Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Maalaispoika - 14.09.12 - klo:21:22
-
Tänään saatiin vasta puinnit päätökseen sateiden takia ja siksi suojaviljan kanssa perustettu apila + nurmi pääsi kasvamaan melkein viljan mittaiseksi. :D Puimurikuski joutui puimaan pitkään (20-30 cm) sänkeen, että puinti edes ylipäätään onnistui. Heikentääkö sänki ensi kesän säilörehun laatua, vai onko se vain kosmeettinen haitta? Yksi vaihtoehto olisi tietysti ajaa jollakin kesantomurskaimella sänki silpuksi, mutta työtähän se lisää.
-
tee kuivaheinäksi ensi vuonna niin ei haittaa.
-
tee kuivaheinäksi ensi vuonna niin ei haittaa.
15 ha? Tänäkin vuonna tehtiin 0,3 ha ja se riittää. ;D
-
Tänään saatiin vasta puinnit päätökseen sateiden takia ja siksi suojaviljan kanssa perustettu apila + nurmi pääsi kasvamaan melkein viljan mittaiseksi. :D Puimurikuski joutui puimaan pitkään (20-30 cm) sänkeen, että puinti edes ylipäätään onnistui. Heikentääkö sänki ensi kesän säilörehun laatua, vai onko se vain kosmeettinen haitta? Yksi vaihtoehto olisi tietysti ajaa jollakin kesantomurskaimella sänki silpuksi, mutta työtähän se lisää.
Sama vaiva täällä, apila oli lähes puolimetristä. Lisäksi vedin ne apilan yli ylettyneet kauranhaituvat
(puimurin) silppurin läpi peltoon. Enempi haittaa tulee pahnojen keräämisestä tai sängen silppuamisesta, antiikkisampo pysyi justiin pinnalla. Ei puhettakaan että menis pellolle rämpimään painavemmilla koneilla. Ensimmäinen kierros ensi kesänä on toki niitettävä varovasti, mutta ei siitä kannata yöuniaan menettää..
-
Kosmeettinen haitta suurin ja kun säilöö kunnolla niin onhan siinä kuitua mukana säiliksessä. Ei kannata tuollaisen vuoksi yöunia heikentää 8)
-
Fuller vei jalat suusta... Rakenteellista kuitua tulee pikkaisen rehun mukana lisää. Ei mitään haittaa pienestä määrästä olkea...
-
En tiä mut jos muijalla on pitkät kainalokarvat ja säärikarvat, puhumattakaan *****karvoista, (palkki sallitaan) on sen pakko olla apilas........
-
Fuller vei jalat suusta... Rakenteellista kuitua tulee pikkaisen rehun mukana lisää. Ei mitään haittaa pienestä määrästä olkea...
Kattoo keväällä tilanteen, rikkaäes, pöyhin tai jollain muulla härpäkkeellä käy itseään toteuttamassa, jos on tarvis...
-
Fuller vei jalat suusta... Rakenteellista kuitua tulee pikkaisen rehun mukana lisää. Ei mitään haittaa pienestä määrästä olkea...
Fuller vei tuhkatkin pesästä ja neitsyyden skännältä.......... ;D
-
Jyrää, ku maa routaantuu?
-
Miksikäs sitä sänkeä ei voisi tehdä kolmannen säilörehusadon joukkoon?
-
Joskus tuli tehtyä silläviisiin, että keväällä lumien sulettua, maaliskuussa yöpakkasen jälkeen aamutuimaan, niitin sen sängen sinne peltoon silpuksi ihan tavan lautasniittokoneella. Ei tullut jälkiä peltoon, eikä jääpolte vikuuttanut kasvustoa. Hulluksi varmaan luultiin, myöhemmin ovat saaneet jo todeta monestakin syystä... mutta näin sain sen melko vahvan vehnänsängen pienemmäksi, toki siitä jotakin säilörehuunkin mukaan tuli, mutta se ei haittaa.
-
Mun mielipide on kyllä se että suojaviljan oljet pitää aina korjata pois, sori vaan.
Pitkänä peltoon ja ne on korjattava pois. Jos ne jää märäksi niin sitten ne paalataan ja viedään metsään tai seurantalon pääsiäisvalakiaan tai ihan mihin vaan... Sinne jää aina olkia jotka todellakin heikentää seuraavana vuonna säilörehun laatua. Lihakarjalle ne ehkä käy mutta ei lypsylehmille.
-
Meillä on jyrätty pitkä sänki niittosuuntaan.. Jäätyneen maan aikaan tai muuten silleen et ei tuota ongelmia. Ja lypsykarjan rehua.
