasapainoon, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin tulevaisuudessa elää kaupungeissa.
-
Noh, onhan kaupungit rakennettu niillä rahoilla, mitkä maatilan isännät+emännät ovat maksaneet sisarosuuksina muille perillisille.
-
Helsinkiläiset voisivat näyttää esimerkkiä ja tehdä metropolistaan täysin uusiutuvaan energiaan perustuva kaupunki. Aurinkopaneleilla ja tuulivoimalla vaan energiavarastot täyteen. Tuon mallin voisi levittää sitten muihin isoihin kaupunkeihin. Näin saataisiin Suomen hiilidioksidi päästöt tasapainoon, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin tulevaisuudessa elää kaupungeissa.
Aurinkopaneelit ja tuuli ei pitkälle riitä...
Ja haketta on käsitelty mm tuolla
http://www.soininvaara.fi/2010/08/24/kiviniemi-vastaan-pekkarinen/
josta lainaus
--------------------------
"Energiapuuta voidaan Metlan mukaan saada Suomesta 13 miljoonaa kiintokuutiota per vuosi.
Koko Helsingin Energian tarve näyttää olevan 38 miljoonaa hakekuutiota. Runsaat 800 kuormaa vuorokaudessa energiasta laskien ja Tampereen Naistenlahden voimalaan verraten.
Metlan 13 miljoonasta kiintokuutiosta syntyy noin 36 miljoonaa kuutiota haketta.
Koko Suomen energiapuu ei riitä Helsingin tarpeisiin.
BTW: Tampereen Naistenlahdella käytettiin talviaikaan 50 rekkakuormaa päivässä. Sillä tasolla kuluisi ja kului n. 7 % kaikesta saatavissa olevasta hakkeesta jo yhdessä voimalassa.
Hakkeen varaan ei voi rakentaa ja turpeen varaan ei pidä. Noh, pannaan sitten ruokohelpiä sille kaavaillulle 200 000 hehtaarille. Nykyisellä tukitasolla hintalappu on 100 miljoonaa.
Joten eiköhän unohdeta sekin.
Muuten, jos Helsinkiä ei voi lämmittää hakkeella, miksi rangaista veroilla ja maksuilla sellaisesta “tekemättömyydestä” joka ei ole edes mahdollista vaikka kuinka joku haluaisi?"
------------------------
Mutta että siitä vaan rekkaa maantielle? Ja tukkia rekkaan ja Helsingin hakevoimalaan. Ja halvalla...
Ja lisää tietoa löytyy vaikka tuolta:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp042.pdf
Tuo 13 miljoonaa kiintokuutiota energiapuuta ei toden näköisesti pidä sisällään sitä mitä saataisiin ensiharvennus leimikosta kuitupuuna. KUiduksi menevä puuhan on sama ajaa hakkeeksi tällä hintatasolla.
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
Kun kerran kaikilta kuluttajilta on peritty sama perusmaksu, mutta toisille on sillä rakennettu maakaapeli ja toisille ei, niin mitä sinulle pitäisi selittää? Me emme nyt ole saaneet samaa palvelua, koska toisille on sähkön toimitus varmempaa kuin toisille.
Mietitääs asiaa? Kun väität että maaseutu on ne maakaapelit kaupunkeihin kustantanut? Otetaan esimerkki että kaupunkiin tehdään maakaapeli, kolmelle rivitalolle joissa jokaisessa 10 asuntoa. Tai vastaavasti 30 omakotitaloa maalle tolppalinjoilla (kun ovat olleet halvempia tehdä), noin puolen kilometrin etäisyydellä toisistaan (ettei sitä naapuria tarvitse nurkissa katsella) eli vaikkapa 10 kilometrin ympyrän sisälle. Vaikka liittymä on ns kustannusvastaava niin kummassa tapauksessa luulet että sähköyhtiö pääsee halvemmalla? Sitten kun vielä huomioidaan että nuo tolppalinjojen ylläpitovastuu on sähköyhtiöillä, vaikkapa johtokatujen raivaus 4 kertaa 30 vuodessa kun maakaapeleille ei tarvitse tehdä mitään niin mitä luulet kummasta sähköyhtiö nettoaa enemmän? Vaikka maakaapelit olisi tehty hopeasta niin olisi sähköyhtiö silti netonnut niistä enemmän...
Ja jos et oikein osaa hahmottaa asiaa niin tehdäänpä vertaus. Sinulla on kolme 10 hehtaarin peltolohkoa talouskeskuksen lähellä. Tai sinulla on 30 hehtaarin peltolohkoa 10 kilometrin ympyrän sisällä. Otat urakoitsijan tekemään noilta säilörehua. Kummasta luulet urakoitsijan kirjoittavan isomma laskun?
Mutta että missään tapauksessa tilanne ei ole ollut se että maaseutu olisi rahoittanut kaupunkien investointeja, kyllä se valitettavasti on vastoinpäin. Kertoohan sen jo sekin että nyt kun suunnitellaan maakaapeleille noita maaseudunkin linjoja niin on odotettavissa merkittäviä siirtohinnastojen muutoksia, maksut nousevat "riittävästi". Se kun on paljon halvempaa vetää keskitetysti pienillä etäisyyksillä niitä kaapeleita kuin pitkin korpia yksittäisille taloille.
"Sähkön siirtomaksu sisältää sähköverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja sähkönsiirrosta aiheutuneet kustannukset." Tuo on lainanaus sähköfirman omilta sivuilta ja ainakin täällä päin sai itse maksaa sen muutaman kilometrin linjan pätkän isomalta linjalta n. 60 vuotta sitten ja nyt avojohtotolpat lahoavat pystyyn, niin kysympähän vaan että mihinkä on sijoitettu nuo siirtomaksut.
