Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Yodavaari - 08.08.12 - klo:09:15
-
http://yle.fi/uutiset/mtk_on_huolissaan_suomen_maatalouden_tulevaisuudesta/6240359
"Suomen maatilat ovat tällä hetkellä tukalassa tilanteessa. Asiaa ei auta se, että Suomessa pyritään tuottamaan maailmanlaajuisesti mahdollisimman korkealaatuisia elintarvikkeita.
- Olemme lähteneet tällaisen korkean laadun strategian tielle. Samaan aikaan monen tuotteen, kuten vilja ja lihan, tuottajahinnat ovat alle EU:n keskiarvon. Tässä alkaa hiljalleen usko rakoilla ja voi kysyä, tuotammeko me ylilaatua, Marttila pohtii.
Lähitulevaisuudessa on Marttilan mielestä tehtävä ratkaisuja sen osalta, minkälaisia tuotteita Suomen maa -ja elintarviketeollisuus haluaa tuottaa.
- Joko suomalainen maailman paras ja laadukkain tuotanto saa sille kuuluvan hinnan tai sitten meidän on laskettava omia normejamme.
- Tuotetaan sitten bulkkia. Parasta laatua ei voida tuottaa huonoimmilla hinnoilla. Silloin hintatasonkin on oltava parasta luokkaa, Marttila selvittää."
No niin, nyt puhutaan asiaa. Eikä mennytkään kovin pitkään ennenkuin älysivät sen. Miksi tuottaa primaa, kun kysytään bulkkia? Kotimainen elintarviketeollisuus ei pysty maksamaan kuin bulkin hinnan. Turha tässä on kauppaa ja ostajia syyllistää. Ei ne maksa meille meidän tuotteista.
-
Kuulostaa hyvälle. Mitenkäs sitä bulkkilihaa tuotetaan? Hormooneja ja antibioottia?
Sen laatulihan voi hakea sitten valtion karjasta, syöttää bulkin muille ::)
-
Onhon nuita hintapiikkejä ollut, ylöspäinkin, mutta melkoisen vaivattomasti semmoset putsataan jemmarin taskusta pois kuleksimasta... bisnes äs usual...
-
Niin kauan kun tiloilla on varaa "yli-investoida", ei ole mitään syytä nostaa tuotteen hintaa, ei viljassa kuin muissakaan. Aina kauppa kuitenkin kuppaa omansa. Kaiken lisäksi terve kilpailu peltomarkkinoilla on karannu käsistä. Kun tulee iso rähinä, esmes korot pompsahtaa, puhdistuu kummasti suomen maa laskutaidottomuudesta ja hyvästä uskosta............. ::)
-
Vai että oikein "yli-investoida" hah haa monella maatilalla on niin pahoin alikoneellistumisen puolella että ylikoneellistumisesta ei tarvitse puhua yhtään mitään. ;) 8)
-
Niin kauan kun tiloilla on varaa "yli-investoida", ei ole mitään syytä nostaa tuotteen hintaa, ei viljassa kuin muissakaan. Aina kauppa kuitenkin kuppaa omansa. Kaiken lisäksi terve kilpailu peltomarkkinoilla on karannu käsistä. Kun tulee iso rähinä, esmes korot pompsahtaa, puhdistuu kummasti suomen maa laskutaidottomuudesta ja hyvästä uskosta............. ::)
Suomen maatalous on kultakaivos jalostavalle teollisuudelle ja kaupalle. Isännät hakkavat perämetsät ja pistävät oman ja vaimon palkan maataloustoiminnan tukemiseen "konserniavustuksena". Jalostavalla teollisuudella ja kaupalla ei ole mitään syytä nostaa hintaa farmarin tuotantokustannusten peittämiseksi, koska joku muu tekee sen heidän puolestaan.
Tuo yli-investointi on mennyt överiksi. Mukavuudenhalusta ja työajan vähentämisestä maksetaan tolkuttomasti. Nuoremmat isännät ja harjurit ei osaa enää ajaa myrkkyruuttaa ilman ajo-opastinta ja lohkoautomatiikkaa. Mutta jokainen saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa. Kauppias aikakin haluaa ne. Turha siihen on huutaa valtiovaltaa apuun.
Tässä nyt Siberia opettaa, mikä pelkästään eduksi Suomen maataloudelle.
-
No niin, nyt puhutaan asiaa. Eikä mennytkään kovin pitkään ennenkuin älysivät sen. Miksi tuottaa primaa, kun kysytään bulkkia? Kotimainen elintarviketeollisuus ei pysty maksamaan kuin bulkin hinnan. Turha tässä on kauppaa ja ostajia syyllistää. Ei ne maksa meille meidän tuotteista.
Marttila puhuu asiaa.
Ei tuo priima/bulkki ole mikään peruste ja selitys tyytyä tämän hetken hintatasoon.
Suomen elintarvike ketju on tehoton. Se on vaan jännä kun euroopassa tuottajalle jää isompi siivu käteen ja kauppa voi luovuttaa hyllystä asiakkaalle alempaan hintaan kuin täällä, esim saksa. Jotakin on pahasti pielessä. Kauppa on kauppa oli se suomessa tai saksassa, täällä sillä vain on valtaa ja paljon. Kuinka on mahdollista jos lihantuotannolla menee heikosti vuodesta toiseen ja samalla aikaa kauppa hehkuttaa mediassa tulostaan ja nostaa aina vain lisää pytinkejä pystyyn, kuluttajien lukumäärän pysyessä muuttumattomana(ostomäärä silloin käytännössä sama). Meidän rahoilla ne rakentaa.
