Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 14.09.12 - klo:22:03
-
Nää on kyl hyviä kuvia....
Lainauksia Asiavoorumilaisten mittareista:
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=150&pid=5772#top_display_media
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=150&pid=5764#top_display_media
Syysrapsia:
http://www.murtola.com/foorum/download/file.php?id=1614&mode=view
On siinä seuraamista kun kyttää ensin pöytää ja muuta tekniikkaa, sitten pitää keskittyä kyttäämään satomittaria että saa parhaasta tonnimäärästä klikattua kuvan. ;D ;D
-
Nää on kyl hyviä kuvia....
Lainauksia Asiavoorumilaisten mittareista:
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=150&pid=5772#top_display_media
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=150&pid=5764#top_display_media
tosta puuttu muuten tiliote ;D
Syysrapsia:
http://www.murtola.com/foorum/download/file.php?id=1614&mode=view
On siinä seuraamista kun kyttää ensin pöytää ja muuta tekniikkaa, sitten pitää keskittyä kyttäämään satomittaria että saa parhaasta tonnimäärästä klikattua kuvan. ;D ;D
-
Nää on kyl hyviä kuvia....
Lainauksia Asiavoorumilaisten mittareista:
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=150&pid=5772#top_display_media
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=150&pid=5764#top_display_media
Syysrapsia:
http://www.murtola.com/foorum/download/file.php?id=1614&mode=view
On siinä seuraamista kun kyttää ensin pöytää ja muuta tekniikkaa, sitten pitää keskittyä kyttäämään satomittaria että saa parhaasta tonnimäärästä klikattua kuvan. ;D ;D
Haluakko nähä yli kymppitonnin lukuja ;D Tänään Streif ohra tuoreena ka. 8.3tn/ha, kuivattuna kuutisen tonnia...
Satomittarin saa näyttämään 14%:n lukuja, aikalailla turhaa kun kuivurissa poistuu ihan eri määrä kiloja kuin kosteusmittarit näyttää...
-
Eli mullakin tuli pellolta syysvehnää 11000kg/ha, TUOREENA............. ;D
Kauraa pukkas 7500kg/ha TUOREENA
Ohria keskimäärin 8500kg/ha TUOREENA
:o :o :o
-
Eli mullakin tuli pellolta syysvehnää 11000kg/ha, TUOREENA............. ;D
Kauraa pukkas 7500kg/ha TUOREENA
Ohria keskimäärin 8500kg/ha TUOREENA
:o :o :o
Niin, tuoresadot ei huijaa kun vertaa kiloja eri lohkojen välillä, kosteus mittarin ja mutun perusteella paremmin kohallaan kuin satomittarin mittaama.
Kosteusprosentti kun nousee, todellinen kosteus hakuammuntaa. Kuivurilla näkee sitten oikeat kilot, satomittarilla minkäverran tulee mistäkin.
Tuorekiloista suoraan kosteusprosentilla korjatut kuivakilot itsensä huijaamista, 20-24 prosenttista viljaa mittareiden mukaan ollut tänä syksynä useinkin mutta todellinen kosteus ollut 30 tienoilla. Tätä ei ilman kuivurin vaakaa näe, luulee puineensa kuivaakin viljaa ja satoa tulee niin vtusti :)
Kun uuteen kuivuriin tuli vaaka, aika monen sadot putosi. Omatkin paikoitellen, mutu ja luulot jäi pois, lukemat näkyy näytöllä kun kuivuri pysähtyy :D
Mitä voi mitata, sitä voi parantaa :)
-
Niin, se mitä tulee todellista on aika helppo todeta siinä vaiheessa kun paikallisen ostajan kalibroitu vaaka tuo kilot ja eurot postissa paperilla..........
-
Niin, se mitä tulee todellista on aika helppo todeta siinä vaiheessa kun paikallisen ostajan kalibroitu vaaka tuo kilot ja eurot postissa paperilla..........