Vai onko se sittenkin että kun rakennetaan uusia ydinvoimaloita niin kantaverkkoa pitää uusia tehoja vastaaviksi niin maksamme sittenkin sitä Fingridille menevää osuutta suurempana sähkönsiirtomaksuna. Käytännössä noitten uusien ydinvoimaloitten sähkö menee vientiin tai kaupungien sähkön kulutukseen, maaseudun osuus on pienenevä.
Toinen asia mikä tossa maakapeloinissa on ihmeelistä että metsäautotien teko on 2,5 kertaa edullisempaa kuin johdon piilottaminen 40cm syvyyteen.
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
Kun kerran kaikilta kuluttajilta on peritty sama perusmaksu, mutta toisille on sillä rakennettu maakaapeli ja toisille ei, niin mitä sinulle pitäisi selittää? Me emme nyt ole saaneet samaa palvelua, koska toisille on sähkön toimitus varmempaa kuin toisille.
Mietitääs asiaa? Kun väität että maaseutu on ne maakaapelit kaupunkeihin kustantanut? Otetaan esimerkki että kaupunkiin tehdään maakaapeli, kolmelle rivitalolle joissa jokaisessa 10 asuntoa. Tai vastaavasti 30 omakotitaloa maalle tolppalinjoilla (kun ovat olleet halvempia tehdä), noin puolen kilometrin etäisyydellä toisistaan (ettei sitä naapuria tarvitse nurkissa katsella) eli vaikkapa 10 kilometrin ympyrän sisälle. Vaikka liittymä on ns kustannusvastaava niin kummassa tapauksessa luulet että sähköyhtiö pääsee halvemmalla? Sitten kun vielä huomioidaan että nuo tolppalinjojen ylläpitovastuu on sähköyhtiöillä, vaikkapa johtokatujen raivaus 4 kertaa 30 vuodessa kun maakaapeleille ei tarvitse tehdä mitään niin mitä luulet kummasta sähköyhtiö nettoaa enemmän? Vaikka maakaapelit olisi tehty hopeasta niin olisi sähköyhtiö silti netonnut niistä enemmän...
Ja jos et oikein osaa hahmottaa asiaa niin tehdäänpä vertaus. Sinulla on kolme 10 hehtaarin peltolohkoa talouskeskuksen lähellä. Tai sinulla on 30 hehtaarin peltolohkoa 10 kilometrin ympyrän sisällä. Otat urakoitsijan tekemään noilta säilörehua. Kummasta luulet urakoitsijan kirjoittavan isomma laskun?
Mutta että missään tapauksessa tilanne ei ole ollut se että maaseutu olisi rahoittanut kaupunkien investointeja, kyllä se valitettavasti on vastoinpäin. Kertoohan sen jo sekin että nyt kun suunnitellaan maakaapeleille noita maaseudunkin linjoja niin on odotettavissa merkittäviä siirtohinnastojen muutoksia, maksut nousevat "riittävästi". Se kun on paljon halvempaa vetää keskitetysti pienillä etäisyyksillä niitä kaapeleita kuin pitkin korpia yksittäisille taloille.
"Sähkön siirtomaksu sisältää sähköverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja sähkönsiirrosta aiheutuneet kustannukset." Tuo on lainanaus sähköfirman omilta sivuilta ja ainakin täällä päin sai itse maksaa sen muutaman kilometrin linjan pätkän isomalta linjalta n. 60 vuotta sitten ja nyt avojohtotolpat lahoavat pystyyn, niin kysympähän vaan että mihinkä on sijoitettu nuo siirtomaksut.
Vai onko se sittenkin että kun rakennetaan uusia ydinvoimaloita niin kantaverkkoa pitää uusia tehoja vastaaviksi niin maksamme sittenkin sitä Fingridille menevää osuutta suurempana sähkönsiirtomaksuna. Käytännössä noitten uusien ydinvoimaloitten sähkö menee vientiin tai kaupungien sähkön kulutukseen, maaseudun osuus on pienenevä.
Toinen asia mikä tossa maakapeloinissa on ihmeelistä että metsäautotien teko on 2,5 kertaa edullisempaa kuin johdon piilottaminen 40cm syvyyteen.
halvalla ulkolaisella työvoimalla pitkään ja huolella rakennettu ydinvoimala osuu kyllä nyt suomalaisen duunarin halveksijan omaan nilkkaan ;D ;D ;D ;D
-
Taitaa toi Helsinki olla omavarainen sähkön suhteen... Tietysti hyötysuhde varmaan vähän heikkenisi kun sähköä jouduttaisiin tahkoamaan silloinkin kun lämpöä ei tarvita mutta sähkö tuskin loppuisi... Se kun Helsingin seudulla tuotetaan paljon muutakin kuin A4-saastetta...
[/quote]
Tuliskohan stadilaisten paskasta sitä piokaasua,,sitähän saattas voida vaikka jemmata jonnekin jos ylimäärästä kehittyis..
Ei tarvis Suomenlahteen pumpata kaikkea..no,voishan siitä vähän jotain haisua tulla mut omaapa olis,ei tarvis jusseja syyttää ...
-
Helsinkiläiset voisivat näyttää esimerkkiä ja tehdä metropolistaan täysin uusiutuvaan energiaan perustuva kaupunki. Aurinkopaneleilla ja tuulivoimalla vaan energiavarastot täyteen. Tuon mallin voisi levittää sitten muihin isoihin kaupunkeihin. Näin saataisiin Suomen hiilidioksidi päästöt tasapainoon, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin tulevaisuudessa elää kaupungeissa.
Aurinkopaneelit ja tuuli ei pitkälle riitä...
Ja haketta on käsitelty mm tuolla
http://www.soininvaara.fi/2010/08/24/kiviniemi-vastaan-pekkarinen/
josta lainaus
--------------------------
"Energiapuuta voidaan Metlan mukaan saada Suomesta 13 miljoonaa kiintokuutiota per vuosi.