Ja turha selittää millään logistiikan ym kulujen kasvulla, niin ne on kasvanut meilläkin. Ensi talven myyntihinnat(oli määrät mitä tahansa) kaupalle on so***** jo kesäkuussa, jolloin satomääristä ja -laadusta ei ole ollut sopimuksia tehtäessä tietoakaan.
Jos tämä kehitys on jonkun mielestä oikein... niin.
-tietty jos jollakin on kaupan kanssa oma lehmä ojassa, ymmärtäähän moisen puolustelun sitten.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52553-juha-marttila-ruokakriisi-uhkaa-lihan-hinta-nousee-eduskunta-hatakokoukseen
-
sama pieni piiri se pyörii yhdessä poliitikot mtk:n ja kaupan johto ei ole ihme ettei mitään saada aikaiseksi :'(
-
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52553-juha-marttila-ruokakriisi-uhkaa-lihan-hinta-nousee-eduskunta-hatakokoukseen
Tuon kokouksen voisi järjestää eduskunnan pikkujoulun kanssa samaan aikaan.
-
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52553-juha-marttila-ruokakriisi-uhkaa-lihan-hinta-nousee-eduskunta-hatakokoukseen
Tuon kokouksen voisi järjestää eduskunnan pikkujoulun kanssa samaan aikaan.
Sulla varmaan on jotakin ideoita mielessä, vai ymmärsinkö oikein että tyydyt tilanteeseen tuon ekan viestisi perusteella?
Sen kyllä tiedän että kokouksia on pidetty ja mitä niillä on saatu. Mutta miten elintarvikeketjun "kestävään kehitykseen" voi vaikuttaa tällä hetkellä?
Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.
-
http://yle.fi/uutiset/mtk_on_huolissaan_suomen_maatalouden_tulevaisuudesta/6240359
"Suomen maatilat ovat tällä hetkellä tukalassa tilanteessa. Asiaa ei auta se, että Suomessa pyritään tuottamaan maailmanlaajuisesti mahdollisimman korkealaatuisia elintarvikkeita.
- Olemme lähteneet tällaisen korkean laadun strategian tielle. Samaan aikaan monen tuotteen, kuten vilja ja lihan, tuottajahinnat ovat alle EU:n keskiarvon. Tässä alkaa hiljalleen usko rakoilla ja voi kysyä, tuotammeko me ylilaatua, Marttila pohtii.
Lähitulevaisuudessa on Marttilan mielestä tehtävä ratkaisuja sen osalta, minkälaisia tuotteita Suomen maa -ja elintarviketeollisuus haluaa tuottaa.
- Joko suomalainen maailman paras ja laadukkain tuotanto saa sille kuuluvan hinnan tai sitten meidän on laskettava omia normejamme.
- Tuotetaan sitten bulkkia. Parasta laatua ei voida tuottaa huonoimmilla hinnoilla. Silloin hintatasonkin on oltava parasta luokkaa, Marttila selvittää."
No niin, nyt puhutaan asiaa. Eikä mennytkään kovin pitkään ennenkuin älysivät sen. Miksi tuottaa primaa, kun kysytään bulkkia? Kotimainen elintarviketeollisuus ei pysty maksamaan kuin bulkin hinnan. Turha tässä on kauppaa ja ostajia syyllistää. Ei ne maksa meille meidän tuotteista.
Atrian osakekurssiriskimittari on reilusti vihreellä. Marttila puhuu potaskaa. (http://www.kauppalehti.fi/porssi/analyysi/kl.chart.ctrl?cmd=smgen&chart=speedo&chart.imageType=jpeg&chart.r2=54&chart.r1=72&chart.cb=FFFFFF&chart.c1=339933&chart.c2=FFFC00&chart.c3=CC0000&cmd.min=0&cmd.max=100&cmd.cur=23)
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1158
-
Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.
No ihan niin kuin tuolla wikipediassa markkinataloudessa sanotaan.
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin."
Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen. Pistetään peltoa LHP:lle, jos tuntuu, että se on kannattavampaa kuin viljely. Mutta tähän ei monen isännän sielu taivu (vielä, mutta laskimen käyttö tänäkin syksynä kertoo karua kieltä)
Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.
Se miksi on näin, johtuu tuosta vivun lyhyydestä. Yhteiskunnallinen painoarvo maataloudella on huomattavasti vähäisempi kuin jalostavalla teollisuudella.
-
Vai että oikein "yli-investoida" hah haa monella maatilalla on niin pahoin alikoneellistumisen puolella että ylikoneellistumisesta ei tarvitse puhua yhtään mitään. ;) 8)
Tarvitseeko 60ha tila taittopöytä-Claassia? Tarvitseeko 50ha tila 150000euron Varioo? Miksi maksetaan 600euron vuokria tai maasta pulitetaan 15000e/ha? Ja huvittavinta tässä konekiiman realisoitumisessa on se että ei kannat??. Ja kuivurina toimii 100hehton 80-luvun antti puusiiloilla? Pellot on happamia ku pihlajan marjat ja vesi seisoo jo 5mm sateen jälkeen. Onko jotakin investoitu päin pyllyä ja väärässä järjestyksessä?????
Niin kauan kun saamme lukea em. peltopuolen vuokra/ostosummista, ei kannata naukua häntä pystyssä portilla ettei kannata......