-
Ei haittaa sänki juuri mitään.Jos seuraava säilis kuiva,niin suurinosa karisee oljen moskasta tehdessä jo pois,jos taas märkä silloin tulee mukana kyllä.Niitä maassa olevia kannattaa varoa enemmän.
-
Mun mielipide on kyllä se että suojaviljan oljet pitää aina korjata pois, sori vaan.
Pitkänä peltoon ja ne on korjattava pois. Jos ne jää märäksi niin sitten ne paalataan ja viedään metsään tai seurantalon pääsiäisvalakiaan tai ihan mihin vaan... Sinne jää aina olkia jotka todellakin heikentää seuraavana vuonna säilörehun laatua. Lihakarjalle ne ehkä käy mutta ei lypsylehmille.
Toki normaalivuonna näin, ja puinti lyhyeen sänkeen. Mun mielestä on vaan turha lähteä raiskaamaan sitä pellon pintaa, jos olosuhteet ei sitä salli. Yhden sadon marginaaliset laatutappiot ei paljo paina, jos vaihtoehtona koko nurmikierron kestävät ongelmat (tiivistyminen, raiteet pellossa).
-
Miksikäs sitä sänkeä ei voisi tehdä kolmannen säilörehusadon joukkoon?
Ei mitään järkeä lähteä lakaisemaan sänkeä nyt pois.... tosin maidontuottajilla on aina omia perversioitaan, kun turhaa työtä haalitaan innolla. ;)
Apila on oikeastaan kahden niittokerran kasvi parhaimmillaan. Olki suojaa talvehtimista tuoden ilmaputkia muuten tiheäksi päässeeseen kasvustoon ja ensivuonna on potentiaalia mahtaviin satoihin. Apila muuten esikuivuu niin hitaasti paksuna kasvustona, että pieni olkilisä on enempi kuin tervetullut sekaan. Telamurskain sen niitossa olla pitäisi.
Pahinta mitä voi tehdä on, että niittää kasvuston nyt pois, sotkee märässä maassa apilan juuret ja saa aikaan lisäksi sen että apila lähteekin vielä uuteen kasvuun ja tuhlaa vararavintonsa ennen talvea.
Apilan niittokertojen määrä on lajikekysymys aivan samoin kuin mailasella timoteilla, nadoista puhumattakaan. Muuten olet kyllä oikeassa, mutta apilan juurivaraston tila riippuu siitä onko kasvi ehtinyt kukkaan vai ei. Kalenterista se ei tiedä mitään. Nyt kolmatta pääsatoa tehdessä apila on kukinnan alussa lähes joka lohkolla ja kasvustot paksuja.
Jos suojaviljan alla apila on siis ehtinyt kukkaan, niin korjaa sato pois. Paksun kulon jättäminen talvelle on varmempi keino päästä apilasta kuin niittäminen.
-
Miksikäs sitä sänkeä ei voisi tehdä kolmannen säilörehusadon joukkoon?
Ei mitään järkeä lähteä lakaisemaan sänkeä nyt pois.... tosin maidontuottajilla on aina omia perversioitaan, kun turhaa työtä haalitaan innolla. ;)
Apila on oikeastaan kahden niittokerran kasvi parhaimmillaan. Olki suojaa talvehtimista tuoden ilmaputkia muuten tiheäksi päässeeseen kasvustoon ja ensivuonna on potentiaalia mahtaviin satoihin. Apila muuten esikuivuu niin hitaasti paksuna kasvustona, että pieni olkilisä on enempi kuin tervetullut sekaan. Telamurskain sen niitossa olla pitäisi.
Pahinta mitä voi tehdä on, että niittää kasvuston nyt pois, sotkee märässä maassa apilan juuret ja saa aikaan lisäksi sen että apila lähteekin vielä uuteen kasvuun ja tuhlaa vararavintonsa ennen talvea.
Apilan niittokertojen määrä on lajikekysymys aivan samoin kuin mailasella timoteilla, nadoista puhumattakaan. Muuten olet kyllä oikeassa, mutta apilan juurivaraston tila riippuu siitä onko kasvi ehtinyt kukkaan vai ei. Kalenterista se ei tiedä mitään. Nyt kolmatta pääsatoa tehdessä apila on kukinnan alussa lähes joka lohkolla ja kasvustot paksuja.
Jos suojaviljan alla apila on siis ehtinyt kukkaan, niin korjaa sato pois. Paksun kulon jättäminen talvelle on varmempi keino päästä apilasta kuin niittäminen.
