Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SAS - 24.07.12 - klo:19:50
-
Syksystä tulee koko maassa erittäin vaikea viljan korjuun kannalta ja muidenkin.
Osa viljoista ei joudu laisinkaan ja peltojen märkyys estää puimisen.
Puinti päiviä elokuussa 4 keskisessä suomessa ja syyskuussa 4-6 päivää.
Tämä kesä oli sittenkin "nälkämaan kesä" niin kuin huhtikuussa ennustin.
-
sulla unohtu että lokakuussa voi viä puida
-
ja marraskuussa vasta alkaa aamuisin maat kantaa
-
Syksystä tulee koko maassa erittäin vaikea viljan korjuun kannalta ja muidenkin.
Osa viljoista ei joudu laisinkaan ja peltojen märkyys estää puimisen.
Puinti päiviä elokuussa 4 keskisessä suomessa ja syyskuussa 4-6 päivää.
Tämä kesä oli sittenkin "nälkämaan kesä" niin kuin huhtikuussa ennustin.
Ja joulukuun alussa rehuviljat tavoittava 270e/ tn. Leipävijat jo pitkällä neljättäsataa.
-
eipä haittaa vaik ois vähän märkiäkin, säilyy kivasti ilmatiiviis Harvestores ja tasainen tuleentuminen saavutetaan roundupilla ;D ;D ;D
-
>Ja tasainen tuleentuminen saavutetaan roundupilla
Tukehtuisit saatana niihin paskoihisi.
-
Syksystä tulee koko maassa erittäin vaikea viljan korjuun kannalta ja muidenkin.
Osa viljoista ei joudu laisinkaan ja peltojen märkyys estää puimisen.
Puinti päiviä elokuussa 4 keskisessä suomessa ja syyskuussa 4-6 päivää.
Tämä kesä oli sittenkin "nälkämaan kesä" niin kuin huhtikuussa ennustin.
Teilläpäin varmaan noin. Täällä KETÄ-maan vilja-aitassa, Varsinais-Suomessa, on ensi kertaa historiassa alettu pystyttää teiden varsiin kylttejä joissa lukee:
"VARO KAATUVIA VILJOJA!"
Kasvustot on niin kookkaita että kaatuessaan tukkivat tien ja aiheuttavat hengenvaaran autoilijoille. Vehnän tähkät 25cm pitkiä ja 3cm paksuja. Ohrien tähkät muistuttaa avomaakurkkuja.
Oli tuossa juttua paikallisen hinausauton kuljettajan kanssa ja kertoi eilen hinanneensa auton joka oli ajanut ruispeltoon. Rukiin korsi oli aiheuttanut samanlaista vauriota kuin lyhtypylväs. On meillä täällä kyl vaan mahtavat kasvutot, kyllä lähtee tonneja. :o
-
"VARO KAATUVIA VILJOJA!"
Urhot (ja etenkin Arktikat) ovat ensimmäistä kertaa vuoden 1998 jälkeen taas nahkalaossa.
On ollut nuorilla isännillä joka vuosi pyrkimys lisätä kymmenen kiloo typpee odotettavissa olevan 7 tonnin sadon alle. Ja kuivaa on ollut, oikein ihannekelit heinäkuulla syysviljaa puida.
Nyt se vähän tais ottaa takapakkia se totuttu puintiaikataulu. Ennustan 5-10.8 välille osuu. Harmi kun työkeikkaa pukkaa sihen elokuun alkuun ja reettaruis on kuin lyhteille kasattu tuolla. Siis kuitenkin juuri maassa kiinni.
-SS-
-
Tukehtuisit saatana niihin paskoihisi.
Ihan kuin joku olisi katkera? :o
-
Kyllä nyt on säät oikutelleet kovasti kun sassin suoltama paska ei pidä yhtään paikkaansa.
Suojakaurat kasvaa komeesti, vettä tullut juuri sopivasti ja pellot sopivan kosteita. Jos ois viljatila niin kertakaikkiaan huippuvuosi olisi, sen verran hyvin nuokin on kasvaneet 8)
-
Ennustan että ongelmallinen ala kaksinkertaistuu keväästä. Silloin kylvin käsin 3 aaria.
-
Mulla oli kaloja pellolla polskimassa, niitä ei ollu tarkastajakaan ennen sieltä tavannu :)
-
Mulla oli kaloja pellolla polskimassa, niitä ei ollu tarkastajakaan ennen sieltä tavannu :)
Oliko asianmukaiset ilmoitukset eläimistä tehty keväällä?
-
Tukehtuisit saatana niihin paskoihisi.
>Ihan kuin joku olisi katkera? :o
Miten niin katkera?Jonkun verran vituttaa kun päästään kipeät myrkyttää jyvät ehdontahdoin.