-
Vai että oikein "yli-investoida" hah haa monella maatilalla on niin pahoin alikoneellistumisen puolella että ylikoneellistumisesta ei tarvitse puhua yhtään mitään. ;) 8)
Tarvitseeko 60ha tila taittopöytä-Claassia? Tarvitseeko 50ha tila 150000euron Varioo? Miksi maksetaan 600euron vuokria tai maasta pulitetaan 15000e/ha? Ja huvittavinta tässä konekiiman realisoitumisessa on se että ei kannat??. Ja kuivurina toimii 100hehton 80-luvun antti puusiiloilla? Pellot on happamia ku pihlajan marjat ja vesi seisoo jo 5mm sateen jälkeen. Onko jotakin investoitu päin pyllyä ja väärässä järjestyksessä?????
Niin kauan kun saamme lukea em. peltopuolen vuokra/ostosummista, ei kannata naukua häntä pystyssä portilla ettei kannata......
Ostaako ne karjatilat tuollaisii? No sikatilat tarvii varmaan? Koskahan MTK tunnustaa, että järkevintä suomessakin kansalaisen kannalta olis ruuan tuotantoon panostaminen edullisimmalla alueella. Taitaa pellon raivaaminen alunamailta olla eurojen kaivoon heittämistä. ;D
-
Jonkunlainen remottiryhmä tarvittaisiin, näihin talkoisiin ....
-
Jonkunlainen remottiryhmä tarvittaisiin, näihin talkoisiin ....
Auttaisko ryhmä itkijä eukkoja. ;D Et varmaan muista, kuin jo vuosia oon ennustanu, että tästä maatalouspolitiikasta alkaa vielä itku ja hammasten kiristys. ;D
-
>näihin talkoisiin ....
Minen ***** ainakaan osallistu mihinkään talkoisiin .Talkoilkaa keskenänne.
-
Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.
No ihan niin kuin tuolla wikipediassa markkinataloudessa sanotaan.
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin."
Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen. Pistetään peltoa LHP:lle, jos tuntuu, että se on kannattavampaa kuin viljely. Mutta tähän ei monen isännän sielu taivu (vielä, mutta laskimen käyttö tänäkin syksynä kertoo karua kieltä)
Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.
Se miksi on näin, johtuu tuosta vivun lyhyydestä. Yhteiskunnallinen painoarvo maataloudella on huomattavasti vähäisempi kuin jalostavalla teollisuudella.
Kyllä, vallankahvat tässä "markkinataloudessa" on jalostavalla teollisuudella. Ongelma onkin juuri maatalouden vaikutusmahdollisuuksissa, tätä se on myös osittain teollisuudella.
Kauppa on suomessa kehittynyt niin keskittyneeksi että niiden sana määrää miten koko muu ketju toimii. Kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä vallitsee epäsuhta. Jos duopolin sijaan kaupan puolella olisi enemmän tasaväkisempiä toimijoita, ketju toimisi aivan erilailla. Tämän hetken keinotekoinen markkinatalous ei vain sovi samaan yhtälöön sen asian kanssa että kotimaassa tuotettaisiin ruokaa niin että se olisi kestävää. Nyt kaupan harjoittama riistotalous romuttaa kotimaisen tuotannon.
Puhuin äsken keinotekoisesta markkinataloudesta.
Alkutuotannosta kaikki lähtee, jostakin on raaka-aine ostettava, siihenhän markkinatalous perustuu. Puhun keinotekoisesta markkinataloudesta siksi, koska koko alkutuotanto perustuu tukijärjestelmään, mikä on keinotekoinen. Tuo ns. varmuuspotti on vedettävissä ketjun läpi "kaupan seiniin" ja tätä varmuuspottia pitää yllä verotus. Tarkkaan katsoen täydellistä markkinataloutta ei puhtaana ole missään olemassa, kuin vain kapitaaliuneksijan kuvitelmissa ja wikipedian verkkotietosanakirjassa.
Tarkastellaan edelleen lihaa.
Lihataloilla ei ole varaa olla kieltäytymättä kaupan asettamista kauppaehdoista, sillä ulkoa tuodaan sen tilalle heti halvempaa tavaraa, brasilia ym. Jotta tarjous on kilpailukykyinen, tulee hinnan olla samaa suuruutta tuon halvemman vaihtoehdon kanssa. Jos tarjous ei ole käypäinen niin vaihtoehtoisia myyntikanavia teollisuudelle ei yksinkertaisesti löydy. Tämän takia alkutuotannon kustannuspaineet eivät voi mennä ketjun läpi, kuten nyt on.
Jos tämä onnistuu muualla euroopassa, miksi ei suomessa? Markkinatalouden periaatteet ovat samat missä maailman kolkassa tahansa.
Ruoka on itseisarvo, vaikka sen merkitys on yhteiskunnassa on pienentynyt. Maassa tulee tuottaa ruokaa, se on selvä ja kuluttajatkin sitä haluavat. Ruuantuotanto myös työllistää 300 000 ihmistä, joten sen osuutta siinäkään ei saa unohtaa. Sen alasajaminen ei yhteiskunnalle tule edulliseksi, edullisen ulkolaisen ruuan kautta ainakaan. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden kaupan harjoittama "markkinatalous" ei vain yhtälöön tule sopimaan ja ole kestävää, eikä kuluttujaystävällistäkään.
