Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Katila - 15.09.12 - klo:13:04
-
Sain vihdoin ilmoitettua itseni toimilupakurssille. Nyt vain olen alkanut pohtimaan sitten että entäs jos en opikkaan sitä touhua? Lehmät jää kaikki tyhjiksi ja talous menee kuralle :)
Siementämisen tekniikasta eikä välineurheilusta oo vielä sen kummempaa tietoa, mitä nyt pari päivää nettiä olen selaillut asian tiimoilta.
Kuinka vaikeaksi olette alkuun siementämisen kokeneet? Tippuiko siem/poik, kuinka paljon vai tippuiko ollenkaan, jos tippui niin kauanko meni että tilanne korjaantui? Entäs tiineystarkastukset, teettekö itse vai siementäjä/ell?
Sonnipuolta olen katsellut kans. Semexillä todella paljon hyviä sonneja, menee vain hetki että käy jokaisen lehmän sukua läpi ettei tule sukurutsausta..Samoin Huitin pojilla oli muutama mielenkiintoinen sonni.
Tilaatteko usemmalta firmalta siemenet? Teettekö jalostussuunnitelman itse jos käytätte useamman firman sonneja?
Linkantaa jos tiedätte jonkun hyvän teoriasivuston siementämisestä. Ja muutenkin kertokaa omia kokemuksianne asiasta.
-
4 vuotta takana siemennyksiä ja yksi hieho on ollu jolle en saanu pistolettia oikeaan osoitteeseen ja joutu semmaria käyttämään.
Sen minkä osaamattomuuttaan häviää, voittaa kun saa siementää oikeaan aikaan eikä unohu sonnin tilaukset.
Aikaa menee saman verran kun semmarille häntää pitäessä ja juorutessa muttei tarvii koskaan ootella.
Ei ole välineurheilua. Typpipönttöä lukuunottamatta aika halvalla panoksella tulee toimeen.
Vaikialta se alussa tuntuu mutta nopeeta siihenkin rutiinit tulee. Toki ei koskaan niin hyviä kun ammattikäsillä.
Fabalta olen tähän asti ostanu kaikki palvelut. Ei oo vielä ollu niin hyvää syytä että oisin alkanu muita miettimään.
Tiineystarkastuksia en tee. Ei niitä oikein kurssilla oppinu ja samalla se eläinlääkäri ne tekee kun muutki hommat. Ja ultran kanssa tlokset varmempia sekä hoidokkin tulee tehtyä samalla tarpeen vaatiessa.
Minun mielestä tuo kurssi pitäis olla lakisääteinen kaikille lehmiä pitävälle. Niin paljon siellä oppii uutta vanhakin konkari ;)
-
Reilut kuusi vuotta olen siementäny, puolenkymmentä on tossa ajassa ollut tapauksia, että en ole saanut siementä vietyä perille saakka, sonni on sitten paikannut mun ammattitaidottomuuteni... Ei ole tulokset ainakaan huonontunu semmareitten käynnin ajoista.
Kun alkuun pääsee, niin ei se oo vaikeeta, tietty sen mahdollisen hännänpitelijän on sitten ymmärrettävä tilanne, että jos se juuri toimiluvan saanut siiinä siementää, niin se ei välttämättä käy yhtä sutjakasti kuin ammattisemmarilta, ja siinä tilanteessa EI tarvita siitä asiasta huomautusta... ::)
Minusta suurin säästö tulee ajassa, kun ei tartte semmarin tuloa kytätä ja saa siementää sillon kun aikatauluun sopii. Toki käynti-, siemennys- ja sunnuntailisistä tulee isossa karjassa neli- tai jopa viisinumeroinen säästö. Lisäksi on käytettävissä runsaampi sonnitarjonta, ja kaikilta kolmelta toimijalta voi sitten valkata omasta mielestään parhaat sonnit käyttöönsä. Itse olen käyttänyt pääasiassa Semexiä, HH ja vähän Fabaa, jatkossa en tota viimeistä enää ollenkaan. Tiineystarkastuksia en tee kuin harvoin, jos eivät näytä kiimojaan, niin sitten ovat tiineitä. Ja onhan nuo poikineetkin. 8)
OmatoimiJasua olen käyttänyt, juuri tuon sukurutsauksen välttämiseksi. Kait sitä pärjäis ilmankin, mutta olen laiska tutkimaan sukuja paperilla sen enempää, helpommin näkee Jasusta.