-
Täällä vedenjakajan päällä ei koskaan jää sadot korjaamatta.
-
Ei muuta kuin ihmisillekin kokoviljasäiliksenä viljat ruoaksi... Tulee sitä kuitua nääs ;D
-
Kylähän se ainakin näillä seuduilla on toi SAS:ssin ennuste pitäny suorastaan v....maisen hyvin paikkaansa. Mitenkä on SAS? Olisko mitään mahdollisuutta saada tähän lähiviikoille yksi kunnon pakkasyö? Sitä jo ihan oikeasti toivoo............. >:(
-
Nollassa kävi sunnuntaiaamuna maanpinnassa täällä etelässä.
Ihan normaali suomalainen kesä tämä on ollut. Tiedotusvälineiden vaan pitää tehdä otsikoita.
-
Juu normaalia on,viime vuonna puimatta kymmenkunta ha ja tänä vuonna päästään samoihin lukemiin. 20v on puitu aina kaikki,nyt on kaksi kesää ollu ihan normi lämpö ja sademäärät :o.Odotan kauhulla sitä huonoa vuotta :(
-
Syksystä tulee koko maassa erittäin vaikea viljan korjuun kannalta ja muidenkin.
Osa viljoista ei joudu laisinkaan ja peltojen märkyys estää puimisen.
Puinti päiviä elokuussa 4 keskisessä suomessa ja syyskuussa 4-6 päivää.
Tämä kesä oli sittenkin "nälkämaan kesä" niin kuin huhtikuussa ennustin.
Teilläpäin varmaan noin. Täällä KETÄ-maan vilja-aitassa, Varsinais-Suomessa, on ensi kertaa historiassa alettu pystyttää teiden varsiin kylttejä joissa lukee:
"VARO KAATUVIA VILJOJA!"
Kasvustot on niin kookkaita että kaatuessaan tukkivat tien ja aiheuttavat hengenvaaran autoilijoille. Vehnän tähkät 25cm pitkiä ja 3cm paksuja. Ohrien tähkät muistuttaa avomaakurkkuja.
Oli tuossa juttua paikallisen hinausauton kuljettajan kanssa ja kertoi eilen hinanneensa auton joka oli ajanut ruispeltoon. Rukiin korsi oli aiheuttanut samanlaista vauriota kuin lyhtypylväs. On meillä täällä kyl vaan mahtavat kasvutot, kyllä lähtee tonneja. :o
SKN on jo puinut kun on noin varma huippu sadosta ,no kyllä luonto opettaa nöyräksi jos sato vielä pellolla ;)Herää kysymys onko etelän tuet sittenkin liian korkeat ,kesät kuin Skoonessa. ;D
-
eileisessä iltasanomassa oli että syksypuoli on poutainen ja kuivakin ja helteet on vasta tulossa! miäkii aloin tehä uutta satoa kuivaa heinää! ja kohta kolmatta satoa rehuja! kuka muuten tartteis paaleja hyvää rehuyja?
-
Syksystä tulee koko maassa erittäin vaikea viljan korjuun kannalta ja muidenkin.
Osa viljoista ei joudu laisinkaan ja peltojen märkyys estää puimisen.
Puinti päiviä elokuussa 4 keskisessä suomessa ja syyskuussa 4-6 päivää.
Tämä kesä oli sittenkin "nälkämaan kesä" niin kuin huhtikuussa ennustin.
Teilläpäin varmaan noin. Täällä KETÄ-maan vilja-aitassa, Varsinais-Suomessa, on ensi kertaa historiassa alettu pystyttää teiden varsiin kylttejä joissa lukee:
"VARO KAATUVIA VILJOJA!"
Kasvustot on niin kookkaita että kaatuessaan tukkivat tien ja aiheuttavat hengenvaaran autoilijoille. Vehnän tähkät 25cm pitkiä ja 3cm paksuja. Ohrien tähkät muistuttaa avomaakurkkuja.
Oli tuossa juttua paikallisen hinausauton kuljettajan kanssa ja kertoi eilen hinanneensa auton joka oli ajanut ruispeltoon. Rukiin korsi oli aiheuttanut samanlaista vauriota kuin lyhtypylväs. On meillä täällä kyl vaan mahtavat kasvutot, kyllä lähtee tonneja. :o
SKN on jo puinut kun on noin varma huippu sadosta ,no kyllä luonto opettaa nöyräksi jos sato vielä pellolla ;)Herää kysymys onko etelän tuet sittenkin liian korkeat ,kesät kuin Skoonessa. ;D
Eipä näillä kumilla koskaan mene vituiks muuta ku luomut. Aina kasvaa ja lujaa, kaikilla.