Koko Helsingin Energian tarve näyttää olevan 38 miljoonaa hakekuutiota. Runsaat 800 kuormaa vuorokaudessa energiasta laskien ja Tampereen Naistenlahden voimalaan verraten.
Metlan 13 miljoonasta kiintokuutiosta syntyy noin 36 miljoonaa kuutiota haketta.
Koko Suomen energiapuu ei riitä Helsingin tarpeisiin.
BTW: Tampereen Naistenlahdella käytettiin talviaikaan 50 rekkakuormaa päivässä. Sillä tasolla kuluisi ja kului n. 7 % kaikesta saatavissa olevasta hakkeesta jo yhdessä voimalassa.
Hakkeen varaan ei voi rakentaa ja turpeen varaan ei pidä. Noh, pannaan sitten ruokohelpiä sille kaavaillulle 200 000 hehtaarille. Nykyisellä tukitasolla hintalappu on 100 miljoonaa.
Joten eiköhän unohdeta sekin.
Muuten, jos Helsinkiä ei voi lämmittää hakkeella, miksi rangaista veroilla ja maksuilla sellaisesta “tekemättömyydestä” joka ei ole edes mahdollista vaikka kuinka joku haluaisi?"
------------------------
Mutta että siitä vaan rekkaa maantielle? Ja tukkia rekkaan ja Helsingin hakevoimalaan. Ja halvalla...
Ja lisää tietoa löytyy vaikka tuolta:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp042.pdf
Tuo 13 miljoonaa kiintokuutiota energiapuuta ei toden näköisesti pidä sisällään sitä mitä saataisiin ensiharvennus leimikosta kuitupuuna. KUiduksi menevä puuhan on sama ajaa hakkeeksi tällä hintatasolla.
laskeppas oikein näkyville saako sellun viennistä huonommin kuin kivihiilellä lämmittämisestä, vai löytyskö tuohon valmiita laskelmia jostain. brasiliassa euka on monta kertaa halvempaa kuin mäntykuitu, kullastako ne terminaattorin tikut on tehty.
-
Maaseutu on maksanut ne kaupunkien maakaapelit. Nyt kun pitää haja-asutusalueellekin saada maakaapelit, niin alkoi itku.
Mutta että kyllä kaupunkilaiset pääsääntöisesti omat kulunsa ovat maksaneet ja sen lisäksi veroissa rahoittaneet myös syrjäseutujen kuluja.
Niin no voishan tuon voimalaitoksesta Helsinkiin menevän linjan kerätä pois ja myydä vaikka Norjalaisille. ;D
Voisi, voisi. Mutta kuka kärsisi...
http://www.helen.fi/vuosi2011/Helen_Vuosikertomus_2011.pdf
"Sähköenergiaa myytiin pohjoismaisille tukkumarkkinoille 7 126 GWH."
Taitaa toi Helsinki olla omavarainen sähkön suhteen... Tietysti hyötysuhde varmaan vähän heikkenisi kun sähköä jouduttaisiin tahkoamaan silloinkin kun lämpöä ei tarvita mutta sähkö tuskin loppuisi... Se kun Helsingin seudulla tuotetaan paljon muutakin kuin A4-saastetta...
millä se sähkönsä tuottaa :o
-
Kyllästyttävää tämä Helsinki ja muut kasvukeskukset v. maaseutu kamppailu. Kumpikaan ei pärjää ilman toista, ainakaan kovin järkevästi. Siinäpä olisi perähikiän umpijäärälle tekemistä kun yrittää kaupata satoaan viiden ihmisen kylässä jossa kaikki ovat maajusseja. Helsinki voi ostaa viljansa vaikka virosta.
Fiksut maajussit näkevät kaupungeissa mahdollisuuden, ei uhkaa.
Ja alkaa olemaan hitusen turhauttavaa verrata sitä kuka joskus 60-luvulla rakensi mitä, minne ja millä rahalla. Sen jälkeen kuitenkin aika iso osa maajusseista on nostanut kytkintä kuka minnekin suuntaan, suurin osa kaupunkeihin...
Ja mitä Helsinki tuottaa? En mä vain tiedä, mutta aika hassusti sieltä silti löytyy pääomaa mitä erilaisimpiin juttuihin...
-
Kyllästyttävää tämä Helsinki ja muut kasvukeskukset v. maaseutu kamppailu. Kumpikaan ei pärjää ilman toista, ainakaan kovin järkevästi. Siinäpä olisi perähikiän umpijäärälle tekemistä kun yrittää kaupata satoaan viiden ihmisen kylässä jossa kaikki ovat maajusseja. Helsinki voi ostaa viljansa vaikka virosta.
Fiksut maajussit näkevät kaupungeissa mahdollisuuden, ei uhkaa.
Ja alkaa olemaan hitusen turhauttavaa verrata sitä kuka joskus 60-luvulla rakensi mitä, minne ja millä rahalla. Sen jälkeen kuitenkin aika iso osa maajusseista on nostanut kytkintä kuka minnekin suuntaan, suurin osa kaupunkeihin...
Ja mitä Helsinki tuottaa? En mä vain tiedä, mutta aika hassusti sieltä silti löytyy pääomaa mitä erilaisimpiin juttuihin...
Lue otsikko ja mieti kuka provosoi ja ketä. Ja miksi maaseudulla asuvan pitäisi niellä kaikki se paska, mitä tänne mielipideitten mukana syydetään.
Pääomien löytyminen Helsinkiin johtuu aikapaljon paikallisesta siltarumpu politiikasta ja hyvä veli verkostosta. Tänne maaseudulle jos joku meinaa investoida niin ensinmäisenä laitetaan ELY-keskus tai luontoliitto tekemään valitusta asiasta.