-Suomen vaihtotase ei kestä sitä että suomalaisten syömä ruokamäärä tuotaisiin ulkomailta
A-nettiläiset, olkoon markkinatalous kanssanne, toivottavasti maailma pelastuu teidän nettikirjoituksilla :),
Agrimatik
-
Vai että oikein "yli-investoida" hah haa monella maatilalla on niin pahoin alikoneellistumisen puolella että ylikoneellistumisesta ei tarvitse puhua yhtään mitään. ;) 8)
Tarvitseeko 60ha tila taittopöytä-Claassia? Tarvitseeko 50ha tila 150000euron Varioo? Miksi maksetaan 600euron vuokria tai maasta pulitetaan 15000e/ha? Ja huvittavinta tässä konekiiman realisoitumisessa on se että ei kannat??. Ja kuivurina toimii 100hehton 80-luvun antti puusiiloilla? Pellot on happamia ku pihlajan marjat ja vesi seisoo jo 5mm sateen jälkeen. Onko jotakin investoitu päin pyllyä ja väärässä järjestyksessä?????
Niin kauan kun saamme lukea em. peltopuolen vuokra/ostosummista, ei kannata naukua häntä pystyssä portilla ettei kannata......
Ostaako ne karjatilat tuollaisii? No sikatilat tarvii varmaan? Koskahan MTK tunnustaa, että järkevintä suomessakin kansalaisen kannalta olis ruuan tuotantoon panostaminen edullisimmalla alueella. Taitaa pellon raivaaminen alunamailta olla eurojen kaivoon heittämistä. ;D
Ihan kautta linjan, nurkkien hajuun katsomatta.
-
Ruoka on itseisarvo
Ei ole. Ravinto on itseisarvo, ruoka on monesti pelkkää ylellisyyttä ja mättöä.
-
http://www.farmit.net/talous/2012/08/08/osamaksulla-vai-liisattuna
Nyt kun rahaa on liikkeellä viljanhinnan toimesta, on kaikki mainoskeinot sallittuja.... voi ***** sentään tätä markkinameininkiä............
-
Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.
No ihan niin kuin tuolla wikipediassa markkinataloudessa sanotaan.
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin."
Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen. Pistetään peltoa LHP:lle, jos tuntuu, että se on kannattavampaa kuin viljely. Mutta tähän ei monen isännän sielu taivu (vielä, mutta laskimen käyttö tänäkin syksynä kertoo karua kieltä)
Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.
Se miksi on näin, johtuu tuosta vivun lyhyydestä. Yhteiskunnallinen painoarvo maataloudella on huomattavasti vähäisempi kuin jalostavalla teollisuudella.
Kyllä, vallankahvat tässä "markkinataloudessa" on jalostavalla teollisuudella. Ongelma onkin juuri maatalouden vaikutusmahdollisuuksissa, tätä se on myös osittain teollisuudella.
Kauppa on suomessa kehittynyt niin keskittyneeksi että niiden sana määrää miten koko muu ketju toimii. Kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä vallitsee epäsuhta. Jos duopolin sijaan kaupan puolella olisi enemmän tasaväkisempiä toimijoita, ketju toimisi aivan erilailla. Tämän hetken keinotekoinen markkinatalous ei vain sovi samaan yhtälöön sen asian kanssa että kotimaassa tuotettaisiin ruokaa niin että se olisi kestävää. Nyt kaupan harjoittama riistotalous romuttaa kotimaisen tuotannon.
Puhuin äsken keinotekoisesta markkinataloudesta.
Alkutuotannosta kaikki lähtee, jostakin on raaka-aine ostettava, siihenhän markkinatalous perustuu. Puhun keinotekoisesta markkinataloudesta siksi, koska koko alkutuotanto perustuu tukijärjestelmään, mikä on keinotekoinen. Tuo ns. varmuuspotti on vedettävissä ketjun läpi "kaupan seiniin" ja tätä varmuuspottia pitää yllä verotus. Tarkkaan katsoen täydellistä markkinataloutta ei puhtaana ole missään olemassa, kuin vain kapitaaliuneksijan kuvitelmissa ja wikipedian verkkotietosanakirjassa.
Tarkastellaan edelleen lihaa.
Lihataloilla ei ole varaa olla kieltäytymättä kaupan asettamista kauppaehdoista, sillä ulkoa tuodaan sen tilalle heti halvempaa tavaraa, brasilia ym. Jotta tarjous on kilpailukykyinen, tulee hinnan olla samaa suuruutta tuon halvemman vaihtoehdon kanssa. Jos tarjous ei ole käypäinen niin vaihtoehtoisia myyntikanavia teollisuudelle ei yksinkertaisesti löydy. Tämän takia alkutuotannon kustannuspaineet eivät voi mennä ketjun läpi, kuten nyt on.
Jos tämä onnistuu muualla euroopassa, miksi ei suomessa? Markkinatalouden periaatteet ovat samat missä maailman kolkassa tahansa.
Ruoka on itseisarvo, vaikka sen merkitys on yhteiskunnassa on pienentynyt. Maassa tulee tuottaa ruokaa, se on selvä ja kuluttajatkin sitä haluavat. Ruuantuotanto myös työllistää 300 000 ihmistä, joten sen osuutta siinäkään ei saa unohtaa. Sen alasajaminen ei yhteiskunnalle tule edulliseksi, edullisen ulkolaisen ruuan kautta ainakaan. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden kaupan harjoittama "markkinatalous" ei vain yhtälöön tule sopimaan ja ole kestävää, eikä kuluttujaystävällistäkään.
