Huonoa säilöntä laatu - hyvä ravintoarvoltaan. Kaikkea ei voi sitten saada. Nyt ammuille menee 2 paalia päivässä; 1 paali märkää (ka 20%) ja toinen kuivempaa (ka 35%) ja maidossa on 23 lehmää eli aika hyvä menekki kuitenkin ja kerran vuorokaudessa vaan tyhjätään pöytä ja sellainen 3-4 kottaria menee lantalaan että ei paha ollenkaan. Rehusta johtuen tuotos laski; niin pitoisuudet nousi ja solut laski 100-tuhatta että jotain hyvääkin seurasi.. ;) Väkitrehumäärätkin ovat nyt maltilliset, mutta nyt kun alkoivat paremmin syömään niin väksyä voisi vaikka nostaa (yli 44 kiloa lypsäville menee nyt 12,5 kg täysrehua - ei mitään lisiä - liian vähän eikö?).
Jos haluaa itseänsä pettää niin voihan sen noinkin tehdä... Mulla ei ole ollut tapana harrastaa vilppiä itseäni/lehmiä kohtaan.
Saahan tuon laskettua jos tietää paalin painot ::) Kuiva-ainekilot sitten vaan laskemalla selville... Tuolla systeemillä mieluummin kaksi paalia märempiä ja yksi tuollainen kuiva. Yksi näyte tuli otettua tämän kesän sadosta kun oli mennyt paali rikki ja piti syöttää pois. Ainakin sen perusteella ihan kohtuulliselta näyttäis:
paalattu 18.7.2012, Raaka-aine englanninraiheinä+puna-apila. Edellisestä korjuusta aikaa noin kuukausi. Lannoitus lietteellä ja pikkuisella määrällä typpilannosta.
Näytteenottopvm: 09.09.2012 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: Lietepelto 2 sato Näytenumero: 8341221398
Sato: Kesä
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,34 alle 4,66 (ka 385 g/kg)
Ammoniakkityppi > 37 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 50 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 11 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 464 g/kg N alle 500
Sokeri > 44 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 385 g/kg
Raakavalkuainen > 139 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 444 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 679 g/kg ka 660 - 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,9 MJ/kg ka
OIV > 86 g/kg ka 71 - 88
PVT > 12 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 117 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 9
Raaka-ainenäytteitä on otettu enemmänkin ja niissä oli valkuaista vähänlaisesti. Keväällä meni lannoitus ihan perseelleen näin suoraan sanottuna.
Yksi mahdollisuushan näille jämäpaaleille on syöttää niitä joutilaille jos mahdollista?
Toisaalta.. kannattavassa maitotaloudessa joutilaita on niin vähän, että suurta määrää jämäpaaleja ei saa syötettyä :)Jaa niinkö? Ummessaoleva lehmä syö karkearehua saman ka-annoksen tai vähän enemmän kuin lypsävä lehmä. Lasken jokaisen ummessaolevan tarvitsevan umpikautena (60pv) noin tonnin kuiva-ainetta. Sillon se ainakin riittää. Sama koskee tiineitä hiehoja. Karkearehu ei saisi olla kovin energiapitoista. Lopputulos on se, että meillä tarvitaan sitä mahantäytettä jotain tuhat paalia vuodessa. Ei sekään saa heikkolaatuista olla, muttei laatuvaatimukset ihan lypsävien tasolle nouse.....
Toisaalta.. kannattavassa maitotaloudessa joutilaita on niin vähän, että suurta määrää jämäpaaleja ei saa syötettyä :)Jaa niinkö? Ummessaoleva lehmä syö karkearehua saman ka-annoksen tai vähän enemmän kuin lypsävä lehmä. Lasken jokaisen ummessaolevan tarvitsevan umpikautena (60pv) noin tonnin kuiva-ainetta. Sillon se ainakin riittää. Sama koskee tiineitä hiehoja. Karkearehu ei saisi olla kovin energiapitoista. Lopputulos on se, että meillä tarvitaan sitä mahantäytettä jotain tuhat paalia vuodessa. Ei sekään saa heikkolaatuista olla, muttei laatuvaatimukset ihan lypsävien tasolle nouse.....