-
Kyllästyttävää tämä Helsinki ja muut kasvukeskukset v. maaseutu kamppailu. Kumpikaan ei pärjää ilman toista, ainakaan kovin järkevästi. Siinäpä olisi perähikiän umpijäärälle tekemistä kun yrittää kaupata satoaan viiden ihmisen kylässä jossa kaikki ovat maajusseja. Helsinki voi ostaa viljansa vaikka virosta.
Fiksut maajussit näkevät kaupungeissa mahdollisuuden, ei uhkaa.
Ja alkaa olemaan hitusen turhauttavaa verrata sitä kuka joskus 60-luvulla rakensi mitä, minne ja millä rahalla. Sen jälkeen kuitenkin aika iso osa maajusseista on nostanut kytkintä kuka minnekin suuntaan, suurin osa kaupunkeihin...
Ja mitä Helsinki tuottaa? En mä vain tiedä, mutta aika hassusti sieltä silti löytyy pääomaa mitä erilaisimpiin juttuihin...
-sammakko kertoi taas asian ytimen :D
-
Helsinkiläiset voisivat näyttää esimerkkiä ja tehdä metropolistaan täysin uusiutuvaan energiaan perustuva kaupunki. Aurinkopaneleilla ja tuulivoimalla vaan energiavarastot täyteen. Tuon mallin voisi levittää sitten muihin isoihin kaupunkeihin. Näin saataisiin Suomen hiilidioksidi päästöt tasapainoon, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin tulevaisuudessa elää kaupungeissa.
Aurinkopaneelit ja tuuli ei pitkälle riitä...
Ja haketta on käsitelty mm tuolla
http://www.soininvaara.fi/2010/08/24/kiviniemi-vastaan-pekkarinen/
josta lainaus
--------------------------
"Energiapuuta voidaan Metlan mukaan saada Suomesta 13 miljoonaa kiintokuutiota per vuosi.
Koko Helsingin Energian tarve näyttää olevan 38 miljoonaa hakekuutiota. Runsaat 800 kuormaa vuorokaudessa energiasta laskien ja Tampereen Naistenlahden voimalaan verraten.
Metlan 13 miljoonasta kiintokuutiosta syntyy noin 36 miljoonaa kuutiota haketta.
Koko Suomen energiapuu ei riitä Helsingin tarpeisiin.
BTW: Tampereen Naistenlahdella käytettiin talviaikaan 50 rekkakuormaa päivässä. Sillä tasolla kuluisi ja kului n. 7 % kaikesta saatavissa olevasta hakkeesta jo yhdessä voimalassa.
Hakkeen varaan ei voi rakentaa ja turpeen varaan ei pidä. Noh, pannaan sitten ruokohelpiä sille kaavaillulle 200 000 hehtaarille. Nykyisellä tukitasolla hintalappu on 100 miljoonaa.
Joten eiköhän unohdeta sekin.
Muuten, jos Helsinkiä ei voi lämmittää hakkeella, miksi rangaista veroilla ja maksuilla sellaisesta “tekemättömyydestä” joka ei ole edes mahdollista vaikka kuinka joku haluaisi?"
------------------------
Mutta että siitä vaan rekkaa maantielle? Ja tukkia rekkaan ja Helsingin hakevoimalaan. Ja halvalla...
Ja lisää tietoa löytyy vaikka tuolta:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp042.pdf
Nojoo, mutta jätteiden poltolla voi tämmönen suuri metropoli tuottaa varsin paljon energiaa, Tukholma tuottaa muistaakseni noin kolmanneksen tarvitsemastaan energiastaan jätteiden poltolla, en muista mikä oli kaukolämmön osuus ja mikä sähkön, mutta eiköhän se jostakin linkistä löydy, jos joku viittii kaivaa esille ....
Sitten tommonen nassutus, että Helsinki oliis kustantanut muiden maakuntien sähkölinjoja on paskapuhetta, sähköyhtiöt on liikeyrityksiä, eikä vedä linjoja jos se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, täällä on vieläkin järvikyliä joissa ei ole sähköjä ollenkaan, kun linjaa ei kannata vetää, liian pienen myynnin takia, mikä siltä järvikylältä tulee niistä parista mökistä mitä siellä vielä on ....
-
paska, mitä tänne mielipideitten mukana syydetään.
Paskaa bideessä??? ??? ::)
-
Lue otsikko ja mieti kuka provosoi ja ketä.
Ota rauhallisesti, Talojuhani yrittää vaan vihjata että Vesilahden ylläpito tulee kalliiksi. :P
-
Kyllästyttävää tämä Helsinki ja muut kasvukeskukset v. maaseutu kamppailu. Kumpikaan ei pärjää ilman toista, ainakaan kovin järkevästi. Siinäpä olisi perähikiän umpijäärälle tekemistä kun yrittää kaupata satoaan viiden ihmisen kylässä jossa kaikki ovat maajusseja. Helsinki voi ostaa viljansa vaikka virosta.
Fiksut maajussit näkevät kaupungeissa mahdollisuuden, ei uhkaa.
Ja alkaa olemaan hitusen turhauttavaa verrata sitä kuka joskus 60-luvulla rakensi mitä, minne ja millä rahalla. Sen jälkeen kuitenkin aika iso osa maajusseista on nostanut kytkintä kuka minnekin suuntaan, suurin osa kaupunkeihin...
Ja mitä Helsinki tuottaa? En mä vain tiedä, mutta aika hassusti sieltä silti löytyy pääomaa mitä erilaisimpiin juttuihin...
kaupungeissako viron vilja kasvaa :o
-
Niinhän näyttää käyvän
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=39568.0
-
Pitäisikö syrjäseutujen ylläpitoon käytetty raha sitten käyttää johonkin muuhun?