-
SAS:in täytyy kaivamalla kaivaa kakkia mahdollisia kauhuskenaariota kun perhana menivät peruuttamaan sen maailmanlopun. ::)
-
Vuosi sitten, ennen ukkosia, Porin Prikaatin valmiusjoukot reenas viidakkosodankäyntiä naapurikylän yhessä härkäpapupellossa. Kopterista laskeutuivat köydellä alas härkäpavun sekaan. Ongelmia tuotti köysien takertelu härkäpavun lehtipoimuihin. Onneks ei tarvinnu korkeelta pudota, vajaasta 3 metristä. Sit tuli se ukkonen joka kaato lähes kaikki seudun kasvutot. Sattu vieläpä niin et armeijan ukot oli vielä savukranaattien kanssa kasvustossa, no se sade oli niin runsas et tuli pienimuotoinen tulva. Eihän näillä mitään kumipaatteja ollu, luojan kiitos niitä herneen palkoja sai käytettyä kanootteina. Jokaseen palkoon mahtu kaks ukkoo täyspakkauksen kanssa.
Se taisi olla muistaakseni sirkussonnin härkäpapulaiho jossa tuo tapahtu.
No, meillä onnistuu aina täälläpäin kun ollaan raudan lujia ammattilaisia ja Varsinais-Suomessa on Pohjois-Euroopan viljavimmat ja satoa tuottavimmat pellot. 8) 8)
-
Mutta kyllä silti Moommalandiassa on aina pikkuisen paremmat kasvustot kuin teillä. :-*
-
Vuosi sitten, ennen ukkosia, Porin Prikaatin valmiusjoukot reenas viidakkosodankäyntiä naapurikylän yhessä härkäpapupellossa. Kopterista laskeutuivat köydellä alas härkäpavun sekaan. Ongelmia tuotti köysien takertelu härkäpavun lehtipoimuihin. Onneks ei tarvinnu korkeelta pudota, vajaasta 3 metristä. Sit tuli se ukkonen joka kaato lähes kaikki seudun kasvutot. Sattu vieläpä niin et armeijan ukot oli vielä savukranaattien kanssa kasvustossa, no se sade oli niin runsas et tuli pienimuotoinen tulva. Eihän näillä mitään kumipaatteja ollu, luojan kiitos niitä herneen palkoja sai käytettyä kanootteina. Jokaseen palkoon mahtu kaks ukkoo täyspakkauksen kanssa.
Se taisi olla muistaakseni sirkussonnin härkäpapulaiho jossa tuo tapahtu.
No, meillä onnistuu aina täälläpäin kun ollaan raudan lujia ammattilaisia ja Varsinais-Suomessa on Pohjois-Euroopan viljavimmat ja satoa tuottavimmat pellot. 8) 8)
Näin oli, ja on!!!
Ottivat muuten siihen herneenpalkoon vielä muutaman thaikku-marjanpoimijan mukaan, olivat ajelehtineet kilometrien päästä metsistä tasangoille tulvavesien mukana, puolukat ei mahtuneet, ne kun oli kuin jumppapallot, tosin ilman kahvaa, niin ne menetettiin tulvalle... milläs hitolla sellasesta 80 senttisestä pallosta millään saata otetta!!!??
Ja on muuten taas papulla mittaa niin, ettei sampolla näe mihin suuntaan ajellaan, vanha 8070 clayssoni saattaa olla riittävän korkealla kabiinilla, niin ehtii havaita ehkä juuri ajoissa ennenkuin terä tökkää päätehakkuukuusikkoon!!
-
Mutta kyllä silti Moommalandiassa on aina pikkuisen paremmat kasvustot kuin teillä. :-*
Notta moommalandiassa ei oo mitään sen komiampaa, kuin ylpeys!!!!
-
Mä muistan kans tuon sirkussonnin papukasvuston. Sato piti kerätä papu kerrallaan paalipihdeillä pellolta :o Papujen hienonnus piti aloittaa räjäyttämällä ne ensin halki ja sitten vielä poikki.
-
Mä muistan kans tuon sirkussonnin papukasvuston. Sato piti kerätä papu kerrallaan paalipihdeillä pellolta :o Papujen hienonnus piti aloittaa räjäyttämällä ne ensin halki ja sitten vielä poikki.
Ei ollut helppoo rahaa se, mutta vanha sanonta tältä kylältä, ei liika pahasta porvarille, tuli kyllä mieleen!
-
Kyllä muuten ilmasta näkee miten maatalous on ravinnut järvet ja lammet etelä-suomessa ,aivan ovat vihreitä vedet jo alkukesästä.
Sen verran tulee lentokoneessa oltua jotta tälläiset on jääneet mieleen,surullista mutta totta.