Joo.. isossa mittakaavassa kaikkea kuluu.Ei varmaan mene 15 kgka enempää. Loppu on varmuusvaraa niille epäonnisille, jotka ovat ummessa kauemmin. Myös hiehojen rehunkulutusta on vaikeampi arvioida.
Hienoa jos umppariin menee 16,6 kgka päivässä :)
Viittasin kommentillani lähinnä karjoihin, joilla on vakiintuneenkin tuotannon aikana HIEHOJEN karkearehunkulutus suurempi kuin LEHMIEN. Näitä 1,5 keskipoikimakerran karjoja on olemassa, niissä tehdään rehua joutilaille, lehmistä ei niinkään väliä
Ei varmaan mene 15 kgka enempää. Loppu on varmuusvaraa niille epäonnisille, jotka ovat ummessa kauemmin. Myös hiehojen rehunkulutusta on vaikeampi arvioida.
Onko sulla oma karkearehu-ala umppareille, vai meneekö apilapitoista oljella jarrutettuna? Kalsium-tasoa vaan mietin.Juuri tuota ruokohelpi/ruokonata/timoteiosastoa on umpilehmille erikseen. Lähteisillä turvemailla, joita ei tee mieli joka vuosikymmen aukoa :D Lisäksi ostan timoteinolkea ja vehnänolkea. Apilan kalsiumtaso ei ole niin iso ongelma, vain 20-40% siitä imeytyy. Sitä ja hernekokoviljaakin sekoitetaan joukkoon, ettei tarvitsis ostovalkuaista umppareille antaa. Välillä on pakotettu siihenkin.
Tuleeko tuosta seoksesta millä niittostrategialla hyvää umpirehua? Siis jos niittää kolmesti niin laskeeko d-arvo tarpeeksi vai onko se suoraan kahden niiton hommaa?Niistä tulee kolmesti niittäessä samaa rehua kuin lypsylehmille ja kahdesti niittäessä umppariruokaa. Kahdella niitolla tavaraa tulee aika paljon.....
Jaa niinkö? Ummessaoleva lehmä syö karkearehua saman ka-annoksen tai vähän enemmän kuin lypsävä lehmä. Lasken jokaisen ummessaolevan tarvitsevan umpikautena (60pv) noin tonnin kuiva-ainetta. Sillon se ainakin riittää. Sama koskee tiineitä hiehoja. Karkearehu ei saisi olla kovin energiapitoista. Lopputulos on se, että meillä tarvitaan sitä mahantäytettä jotain tuhat paalia vuodessa. Ei sekään saa heikkolaatuista olla, muttei laatuvaatimukset ihan lypsävien tasolle nouse.....
Niin mikä on sopiva ME-arvo tiineelle hieholle?Mää en tiedä. Johara ehkä tietää. Meillä kattellaan kuntoluokkaa ja annostellaan olkea sekaan sen mukaan. Sitä täytyy lisätä, jos sulavuus on yli 64-65. Siitä varmaan sais jonkun ME-lukeman. Samaa luokkaa se yleensä on kuin ummessaolevilla lehmillä. Vaan valkuaisen tarve on isompi ja kivennäistarpeet ihan eri sorttia.
Niin mikä on sopiva ME-arvo tiineelle hieholle?Mää en tiedä. Johara ehkä tietää. Meillä kattellaan kuntoluokkaa ja annostellaan olkea sekaan sen mukaan. Sitä täytyy lisätä, jos sulavuus on yli 64-65. Siitä varmaan sais jonkun ME-lukeman. Samaa luokkaa se yleensä on kuin ummessaolevilla lehmillä. Vaan valkuaisen tarve on isompi ja kivennäistarpeet ihan eri sorttia.