Juup, sillä näkee ne keskisadot ja niillähän tässä pelataan. Ei paljoa lohduta kymppitonni joltakin lohkolta, jos tilan keskisato jää kolmeen tonniin :) Ne vain nuo heikommat alueet pitää löytää ja saada tuottamaan, sillä se kannattavuus paranee. Sadalla hehtaarilla tonni lisää keskisatoihin, bruttona lisää samalta alalta viljalla kuin viljalla 20 tonnia+alvi....
-
Niin, se mitä tulee todellista on aika helppo todeta siinä vaiheessa kun paikallisen ostajan kalibroitu vaaka tuo kilot ja eurot postissa paperilla..........
Juup, sillä näkee ne keskisadot ja niillähän tässä pelataan. Ei paljoa lohduta kymppitonni joltakin lohkolta, jos tilan keskisato jää kolmeen tonniin :) Ne vain nuo heikommat alueet pitää löytää ja saada tuottamaan, sillä se kannattavuus paranee. Sadalla hehtaarilla tonni lisää keskisatoihin, bruttona lisää samalta alalta viljalla kuin viljalla 20 tonnia+alvi....
Kukkamultalaaasten maat pitää olla notta kunnoooooos. Muuten ei tuu painoo.....
-
Kosteusprosentti kun nousee, todellinen kosteus hakuammuntaa.
Sun tarttee kaliproija se puimurin mittari. Tehtaan jäliltä näyttää tietysti ihan mitä sattuu.
-
Kosteusprosentti kun nousee, todellinen kosteus hakuammuntaa.
Sun tarttee kaliproija se puimurin mittari. Tehtaan jäliltä näyttää tietysti ihan mitä sattuu.
Emmä sitä tarkottanut, meinaan että mikään mittari ei näytä kostealle tavaralle oikeaa lukemaa kun vertaa kuivuriin laitettua ja sieltä poistuvaa kilomäärää, välistä katoaa kosteutta ja hyvin vähän roskia/pölyä. Mittarit näyttää että kosteus olisi 22, poistuman perusteella todelliset kosteudet lähellä kolmeakymmentä ::) Mulla reilu 20 kuution rehukärry esiputsarin alla ja eka kuormaa kerää, kuivattu kuivana viljana ehkäpä 300tn. Korkeintaan prosentti muuta kuin kosteutta...
-
Niin, se mitä tulee todellista on aika helppo todeta siinä vaiheessa kun paikallisen ostajan kalibroitu vaaka tuo kilot ja eurot postissa paperilla..........
Juup, sillä näkee ne keskisadot ja niillähän tässä pelataan. Ei paljoa lohduta kymppitonni joltakin lohkolta, jos tilan keskisato jää kolmeen tonniin :) Ne vain nuo heikommat alueet pitää löytää ja saada tuottamaan, sillä se kannattavuus paranee. Sadalla hehtaarilla tonni lisää keskisatoihin, bruttona lisää samalta alalta viljalla kuin viljalla 20 tonnia+alvi....
Eikö puidessa muka näe miltä lohkolta tai lohkon osalta tulee 3t/ha ja mistä 10t/ha? Ei siihen mitään vaaka tarvita.
-
Niin, se mitä tulee todellista on aika helppo todeta siinä vaiheessa kun paikallisen ostajan kalibroitu vaaka tuo kilot ja eurot postissa paperilla..........
Juup, sillä näkee ne keskisadot ja niillähän tässä pelataan. Ei paljoa lohduta kymppitonni joltakin lohkolta, jos tilan keskisato jää kolmeen tonniin :) Ne vain nuo heikommat alueet pitää löytää ja saada tuottamaan, sillä se kannattavuus paranee. Sadalla hehtaarilla tonni lisää keskisatoihin, bruttona lisää samalta alalta viljalla kuin viljalla 20 tonnia+alvi....
Eikö puidessa muka näe miltä lohkolta tai lohkon osalta tulee 3t/ha ja mistä 10t/ha? Ei siihen mitään vaaka tarvita.
Sää varmaan erotat paremmin mistä irtoo kolme ku olet tottunu tonniin per hehtaari. Siitä kuivuriin jossa häviää puolet. 500kg kuivana luomusta on paljon ihan mitä tahansa viljalajia. Ja jos vielä lajittelee ni jää 250kg hehtaari puhdasta.