Muutama vuosi sitten oli tutkimus jossa oli viljan laatu vertailussa,varsinais-suomi oli pudonnut ykköspaikalta ja ykköseksi oli noussut pohjanmaa.Suurin osa etelän savikoista on jo pilalle polettu.
-
Kyllä muuten ilmasta näkee miten maatalous on ravinnut järvet ja lammet etelä-suomessa ,aivan ovat vihreitä vedet jo alkukesästä.
Sen verran tulee lentokoneessa oltua jotta tälläiset on jääneet mieleen,surullista mutta totta.
Muutama vuosi sitten oli tutkimus jossa oli viljan laatu vertailussa,varsinais-suomi oli pudonnut ykköspaikalta ja ykköseksi oli noussut pohjanmaa.Suurin osa etelän savikoista on jo pilalle polettu.
Ja jos sä katsot vanhoja ilmakuvia, joissa talojen lisäksi näkyy järviä... niin lahdet olivat täynnä ulpukan- ja lumpeenlehtiä.. Viittaisiko se, että ravinteita oli ennenkin vesissä
-
Savimaan viljely on osittain henkimaailman asioita, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, aina kuunkierrosta lähtien. Pellon tiivistäminen pilalle on yksi pöljä legenda. Tosiasia on, että savi tiivistyy ja hapertuu normaalien ilmastonvaihteluiden seurauksena. Sateet tiivistävät, kuivuus tiivistää, roudaton talvi tiivistää. Ei taida olla sellaista keliä, joka ei tietyn rajan saavutettuaan tiivistäisi peltoa. Viime syksynä puin lohkolta 5500kg/ha kauraa. Heti kun mahdollista kultivointi siihen päälle hyvissä olosuhteissa. Tänä keväänä maa oli liettynyt maaliskuun lopun sateiden seurauksena. Kuivaminen kesti kauan. Senkin jälkeen syvemmältä löytyi aina märkää maata. Siihen kuitenkin kylvettiin. Sitten tuli kovat sateet päälle. Nippa kuorettuma vältettiin, niin luultiin keväällä, mutta nyt kun viljoja katsoo, niin tiheämpää saisi olla. Kaikesta huolimatta osa jäi sinne kuorettuman alle. Nyt kun pellolla kävelee, niin on kuin asfaltilla kävelisi. Niin on kovaa ja tiivistä. Saman lohkon toinen osa on viherlannoitusnurmella. Ei mitään kantavuusongelmaa. Tiivistä maata. Viljelyhistoria kymmenen vuoden ajalta sisältää täydennysojituksia, kultivointia ja taas kultivointia. Maan rakenne on kohtuullisen hyvä. Sen voi päätellä siitä, että yleensä kaksi äestyskertaa riittää. Myöskin satotasot ovat varsin kelvollisia, mutta sille ei mahda mitään, että väärään aikaan tulevat sateet tai huono talvi leikkaa pois osan maan kasvukyvystä. Koko kesän on ollut nähtävissä, että tilanne ei oikein heikon talven jäljiltä korjaannu ennen uutta, kunnollista routimista. Tässäkin kylällä juttelin eilen erään nuoren isännän kanssa, joka surkutteli, että pelloista menee kantavuus, kun on satanut niin paljon. Se, että silloin tällöin ripottelee ei kuitenkaan tarkoita, että millejä olisi kertynyt. Jotta maa pehmiäisi, niin vähintään 50mm täytyisi jostain löytyä vettä. Mutta tällaisia olettamuksia syntyy, kun asioita katsellaan keittiön ikkunasta, eikä käydä pellolla tarkistamassa mikä on todellinen tilanne.
Yksi syy siihen, että Pohjanmaalla on paremmat laatutulokset, on kyllä tämän kieroutuneen tukipolitiikan seurauksena syntynyt karjatalouden siirtyminen pohjoiseen. Kotieläintuotannon rinnalla syntyy laadukasta viljaa ja viljelykierto on parempaa, kun nurmi on enemmän viljelyssä läsnä. Sen näkee omallakin kohdalla, että ohran hehtolitrapainot putoavat pikku hiljaa vaikka viljelykiertoa koittaa ylläpitää. Pellot lauhtuvat, kun karjan mukana ei tule fosforia. Vaikka tämä meidän ympäristöpolitiikkamme painottaa, että annetaan sinne peltoon niitä ravinteita vain sen verran, kuin kasvi tarvitsee, niin ei se homma noin vaan mene käytännössä. Niillä lohkoilla joilla karjan laidunnuksen seurauksena on fosforit vihreällä satotaso on vaan parempi. Jos fosfori on punaisella, niin vaikka apulantaa saat antaa enemmän, niin ei se vaan yhtä tehokkaasti sinne satoon siirry kuin lohkoilta, joilla itsessän on fosforia jo olemassa. Ph on aina ollut kunnossa, joten se ei voi selittää tätä asiaa. Seutu, joka on jo pitkään ollut viljanviljelyssä kärsii siitä, että ympäristöpolitiikka on sellaista kuin se on.