Täällä missä vietellään vain lumenvaihtoviikkoja oon tehny silleen, että käännettävistä nurmista oon ottanu vain yhen sadon joka tehdään siinä vaiheessa kun tuntuu sopivalta hiehoille. ME-arvoista en tiiä mutta eikös hiehojen säilörehun pitäis olla niin karkeeta tavaraa, että sitä voi olla vapaasti tarjolla? Niin mahat kasvaa ja syöntikykyä riittää lehmänä.Valkuaista pitää olla suhteessa energian määrään. Vieläkin kuulee paljon viljalla ruokittavia hiehoja. Kyllä niistä läskejä tulee, jos RV on 10 ja energia 11.4. Meillä ruokitaan hiehoja siemennysikään asti lypsylehmien seoksen suhteilla. Useimmat hiehot on siemennyskokoisia 11-12kk, jos ilkeää siementää. Eivätkä liho.
Minusta (ainakin täällä päin) monet ruokkii hiehot liian ärsyillä eväillä. Ovat läskejä toisin sanoen.
Niin siis meinaakko, että sokeria ei kovin sais olla, mutta valkuaista kyllä.No sulavuus. Karkeaa mahantäytettä. Useinmiten siihen on pantava rypsiä joukkoon.
No mitäs eroa siinä sitten on lypsävän rehuun?
Täällä missä vietellään vain lumenvaihtoviikkoja oon tehny silleen, että käännettävistä nurmista oon ottanu vain yhen sadon joka tehdään siinä vaiheessa kun tuntuu sopivalta hiehoille. ME-arvoista en tiiä mutta eikös hiehojen säilörehun pitäis olla niin karkeeta tavaraa, että sitä voi olla vapaasti tarjolla? Niin mahat kasvaa ja syöntikykyä riittää lehmänä.Valkuaista pitää olla suhteessa energian määrään. Vieläkin kuulee paljon viljalla ruokittavia hiehoja. Kyllä niistä läskejä tulee, jos RV on 10 ja energia 11.4. Meillä ruokitaan hiehoja siemennysikään asti lypsylehmien seoksen suhteilla. Useimmat hiehot on siemennyskokoisia 11-12kk, jos ilkeää siementää. Eivätkä liho.
Minusta (ainakin täällä päin) monet ruokkii hiehot liian ärsyillä eväillä. Ovat läskejä toisin sanoen.
Niin siis meinaakko, että sokeria ei kovin sais olla, mutta valkuaista kyllä.No sulavuus. Karkeaa mahantäytettä. Useinmiten siihen on pantava rypsiä joukkoon.
No mitäs eroa siinä sitten on lypsävän rehuun?
Niin... Ja eikös se ollu niin, että utareen rasvoittuminen on vaarallisinta puberteetti-iässä? Muistan joskus niin lukeneeni...Jep. Mutta se on ropleemi vaan, jos valkuaista ei ole tarpeeksi. Nääs ne nuoretkin osaa itte säännellä syömistään, samaan tapaan kuin lypsylehmät seosrehuruokinnalla.
Niin... Ja eikös se ollu niin, että utareen rasvoittuminen on vaarallisinta puberteetti-iässä? Muistan joskus niin lukeneeni...Jep. Mutta se on ropleemi vaan, jos valkuaista ei ole tarpeeksi. Nääs ne nuoretkin osaa itte säännellä syömistään, samaan tapaan kuin lypsylehmät seosrehuruokinnalla.
Niin... Ja eikös se ollu niin, että utareen rasvoittuminen on vaarallisinta puberteetti-iässä? Muistan joskus niin lukeneeni...Jep. Mutta se on ropleemi vaan, jos valkuaista ei ole tarpeeksi. Nääs ne nuoretkin osaa itte säännellä syömistään, samaan tapaan kuin lypsylehmät seosrehuruokinnalla.
mites on muilla bakteeri rehut säilyneet??
aumasta kun ottaa, niin kauhee höyrypilvi vaan nousee >:(
saapi kohta rueta pellolle ajaan, vaikka nyt jo rehua niukasti..
Harmi että tästä mahdollisuudesta ei ole tälläkään palstalla ikinä varoiteltu :-\On siitä varoiteltu. Tiivistämisestä on puhuttu, pellollamakuuttamisesta on puhuttu.... aina vika on kuitenkin käytetyssä aineessa. Eikös vaan??