-
Tiineystarkastuksia en tee kuin harvoin, jos eivät näytä kiimojaan, niin sitten ovat tiineitä. Ja onhan nuo poikineetkin. 8)
Noin mäkin ajattelin kunnes törmäsin muutamaan rakkulalehmään ja oli pakko muuttaa toimintamallia.. :P
-
Halu oppia on kyllä kova, joten ei tämä ainakaan asenteesta jää kiinni :)
Siementäjän päivystäminen ja sitten se että voi siementää silloin kuin se lehmälle parhaiten sopii, olivat syyt miksi halusin kurssille lähteä. Toki siinä sivussa tulee säästöä siemennysmaksuissa ja oman pöntön hankinta mahdollistaa tosiaan runsaamman sonnivalikoiman.
Mietin vain että kun teurastamolla harjoitellaan siemennyksiä, niin siellä ilmeisesti siemennetään kaikkia vaikka eivät olisi kiimassa?? Eikö se ilmeisesti ole kuitenkin erilaista siementää kiimassa oleva kuin kiimaton? Miten niillä kiimattomilla sitten voi/kannattaa harjoitella, kun eihän siinä "tunne" miltä se kiimainen elukka tuntuu?
-
Halu oppia on kyllä kova, joten ei tämä ainakaan asenteesta jää kiinni :)
Siementäjän päivystäminen ja sitten se että voi siementää silloin kuin se lehmälle parhaiten sopii, olivat syyt miksi halusin kurssille lähteä. Toki siinä sivussa tulee säästöä siemennysmaksuissa ja oman pöntön hankinta mahdollistaa tosiaan runsaamman sonnivalikoiman.
Mietin vain että kun teurastamolla harjoitellaan siemennyksiä, niin siellä ilmeisesti siemennetään kaikkia vaikka eivät olisi kiimassa?? Eikö se ilmeisesti ole kuitenkin erilaista siementää kiimassa oleva kuin kiimaton? Miten niillä kiimattomilla sitten voi/kannattaa harjoitella, kun eihän siinä "tunne" miltä se kiimainen elukka tuntuu?
No se tuntuu erilaiselta kuin kiimaton elukka ;D
Kiimaselle pistoletti menee helpommin kohdunkaulan läpi mutta mulla tekee joskus vaikeeta tuntee koska kohdunkaula muuttuu kohduksi kun se kohtukin on niin kova :(
Sielä teurastamolla on vähemmässä määrin tiineitä elukoita niin jää ne tiineystarkastukset siellä vähiin. Me käytiin Louella muka tekemässä niitä tarkastuksia ja saatiin kokeilla kahta lehmää per oppilas. Joo, hyvin oppi ;D Voishan tota opetella omilla elukoilla mutten oo nähny tarpeelliseksi.
-
Minkä virman kurssille Katila menet? Koitin HH:n ja Faban sivuilta etsiä kurssia muttei sattunut silmään :(
-
HH:n kurssille menossa. Kannattaa soittaa tai laittaa sähköpostia. Ens vuoden alussa tais olla seuraava kurssi ja sinne vielä paikkoja vapaana.
-
Ok, toksia. Ajankohta kävisi aika hyvin, pitää maanantaina soitella. Aika nopeasti on nuo paikat tainnut mennä, jospa nyt lykästäisi. Sinänsä hauska että tuli juttua tänne juuri nyt kun männä viikolla asiata taas ajattelin :)
-
HH:n kurssille menossa. Kannattaa soittaa tai laittaa sähköpostia. Ens vuoden alussa tais olla seuraava kurssi ja sinne vielä paikkoja vapaana.
