Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: mikasep - 03.09.12 - klo:11:03
-
Tämmöisiä ajattelin talven pimeinä tunteina askarrella ensi kesän hapotuksiin...
http://koti.phnet.fi/mikasep/Hapotinsaadin.pdf (http://koti.phnet.fi/mikasep/Hapotinsaadin.pdf)
Mika
-
Hyvältä näyttää. Kysyntää varmaan löytyy, vielä kun rakennat myyntiin kestävän ja edullisen hapottimen. :)
-
Tolla hintaa ostaisin jollen olis jo itte ehtiny tekemään. Tohon laittaa koho virtausmittarin ja jonkun esim. venekäyttöön olevan kalvopumpun niin tulee hyvä värkki biologisille aineille ainakin. Pystyy tolla säätämään hyvin myös tuhti ym. junkkari tynnyri/astia hapottimia.
-
Hyvältä näyttää. Kysyntää varmaan löytyy, vielä kun rakennat myyntiin kestävän ja edullisen hapottimen. :)
Kiitos. Taidan kyllä silti pysytellä enempi sähkö- kuin letkumiehenä :) Tee sinä semmoinen hapotin, kun olet aiheeseen jo perehtynyt. Sitten myydään pakettia yhdessä kovaan hintaan ja rikastutaan... 8)
Muuten tuo nopeuden skaala mietityttää, kun en ole tuota vielä kalvopumpuilla testaillut. Onkos 50-100% kierrokset liikaa kalvopumpulle, jos halutaan pieni virtaus?
Mika
-
kalvopumpulla 12 litraa/min joutuu rajottamaan maksimit aika alas kun paalajassa sopiva virtaus yleensä 2-3l/min.
Parempi olis laittaa esim. joku 7 litran maksimituotolla oleva pumppu. hyvin toimii tolla 12 litrasella ja saa säädettyä jopa alle litran tuotolle ja pysyy tasaisena.
-
kalvopumpulla 12 litraa/min joutuu rajottamaan maksimit aika alas kun paalajassa sopiva virtaus yleensä 2-3l/min.
Parempi olis laittaa esim. joku 7 litran maksimituotolla oleva pumppu. hyvin toimii tolla 12 litrasella ja saa säädettyä jopa alle litran tuotolle ja pysyy tasaisena.
Meneekö se sun säädin nollaan asti? Itse haen tuolla 50-100% skaalalla säätöön tarkkuutta, koska Tuhti/Junkkari -tyyppisillä hapottimilla alle 50% kierroksilla ei tapahdu mitään.
Mika
-
Tollanen mulla siinä ohjain laatikossa on:
http://www.electromen.com/pdf_fi/FI_EM-285.pdf
Lisäksi laitoin magneettiventtiilien ohjauksen, että saa vaihdettua imua astiasta toiseen hytistä, Painehälytyksen ja noukin käynnistyksen/sammutuksen vielä teen.
Tolla pääsee nollaan ja tollanen pullohapotin vaati just sen 50-100 alueen toimiakseen, mikä onnistuu tietty tälläkin säätämällä.
Hapottimet on sen verran hintavia, että tällaisille voi olla kysyntää.
-
Tollanen mulla siinä ohjain laatikossa on:
http://www.electromen.com/pdf_fi/FI_EM-285.pdf
Lisäksi laitoin magneettiventtiilien ohjauksen, että saa vaihdettua imua astiasta toiseen hytistä, Painehälytyksen ja noukin käynnistyksen/sammutuksen vielä teen.
Tolla pääsee nollaan ja tollanen pullohapotin vaati just sen 50-100 alueen toimiakseen, mikä onnistuu tietty tälläkin säätämällä.
Hapottimet on sen verran hintavia, että tällaisille voi olla kysyntää.
Tuokin on varmasti hyvä säädin. Tuossa minun purkissa on vähän vastaavan tyyppinen valmis PWM-säädinmoduuli, tosin säätöpotikka ja sen skaalaus siihen piti itse rakennella. Täytynee tehdä kaksi versiota, kalvo- ja pullohapottimille omansa niin saa tuon nopeusskaalan kohdalleen.