-
Niin, se mitä tulee todellista on aika helppo todeta siinä vaiheessa kun paikallisen ostajan kalibroitu vaaka tuo kilot ja eurot postissa paperilla..........
Juup, sillä näkee ne keskisadot ja niillähän tässä pelataan. Ei paljoa lohduta kymppitonni joltakin lohkolta, jos tilan keskisato jää kolmeen tonniin :) Ne vain nuo heikommat alueet pitää löytää ja saada tuottamaan, sillä se kannattavuus paranee. Sadalla hehtaarilla tonni lisää keskisatoihin, bruttona lisää samalta alalta viljalla kuin viljalla 20 tonnia+alvi....
Eikö puidessa muka näe miltä lohkolta tai lohkon osalta tulee 3t/ha ja mistä 10t/ha? Ei siihen mitään vaaka tarvita.
Näkee, mutta neljän tonnin ja seittemän tonnin eroa ei välttämättä näe. Yleensä näkee, mutta on paljon sellaisia kohtia joista tulee enemmän kuin silmä näyttää ja toisaalta heikkojakin. Näitä pitää paikallistaa ja tutkia, syyn kun löytää, voi jotain korjatakin :) Tänäänkin sai ihmetellä miksi jostakin tulee hyvin ja toisaalta huonosti, samalta tasalaatuiselta pellolta.
Mä mieluummin panostan peltojen parantamiseen kuin koneisiin ( ;D), tekniikasta apua ja hyvä sparraaja :)
-
Eikö puidessa muka näe miltä lohkolta tai lohkon osalta tulee 3t/ha ja mistä 10t/ha? Ei siihen mitään vaaka tarvita.
Juu, juu ja ikkunasta näkee sataako vai paistaako, lätäkön koosta näkee satoiko paljon, jos kissa mouruaa sisälle on kylmä, kun tulee hiki on lämmin jne. Piruako sitä nyt mitään sen tarkemmin...
-
Niin, se mitä tulee todellista on aika helppo todeta siinä vaiheessa kun paikallisen ostajan kalibroitu vaaka tuo kilot ja eurot postissa paperilla..........
Juup, sillä näkee ne keskisadot ja niillähän tässä pelataan. Ei paljoa lohduta kymppitonni joltakin lohkolta, jos tilan keskisato jää kolmeen tonniin :) Ne vain nuo heikommat alueet pitää löytää ja saada tuottamaan, sillä se kannattavuus paranee. Sadalla hehtaarilla tonni lisää keskisatoihin, bruttona lisää samalta alalta viljalla kuin viljalla 20 tonnia+alvi....
Eikö puidessa muka näe miltä lohkolta tai lohkon osalta tulee 3t/ha ja mistä 10t/ha? Ei siihen mitään vaaka tarvita.
Nimimerkkiisi liittyen; Puhutko nyt esim. perunan sadosta ;D
-
http://www.murtola.com/galleria/displayimage.php?album=124&pid=4579#top_display_media
Tuo on mun.
-
Niin, se mitä tulee todellista on aika helppo todeta siinä vaiheessa kun paikallisen ostajan kalibroitu vaaka tuo kilot ja eurot postissa paperilla..........
Juup, sillä näkee ne keskisadot ja niillähän tässä pelataan. Ei paljoa lohduta kymppitonni joltakin lohkolta, jos tilan keskisato jää kolmeen tonniin :) Ne vain nuo heikommat alueet pitää löytää ja saada tuottamaan, sillä se kannattavuus paranee. Sadalla hehtaarilla tonni lisää keskisatoihin, bruttona lisää samalta alalta viljalla kuin viljalla 20 tonnia+alvi....
Eikö puidessa muka näe miltä lohkolta tai lohkon osalta tulee 3t/ha ja mistä 10t/ha? Ei siihen mitään vaaka tarvita.
