Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Waltteri - 24.09.12 - klo:17:31
-
Onkos muilla valtran jarruissa miten paljon säätötarvista, kun itsellä 2500 h ajetussa on jo kerran joutunut "kehimään" ja nyt taas poljin menee melkein pohjaan!?? Niin ja kone on 141a (liikenne), jossa on ne öljysuihkulla jäähdytettävät jarrulevyt, siis jarrutuksen aikaan ja hetken sen jälkeen. Ja käyttö nyt on normi maatilahommaa. Tuntuu vaan oudolta kun aiemmissa valtroissa ei juurikaan ole säätötarvista ole ollut reilummillakaan tuntimäärillä? laittakaas kokemuksia.
-
Liikennekone syö ihan eri tavalla niitä jarruja ku hitaampi
Kyllä niitä sillon tällön kiristellä tarvii mut kyl sitä varaa siellä on vaikka kuinka paljo ettei ny huolestua tarvii.
Minuutin parin homma
-
N120 hitech 4000h maatilan perus töis ja vissii 2 kertaa säädetty toinen kertaa kun rupes puoltaa rajusti.
-
6850 liikennemalli on ittellä yli 9000 mittarissa ja enempää en ole tarvinnut noita jarruja keriä kulumisen takia, kuin entisessä 6300:ssa jolla oli päästelty saman verran. Ja syytä luulis olevan jos olisivat heikkoa tekoa, kärreissä ei ole nimittäin jarruja, toki kantavuudetkaan eivät ole niissä kummoisia.
-
6850 liikennemallin jarrut alkaa olemaan lopussa. Tunteja takana 6500. Kuorman kanssa saa alamäissä seisoa polkimen päällä ja palaneen öljyn käry tulee koppiin. Huoltomies oli kiireinen ennen puinteja eikä kerinnyt niitä rassaamaan kun ei ollut aivan akuutti tilanne.
-
6850 liikennemallin jarrut alkaa olemaan lopussa. Tunteja takana 6500. Kuorman kanssa saa alamäissä seisoa polkimen päällä ja palaneen öljyn käry tulee koppiin. Huoltomies oli kiireinen ennen puinteja eikä kerinnyt niitä rassaamaan kun ei ollut aivan akuutti tilanne.
Suosittelisin pientä pumppaamista jarruttaessa ni ei ainaska käryä tule ja muutenkin tekee jarrujen kestoikään paljon.
-
t151A 3v/4500h eikä kertaakaan säädetty. ainut huomauttamisen arvonen seikka jarruista on niiden tehokkuus, pikkusen liian äksyt
toisaalta vanhemmat liikennekoneet taas päin vastasia, täys pskat jarrut jotka ei pidä yhtään. 3 jarrut menosa 8950ssä ja vajaa 15 000h ajettu. mutta kuka niitä jarruja kaipaa kuhan woimaa on 8)
-
t151A 3v/4500h eikä kertaakaan säädetty. ainut huomauttamisen arvonen seikka jarruista on niiden tehokkuus, pikkusen liian äksyt
toisaalta vanhemmat liikennekoneet taas päin vastasia, täys pskat jarrut jotka ei pidä yhtään. 3 jarrut menosa 8950ssä ja vajaa 15 000h ajettu. mutta kuka niitä jarruja kaipaa kuhan woimaa on 8)
Onkos 151 sessä ne öljysuihkulla jäähdytetyt jarrut?? miten lienee jarrujen rakenne muuten kun eikös siinä ole jarrutehostin, luulis sen syövän vielä enemmän "huomaamatta" jarruja? Vai onko siinä järeemmät palikat? Mut se on kyllä pakko todeta että paskat noi jarrut tuossa on verrattuna perinteiseen megalaiseen, liekö sen öljysuihkun ansiota?
-
on siinä öljysuihkut. en ole kuullut että olis keneltäkään jarrut kulunut advanceissa, paremat siis kuin vanhat.
sulla on jotain vikaa niis jos ne on huonommat kuin megassa.
-
6850 liikennemallin jarrut alkaa olemaan lopussa. Tunteja takana 6500. Kuorman kanssa saa alamäissä seisoa polkimen päällä ja palaneen öljyn käry tulee koppiin. Huoltomies oli kiireinen ennen puinteja eikä kerinnyt niitä rassaamaan kun ei ollut aivan akuutti tilanne.
Suosittelisin pientä pumppaamista jarruttaessa ni ei ainaska käryä tule ja muutenkin tekee jarrujen kestoikään paljon.
Pakkohan niitä on pumpata jos meinaa ekasta risteyksestä kääntyä.
-
Tämä ennakoiva ajo pätee myös traktoreihin ! Miksi siellä jarrupolkimella pitää jatkuvasti pomppia. Olen joskus huvikseni, koeluonteisesti ajanut täydellä pöllikuormalla kanta-hämeestä rauman paperiin koskematta kertaakaan jarrupolkimeen !!!!
-
Tämä ennakoiva ajo pätee myös traktoreihin ! Miksi siellä jarrupolkimella pitää jatkuvasti pomppia. Olen joskus huvikseni, koeluonteisesti ajanut täydellä pöllikuormalla kanta-hämeestä rauman paperiin koskematta kertaakaan jarrupolkimeen !!!!
Jos kuivuri on helvetinmoisen mäen alla kotoa lähdettäessä niin ennakoivalla ajolla pitää painaa ensin ohi ja kääntyä kilometrin päässää ja palata takaisin.