-Suomen vaihtotase ei kestä sitä että suomalaisten syömä ruokamäärä tuotaisiin ulkomailta
A-nettiläiset, olkoon markkinatalous kanssanne, toivottavasti maailma pelastuu teidän nettikirjoituksilla :),
Agrimatik
Sattui ja upposi ;) Kannatan tätä.
-
http://www.avainlippu.fi/ajankohtaista/liiton-tiedotteet/suomalainen-ostos-tyollistaa
"Suomalaisen ruuan matka alkaa useimmiten maatalouden ydinalueilta: Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Elintarviketeollisuus puolestaan on sijoittunut suurilta osin lähelle suurimpia kulutuskeskuksia, ja tuotannosta lähes neljäsosa tulee Uudeltamaalta. Elintarviketeollisuus on kotimaan liikevaihdoltaan toiseksi suurin ja työllistäjänä kolmanneksi suurin teollisuudenala.
Kotimainen elintarvikeketju työllistää tällä hetkellä suoraan 130 000 henkeä, eli noin 5 % työllisistä. Maatalous työllistää suoraan noin 90 000 ja lisäksi elintarviketeollisuus työllistää vajaat 40 000 henkeä. Näiden lisäksi elintarvikeketju työllistää välillisesti muillakin toimialoilla, esimerkiksi kaupassa ja kuljetuksissa vähintään saman verran kuin maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa yhteensä. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Taloustutkimuksen mukaan karkea kokonaisarvio elintarvikealan työllisyysvaikutuksista on lähes 300 000 henkeä."
-
http://www.avainlippu.fi/ajankohtaista/liiton-tiedotteet/suomalainen-ostos-tyollistaa
"Suomalaisen ruuan matka alkaa useimmiten maatalouden ydinalueilta: Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Elintarviketeollisuus puolestaan on sijoittunut suurilta osin lähelle suurimpia kulutuskeskuksia, ja tuotannosta lähes neljäsosa tulee Uudeltamaalta. Elintarviketeollisuus on kotimaan liikevaihdoltaan toiseksi suurin ja työllistäjänä kolmanneksi suurin teollisuudenala.
Kotimainen elintarvikeketju työllistää tällä hetkellä suoraan 130 000 henkeä, eli noin 5 % työllisistä. Maatalous työllistää suoraan noin 90 000 ja lisäksi elintarviketeollisuus työllistää vajaat 40 000 henkeä. Näiden lisäksi elintarvikeketju työllistää välillisesti muillakin toimialoilla, esimerkiksi kaupassa ja kuljetuksissa vähintään saman verran kuin maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa yhteensä. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Taloustutkimuksen mukaan karkea kokonaisarvio elintarvikealan työllisyysvaikutuksista on lähes 300 000 henkeä."
Laskelma voi hyvinkin pitää paikkansa. Mutta se ei pidä paikkaansa, että tämä työllisyysvaikutus olisi kiinni kotimaisesta tuotannosta. Tässä naapurissa toimii elintarviketehdas satojen työntekijöiden voimin ulkomaisella raaka-aineella. ;D
-
ja lisäksi elintarviketeollisuus työllistää vajaat 40 000 henkeä.
Ja kun verrataan vähän tuohon
http://www.selry.fi/tama_on_sel/
"Yli 80 prosenttia alan työntekijöistä kuuluu Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon."
"Liitossa on noin 36 000 jäsentä, joista työelämässä on noin 21 000. "
Jos nyt yhtään prosenttilaskun perusteita muistan niin tuo tarkoittaa että työntekijöitä on noin 27.000. Jos suoraan sanon niin suhtaudun jonkun asteisella varauksella aina näihin lukuihin joita MTT, MTK & co esittävät näistä maatalouden työllistävyysluvuista. Houkutus saada ala suuremmaksi kuin se onkaan on varmasti suuri?
Niin mutta tosiaan, onhan se tuo 27.000 myös "vajaa 40.000" että eihän siinä mitään. Ja aika paljon pitää pullakuskeja olla että teollisuus + välittömät kuljetukset olisivat tuon 40.000?
Kyl mä enemmän noihin uskon, kun mieheen, joka ajaa foortilla.
Autoistakin sanovat, että Foorti ei ole auto, eikä margariini voita. ;D ;D ;D ;D
-
Minun pieni tila työllistää suoraan yhen ulukopuolisen työntekijän.. Sit jonniiverran urakoittijoita, jne.. Ja ku kattoo tilan ostojen määrää, ni se muovostuu suurimmaksi osaksi erilaisista palakoista ja veroista, jotka tulee suoraa yhteiskunnan hyväksi. Siis hyvinki se yksi henkilötyövuosi ellää silläi.. Sit ku ne maijjot ja lihat on jalosteena, siinäi on sellasta työtä, jota ei ois, jos raaka-aine tulis ulukomailta.
-
No niin, nyt puhutaan asiaa. Eikä mennytkään kovin pitkään ennenkuin älysivät sen. Miksi tuottaa primaa, kun kysytään bulkkia? Kotimainen elintarviketeollisuus ei pysty maksamaan kuin bulkin hinnan. Turha tässä on kauppaa ja ostajia syyllistää. Ei ne maksa meille meidän tuotteista.