Äkkiä propionihappoa siihen rintuukseen, esim. huomenna :o
mites on muilla bakteeri rehut säilyneet??
aumasta kun ottaa, niin kauhee höyrypilvi vaan nousee >:(
saapi kohta rueta pellolle ajaan, vaikka nyt jo rehua niukasti..
esikuivatusaika oli n. 8 tuntia.. ka. 23.Harmi että tästä mahdollisuudesta ei ole tälläkään palstalla ikinä varoiteltu :-\On siitä varoiteltu. Tiivistämisestä on puhuttu, pellollamakuuttamisesta on puhuttu.... aina vika on kuitenkin käytetyssä aineessa. Eikös vaan??
Äkkiä propionihappoa siihen rintuukseen, esim. huomenna :o
Kontti propionihappoa ja sillä kastelemaan rintausta aina rehunoton jälkeen.
esikuivatusaika oli n. 8 tuntia.. ka. 23.Emmää polkemista epäilly, vaan tiivistämistä. Jännään tässä omaa siiloani nyt, kun ei hernettä tiivistetty kaivurilla, vaan traktorilla ja kurottajalla. Tiivistyskerroksen paksuutta oli huomattavan vaikea arvioida, etukuormaimen jäljiltä jää helposti paksuja palteita. Semmonen 30 senttinen rehukerros ei tiivisty kunnolla kuin pinnasta.
a varmasti on polettu kunnolla!
30 litran kontti on jo hommattu 8)
Tuohon vaikuttaa pellonpinnankosteus,suomailla on märkää 8h jälkeen,mikäli ei ole aiemmin ollut tosipitkää poutajaksoa.Sitä on kyllä tullut mietittyä,miksi on mennyt jopa liian kuivaksi rehuja,kun ovat olleet yönyli keväällä pellolla.Kuivaako keväällä yöllä jopa paremmin nuo heinät kuin päivällä.esikuivatusaika oli n. 8 tuntia.. ka. 23.Emmää polkemista epäilly, vaan tiivistämistä. Jännään tässä omaa siiloani nyt, kun ei hernettä tiivistetty kaivurilla, vaan traktorilla ja kurottajalla. Tiivistyskerroksen paksuutta oli huomattavan vaikea arvioida, etukuormaimen jäljiltä jää helposti paksuja palteita. Semmonen 30 senttinen rehukerros ei tiivisty kunnolla kuin pinnasta.
a varmasti on polettu kunnolla!
30 litran kontti on jo hommattu 8)
Millanen sää oli korjuuaikaan? 8h esikuivaus ja 23% ka ei oikein vaikuta kuivalta säältä. Syyskuulla kuivui vesimärkänä niitetty kasvusto 6h ja ka oli 26.5......
Tuohon vaikuttaa pellonpinnankosteus,suomailla on märkää 8h jälkeen,mikäli ei ole aiemmin ollut tosipitkää poutajaksoa.Sitä on kyllä tullut mietittyä,miksi on mennyt jopa liian kuivaksi rehuja,kun ovat olleet yönyli keväällä pellolla.Kuivaako keväällä yöllä jopa paremmin nuo heinät kuin päivällä.esikuivatusaika oli n. 8 tuntia.. ka. 23.Emmää polkemista epäilly, vaan tiivistämistä. Jännään tässä omaa siiloani nyt, kun ei hernettä tiivistetty kaivurilla, vaan traktorilla ja kurottajalla. Tiivistyskerroksen paksuutta oli huomattavan vaikea arvioida, etukuormaimen jäljiltä jää helposti paksuja palteita. Semmonen 30 senttinen rehukerros ei tiivisty kunnolla kuin pinnasta.
a varmasti on polettu kunnolla!
30 litran kontti on jo hommattu 8)
Millanen sää oli korjuuaikaan? 8h esikuivaus ja 23% ka ei oikein vaikuta kuivalta säältä. Syyskuulla kuivui vesimärkänä niitetty kasvusto 6h ja ka oli 26.5......