Nimimerkkiisi liittyen; Puhutko nyt esim. perunan sadosta ;D
Ei omista sadoista ollu mitään puhetta vaan vaa`an tarpeellisuudesta :P
-
Sitä en epäile yhtään etteikö sun sadoista olisi mitään puhumista. Nimimerkistä päätellen on hyvinkin nopeesti kerrottu sadon määrä.......
-
seokset noin 3500kg/ha, kaura meni vituiks, 2000-3500kg/ha, rypsi vielä puimatta, arvio 1200kg/ha.
-
seokset noin 3500kg/ha, kaura meni vituiks, 2000-3500kg/ha, rypsi vielä puimatta, arvio 1200kg/ha.
Joo.o....... Kannattaaako noilla satotasoilla edes touhuta??????
-
tai sitte elvistellä ennen kun kaikki laaris. Eilen *****moinen raekuuro ja se oli sitte siinä rypsien osalta, että näin :-[
-
Tuo satomittaus ja siitä tehty takaisinkytkentä seuraavien vuosien toimenpiteisiin, siinä täytynee harrastaa laajasti tieteellistä tutkimusta. Muuten voi tapahtua hölmöilyä.
Jos valitsemme sellaisen strategian, että sieltä , mistä tavaraa tulee paljon ja missä on paras ravinteiden hyväksikäyttöprosentti, sinne panostetaan edelleen, ja kompensoidaan tilan sallittua kokonaislannoitusta vähentämällä heikkotuottoisten peltojen ravinnetasoa, sillä ei taideta joutua kuin negatiiviseen kierteeseen. Ilman vakiohehtaaritukea ne heikkotuottoiset alat saattaisivat siis jäädä kokonaan pois viljelystä. Investoinnit perusparantamiseen kilpailevat viljavamman pellon hankinnan kanssa. Vuokrat ovat niin merkittävä kuluerä, että niiden sitominen sadontuottoon olisi myös välttämätön asia.
Se, että panostetaan eniten aina heikkotuottoisimpaan peltoon, on erittäin riskialtista. Voi olla, että pellon viljavuus ei siltikään nouse parhaimpien luokkaan. Maalaji, kaltevuus kuhunkin ilmansuntaan, metsän vaikutus, pohjavesitilanne. Jokainen investoitu euro saattaa tuottaa huonommin kuin parhaaseen peltoon investoitu euro. Kokonaissadoissa voi egobuustailla, mutta selvästikään ei kyse ole optimaalisesta tuotantopanosten jakamisesta.
Koska pellon hankinnalla, ja sen pitämisellä viljelyssä on tavanomaisen kasvinviljelyn kanssa kilpailevia syitä, esimerkiksi eläinyksikkövaatimukset ja lannanlevitysala, on monessa yksittäistapauksessa satokartta-lannoitusoptimointi, ainakin maksullisena palveluna melkoista yliorganisoimista.
Lohkokohtaisena satotason kartoittajana tilavuusmitta saattaa mahdollistaa jo jonkinlaisen seurannan onnistumisesta. Esimerkiksi saman vuoden syysvehnän kylvöajalla on jopa olettamaani isompi vaikutus satotasoon (1500 - 6000 kg) , miten sen naputtelee johonkin satokartoitusautomaattiin ? Eli väärä kylvöpäivä käynnistäisi mittavat perusparannustoimenpiteet vai miten se nyt oli ?
Pienenä anekdoottina voisi mainita 60-luvun loppupuolen tapauksen, jossa aikaisemmin meidän lehmien lannalla doupattu pelto tuotti siihen aikaan erityisen suuria syysvehnäsatoja, pitkälle yli viisi tonnia hehtaarille, myytyä. Sitten pellolle tulee viljelijäksi alkuperäisen omistajan vävy, oikein maisteris-ihminen viljelytekniikan alalla, ja kertoili ylpeänä, että "kun hän laittaa tämän pellon kuntoon" , saa hän sittten vasta oikein kunnon sokerijuurikassatoja. Muutaman vuoden koetti, lopulta ei kasvanut kuin jotakin rikkaheinää. Yhtenä oikein limaisena vuotena emäntänsä oli heittämässä Hilleshögin tankkiin ritilän läpi pudonneita pieniä juurikkaita, ja puuskahti melkein itkuisena, "ja kun kaikki on tehty, mitä kirjat sanoo, mut ei vaan kasva !"