Mika
-
Hyvältä näyttää. Kysyntää varmaan löytyy, vielä kun rakennat myyntiin kestävän ja edullisen hapottimen. :)
Kiitos. Taidan kyllä silti pysytellä enempi sähkö- kuin letkumiehenä :) Tee sinä semmoinen hapotin, kun olet aiheeseen jo perehtynyt. Sitten myydään pakettia yhdessä kovaan hintaan ja rikastutaan... 8)
Muuten tuo nopeuden skaala mietityttää, kun en ole tuota vielä kalvopumpuilla testaillut. Onkos 50-100% kierrokset liikaa kalvopumpulle, jos halutaan pieni virtaus?
Mika
Mukavahan noita ois talvi iltoina rakennella, on vaan jo nyt niin monta rautaa tulessa jotta jää tekemättä. :( ps: oma hapotin projekti kohta valmis.
-
Hyvältä näyttää. Kysyntää varmaan löytyy, vielä kun rakennat myyntiin kestävän ja edullisen hapottimen. :)
Kiitos. Taidan kyllä silti pysytellä enempi sähkö- kuin letkumiehenä :) Tee sinä semmoinen hapotin, kun olet aiheeseen jo perehtynyt. Sitten myydään pakettia yhdessä kovaan hintaan ja rikastutaan... 8)
Muuten tuo nopeuden skaala mietityttää, kun en ole tuota vielä kalvopumpuilla testaillut. Onkos 50-100% kierrokset liikaa kalvopumpulle, jos halutaan pieni virtaus?
Mika
Mukavahan noita ois talvi iltoina rakennella, on vaan jo nyt niin monta rautaa tulessa jotta jää tekemättä. :( ps: oma hapotin projekti kohta valmis.
Minkäslaiseen systeemiin päädyit?
Se piti vielä sanomani, että keräilen säätimien tilaukset nyt tässä syksyllä marraskuun loppuun mennessä ja sitten tilailen komponentit talven askarteluihin. Niin että en lupaa toimittaa keväällä enää mitään matti myöhäisille.
Jonkin verran on kyselty trippimittareiden perään. Periaatteessa jos lähtisi rakentamaan uutta logiikkapohjaista säädintä niin siihen saisi sitten mittareita ja automatiikkaa miten halutaan, esim. noukinkäynnistyksen, automaattisäädön edellisen paalin/kuorman toteutuneen kulutuksen pohjalta tai printterin joka tulostaisi urakointikäytössä käytetyn hapon määrän kuitille päivämäärän ja kellonajan kera. Semmoinen kehittyneempi säädinsysteemi voisi maksaa tonnin luokkaa, edellyttäen että säätimiä menisi ainakin 5 kappaletta. Semmoista en tosin lupaa ensi kesäksi, vaan ensin täytyy ainakin yksi kausi testata aina omalla kalustolla...
Mika
-
Muistakaa ottaa syöttö suoraan akulta ettei tule ikäviä ongelmia ja rahan menoa turhaan.
-
Hyvältä näyttää. Kysyntää varmaan löytyy, vielä kun rakennat myyntiin kestävän ja edullisen hapottimen. :)
Kiitos. Taidan kyllä silti pysytellä enempi sähkö- kuin letkumiehenä :) Tee sinä semmoinen hapotin, kun olet aiheeseen jo perehtynyt. Sitten myydään pakettia yhdessä kovaan hintaan ja rikastutaan... 8)
Muuten tuo nopeuden skaala mietityttää, kun en ole tuota vielä kalvopumpuilla testaillut. Onkos 50-100% kierrokset liikaa kalvopumpulle, jos halutaan pieni virtaus?
Mika
Mukavahan noita ois talvi iltoina rakennella, on vaan jo nyt niin monta rautaa tulessa jotta jää tekemättä. :( ps: oma hapotin projekti kohta valmis.
Minkäslaiseen systeemiin päädyit?
Se piti vielä sanomani, että keräilen säätimien tilaukset nyt tässä syksyllä marraskuun loppuun mennessä ja sitten tilailen komponentit talven askarteluihin. Niin että en lupaa toimittaa keväällä enää mitään matti myöhäisille.