Esim. Keskittää väestö tietylle alueelle ja taata tälle pienelle väelle yltäkylläinen elämä jättäen muu alue rappiolle. Valittaisiin kansasta prosentti, joka pääsisi elämään lottovoittajan elämää ja muille näyettäisiin Siperian junaa. Vai pitäisikö "ylimääräinen raha" lähettää kehitysapuun, talouskriisimaille, tieteen tutkimiseen tms. enemmän tarvitseville?
"Jolla on, annettakoon lisää, mutta jolla ei ole, otettakoon pois sekin, mitä hänellä on"
-
Tähän vois suorittaa kuntaliitoksen: Utsvesilahti ;) ;D ;D
-
Lue otsikko ja mieti kuka provosoi ja ketä.
Ota rauhallisesti, Talojuhani yrittää vaan vihjata että Vesilahden ylläpito tulee kalliiksi. :P
Talojuhani suunnittelee uudelleen lehmien pitoa ja haluaa Vesilahden liitettäväksi Utsjokeen. Ne Lapin litratuet, nääs. ;D
Oliskohan se nyt järkevintä, jos se navetta on vielä kaupan hyllyssä, niin ajella sinne Utsjoelle, tai Nuorgamiin. Rajamarkettiin, ja ostaa ne tarvikkeet sieltä. Asennettuna.
Siellä tosin pitää olla mies, jos niinku meinaa housuja käyttää. Vellihousut ei siellä pärjää. ;D
-
Sitten tommonen nassutus, että Helsinki oliis kustantanut muiden maakuntien sähkölinjoja on paskapuhetta
Yritin oikein mutta en kahdesti lukemallakaan löytänyt että ainakaan minä olisin tuollaisen väitteen esittänyt. Puhelinpuolesta tosin sellaisenkin johtopäätöksen voisi tehdä.
Mutta juu. Olen samaa mieltä että tuollainen nassutus on paskapuhetta että kun pääkonttori on Helsingissä niin vero maksetaan sinne ja Helsinki kerää hyödyn ja maakunnat elättää Helsinkiä. Sellaisen nassutuksen pitäisi loppua.
Esim. yritys maksaa veronsa siihen kuntaan, jossa on sen pääkonttori ja missähän Suomen kaupungeista on eniten suomalaisten yritysten pääkonttoreita ????
Mistä ihmeestä tämä virhekäsitys on syntynyt??? Tupailloissako sitä kerrotaan totuutena? Ja miten Helsinki riistää maakunnissa syntyvät tuotot? Ja miten maakunnat elättää? Ja sitten vielä jotkut idiootit ilmeisesti uskoo tuohon? Että näin se on?
Tosiasiahan on ihan toinen. Kun lukee vaikka nuo
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/32448/32449_fi.pdf
http://veronsaajat.vero.fi/fi-FI/tiedotteet/sivut/tiedote.aspx?aid=125996
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194703938315/artikkeli/undefined
"Mitä listoilta ei yleensä näy, ovat monella paikkakunnalla toimivat suuryritykset. Esimerkiksi Nokia Oyj on maksanut Tampereen kaupungin viime vuosien yhteisöverokertymästä noin 20-30 prosenttia. Parhaina tulosvuosinaan Nokia Oyj:n osuus Tampereen yhteisöveroista on ollut jopa 60 prosenttia.
Suuryritysten verot eri toimintakuntiin menevät työntekijämäärän mukaan."
niin tyhmempikin tajuaa miten homma oikeasti menee. Jos yrityksellä on vaikka 90 henkeä työllistävä paperitehdas Taka-Hikiällä ja 10 henkeä työllistävä pääkonttori Helsingissä niin yrityksen yhteisöveron tuotosta 90% menee Taka-Hikiälle ja 10% Helsinkiin.
Mutta että se ei ihmetytä että tuollaista poliittista propagandaa jaetaan että "yhteisövero menee pääkonttorille", eniten ihmetyttää se mistä löytyy niitä idiootteja jotka tuohon uskovat. Tosiasiahan on ihan toinen.
-
Nojoo, mutta jätteiden poltolla voi tämmönen suuri metropoli tuottaa varsin paljon energiaa, Tukholma tuottaa muistaakseni noin kolmanneksen tarvitsemastaan energiastaan jätteiden poltolla, en muista mikä oli kaukolämmön osuus ja mikä sähkön, mutta eiköhän se jostakin linkistä löydy, jos joku viittii kaivaa esille ....
Taattuja tosiasioita taas? Muisti on hyvä mutta kovasti lyhyt ja valikoiva? Mutta että 13 %-yksikön ja 65 prosentin virhe...
http://www.europalehti.fi/2010/05/tukholma-pesee-helsingin-ekoteoissa/
"Helsinki tuottaa kolmanneksen kaukolämmöstään saastuttavalla hiilellä. Vain kolme prosenttia lämmöstä syntyy polttamalla jätteitä. Tukholmassa jätteenpolton osuus on 20 prosentin luokkaa ja lisäksi biopolttoaineilla saadaan noin kolmasosa kaukolämmöstä."
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/jate+lammittaa+tukholmaa/a33800
"Högdalenissa on Ruotsin suurin jätevoimala. Viisi kattilaa polttavat 700 000 tonnia jätettä vuosittain. Lämpöä syntyy 1,8 terawattituntia ja sähköä 0,4 terawattituntia"
"”Biopolttoaineista tulee pula ja hinnat nousevat. Kukaan ei tiedä mihin hintataso asettuu. Mutta päästöt laskevat”, Lindman sanoo.
Hän esittelee karttaa, jossa biopolttoaineita rahdataan Ruotsiin koko Itämeren alueelta: puuta Venäjältä, viljaa sekä energiapajua Ruotsista ja muualta."
-
paska, mitä tänne mielipideitten mukana syydetään.