Kolmekymmentä vuotta kesti maan toipua, nykyisellä omistajalla tulee nähtävästi taas ihan mallikkaita satoja, kun tallausvauriot ja rikkaruohovaiva on vähitellen toipunut ennalleen.
-SS-
-
Tuo satomittaus ja siitä tehty takaisinkytkentä seuraavien vuosien toimenpiteisiin, siinä täytynee harrastaa laajasti tieteellistä tutkimusta. Muuten voi tapahtua hölmöilyä.
Jos valitsemme sellaisen strategian, että sieltä , mistä tavaraa tulee paljon ja missä on paras ravinteiden hyväksikäyttöprosentti, sinne panostetaan edelleen, ja kompensoidaan tilan sallittua kokonaislannoitusta vähentämällä heikkotuottoisten peltojen ravinnetasoa, sillä ei taideta joutua kuin negatiiviseen kierteeseen. Ilman vakiohehtaaritukea ne heikkotuottoiset alat saattaisivat siis jäädä kokonaan pois viljelystä. Investoinnit perusparantamiseen kilpailevat viljavamman pellon hankinnan kanssa. Vuokrat ovat niin merkittävä kuluerä, että niiden sitominen sadontuottoon olisi myös välttämätön asia.
Se, että panostetaan eniten aina heikkotuottoisimpaan peltoon, on erittäin riskialtista. Voi olla, että pellon viljavuus ei siltikään nouse parhaimpien luokkaan. Maalaji, kaltevuus kuhunkin ilmansuntaan, metsän vaikutus, pohjavesitilanne. Jokainen investoitu euro saattaa tuottaa huonommin kuin parhaaseen peltoon investoitu euro. Kokonaissadoissa voi egobuustailla, mutta selvästikään ei kyse ole optimaalisesta tuotantopanosten jakamisesta.
Koska pellon hankinnalla, ja sen pitämisellä viljelyssä on tavanomaisen kasvinviljelyn kanssa kilpailevia syitä, esimerkiksi eläinyksikkövaatimukset ja lannanlevitysala, on monessa yksittäistapauksessa satokartta-lannoitusoptimointi, ainakin maksullisena palveluna melkoista yliorganisoimista.
Lohkokohtaisena satotason kartoittajana tilavuusmitta saattaa mahdollistaa jo jonkinlaisen seurannan onnistumisesta. Esimerkiksi saman vuoden syysvehnän kylvöajalla on jopa olettamaani isompi vaikutus satotasoon (1500 - 6000 kg) , miten sen naputtelee johonkin satokartoitusautomaattiin ? Eli väärä kylvöpäivä käynnistäisi mittavat perusparannustoimenpiteet vai miten se nyt oli ?
Pienenä anekdoottina voisi mainita 60-luvun loppupuolen tapauksen, jossa aikaisemmin meidän lehmien lannalla doupattu pelto tuotti siihen aikaan erityisen suuria syysvehnäsatoja, pitkälle yli viisi tonnia hehtaarille, myytyä. Sitten pellolle tulee viljelijäksi alkuperäisen omistajan vävy, oikein maisteris-ihminen viljelytekniikan alalla, ja kertoili ylpeänä, että "kun hän laittaa tämän pellon kuntoon" , saa hän sittten vasta oikein kunnon sokerijuurikassatoja. Muutaman vuoden koetti, lopulta ei kasvanut kuin jotakin rikkaheinää. Yhtenä oikein limaisena vuotena emäntänsä oli heittämässä Hilleshögin tankkiin ritilän läpi pudonneita pieniä juurikkaita, ja puuskahti melkein itkuisena, "ja kun kaikki on tehty, mitä kirjat sanoo, mut ei vaan kasva !"
Kolmekymmentä vuotta kesti maan toipua, nykyisellä omistajalla tulee nähtävästi taas ihan mallikkaita satoja, kun tallausvauriot ja rikkaruohovaiva on vähitellen toipunut ennalleen.