Tässä nyt pari näkemystä siitä miksi on käynyt niinkuin SAS on havainnut.
-
Savimaa... On kyllä harvinaisen totta, että jos jostain löytää täysin neitseellistä savimaata niin sepä se vasta tiivistä onkin
-
Miten niin katkera?Jonkun verran vituttaa kun päästään kipeät myrkyttää jyvät ehdontahdoin.
Viikon suoja-ajalla puinti ja kaikki menee nasuille rehuksi. Kärsi vitutuksesi itseksesi.
-
> kaikki menee nasuille rehuksi.
Sairas tyyppi,minkäs sille teet.
Pikkuisen eettisyyttä pitäisi hommassa olla,muttajos on paskaa pää täynnä noin se menee.
-
> kaikki menee nasuille rehuksi.
Sairas tyyppi,minkäs sille teet.
Pikkuisen eettisyyttä pitäisi hommassa olla,muttajos on paskaa pää täynnä noin se menee.
Mulla ei sikoja ole eikä viljaa tarvi glyfolla "tuleennuttaa" mutta toisaalta ymmärrän noita "tuleennuttajia" vaikka mun etiikka ei glyfolle ole suosiollinen. Suomi taitaa olla viimeisiä maita joissa vielä löytyy viljelijöitä joilla on "selkärankaa" olla käyttämättä Glyfoa viljaan.
Muuallapäin on myönnetty se tosiseikka että tehdystä työstä pitää saada sen verran palkaa että se jotenkin kannattaa.
Meiltä löytyy vielä noita "Don Quijoteja".
-
Sovitaan sitten vaikka niin että on kusta päässä mutta näillä mennään. Ei sitä glyfosaattia joka peltoon vedetä meilläkään, vaan jos on pakko. Ei sitä viitti vihreenä ny kumminkaan siiloon vetää.
-
Mä muistan kans tuon sirkussonnin papukasvuston. Sato piti kerätä papu kerrallaan paalipihdeillä pellolta :o Papujen hienonnus piti aloittaa räjäyttämällä ne ensin halki ja sitten vielä poikki.
Ai sun perskeles, niitäkös ne olikin!
1500 km ja viiden päivän kesäkiertueen aikana näin aikasta paljon noita papuja niin A, B kuin C1-alueella, siellä ja täällä. Kuvittelin parin viikon sateiden karheilla liottamiksi nurmisadoiksi, jotka nyt odottelivat "kuivaheinä"-paaleina tihkusateessa pitkin peltoa laatuheinän ostajaa .
::)
-
Sovitaan sitten vaikka niin että on kusta päässä mutta näillä mennään. Ei sitä glyfosaattia joka peltoon vedetä meilläkään, vaan jos on pakko. Ei sitä viitti vihreenä ny kumminkaan siiloon vetää.
Glyfoa ei saa käyttää tuleennuttamiseen vaan torjumaan rikkoja tuleentuneesta kasvustosta.
-
Sovitaan sitten vaikka niin että on kusta päässä mutta näillä mennään. Ei sitä glyfosaattia joka peltoon vedetä meilläkään, vaan jos on pakko. Ei sitä viitti vihreenä ny kumminkaan siiloon vetää.
Eikös silloin ole tehty jotain virheitä viljelyn suunnittelussa jos kasvustoa on "pakko" tuleennuttaa kemiallisesti? ???
-
Hauska kun lueskelen tota englannin farmingforum.co.uk:ta aina välillä, niin siellä pari tyyppiä kysyy onko ihan hullua ja miettii pitäiskö jättää "glyfotuleennus" tekemättä ja toivoa että poutaa olisi syssymmällä, valtaosa on sitä mieltä ettei kannata riskeerata ja jättää luonnon ehdoille.
-
Sovitaan sitten vaikka niin että on kusta päässä mutta näillä mennään. Ei sitä glyfosaattia joka peltoon vedetä meilläkään, vaan jos on pakko. Ei sitä viitti vihreenä ny kumminkaan siiloon vetää.
Eikös silloin ole tehty jotain virheitä viljelyn suunnittelussa jos kasvustoa on "pakko" tuleennuttaa kemiallisesti? ???
Jos voimaa on annettu myöhäiselle, ja täydet paketit tautiaineita ja korrensääteitä, ei eteläisemmässäkään osassa Eurooppaa kerkiä edes satoisa syysvilja tuleentumaan kunnolla.