Paskaa bideessä??? ??? ::)
Mielipideet on mielipideitä. Sitten on erikseen numeroilla osoitettavat tosiasiat. Ja sitten poliittinen propaganda tyyliin "kun pääkonttori on Helsingissä niin verot maksetaan sinne ja maakunnat ei saa mitään vaan elättää Helsinkiä". Kannattaa ymmärtää ero mielipideitten ja poliittisen propagandan ja tosiasioiden välillä?
-
paska, mitä tänne mielipideitten mukana syydetään.
Paskaa bideessä??? ??? ::)
Mielipideet on mielipideitä. Sitten on erikseen numeroilla osoitettavat tosiasiat. Ja sitten poliittinen propaganda tyyliin "kun pääkonttori on Helsingissä niin verot maksetaan sinne ja maakunnat ei saa mitään vaan elättää Helsinkiä". Kannattaa ymmärtää ero mielipideitten ja poliittisen propagandan ja tosiasioiden välillä?
Toisaalta monessa yrityksessä on suurin osa henkilökunnasta niitä korkeastipalkattuja toimihenkilöitä juuri siellä Helsingissä. Hyvänä esim. sähköyhtiöt joissa "oikeata työtä" tekevät ovat sitten tytäryhtiöitten alaisina tai alihankkijoitten.
-
Toisaalta monessa yrityksessä on suurin osa henkilökunnasta niitä korkeastipalkattuja toimihenkilöitä juuri siellä Helsingissä. Hyvänä esim. sähköyhtiöt joissa "oikeata työtä" tekevät ovat sitten tytäryhtiöitten alaisina tai alihankkijoitten.
Ei vaikuta kotiuttamiseen. Tuo korkeastipalkkaus siis. Yhteisöveron tuottoja ei jaeta kunnille työntekijöiden palkan suhteessa vaan työntekijöiden määrän suhteessa. Sama koskee tytäryhtiöitä, jakoperuste on aina yhtiön työntekijämäärä kunnassa.
Sillä voi sitten olla vaikutusta kunnan henkilöverotuloihin tuolla palkkatasolla mutta ei yhteisöveroihin. Mutta jos pääkonttori on Helsingissä niin henkilöt voivat silti asua vaikka Espoossa, Kirkkonummella, Vihdissä. Tai jopa vaikka Nurmijärvellä.
Vaikuttaa jos esim. Pääkonttorissa on suurinosa työntekijöistä ja se tuottaa kirjanpidollisesti sen voiton, tytäryhtiö/alihankkiajan taas on se vähemmän voittoa tuova yksikkö tai sen kotipaikka peräti ulkomailla.
Paperitehtailla kun liikkuu niin huomaa että miten vähän onkaan tehtaan omia miehiä töissä.
Kunnalisveroon vaikuttaa ja pääkaupunki seudun elinvoimaisuuteen. Palkkarahatkin tehdään näissä maakuntien voimalaitoksissa, tehtaissa ym. tuotantolaitoksissa. Tuplahyöty pääkonttori seutukunnalle.
-
Sitten tommonen nassutus, että Helsinki oliis kustantanut muiden maakuntien sähkölinjoja on paskapuhetta
Yritin oikein mutta en kahdesti lukemallakaan löytänyt että ainakaan minä olisin tuollaisen väitteen esittänyt. Puhelinpuolesta tosin sellaisenkin johtopäätöksen voisi tehdä.
Mutta juu. Olen samaa mieltä että tuollainen nassutus on paskapuhetta että kun pääkonttori on Helsingissä niin vero maksetaan sinne ja Helsinki kerää hyödyn ja maakunnat elättää Helsinkiä. Sellaisen nassutuksen pitäisi loppua.
Esim. yritys maksaa veronsa siihen kuntaan, jossa on sen pääkonttori ja missähän Suomen kaupungeista on eniten suomalaisten yritysten pääkonttoreita ????
Mistä ihmeestä tämä virhekäsitys on syntynyt??? Tupailloissako sitä kerrotaan totuutena? Ja miten Helsinki riistää maakunnissa syntyvät tuotot? Ja miten maakunnat elättää? Ja sitten vielä jotkut idiootit ilmeisesti uskoo tuohon? Että näin se on?
Tosiasiahan on ihan toinen. Kun lukee vaikka nuo
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/32448/32449_fi.pdf
http://veronsaajat.vero.fi/fi-FI/tiedotteet/sivut/tiedote.aspx?aid=125996
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194703938315/artikkeli/undefined
"Mitä listoilta ei yleensä näy, ovat monella paikkakunnalla toimivat suuryritykset. Esimerkiksi Nokia Oyj on maksanut Tampereen kaupungin viime vuosien yhteisöverokertymästä noin 20-30 prosenttia. Parhaina tulosvuosinaan Nokia Oyj:n osuus Tampereen yhteisöveroista on ollut jopa 60 prosenttia.
Suuryritysten verot eri toimintakuntiin menevät työntekijämäärän mukaan."
niin tyhmempikin tajuaa miten homma oikeasti menee. Jos yrityksellä on vaikka 90 henkeä työllistävä paperitehdas Taka-Hikiällä ja 10 henkeä työllistävä pääkonttori Helsingissä niin yrityksen yhteisöveron tuotosta 90% menee Taka-Hikiälle ja 10% Helsinkiin.
Mutta että se ei ihmetytä että tuollaista poliittista propagandaa jaetaan että "yhteisövero menee pääkonttorille", eniten ihmetyttää se mistä löytyy niitä idiootteja jotka tuohon uskovat. Tosiasiahan on ihan toinen.
Minä tähän jo kerran vastasin toisessa topiikissa, et näköjään lukenut sitä vastausta vaikka punaisella tämän kohdan siihen korostin, et ainakaan vastausta kopioinut mukaan, suora lainaus noista linkeistä.