Jonkin verran on kyselty trippimittareiden perään. Periaatteessa jos lähtisi rakentamaan uutta logiikkapohjaista säädintä niin siihen saisi sitten mittareita ja automatiikkaa miten halutaan, esim. noukinkäynnistyksen, automaattisäädön edellisen paalin/kuorman toteutuneen kulutuksen pohjalta tai printterin joka tulostaisi urakointikäytössä käytetyn hapon määrän kuitille päivämäärän ja kellonajan kera. Semmoinen kehittyneempi säädinsysteemi voisi maksaa tonnin luokkaa, edellyttäen että säätimiä menisi ainakin 5 kappaletta. Semmoista en tosin lupaa ensi kesäksi, vaan ensin täytyy ainakin yksi kausi testata aina omalla kalustolla...
Mika
Olisin kiinostunut tommosesta n.12l/min versiosta ja kahdella trippimittarilla. Ja Toinen nollautuisi peräportin kanssa ja toinen manuaalisesti säiliön täytön yhteydessä. Litrojen säätö yksinkertaisesti + ja - . Ja tietenkin noukkimeen rehumassasta ja nostosta tunnistava/pysättävä.
Fellow ois jees mut turhan hinnakas ja riittäisi yksinkertaiset digi näytöt tripeille(koska tärkein info)
-
Muistakaa ottaa syöttö suoraan akulta ettei tule ikäviä ongelmia ja rahan menoa turhaan.
Mitä sä taas houraat? ::)
-
Muistakaa ottaa syöttö suoraan akulta ettei tule ikäviä ongelmia ja rahan menoa turhaan.
Mitä sä taas houraat? ::)
SASsi elää sitä aikaa, ennen töpseleitä. Kylällä oli isoimmassa talossa muuntaja, ja koukuilla heitettiin lankat tolppaan.... ;)
-
Tämmöisiä ajattelin talven pimeinä tunteina askarrella ensi kesän hapotuksiin...
http://koti.phnet.fi/mikasep/Hapotinsaadin.pdf (http://koti.phnet.fi/mikasep/Hapotinsaadin.pdf)
Mika
Aivan hyvä oivallus,meillä ollut tuollainen jo liki 10 vuotta käytössä ja anteeksi vain se on kyllä paaaaaaaaljon pienempi laatikko.Hyvin on pelittanyt vaikka onkin oman verstaan tekoja.
Juu eihän tuossa mitään avaruustekniikkaa ole. Itse en pidä 55x90x115mm koteloa liian isona (sisuskalut juuri ja juuri mahtuvat sisään), kuvissa tuo näyttää tosiaan isolta. Tottakai tuosta saisi paljon pienemmän jos ei käyttäisi valmiita automaatiokomponentteja ja kytkimet, elektroniikka sun muut olisi yhdellä piirikortilla. Tarkoituksena on tehdä laite johon saa osia "hyllystä", en siis ole tinaillut itse piirikorttia vaikka semmoinenkin onnistuisi. Mitään tehdasta en ole perustamassa, ajattelin vain kun tuli näitä pari tehtyä tutuille ja hyvin pelittävät niin voisin tehdä jokusen muillekin.
Tuosta sähkön ottamisesta suoraan akulta on vähän perääkin, yhdessä vanhemmassa Casessa oli niin huonot piuhat vedetty ohjaamon virtapistokkeelle että hapotin nyykähti pienen käytön jälkeen eikä enää aina jaksanut käynnistyä. 10A kuormitettuna pistokkeesta sai n. 8 volttia ulos. Sanoisin kyllä että nykytraktoreissa on sen verran tukevat piuhat että hapottimen ja paalaimen virrat siitä töpselistä saa aika huoletta ottaa.
Mika
-
Muistakaa ottaa syöttö suoraan akulta ettei tule ikäviä ongelmia ja rahan menoa turhaan.
Mitä sä taas houraat? ::)
SASsi elää sitä aikaa, ennen töpseleitä. Kylällä oli isoimmassa talossa muuntaja, ja koukuilla heitettiin lankat tolppaan.... ;)
Joka kerta kun ulkopuolinen moottori (hapottimen,torvenkääntäjän yms.)lähtee käyntiin tai yhtääkkiä kuormaa vasten pysähtyy esim.torvekääntäjä tulee sähköverkkoon jännitepiikki.Traktoreiden sähköjärjestelmät ovat täysin suojaamattomia tälle ilmiölle eli se voi aiheuttaa esim. anturien,diodien ja boksien vaurioitumista ja lukuisia piilovikoja herkkiin komponentteihin.Tämä asia on kaikkien valveutuneiden konemiesten tiedossa ollut jo kauan ,mutta näköjään vieläkin sirkussonneja ja muita harrastelijoita ei tieto ole tavoittanut.Siksi syöttö aina akulta ja sulake väliin .