Glyfotuleennutus on sikäläisissä kasvuohjelmissa vakiotoimenpiteenä. Kun otetaan kymmenen tonnia tai enemmän.
Miten jollakin sadan tonnin lantapaketilla voisi kuvitellakaan jonkun Trappen tuleentuvan saman vuoden aikana edes lokakuulla. Kun päivä lyhenee, niin kevätvehnän valmistuminen pysähtyy. Aikanaan mm. erittäin satoisa mutta myöhäinen Drabant ei valmistunut tietyn päivän jälkeen enää ikinä. Paitsi pakkasella sitten.
-SS-
-
Sovitaan sitten vaikka niin että on kusta päässä mutta näillä mennään. Ei sitä glyfosaattia joka peltoon vedetä meilläkään, vaan jos on pakko. Ei sitä viitti vihreenä ny kumminkaan siiloon vetää.
Eikös silloin ole tehty jotain virheitä viljelyn suunnittelussa jos kasvustoa on "pakko" tuleennuttaa kemiallisesti? ???
Jos voimaa on annettu myöhäiselle, ja täydet paketit tautiaineita ja korrensääteitä, ei eteläisemmässäkään osassa Eurooppaa kerkiä edes satoisa syysvilja tuleentumaan kunnolla.
Glyfotuleennutus on sikäläisissä kasvuohjelmissa vakiotoimenpiteenä. Kun otetaan kymmenen tonnia tai enemmän.
Miten jollakin sadan tonnin lantapaketilla voisi kuvitellakaan jonkun Trappen tuleentuvan saman vuoden aikana edes lokakuulla. Kun päivä lyhenee, niin kevätvehnän valmistuminen pysähtyy. Aikanaan mm. erittäin satoisa mutta myöhäinen Drabant ei valmistunut tietyn päivän jälkeen enää ikinä. Paitsi pakkasella sitten.
-SS-
Juuri tuota tarkoitin aiemmassa kirjoituksessani kun totesin että Suomesta vielä löytyy eettisiä Don Quijoteja jotka taistelevat tuulimyllyjä vastaan, siis kieltäytyvät glyfon käytöstä. Eteläisemmän euroopan isoilta viljavainioilta ei niitä löydy.
Money talks...
-
Sovitaan sitten vaikka niin että on kusta päässä mutta näillä mennään. Ei sitä glyfosaattia joka peltoon vedetä meilläkään, vaan jos on pakko. Ei sitä viitti vihreenä ny kumminkaan siiloon vetää.
Eikös silloin ole tehty jotain virheitä viljelyn suunnittelussa jos kasvustoa on "pakko" tuleennuttaa kemiallisesti? ???
Jos voimaa on annettu myöhäiselle, ja täydet paketit tautiaineita ja korrensääteitä, ei eteläisemmässäkään osassa Eurooppaa kerkiä edes satoisa syysvilja tuleentumaan kunnolla.
Glyfotuleennutus on sikäläisissä kasvuohjelmissa vakiotoimenpiteenä. Kun otetaan kymmenen tonnia tai enemmän.
Miten jollakin sadan tonnin lantapaketilla voisi kuvitellakaan jonkun Trappen tuleentuvan saman vuoden aikana edes lokakuulla. Kun päivä lyhenee, niin kevätvehnän valmistuminen pysähtyy. Aikanaan mm. erittäin satoisa mutta myöhäinen Drabant ei valmistunut tietyn päivän jälkeen enää ikinä. Paitsi pakkasella sitten.
-SS-
näinhän se on ja englannin pojatkin totesivat kun sinne rapsipeltoon täytyy kumminkin mennä ruiskun kanssa pari viikkoa ennen puintia niin miksei glyfoa laittaisi.
En ole koskaan kokeillut kuinka paljon se helpottaisi korjuuta edes testimielessä vähän. Varmaan aika paljon kun katselen kohtalaisen mataraista rypsipeltoani :-[
-
Sovitaan sitten vaikka niin että on kusta päässä mutta näillä mennään. Ei sitä glyfosaattia joka peltoon vedetä meilläkään, vaan jos on pakko. Ei sitä viitti vihreenä ny kumminkaan siiloon vetää.
Eikös silloin ole tehty jotain virheitä viljelyn suunnittelussa jos kasvustoa on "pakko" tuleennuttaa kemiallisesti? ???
Jos voimaa on annettu myöhäiselle, ja täydet paketit tautiaineita ja korrensääteitä, ei eteläisemmässäkään osassa Eurooppaa kerkiä edes satoisa syysvilja tuleentumaan kunnolla.
Glyfotuleennutus on sikäläisissä kasvuohjelmissa vakiotoimenpiteenä. Kun otetaan kymmenen tonnia tai enemmän.