4
Järjestelmään liittyy myös sellaisia lähellä sattumanvaraisuutta olevia piirteitä, joita ei voida pitää hyvän verojärjestelmän
osina. Erään suuren konsernin vuodelta 1999 maksamat verot tuottivat konsernin toimintakunnille 600 000 markan suuruusluokkaa olevat yhteisöverotulot työntekijää kohden.
Sinä se vaan uskot tota aamulehden toimittajaa, joka väittää että verot jaetaan työntekijiden suhteessa vaikka verohallinnon asiakirjassa väitetään muuta, tossa sun linkissä, siinä nimenomaan pidetään ongelmana sitä, että veroja ei jaeta oikeassa suhteessa, eikä työntekijöiden suhteessa, tossakin esimerkki tapauksessa joku kunta saa 600 00 euroa työntekijää kohden veroa ja joku toinen vain murto-osan siitä 1999.
-
(http://4.bp.blogspot.com/-cTUUoDesWbI/Tx3F30h6MXI/AAAAAAAAAr0/83LI7ZrlcAo/s1600/kuntaministeri+Henna+Virkkunen.jpg)
-
Esim. yritys maksaa veronsa siihen kuntaan, jossa on sen pääkonttori ja missähän Suomen kaupungeista on eniten suomalaisten yritysten pääkonttoreita ????
Mistä ihmeestä tämä virhekäsitys on syntynyt??? Tupailloissako sitä kerrotaan totuutena? Ja miten Helsinki riistää maakunnissa syntyvät tuotot? Ja miten maakunnat elättää? Ja sitten vielä jotkut idiootit ilmeisesti uskoo tuohon? Että näin se on?
Tosiasiahan on ihan toinen. Kun lukee vaikka nuo
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/32448/32449_fi.pdf
http://veronsaajat.vero.fi/fi-FI/tiedotteet/sivut/tiedote.aspx?aid=125996
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194703938315/artikkeli/undefined
"Mitä listoilta ei yleensä näy, ovat monella paikkakunnalla toimivat suuryritykset. Esimerkiksi Nokia Oyj on maksanut Tampereen kaupungin viime vuosien yhteisöverokertymästä noin 20-30 prosenttia. Parhaina tulosvuosinaan Nokia Oyj:n osuus Tampereen yhteisöveroista on ollut jopa 60 prosenttia.
Suuryritysten verot eri toimintakuntiin menevät työntekijämäärän mukaan."
niin tyhmempikin tajuaa miten homma oikeasti menee. Jos yrityksellä on vaikka 90 henkeä työllistävä paperitehdas Taka-Hikiällä ja 10 henkeä työllistävä pääkonttori Helsingissä niin yrityksen yhteisöveron tuotosta 90% menee Taka-Hikiälle ja 10% Helsinkiin.
Mutta että se ei ihmetytä että tuollaista poliittista propagandaa jaetaan että "yhteisövero menee pääkonttorille", eniten ihmetyttää se mistä löytyy niitä idiootteja jotka tuohon uskovat. Tosiasiahan on ihan toinen.
Minä tähän jo kerran vastasin toisessa topiikissa, et näköjään lukenut sitä vastausta vaikka punaisella tämän kohdan siihen korostin, et ainakaan vastausta kopioinut mukaan, suora lainaus noista linkeistä.
4
Järjestelmään liittyy myös sellaisia lähellä sattumanvaraisuutta olevia piirteitä, joita ei voida pitää hyvän verojärjestelmän
osina. Erään suuren konsernin vuodelta 1999 maksamat verot tuottivat konsernin toimintakunnille 600 000 markan suuruusluokkaa olevat yhteisöverotulot työntekijää kohden.
Sinä se vaan uskot tota aamulehden toimittajaa, joka väittää että verot jaetaan työntekijiden suhteessa vaikka verohallinnon asiakirjassa väitetään muuta, tossa sun linkissä, siinä nimenomaan pidetään ongelmana sitä, että veroja ei jaeta oikeassa suhteessa, eikä työntekijöiden suhteessa, tossakin esimerkki tapauksessa joku kunta saa 600 00 euroa työntekijää kohden veroa ja joku toinen vain murto-osan siitä 1999.
Joskus ihan oikeasti pelottaa... Että miten vähällä luetun ymmärtämisellä jotkut ihmiset on liikenteessä... Helppoja uhreja populistiselle puoluepropagandalle...
Mutta siis juu. Tuosta
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/32448/32449_fi.pdf
linkistä kun lainaa oikean kohdan eli
"Vähintään epävakauden veroisia ongelmia yhteisöverossa liittyy sen kuntakohtaiseen
kohdistumiseen. Yksi ulottuvuus tässä on se, että nykyiseen konsernien verojen jakoon toimintakuntien kesken työntekijöiden suhteessa liittyy sekä periaatteellisia että käytännön ongelmia. Parempaa ja toimivampaa järjestelmää ei kuitenkaan ole helposti kehitettävissä."
niin siitäkin tyhmempikin ymmärtää (ymmärtääkö?) että yhteisöveron tuotto jaetaan työntekijöiden määrän suhteessa.
Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää? Onko?
Sen sijaan yhteisöveroon liittyy paljon muita ongelmia mutta se on kokonaan toinen juttu kuin se että sen jakoperuste on työntekijämäärä. Jos kunnassa ei ole tulosta tekeviä yrityksiä niin verotuottoa ei kerry. Kunta jonka alueen kaikki yritykset ovat konkurssikypsiä ei saa mitään. Ja kun yritysten tulokset vaihtelevat vuosittain niin ennustettavuus on huono. Ja jos isohko yritys lopettaa niin verotulot romahtavat. Ja jos kunnassa on työllistävä tulosta tekevä yritys niin kunta saa hyvin verotuloja, naapurikunta ei niistä hyödy. Ja niin edelleen. Ongelmia on mutta kaikki periaatteessa liittyvät siihen onko kunnassa yrityksiä jotka maksavat veroa ja onko niillä työntekijöitä. Ei siihen mikä on jakoperuste eli työntekijämäärän suhteessa mennään.