Olikohan Marttila kuuntelemassa muutama vuosi sitten Sikatalouden kannattavuusseminaarissa erästä nuorta sika-ekonomia-filosofia joka peräänkuulutti halpaa massatuotantoa? Suhtautuminen silloin oli samaa kuin minä olen kokenut kysellessäni metsänhoidon ammattilaisilta energiapuuhun keskittymisestä. EI haluta edes kuulla/kuunnella kysymystä.
-
Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen.
Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.
Kyllä, vallankahvat tässä "markkinataloudessa" on jalostavalla teollisuudella. Ongelma onkin juuri maatalouden vaikutusmahdollisuuksissa, tätä se on myös osittain teollisuudella.
Kauppa on suomessa kehittynyt niin keskittyneeksi että niiden sana määrää miten koko muu ketju toimii. Kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä vallitsee epäsuhta. Jos duopolin sijaan kaupan puolella olisi enemmän tasaväkisempiä toimijoita, ketju toimisi aivan erilailla. Tämän hetken keinotekoinen markkinatalous ei vain sovi samaan yhtälöön sen asian kanssa että kotimaassa tuotettaisiin ruokaa niin että se olisi kestävää. Nyt kaupan harjoittama riistotalous romuttaa kotimaisen tuotannon.
Tarkastellaan edelleen lihaa.
Lihataloilla ei ole varaa olla kieltäytymättä kaupan asettamista kauppaehdoista, sillä ulkoa tuodaan sen tilalle heti halvempaa tavaraa, brasilia ym. Jotta tarjous on kilpailukykyinen, tulee hinnan olla samaa suuruutta tuon halvemman vaihtoehdon kanssa. Jos tarjous ei ole käypäinen niin vaihtoehtoisia myyntikanavia teollisuudelle ei yksinkertaisesti löydy. Tämän takia alkutuotannon kustannuspaineet eivät voi mennä ketjun läpi, kuten nyt on.
Jos tämä onnistuu muualla euroopassa, miksi ei suomessa? Markkinatalouden periaatteet ovat samat missä maailman kolkassa tahansa.
Agrimatik
Tiivistelin tekstiä vähän, niin että varsinainen asia jäi jäljelle, loput oli ihan turhaa ...
-
Tiivistelin tekstiä vähän, niin että varsinainen asia jäi jäljelle, loput oli ihan turhaa ...
Emo-heikki on hyvä ja opettelee talouden perusteet, ilmeisesti nuo mainitsemani seikat eivät sinussa mielenkiintoa herättäneet. Kehotan asiasta kiinnostuneiden edelleen lukemaan alkuperäisen kirjoituksen sellaisenaan, jotta merkitys ei muutu.
Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.
No ihan niin kuin tuolla wikipediassa markkinataloudessa sanotaan.
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin."
Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen. Pistetään peltoa LHP:lle, jos tuntuu, että se on kannattavampaa kuin viljely. Mutta tähän ei monen isännän sielu taivu (vielä, mutta laskimen käyttö tänäkin syksynä kertoo karua kieltä)
Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.
Se miksi on näin, johtuu tuosta vivun lyhyydestä. Yhteiskunnallinen painoarvo maataloudella on huomattavasti vähäisempi kuin jalostavalla teollisuudella.
Kyllä, vallankahvat tässä "markkinataloudessa" on jalostavalla teollisuudella. Ongelma onkin juuri maatalouden vaikutusmahdollisuuksissa, tätä se on myös osittain teollisuudella.
Kauppa on suomessa kehittynyt niin keskittyneeksi että niiden sana määrää miten koko muu ketju toimii. Kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä vallitsee epäsuhta. Jos duopolin sijaan kaupan puolella olisi enemmän tasaväkisempiä toimijoita, ketju toimisi aivan erilailla. Tämän hetken keinotekoinen markkinatalous ei vain sovi samaan yhtälöön sen asian kanssa että kotimaassa tuotettaisiin ruokaa niin että se olisi kestävää. Nyt kaupan harjoittama riistotalous romuttaa kotimaisen tuotannon.
Puhuin äsken keinotekoisesta markkinataloudesta.
Alkutuotannosta kaikki lähtee, jostakin on raaka-aine ostettava, siihenhän markkinatalous perustuu. Puhun keinotekoisesta markkinataloudesta siksi, koska koko alkutuotanto perustuu tukijärjestelmään, mikä on keinotekoinen. Tuo ns. varmuuspotti on vedettävissä ketjun läpi "kaupan seiniin" ja tätä varmuuspottia pitää yllä verotus. Tarkkaan katsoen täydellistä markkinataloutta ei puhtaana ole missään olemassa, kuin vain kapitaaliuneksijan kuvitelmissa ja wikipedian verkkotietosanakirjassa.
Tarkastellaan edelleen lihaa.
Lihataloilla ei ole varaa olla kieltäytymättä kaupan asettamista kauppaehdoista, sillä ulkoa tuodaan sen tilalle heti halvempaa tavaraa, brasilia ym. Jotta tarjous on kilpailukykyinen, tulee hinnan olla samaa suuruutta tuon halvemman vaihtoehdon kanssa. Jos tarjous ei ole käypäinen niin vaihtoehtoisia myyntikanavia teollisuudelle ei yksinkertaisesti löydy. Tämän takia alkutuotannon kustannuspaineet eivät voi mennä ketjun läpi, kuten nyt on.
Jos tämä onnistuu muualla euroopassa, miksi ei suomessa? Markkinatalouden periaatteet ovat samat missä maailman kolkassa tahansa.