Kyllä se ensikesänä vituttaa rehua tehdessä kun pelto on avo-ojitettu rehuntekokalustolla. ;D
-
Itse olen tehnyt havainnon että apila ottaa itseensä jos tallataan paljon. Lohkoille mille on ajettu keväällä ja kesällä lietettä korjuukalustolla ajon lisäksi apila on melko tehokkaasti hävinnyt. Apilaa jos haluaa armahtaa niin niitokoneena pitäisi olla 9 metrin perhonen jolla niitetään koko leveydeltä yhteen karhoon ja se karho korjataan noukinvaunulla ja lietteen levitys ja ynm. lannopitus unohdetaan.
-
Tänään saatiin vasta puinnit päätökseen sateiden takia ja siksi suojaviljan kanssa perustettu apila + nurmi pääsi kasvamaan melkein viljan mittaiseksi. :D Puimurikuski joutui puimaan pitkään (20-30 cm) sänkeen, että puinti edes ylipäätään onnistui. Heikentääkö sänki ensi kesän säilörehun laatua, vai onko se vain kosmeettinen haitta? Yksi vaihtoehto olisi tietysti ajaa jollakin kesantomurskaimella sänki silpuksi, mutta työtähän se lisää.
Anna olla vaan. Monen vuoden kokemuksella kerron. Pitkä viljan sänki auttaa talvehtimaan ja apilalla on juurivarastoissa energiaa. Ensi vuoden niittoon tulee vähän "kuloa" mukaan mutta siinähän tulee ;)
-
Ei rehunäytteidenkään perusteella viljansängestä ole ollut mitään haittaa säiliksessä. Aikaisemmin kun oli sellainen paalinkäärin joka pudotti paalit lappeelleen tuli reikiä muoviin sängestä. Vaikka olihan se heinä jo tietenkin niitetty siinä vaiheessa joten tuokin syy johtui vain viljansängestä yleisestikin. Kuloheinä on ihan eri asia säilörehun seassa ja tuo varmasti pilaantumisriskiä. Eihän tuollainen pysty kuiva olki saastuta rehua ollenkaan. Viime syksynä tehtiin rehuksi yhdeltä lohkolta suojaviljan alla ollut nurmi vielä syksyllä eikä tämän kesän nurmessa huomannut mitään vikaa vaikka korjuu olosuhteet oli aika kehnot. Toisaalta taas toisella lohkolla oli myös pitkäksi kasvanut apilanurmi suojaviljan alla ja jäi korjaamatta. Eipä siitäkään näyttänyt olevan mitään haittaa tämän kesän nurmelle :-\ Varmaan lajikysymyskin miten nurmi/palkokasvit kestää syksyn niiton suojaviljan jälkeen.
-
Joskus kevättalvella olin jollain luomurehuluennolla ja sielä oli puhetta tuosta apilan odelmasta ja viljan sängestä. Yksinkertaisena ohjeena luomuneuvoja antoi, että niittä jollain kesantomurskaimella syystalvesta ekojen pakkasten aikana, silloin ei nurmikasvusto enää lähde kasvuun ja lumi painaa moskat peltoon ja seuravana kesänä on mahtava nurmivuosi. Siis käsitin silloin, että kasvusto niitetään pois tuottamasta kuloa seuraavalle vuodelle ja pakkasten ansiosta pelto ei polkeennu ja kasvusto ei käytä juurissa olevaa energiaa uuteen kasvuun ja se energia on varastossa seuraavalle vuodelle.
Onko Wejjolla kokemusta asiasta ?
Vielä kun uskaltais kokeilla tuota....
-
Miksikäs sitä sänkeä ei voisi tehdä kolmannen säilörehusadon joukkoon?
Ei mitään järkeä lähteä lakaisemaan sänkeä nyt pois.... tosin maidontuottajilla on aina omia perversioitaan, kun turhaa työtä haalitaan innolla. ;)
Apila on oikeastaan kahden niittokerran kasvi parhaimmillaan. Olki suojaa talvehtimista tuoden ilmaputkia muuten tiheäksi päässeeseen kasvustoon ja ensivuonna on potentiaalia mahtaviin satoihin. Apila muuten esikuivuu niin hitaasti paksuna kasvustona, että pieni olkilisä on enempi kuin tervetullut sekaan. Telamurskain sen niitossa olla pitäisi.
Pahinta mitä voi tehdä on, että niittää kasvuston nyt pois, sotkee märässä maassa apilan juuret ja saa aikaan lisäksi sen että apila lähteekin vielä uuteen kasvuun ja tuhlaa vararavintonsa ennen talvea.