HH:n kurssin olen minäkin käynnyt. Taisi olla niitä melkolailla ensimmäisiä. Tykkäsin kovassti! Pian olen kolme vuotta siementänyt ja ei nuo tulokset ole ainakaan huonontunut. Siemennyksiä tulee vuosittain noin pari sataa....siitä pääsee suoraan laskemaan mitä se tekee vuosi tasolla!
Siemennyksistä tulee normaali rutiini muiden navettahommienlomaan. Siemennän aina aamu- tai iltanavetalla. Pyrin siihen, että kun näen seisovan kiiman niin siitä 12h siemennys! Tällä päästään lukuun 1,7 siemennystä / poikiminen!
Ps. Voi sen typpipöntön hommata jo etukäteen, vaikka semmari kävisikin siementämässä!
-
Ayshire-foorumilla juuri ollut juttua toimilupakurssien ajankohdista...
-
Tiineystarkastuksia en tee kuin harvoin, jos eivät näytä kiimojaan, niin sitten ovat tiineitä. Ja onhan nuo poikineetkin. 8)
Noin mäkin ajattelin kunnes törmäsin muutamaan rakkulalehmään ja oli pakko muuttaa toimintamallia.. :P
No on noita rakkulalehmiä jokunen osunut minunkin matkan varrelle, mutta ne on kyllä kaikki näkyneet päällepäin, niin olen osannut sitten kokeilla ja hoitaa. Viimeseen pariin vuoteen ei tosin ole ollut yhtään, mutta kaippa sitä kohta joku yllätys löytyy... :P :P
-
Tiineystarkastuksia en tee kuin harvoin, jos eivät näytä kiimojaan, niin sitten ovat tiineitä. Ja onhan nuo poikineetkin. 8)
Noin mäkin ajattelin kunnes törmäsin muutamaan rakkulalehmään ja oli pakko muuttaa toimintamallia.. :P
No on noita rakkulalehmiä jokunen osunut minunkin matkan varrelle, mutta ne on kyllä kaikki näkyneet päällepäin, niin olen osannut sitten kokeilla ja hoitaa. Viimeseen pariin vuoteen ei tosin ole ollut yhtään, mutta kaippa sitä kohta joku yllätys löytyy... :P :P
Mulla on itellä vähemmän kokemusta eikä toimilupaa, mutta olen luottanut kiimantarkkailuuni. Siksi menikin hetkellisesti mietteliääksi kun rakkulatapauksia muutama löytyi ja lypsykausi kiitettävän pitkällä.. :-\
-
Toimilupakurssin käynti on parasta, mitä voi tehdä housut jalassa :D
Pienintäkään etukäteen opiskelua, lehmien kopelointia tai netin selailua ei ollut etukäteen ja hyvin oppi. Yllättävästi niitä kiimaisiakin oli siellä teurastamolla!
Mutta myös niitä, joilla ei ollut kohtua ollenkaan vaikka olivat hiehoja. Olivatkohan ne sitten näitä kaksospuolikkaita.
Toimilupa kun saatiin, harjoitellaan myös omilla teuraaksilähtevillä, kun ne ovat kiimassa. Näin kokemusta karttuu enemmän ja "siemennyksiä" tulee lähes joka päivä.
Tiineystarkastuksiakin tulee tehtyä, mutta mieluummin kuuden viikon tiineyden kohdalla. Kurssilla opetettiin kuitenkin jopa 28 vrk tiineystarkastuksia. Se vaatii kylläkin melkoista kamerakättä. Pajamiehen kourilla ei tahdo tieto välittyä aivan niin selkeästi. Eläinlääkärikin ultraa osan, jos eläinlääkärillä on käyntiä.
-
Ensimmäiset omin kätösin siemennetyt lehmät todettu tiineeksi! Mahtava fiilis. Kyllä se välillä on melkoista ähräämistä siellä takapuoles, mutta kun vaan sitkeästi sen käden perseessä pitää niin kyllä sieltä on osoite yhtä kertaa lukuunottamatta löytynyt.
Tiineyksiä oon nyt muutamalta kokeillut, arvaukset meni niin että 3/4 osui oikeaan :) Kaikkia siis tiineiksi luulin, mutta yksi ei ollukaan.