-SS-
Juuri näin, samaa mieltä olen itsekin. Mä olen sen verran vanhanaikainen, että yritän aina saada parhaimman mahdollisen sadon ja pidän tilan hömppäheinäalan melko pienenä. Siksi vuokratarjouksia antaessa tuleekin arvioida tosi tarkkaan pellon kasvukunto ja muut SS:n mainitsemat tekijät (metsien varjostukset ym.). Mulla on yksi viiden hehtaarin vuokralohko, josta maksan 500€/ha, mutta tuo on niin hyvää maata, että saan sieltä melko varmasti huononakin vuonna viistonnia vehnää / 50 tonnia+ jurttia hehtaarilta. Brotkoparonit nyt tarjoavatkin viissataa hehtaarilta edes näkemättä vuokrakilpailun lohkoja... ;)
-
Lohkokohtaisena satotason kartoittajana tilavuusmitta saattaa mahdollistaa jo jonkinlaisen seurannan onnistumisesta. Esimerkiksi saman vuoden syysvehnän kylvöajalla on jopa olettamaani isompi vaikutus satotasoon (1500 - 6000 kg) , miten sen naputtelee johonkin satokartoitusautomaattiin ? Eli väärä kylvöpäivä käynnistäisi mittavat perusparannustoimenpiteet vai miten se nyt oli ?
Mutta silti näkisit satomittarista lohkon sisäiset vaihtelut ???. Oletko kylvänyt lohkot osissa, eri ajankohtina?
-
Lohkokohtaisena satotason kartoittajana tilavuusmitta saattaa mahdollistaa jo jonkinlaisen seurannan onnistumisesta. Esimerkiksi saman vuoden syysvehnän kylvöajalla on jopa olettamaani isompi vaikutus satotasoon (1500 - 6000 kg) , miten sen naputtelee johonkin satokartoitusautomaattiin ? Eli väärä kylvöpäivä käynnistäisi mittavat perusparannustoimenpiteet vai miten se nyt oli ?
Mutta silti näkisit satomittarista lohkon sisäiset vaihtelut ???. Oletko kylvänyt lohkot osissa, eri ajankohtina?
Juu mää tein raitaa samaan lohkoon, kiinnosti vähän itseä, kuinka myöhään voisi kylvää. Kylvöpäivällä näyttää olevan merkitys siinä suhteessa, onko sateista, kuivaa, kylmää, siinä kylvöjen orastumisen aikoihin. Kyllä havainnot voipi tehdä visuaalisellakin menetelmällä.
Rukiinviljelyssä tulee kylvöajan mukana kasvuvaihteluun vaikuttavana tekijänä yksi lisämauste, eli tuulisten aukeiden glyfosaattiruiskutukset. Eli ruiskutukset ovat sadontuoton perusta, rukiillakin. Tuuliolosuhteista riippuen.
-SS-
-
Brotkoparonit nyt tarjoavatkin viissataa hehtaarilta edes näkemättä vuokrakilpailun lohkoja... ;)
Jos hieman rumasti mutta suoraan sanoo, niin eikös nämä vuokratessaan hanki pökäleille kaatopaikkaa eikä viljelysmaata? Tällöin pellon kunnolla ei ole niin kovin suurta merkitystä, vaikkei touhussa olisikaan mitään järkeä edes taloudellisesti ajateltuna jos matka pellolle on pitkä. Tietysti poikkeuksiakin on ja tarkoituksena on (myös) ihan oikea ja kunnollinen viljely
-
Jos hieman rumasti mutta suoraan sanoo, niin eikös nämä vuokratessaan hanki pökäleille kaatopaikkaa eikä viljelysmaata? Tällöin pellon kunnolla ei ole niin kovin suurta merkitystä, vaikkei touhussa olisikaan mitään järkeä edes taloudellisesti ajateltuna jos matka pellolle on pitkä. Tietysti poikkeuksiakin on ja tarkoituksena on (myös) ihan oikea ja kunnollinen viljely
Kyllä, kyllä. Piti vaan päästä sanomaan ennenkuin Timppa ehtii. ;D