Miten jollakin sadan tonnin lantapaketilla voisi kuvitellakaan jonkun Trappen tuleentuvan saman vuoden aikana edes lokakuulla. Kun päivä lyhenee, niin kevätvehnän valmistuminen pysähtyy. Aikanaan mm. erittäin satoisa mutta myöhäinen Drabant ei valmistunut tietyn päivän jälkeen enää ikinä. Paitsi pakkasella sitten.
-SS-
näinhän se on ja englannin pojatkin totesivat kun sinne rapsipeltoon täytyy kumminkin mennä ruiskun kanssa pari viikkoa ennen puintia niin miksei glyfoa laittaisi.
Mitä ne sinne rapsipeltoon pariviikkoa ennen puintia ruiskuttaa, siis sen glyfon lisäksi,€ jos sinne kerran pitää joka tapauksessa mennä?
-
Mitä ne sinne rapsipeltoon pariviikkoa ennen puintia ruiskuttaa, siis sen glyfon lisäksi,€ jos sinne kerran pitää joka tapauksessa mennä?
Liimaa palot kiinni, ettei varise.
Kyllä tuo glyfon ruuttaus on ihan ehdoton sekä rypseissä, että viljoissa tänä syksynä. Kasvustot tuleentuu sen verta epätasaisesti, että kuivaaminen maksaa hunajaa.
Boulikin ruuttais ne siemenviljat, niin ei tarvitsisi kylvää vihreitä jyviä ensi keväänä.
Tuo ruuttaus alkaa olla vakio toimenpide ainakin sikatiloilla. Mutta tuo MTK:n ja SOK:n propagandamylly jauhaa tästä puhtoisesta kotimaisesta viljasta. Hyödyn saa kuitenkin kauppa, joka pistää preemiot omaan taskuun .
-
No murskeviljassa ei haittaa, vaikka sattuis olemaan muutama vihreä jyvä joukossa. Tiivistyy hyvin, kun kosteus on siinä päälle 30%.
Viime syksynäkin viimeiset ohrat just meni urakoitsijan puimurista läpi, kun meinas olla vähän märkää. Laakasiiloon kun hapon kanssa murskasi ja hyvin tiivisti traktorilla niin ei mennyt hukkaan oikeastaan yhtään mitään 8).
-
Mitä ne sinne rapsipeltoon pariviikkoa ennen puintia ruiskuttaa, siis sen glyfon lisäksi,€ jos sinne kerran pitää joka tapauksessa mennä?
Liimaa palot kiinni, ettei varise.
Joo tosiaan, eipä tullut mieleen vaikka onhan tuota ainetta ainakin Berneriltä kauppanimellä Elastiq vuosikausia ollut meidänkin markkinoilla tarjolla.
-
Mitä ne sinne rapsipeltoon pariviikkoa ennen puintia ruiskuttaa, siis sen glyfon lisäksi,€ jos sinne kerran pitää joka tapauksessa mennä?
Liimaa palot kiinni, ettei varise.
Joo tosiaan, eipä tullut mieleen vaikka onhan tuota ainetta ainakin Berneriltä kauppanimellä Elastiq vuosikausia ollut meidänkin markkinoilla tarjolla.
Liimaako suomessa kukaan?? Rapsia en ole kokeillut viljellä, vielä... Eestissä ainakin tuntuu olevan vakitoimenpide toi liimaus.
-
Mitä ne sinne rapsipeltoon pariviikkoa ennen puintia ruiskuttaa, siis sen glyfon lisäksi,€ jos sinne kerran pitää joka tapauksessa mennä?
Liimaa palot kiinni, ettei varise.
Joo tosiaan, eipä tullut mieleen vaikka onhan tuota ainetta ainakin Berneriltä kauppanimellä Elastiq vuosikausia ollut meidänkin markkinoilla tarjolla.
Liimaako suomessa kukaan?? Rapsia en ole kokeillut viljellä, vielä... Eestissä ainakin tuntuu olevan vakitoimenpide toi liimaus.
Muutama naapuri on rapsia viljellyt enkä ole kiinnittänyt huomiota että olisivat tuota harrastaneet.
-
Tämän päivän arvion mukaan 10 % jää puimatta.
-
Tämänpäivän perusteella ei tainnut jäädä yhtään puimatta. Viimoset viel kärrissä mut Doitsi jo tallissa odottamassa loppusiivousta.
Alko taas sade samalla kun viimisii viljoja ja puimurii ajettiin pellolta pois!
Ei uponnu edes kertaakaan tälle syksyy kerran hinattiin kun petti ojan reuna.
1080 doitsi ja edessä 600 renkaat takana jotkut pallorenkaat eikä jääny juuri jälkiä vaik ei meinannu turvakengillä pysyy pinnalla.