Ja vielä kerran? Mikä on yhteisöveron tuottojen jakoperuste? Onko se kuten väitit että kun pääkonttori on Helsingissä niin Helsinki saa yrityksen yhteisöveron tuoton?
Onko pää liian pieni vai jotain muuta puutetta ymärryksessä, olen jo kerran tehnyt sulle tiivistelmän ongelmista, lainaa se sielt'ä ja selvittele itellekkin ....
En viitti samaa asiaa tehdä joka kirjoitukseen uudestaan.
-
(http://4.bp.blogspot.com/-cTUUoDesWbI/Tx3F30h6MXI/AAAAAAAAAr0/83LI7ZrlcAo/s1600/kuntaministeri+Henna+Virkkunen.jpg)
ookkona varma että kunnasta on puhe ???
-
Vaikuttaa jos esim. Pääkonttorissa on suurinosa työntekijöistä ja se tuottaa kirjanpidollisesti sen voiton, tytäryhtiö/alihankkiajan taas on se vähemmän voittoa tuova yksikkö tai sen kotipaikka peräti ulkomailla.
Paperitehtailla kun liikkuu niin huomaa että miten vähän onkaan tehtaan omia miehiä töissä.
Kunnalisveroon vaikuttaa ja pääkaupunki seudun elinvoimaisuuteen. Palkkarahatkin tehdään näissä maakuntien voimalaitoksissa, tehtaissa ym. tuotantolaitoksissa. Tuplahyöty pääkonttori seutukunnalle.
Ei vaikuta kotiuttamiseen tämäkään. Yhteisöveron kannalta on yks monta että missä toimipisteessä tulos on kirjanpidollisesti tai muuten tehty. Tulos on koko yrityksen tulos ja jaetaan työntekijämäärän suhteessa.
Pääsääntöisesti yrityksen on ajateltava tuottoa ja jos pääkonttorissa on suurin osa työntekijöistä niin he ovat tuloksen tai muun toiminnan kannalta välttämättömiä. Se on sillä lailla että jos pääkonttorissa mahdollisesti oleva myyntiosasto ei onnistu toimissaan niin loppuu sen haalariäijänkin tekeminen aika äkkiä. Samoin jos palkanlaskenta ei toimikaan ja maksut tökkii kun ei ole talouspuolella tarpeeksi osaavia tekijöitä niin loppuu homma aika pian.
Mutta että tuplahyödystä ei millään muotoa voi puhua, korkeintaan 20% hyödystä siinä että työntekijät maksavat kunnallisveronsa asuinpaikkakunnalleen. Ja yleensä yritys pohtii ja miettii paljonkin että missä kannattaa sijaita ja mitä se vaikuttaa mihinkin. Itsekin tiedän yhden yrityksen jossa hallinto olisi siirtänyt sen pääkaupunkiseudulta maakuntaan mutta kun kävi ilmi että korkeintaan 10% työntekijöistä olisi siirtynyt mukana joka olisi halvaannuttanut yrityksen niin hallinto otti ja perääntyi. Järkimiehiä...
Hieman epäilen?? Jos mä perustan firman "Jätkän saha ja laudan" pääkonttorin Helsinkiin. Vuokraan maakuntien sahat ja sahojen työn tekijät ovat vuokratyönantajan palveluksessa niin eihän silloin minulla ole muita työntekijöitä kuin pääkonttorissa olevat jotka hoitavat kauppaa ja silti maakunnissa tehtävät voitot kirjaantuu Helsinkiin. Olenko väärässä?
"Tuplahyöty"=maksavat veronsa ja useinmiten myös tuhlaavatkin ne rahansa missä asuvatkin.
-
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288503865260.html
AB-alue maksaa Ceen sähköt?
-
Hieman epäilen?? Jos mä perustan firman "Jätkän saha ja laudan" pääkonttorin Helsinkiin. Vuokraan maakuntien sahat ja sahojen työn tekijät ovat vuokratyönantajan palveluksessa niin eihän silloin minulla ole muita työntekijöitä kuin pääkonttorissa olevat jotka hoitavat kauppaa ja silti maakunnissa tehtävät voitot kirjaantuu Helsinkiin. Olenko väärässä?
"Tuplahyöty"=maksavat veronsa ja useinmiten myös tuhlaavatkin ne rahansa missä asuvatkin.
Mietitääs asiaa tarkemmin? Nyt jos tekijät ovat vuokratyönantajan palveluksessa niin osa yrityksen tuloksesta "valuu" vuokrafirmalle, täytyyhän senkin tulla toimeen ja tuottaa tulosta. Jätkän saha & laudan tuloksesta osa onkin vuokrafirman tuloksessa. En ota kantaa sitten näihin järjestelyihin joissa kyseinen firma on ulkomainen MUTTA jos kyseinen firma on kotimainen niin sillä on pääkonttori jossakin ja työntekijät jossakin. Jos siis tehtaan 90 työntekijää ovat vuokrafirman palveluksessa Taka-Hikiällä niin kyseinen vuokrafirma maksaa tuloksestaan verot Taka-Hikiälle työntekijöiden määrän suhteessa. Niin kauan kuin puhutaan kotimaisista firmoista niin kukin kunta saa osansa yhteosöveron tuotosta kaikkien niiden yritysten tuloksesta joilla on työntekijöitä kunnan alueella. Se että mikä kunkin firman tulos niin siihenhän on sitten vaikeampi vaikuttaa.
Entäs jos siellä taka-hikiällä on tytäryhtiö joka tekee aina +-0 tuloksen ja emoyhtiön pääkonttori on siellä etu-hikiällä. ;D