Tuohon vaikuttaa pellonpinnankosteus,suomailla on märkää 8h jälkeen,mikäli ei ole aiemmin ollut tosipitkää poutajaksoa.Sitä on kyllä tullut mietittyä,miksi on mennyt jopa liian kuivaksi rehuja,kun ovat olleet yönyli keväällä pellolla.Kuivaako keväällä yöllä jopa paremmin nuo heinät kuin päivällä.esikuivatusaika oli n. 8 tuntia.. ka. 23.Emmää polkemista epäilly, vaan tiivistämistä. Jännään tässä omaa siiloani nyt, kun ei hernettä tiivistetty kaivurilla, vaan traktorilla ja kurottajalla. Tiivistyskerroksen paksuutta oli huomattavan vaikea arvioida, etukuormaimen jäljiltä jää helposti paksuja palteita. Semmonen 30 senttinen rehukerros ei tiivisty kunnolla kuin pinnasta.
a varmasti on polettu kunnolla!
30 litran kontti on jo hommattu 8)
Millanen sää oli korjuuaikaan? 8h esikuivaus ja 23% ka ei oikein vaikuta kuivalta säältä. Syyskuulla kuivui vesimärkänä niitetty kasvusto 6h ja ka oli 26.5......
Helteellä kasvit laittavat huokoset kiinni, ehjä lehti saattaa siis kuivua hitaammin kuumassa ainakin teoriassa. Murskatulla tätä ilmiötä ei tietysti tapahdu.
Tuohon vaikuttaa pellonpinnankosteus,suomailla on märkää 8h jälkeen,mikäli ei ole aiemmin ollut tosipitkää poutajaksoa.Sitä on kyllä tullut mietittyä,miksi on mennyt jopa liian kuivaksi rehuja,kun ovat olleet yönyli keväällä pellolla.Kuivaako keväällä yöllä jopa paremmin nuo heinät kuin päivällä.esikuivatusaika oli n. 8 tuntia.. ka. 23.Emmää polkemista epäilly, vaan tiivistämistä. Jännään tässä omaa siiloani nyt, kun ei hernettä tiivistetty kaivurilla, vaan traktorilla ja kurottajalla. Tiivistyskerroksen paksuutta oli huomattavan vaikea arvioida, etukuormaimen jäljiltä jää helposti paksuja palteita. Semmonen 30 senttinen rehukerros ei tiivisty kunnolla kuin pinnasta.
a varmasti on polettu kunnolla!
30 litran kontti on jo hommattu 8)
Millanen sää oli korjuuaikaan? 8h esikuivaus ja 23% ka ei oikein vaikuta kuivalta säältä. Syyskuulla kuivui vesimärkänä niitetty kasvusto 6h ja ka oli 26.5......
Helteellä kasvit laittavat huokoset kiinni, ehjä lehti saattaa siis kuivua hitaammin kuumassa ainakin teoriassa. Murskatulla tätä ilmiötä ei tietysti tapahdu.
Ne mitään laita. Huokoset menevät itsellään kiinni, kun kosteus-% lehdessä laskee tarpeeksi alas. Eli helteellä ja tuulella haihdunta on niin nopeaa, että kasvi ei ehdi kuljettaa vettä tarpeeksi lehtiin, jolloin osa huokosista sulkeutuu. Kun kasvi niitetään, veden saanti loppuu ja huokoset sulkeutuvat joka tapauksessa. Epäillys, että yöllä kuivuisi nopeammin, ei kyllä millään voi pitää paikkaansa. Juhannuksen aikaa on usein öisin melko lämmintä eli haihdunta voi olla lähes yhtä nopeaa kuin päivällä, mutta ei kyllä nopeampaa.
Rehu on niin kuivaa, ettei sille voi laskea laatuarvosanaa.
Rehu on niin kuivaa, ettei sille voi laskea laatuarvosanaa.
No kappas..
Rehu on niin kuivaa, ettei sille voi laskea laatuarvosanaa.
No kappas..
Sähän melkoinen fakiiri oot, jos nuo on tän kesän rehuja..... :o
Mutta kuitenkin selvästi sadekesän rehuja, viime vuonna pahimmat ka-%:t oli luokkaa 55. :P