Munasarjatkin ruppee löytymään kun oikeen kaivelee ja tunnustelee, helpottaa kummasti varsinkin jos on vähän epävarma kiimatapaus, niin seurailen follikkelia koska on kova ja alkaa siitä pehmetä.
-
Hieno homma, mutta sitä ihmettelen mitä varten siellä opetetaan 28 vrk tiineyksiä??? Mitä järkeä, eikös olisi parempi keskittyä opettelemaan siemennyksiä.
Kerro Katila, mistä sä tiedät että just se sun kopeloimas follikkeli on se joka ovuloituu?
Meinaan jos siellä kurssilla opetetaan noin varhaisia tiineystarkistuksia, (joita ei voi siellä oppia) niin kai ne sitten opettaa senkin, että niitä follikkeleita siellä munasarjoissa sitten on siellä sun täällä useampia koko ajan ja joka lähtöön. Ja se sun kopeloimas yksi voikin pitää sisällää kaksi joita et voi todeta kuin ultralla.
-
Sä sekoitit nyt mun kirjoituksen edellisen omaan osittain.
Ei meille opetettu siellä siis tiineyksien tarkastamista erikseen, muutamaa tiinettä kyllä teurastamolla kokeilin ja munasarjoja yritin löytää.
Enhän mä aina tiedäkkään, olen vain kopeloinut usein epävarmoja että oppisin tuntemaan. Alkukiimasta se follikkeli on yleensä tosi kova ja alkaa sitten vähän pehmentymään, sitten kun oon siementäny niin saatan seuraavana päivänä kokeilla että vieläkö siellä follikkeli on, jos ei niin tiedän että se on ovuloinut. Ihan siis tälläistä itseopiskelua. Ja kyllä, siellä on välillä useampiakin follikkeleita ja ne ei ookkaan sitten ollenkaan helppoja tulkita.
Aina en edes erota (jos en tiedä missä vaiheessa kiertoa lehmä on) että onko siellä follikkeli vai keltsi, mutta eiköhän sekin jossain vaiheessa tule opittua, kun tarpeeksi monta elukkaa on kaivanu.
Kyllähän lehmällä yhteen kiertoon mahtuu 3 follikkeliaaltoa..
Mutta kyllä se selkiyttää kiimantarkkailua kun voi sisäisesti kokeilla jos ei oo ihan varma.
-
Hankin typpipytyn runsas 6 vuotta sitten ja silloin oli tarkoitus että toimilupa 2 vuoden sisään. No sille toimilupakurssille en ole tähän päívään mennessä sitten hakeutunut. Kun aloin saada siitä tietoa niin monet sanoi että jos karja ei ole tarpeeksi iso niin ei tule tarpeeksi harjoitusta jolloin onnistumis-% pienenee ja myös motivaatio voi mennä. Lisäksi kun kun omiakin vauvoja tässä 6 vuoden aikana on tullut ja prioriteetit muuttui enempi tuohon pirttipuolen suuntaan, niin omatoimilupakurssi on jäänyt.
Nyt on sitten tuossa typpisäiliössäkin loppuinventaario menossa eli uusia annoksia en enää tilaa, loput käytetään ja sitten jätetään pytty tyhjilleen. Syyt ovat myös siinä että on hiukan menossa usko koko alaan. Ainakin täällä Etelässä homma on menossa niin vaikeaksi että motivaatio on todella hakusessa. Ei kiinnosta laajentaa yhtään eikä oikein kiinnosta muutenkaan. Menee vähän maatalouspolitiikan puolelle, mutta koska en näe tällä meidän tilalla kovin valoisia tulevaisuuden näkymiä niin miksi ihmeessä menisin toimilupakurssille? Se tuntuu olevan oikein muotivirtaus. Tässä meidänkin pitäjässä alkaa olla aika monessa talossa jo sellainen lupa. Joillakin tuntuu olevan intoa, se on hyvä, mutta aika ihmeitä täytyy tapahtua että meikäläinen saa intonsa takasin. Viime vuonna sattui vaan niin monta takapakkia että niiden jälkeen ei vaan huvita panostaa mihinkään uuteen, eikä tulevaisuuteen.