Ruoka on itseisarvo, vaikka sen merkitys on yhteiskunnassa on pienentynyt. Maassa tulee tuottaa ruokaa, se on selvä ja kuluttajatkin sitä haluavat. Ruuantuotanto myös työllistää 300 000 ihmistä, joten sen osuutta siinäkään ei saa unohtaa. Sen alasajaminen ei yhteiskunnalle tule edulliseksi, edullisen ulkolaisen ruuan kautta ainakaan. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden kaupan harjoittama "markkinatalous" ei vain yhtälöön tule sopimaan ja ole kestävää, eikä kuluttujaystävällistäkään.
-Suomen vaihtotase ei kestä sitä että suomalaisten syömä ruokamäärä tuotaisiin ulkomailta
A-nettiläiset, olkoon markkinatalous kanssanne, toivottavasti maailma pelastuu teidän nettikirjoituksilla :),
Agrimatik
-
Tiivistelin tekstiä vähän, niin että varsinainen asia jäi jäljelle, loput oli ihan turhaa ...
Emo-heikki on hyvä ja opettelee talouden perusteet, ilmeisesti nuo mainitsemani seikat eivät sinussa mielenkiintoa herättäneet. Kehotan asiasta kiinnostuneiden edelleen lukemaan alkuperäisen kirjoituksen sellaisenaan, jotta merkitys ei muutu.
N
-Suomen vaihtotase ei kestä sitä että suomalaisten syömä ruokamäärä tuotaisiin ulkomailta
A-nettiläiset, olkoon markkinatalous kanssanne, toivottavasti maailma pelastuu teidän nettikirjoituksilla :),
Agrimatik
Suomen ruokateollisuutta hallitsee ns. viljelijöiden omistamat firmat. Marttilan kannattaa ottaa yhteyttä näihin firmoihin. Eduskunta on aivan väärä taho. Jos MTK laiset viljelijät ei pysty näillä tukiaisilla tuottamaan ,niin sitten on kokeiltava tuota ulkomaista tuontia. Ehkä vaihtotase kestää sen jos tukiaiset pienenee. ;D
-
Ruotsissakin on 3600 miestyövuotta kunnallisella ja valtiollisella tasolla tarkistamassa ja syynäämässä kutistuvaa elintarviketuotantoa. Sikäläisen Siipikarjalehden ( tidningen Fjäderfä) yhteenvedon mukaan.
-
Ruotsissakin on 3600 miestyövuotta kunnallisella ja valtiollisella tasolla tarkistamassa ja syynäämässä kutistuvaa elintarviketuotantoa. Sikäläisen Siipikarjalehden ( tidningen Fjäderfä) yhteenvedon mukaan.
Onko se naistyövuosi 80% miestyövuodesta. Suomi säästää, kun meillä nää kytät on yleensä naisii. ;D
-
Ruotsissakin on 3600 miestyövuotta kunnallisella ja valtiollisella tasolla tarkistamassa ja syynäämässä kutistuvaa elintarviketuotantoa. Sikäläisen Siipikarjalehden ( tidningen Fjäderfä) yhteenvedon mukaan.
Onko se naistyövuosi 80% miestyövuodesta. Suomi säästää, kun meillä nää kytät on yleensä naisii. ;D
Naisiahan tarvii sitten enemmän, jos tehokkuus on 20% pienempi. ;D
-
Ruotsissakin on 3600 miestyövuotta kunnallisella ja valtiollisella tasolla tarkistamassa ja syynäämässä kutistuvaa elintarviketuotantoa. Sikäläisen Siipikarjalehden ( tidningen Fjäderfä) yhteenvedon mukaan.
Onko se naistyövuosi 80% miestyövuodesta. Suomi säästää, kun meillä nää kytät on yleensä naisii. ;D
Naisiahan tarvii sitten enemmän, jos tehokkuus on 20% pienempi. ;D
Vuosi on vuosi ja jos naisen vuosi on lyhyempi niin tekee sitten 20% nopeammin. ;D
-
Tiivistelin tekstiä vähän, niin että varsinainen asia jäi jäljelle, loput oli ihan turhaa ...
Emo-heikki on hyvä ja opettelee talouden perusteet, ilmeisesti nuo mainitsemani seikat eivät sinussa mielenkiintoa herättäneet. Kehotan asiasta kiinnostuneiden edelleen lukemaan alkuperäisen kirjoituksen sellaisenaan, jotta merkitys ei muutu.
Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.
No ihan niin kuin tuolla wikipediassa markkinataloudessa sanotaan.
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin."
Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen. Pistetään peltoa LHP:lle, jos tuntuu, että se on kannattavampaa kuin viljely. Mutta tähän ei monen isännän sielu taivu (vielä, mutta laskimen käyttö tänäkin syksynä kertoo karua kieltä)
Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.
Se miksi on näin, johtuu tuosta vivun lyhyydestä. Yhteiskunnallinen painoarvo maataloudella on huomattavasti vähäisempi kuin jalostavalla teollisuudella.
Kyllä, vallankahvat tässä "markkinataloudessa" on jalostavalla teollisuudella. Ongelma onkin juuri maatalouden vaikutusmahdollisuuksissa, tätä se on myös osittain teollisuudella.