Apilan niittokertojen määrä on lajikekysymys aivan samoin kuin mailasella timoteilla, nadoista puhumattakaan. Muuten olet kyllä oikeassa, mutta apilan juurivaraston tila riippuu siitä onko kasvi ehtinyt kukkaan vai ei. Kalenterista se ei tiedä mitään. Nyt kolmatta pääsatoa tehdessä apila on kukinnan alussa lähes joka lohkolla ja kasvustot paksuja.
Jos suojaviljan alla apila on siis ehtinyt kukkaan, niin korjaa sato pois. Paksun kulon jättäminen talvelle on varmempi keino päästä apilasta kuin niittäminen.
***Tätähän tämä on toinen väittää toista ja toinen toista. Ei auta kuin itse kokeilla. Huomenna tehdään osa kukkivasta apilapelloista. Kantavuusogelmiia ei näillä pelloilla ole
-
Säilöntään kannattaa kiinnittää huomiota. Apilan säilöminen on aina haasteellista ja jos mukana on vielä paljon homeista olkea niin.... njam njam vaan
-
Säilöntään kannattaa kiinnittää huomiota. Apilan säilöminen on aina haasteellista ja jos mukana on vielä paljon homeista olkea niin.... njam njam vaan
Oljet on puitu kokoviljasäilörehuksi, joten jäljellä ei ole kuin sänki, joka ei paris viikos ole vielä ehtinyt märäntyä
-
Säilöntään kannattaa kiinnittää huomiota. Apilan säilöminen on aina haasteellista ja jos mukana on vielä paljon homeista olkea niin.... njam njam vaan
Oljet on puitu kokoviljasäilörehuksi, joten jäljellä ei ole kuin sänki, joka ei paris viikos ole vielä ehtinyt märäntyä
Joo, tuo voi olla homehtumatta. Pidetään peukkuja.
Monesti tuo olki säilörehun seassa homehtuu, mutta sitä hometta saa katsella suurennuslasilla. En tiedä, että onko ko. home vaarallista naudoille.
-
Joskus kevättalvella olin jollain luomurehuluennolla ja sielä oli puhetta tuosta apilan odelmasta ja viljan sängestä. Yksinkertaisena ohjeena luomuneuvoja antoi, että niittä jollain kesantomurskaimella syystalvesta ekojen pakkasten aikana, silloin ei nurmikasvusto enää lähde kasvuun ja lumi painaa moskat peltoon ja seuravana kesänä on mahtava nurmivuosi. Siis käsitin silloin, että kasvusto niitetään pois tuottamasta kuloa seuraavalle vuodelle ja pakkasten ansiosta pelto ei polkeennu ja kasvusto ei käytä juurissa olevaa energiaa uuteen kasvuun ja se energia on varastossa seuraavalle vuodelle.
Onko Wejjolla kokemusta asiasta ?
Vielä kun uskaltais kokeilla tuota....
Joo, no tuo nyt onnistuu jos vaan tulee ne pakkaset niin että maa jäätyy.... Samapa tuo silloin on mitä siellä pellolla tekee, apila on talveentunut ja jäätyneessä maassa ei polkeentuminen vaivaa
Muutoin tuo pelkän oljensängen merkitys marginaalinen. Jos oikeen vaivaa, niin ota sakset ja kerää neliön alalta kaikki oljensänget nippuun, kuivata ne ja punnitse. Mieti sitten mikä merkitys sillä on....
Itse olen ajanut kyllä keväällä joskus nurmen olkineen alas kesantomurskaimella heti kun pelto on kestänyt ajaa, joskus kun on jäänyt olosuhteiden takia oljet keräämättä. Viime syksynä yhdellä lohkolla kävi näin, puinnin jälkeen alkoi sateet enkä arvannut mennä enää sotkemaan sinne märkään maahan, ajoin keväällä aikaisin sähköviskalla lisää apilansiementä ja ajoin kesantomurskaimella, jyräsi samalla siemenet. Äkkiä lähti nurmi uudelleen kasvuun, ja toiseen satoon ehti kylvetyt siemenet jo mukaan.
-
Niittomurskaimella nurin ja hapon kans paaliin HETI :)
Oivaa rmh rehua (Ruman Mulli Rehu) :)
-
Kolme vuotta sitten kävi samoin. Siitä voi löytyä vielä tarinaa arkistoista, kun noita samoja kyselin.
Vaikka pitkää apilaa ei korjattu, se talvehti silloin ihan hyvin. Sänki jyrättiin kuivana syksynä ihan normi peltojyrällä. Se taittui sen verran, että lumi kaatoi lopuksi suurimman osan.
Lannalevityksestä vielä. Meillä pyritään välttämään lietteen levitysta ensimmäisenä vuonna nurmelle. Apila kärsii selvästi tallauksesta jo pelkän niiton ja paalauksen ajojäljissäkin.