-
Itse asiassa se jännite notkahtaa alaspäin kuormituksen kytkeytyessä. Huomattavasti suurempia piikkejä tulee, kun kelasta KATKAISTAAN virta. Tähän perustuu ikivanha moottorin sytytyspuola, jonka virtaa katkojan kärjet pätkivät. Nämä piikit tapetaan laittamalla diodi kelan rinnalla "väärin päin", katodi plussaan.
Akulta lähtevä johdin on vain navan jatke. Jos tuo johdin on poikkipinta-alaltaan riittävän suuri, sen päässä on (lähes) sama jännite kuin akun navassa. Eli jos akkua kuormittaa riitävän suuri kuorma notkahduttamaan sen jännitteen, sama notkahdus tapahtuu myös siitä lähtevissä johdoissa.
Eli kysymys ei ole kytkentäkohdasta vaan riittävästä kaapeloinnista.
Sulake on loistava keksintö, mutta se on vain ylivirtasuoja.
-
Itse asiassa se jännite notkahtaa alaspäin kuormituksen kytkeytyessä. Huomattavasti suurempia piikkejä tulee, kun kelasta KATKAISTAAN virta. Tähän perustuu ikivanha moottorin sytytyspuola, jonka virtaa katkojan kärjet pätkivät. Nämä piikit tapetaan laittamalla diodi kelan rinnalla "väärin päin", katodi plussaan.
Akulta lähtevä johdin on vain navan jatke. Jos tuo johdin on poikkipinta-alaltaan riittävän suuri, sen päässä on (lähes) sama jännite kuin akun navassa. Eli jos akkua kuormittaa riitävän suuri kuorma notkahduttamaan sen jännitteen, sama notkahdus tapahtuu myös siitä lähtevissä johdoissa.
Eli kysymys ei ole kytkentäkohdasta vaan riittävästä kaapeloinnista.
Sulake on loistava keksintö, mutta se on vain ylivirtasuoja.
SAS se paremmin ! ;)
-
Muistakaa ottaa syöttö suoraan akulta ettei tule ikäviä ongelmia ja rahan menoa turhaan.
Mitä sä taas houraat? ::)
SASsi elää sitä aikaa, ennen töpseleitä. Kylällä oli isoimmassa talossa muuntaja, ja koukuilla heitettiin lankat tolppaan.... ;)
Joka kerta kun ulkopuolinen moottori (hapottimen,torvenkääntäjän yms.)lähtee käyntiin tai yhtääkkiä kuormaa vasten pysähtyy esim.torvekääntäjä tulee sähköverkkoon jännitepiikki.Traktoreiden sähköjärjestelmät ovat täysin suojaamattomia tälle ilmiölle eli se voi aiheuttaa esim. anturien,diodien ja boksien vaurioitumista ja lukuisia piilovikoja herkkiin komponentteihin.Tämä asia on kaikkien valveutuneiden konemiesten tiedossa ollut jo kauan ,mutta näköjään vieläkin sirkussonneja ja muita harrastelijoita ei tieto ole tavoittanut.Siksi syöttö aina akulta ja sulake väliin .
Joka kerta kun jokin traktorin oma moottori, käämi tai venttiili toimii, tulee "verkkoon" ihan samanlainen jännitepiikki kuin ulkoisestakin laitteesta. Esimerkiksi ilmastointilaitteen kompuran kytkimessä on tolkuton käämi joka kyllä indusoi aika mukavat häiriöt kytkiessä ja katkaistessa ellei niitä vastaan ole elektroniikkaa suojattu.