Kauppa on suomessa kehittynyt niin keskittyneeksi että niiden sana määrää miten koko muu ketju toimii. Kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä vallitsee epäsuhta. Jos duopolin sijaan kaupan puolella olisi enemmän tasaväkisempiä toimijoita, ketju toimisi aivan erilailla. Tämän hetken keinotekoinen markkinatalous ei vain sovi samaan yhtälöön sen asian kanssa että kotimaassa tuotettaisiin ruokaa niin että se olisi kestävää. Nyt kaupan harjoittama riistotalous romuttaa kotimaisen tuotannon.
Puhuin äsken keinotekoisesta markkinataloudesta.
Alkutuotannosta kaikki lähtee, jostakin on raaka-aine ostettava, siihenhän markkinatalous perustuu. Puhun keinotekoisesta markkinataloudesta siksi, koska koko alkutuotanto perustuu tukijärjestelmään, mikä on keinotekoinen. Tuo ns. varmuuspotti on vedettävissä ketjun läpi "kaupan seiniin" ja tätä varmuuspottia pitää yllä verotus. Tarkkaan katsoen täydellistä markkinataloutta ei puhtaana ole missään olemassa, kuin vain kapitaaliuneksijan kuvitelmissa ja wikipedian verkkotietosanakirjassa.
Tarkastellaan edelleen lihaa.
Lihataloilla ei ole varaa olla kieltäytymättä kaupan asettamista kauppaehdoista, sillä ulkoa tuodaan sen tilalle heti halvempaa tavaraa, brasilia ym. Jotta tarjous on kilpailukykyinen, tulee hinnan olla samaa suuruutta tuon halvemman vaihtoehdon kanssa. Jos tarjous ei ole käypäinen niin vaihtoehtoisia myyntikanavia teollisuudelle ei yksinkertaisesti löydy. Tämän takia alkutuotannon kustannuspaineet eivät voi mennä ketjun läpi, kuten nyt on.
Jos tämä onnistuu muualla euroopassa, miksi ei suomessa? Markkinatalouden periaatteet ovat samat missä maailman kolkassa tahansa.
Ruoka on itseisarvo, vaikka sen merkitys on yhteiskunnassa on pienentynyt. Maassa tulee tuottaa ruokaa, se on selvä ja kuluttajatkin sitä haluavat. Ruuantuotanto myös työllistää 300 000 ihmistä, joten sen osuutta siinäkään ei saa unohtaa. Sen alasajaminen ei yhteiskunnalle tule edulliseksi, edullisen ulkolaisen ruuan kautta ainakaan. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden kaupan harjoittama "markkinatalous" ei vain yhtälöön tule sopimaan ja ole kestävää, eikä kuluttujaystävällistäkään.
-Suomen vaihtotase ei kestä sitä että suomalaisten syömä ruokamäärä tuotaisiin ulkomailta
A-nettiläiset, olkoon markkinatalous kanssanne, toivottavasti maailma pelastuu teidän nettikirjoituksilla :),
Agrimatik
Jätin oleellisen jäljelle ja poistin vain turhan politikoinnin pois ....
-
Suomen ruokateollisuutta hallitsee ns. viljelijöiden omistamat firmat. Marttilan kannattaa ottaa yhteyttä näihin firmoihin. Eduskunta on aivan väärä taho. Jos MTK laiset viljelijät ei pysty näillä tukiaisilla tuottamaan ,niin sitten on kokeiltava tuota ulkomaista tuontia. Ehkä vaihtotase kestää sen jos tukiaiset pienenee. ;D
Suomen ruokateollisuutta hallitsi ns. viljelijöiden omistamat firmat, enää ei hallitse ja siitähän se kenkä puristaa, pitäisi vaan katsoa tulevaisuuteen eikä pyrkiä palauttamaan menneisyyttä.
-
Suomen ruokateollisuutta hallitsee ns. viljelijöiden omistamat firmat. Marttilan kannattaa ottaa yhteyttä näihin firmoihin. Eduskunta on aivan väärä taho. Jos MTK laiset viljelijät ei pysty näillä tukiaisilla tuottamaan ,niin sitten on kokeiltava tuota ulkomaista tuontia. Ehkä vaihtotase kestää sen jos tukiaiset pienenee. ;D
Suomen ruokateollisuutta hallitsi ns. viljelijöiden omistamat firmat, enää ei hallitse ja siitähän se kenkä puristaa, pitäisi vaan katsoa tulevaisuuteen eikä pyrkiä palauttamaan menneisyyttä.
Valio, Atria, HK, onkos se vaan silmän lumetta. Taitaa sit olla tuossa listassa maajussin parhaat kusettajat. ;D
-
Suomen ruokateollisuutta hallitsee ns. viljelijöiden omistamat firmat. Marttilan kannattaa ottaa yhteyttä näihin firmoihin. Eduskunta on aivan väärä taho. Jos MTK laiset viljelijät ei pysty näillä tukiaisilla tuottamaan ,niin sitten on kokeiltava tuota ulkomaista tuontia. Ehkä vaihtotase kestää sen jos tukiaiset pienenee. ;D
Suomen ruokateollisuutta hallitsi ns. viljelijöiden omistamat firmat, enää ei hallitse ja siitähän se kenkä puristaa, pitäisi vaan katsoa tulevaisuuteen eikä pyrkiä palauttamaan menneisyyttä.
Valio, Atria, HK, onkos se vaan silmän lumetta. Taitaa sit olla tuossa listassa maajussin parhaat kusettajat. ;D
http://www.hs.fi/talous/HKScanin+tulos+yh%C3%A4+miinuksella/a1305591356559