Suurimpia ajoneuvojen sähköpiikkien aiheuttajia on muuten töötti, eli ihan perinteinen äänimerkki. Siinä on kanssa isohko käämi joka vetää metallikalvon itseään vasten, ja sitten kärjet katkovat virtaa n. 500Hz taajuudella (korvakuulolta :) ). Kärkien välissä palaa tällöin käytännössä valokaari kuin paremmassakin hitsauskoneessa. Kärjethän palaisivatkin ellei tööttiä olisi tarkoitettu vain hetkelliseen käyttöön. Siitä huolimatta Hitec-Valtra ei vedä käsijarrua päälle eikä kääntöaurat tipu asfalttiin töötätessä, mutta esim. jotkut merkkivalot ja mittarit saattavat kyllä näyttää omiaan. Töötistä on kokemusta kun teinipirssiin piti aikoinaan hakea hiekkatieuskottavuutta kaiken maailman kotikutoisilla piirikorteilla. En saanut virityksiä sen aikaisilla tiedoillani pysymään hengissä töötin aikana, ja katsastukseen töötti pitikin varustaa omalla pienellä akulla jotta sen sai toimimaan muista sähköistä erillisenä. Tuo valokaari kyllä indusoi sähkömagneettisia häiriöitä vaikka on erillinen akkukin.
Hyvä tapa tuo erillisen sähköpiuhan vetäminen akulta silti on, jos vaikka sattuu olemaan traktorin sähköissä hapettunut liitos niin lisälaite ei ravista koko traktorin sähköjä. Harvemmin se kuitenkaan traktorista mitään hajottaa, koska boksien suojaukseen on ihan oikeasti nähnyt suunnittelija vaivaa.
Mika
-
Just näin Mika. En todellakaan ole akulta vetämistä vastaan, sillä todellakin vältetään liian ohuista johdoista ja varsinkin huonoista liitoksista johtuvat ongelmat.
Kunnollinen ajoneuvoelektroniikka on suojattu häiriöitä vastaan. Kaikki suunnittelijat tietävät, että niitä on ihan riittävästi ;) Itsekin olin joskus mukana projektissa, jossa 12 V ajoneuvoon tulevaa laitetta "happotestattiin" antamalla 2000V tasajännite 12V:n napoihin muistaakseni 100 ms annoksina.
Eli SAS, eivät sähkölaitteet ole täysin suojaamattomia, eikä sitä suojausta rakenneta sulakkeilla ja akkukaapeleilla :)
-
Just näin Mika. En todellakaan ole akulta vetämistä vastaan, sillä todellakin vältetään liian ohuista johdoista ja varsinkin huonoista liitoksista johtuvat ongelmat.
Kunnollinen ajoneuvoelektroniikka on suojattu häiriöitä vastaan. Kaikki suunnittelijat tietävät, että niitä on ihan riittävästi ;) Itsekin olin joskus mukana projektissa, jossa 12 V ajoneuvoon tulevaa laitetta "happotestattiin" antamalla 2000V tasajännite 12V:n napoihin muistaakseni 100 ms annoksina.
Eli SAS, eivät sähkölaitteet ole täysin suojaamattomia, eikä sitä suojausta rakenneta sulakkeilla ja akkukaapeleilla :)
Olet näköjään harrastelija koska vetäsit ilman sulaketta suoraan akulta johdon,entäs sitten kun johto esim. hinkkautuu metallia vasten eli runkoon mitä tapahtuu ?
sen takia ehdotin sulaketta EN JÄNNITE PIIKIN TAKIA jos nyt tuli selväksi. ;D
-
"...jännitepiikki.Traktoreiden sähköjärjestelmät ovat täysin suojaamattomia tälle ilmiölle eli se voi aiheuttaa esim. anturien,diodien ja boksien vaurioitumista ja lukuisia piilovikoja herkkiin komponentteihin.Tämä asia on kaikkien valveutuneiden konemiesten tiedossa ollut jo kauan ,mutta näköjään vieläkin sirkussonneja ja muita harrastelijoita ei tieto ole tavoittanut.Siksi syöttö aina akulta ja sulake väliin ."
Minä en ole sanonut vetäväni ilman sulaketta, mutta ymmärsin kirjoittamasi kommentin väärin punaisella korostamastani syystä.
Kaikesta on niin kovin kauan, mutta muistaakseni siinä työsopimuksessa ei ollut työtehtävänä: harrastaja ;D ;D ;D