Onko se sitä suorakylvön ylivoimaa?
Näin siis Kaakonkulmalla.
-
Kyrönmaalla (Vähässäkyrössä Tervajoella) 14/4 alken tähän päivään mennessä on satanut 446mm. Onneksi viimeiset viljat tuli puitua pois 16/9 mennessä jonka jälkeen ei montaakaan puintipäivää ole ollut.
-
Vaikea kuvitella ,että Pohjanmaalla ja siitä ylöspäin puitaisiin enää mitään tänä syksynä. No viikon poudan ja tuulisten säiden jälkeen voi saada rypsiä puitua. Missä viipyy viikon poutajakso?
-
Vaikea kuvitella ,että Pohjanmaalla ja siitä ylöspäin puitaisiin enää mitään tänä syksynä. No viikon poudan ja tuulisten säiden jälkeen voi saada rypsiä puitua. Missä viipyy viikon poutajakso?
Moni on odotellut tuota viikon poutaa jota ei kuitenkaan ole tullut .Joidenkin vanhojen miesten mielestä se pouta tulee joka syksy jossain vaiheessa . :-\
Joillakin on suurempana ongelmana täysinäiset lietealtaat jos on vielä lannat jääneet levittämättä ja jos samoin kävi jo vuosi sitten ja eikä välttämättä keväälläkään ehtineet saada kaikkea edellistäkään levitettyä :( .
-
Moni on odotellut tuota viikon poutaa jota ei kuitenkaan ole tullut .Joidenkin vanhojen miesten mielestä se pouta tulee joka syksy jossain vaiheessa . :-\
Tästä voidaan tehdä johtopäätöe settä toiminta ei ole ollut tarpeeksi tehokasta. Jos viikko on se aika jossa kaikki pitää saada puitua niin tämän syksyn jälkeen täytyy tehdä johtopäätös että korjuukapasiteettai on aivan liian vähän. Eikun täppärit joukolla konefoorumiin puimurikaupoille. Jos notta päivässä puitais... ;D
-
Moni on odotellut tuota viikon poutaa jota ei kuitenkaan ole tullut .Joidenkin vanhojen miesten mielestä se pouta tulee joka syksy jossain vaiheessa . :-\
Tästä voidaan tehdä johtopäätöe settä toiminta ei ole ollut tarpeeksi tehokasta. Jos viikko on se aika jossa kaikki pitää saada puitua niin tämän syksyn jälkeen täytyy tehdä johtopäätös että korjuukapasiteettai on aivan liian vähän. Eikun täppärit joukolla konefoorumiin puimurikaupoille. Jos notta päivässä puitais... ;D
Jaksan jankuttaa vieläkin siitä kylvöjen startista. Kumpi on pahempi, keväällä vähän puolihullu kostea vai syksyllä litimärkä kulkemiskelvoton????
Enkä nyt tarkota et joka puolella suomessa huhtikuussa/toukokuun alussa pitää päästä kylvöille. Vaan tarkotan sitä että tässä lähialueella ja naapurikunnissa kytätään äitienpäivää, hiirenkorvia puissa, puukolla tongitaan maata ja sitten pelätään hallaa jnejne... ***** sentään. Saamattomuutta on jos ei näillä meidän leveysasteilla ole vielä kaikki poikki. Pinta-alan mukaset vehkeet ja ennen muita turhuuksia (uudet rattorit ja puimurit) kunnon kuivurit. Pienellä puimurilla jossa 3metrin pöytä, pui totaalisen tukkoon 300 hehton kuivurin ja sen kaatosuppilon ja 400-500hehtoo rattaita. Jos ei uni tule silmään ja kaste ei haittaa voi vinkuttaa vielä tuoresiilot täyteen.... Tarvitaan vaan kaks ukkoo josta toinen pui kasteesta kasteeseen ja toinen hoitaa kuivurin ja kärryrallin.
Joojoo..... ne siirtomatkat voi olla pitkiä. Mut sitten vaan lisää kuskeja......
-
Moni on odotellut tuota viikon poutaa jota ei kuitenkaan ole tullut .Joidenkin vanhojen miesten mielestä se pouta tulee joka syksy jossain vaiheessa . :-\
Tästä voidaan tehdä johtopäätöe settä toiminta ei ole ollut tarpeeksi tehokasta. Jos viikko on se aika jossa kaikki pitää saada puitua niin tämän syksyn jälkeen täytyy tehdä johtopäätös että korjuukapasiteettai on aivan liian vähän. Eikun täppärit joukolla konefoorumiin puimurikaupoille. Jos notta päivässä puitais... ;D
Jaksan jankuttaa vieläkin siitä kylvöjen startista. Kumpi on pahempi, keväällä vähän puolihullu kostea vai syksyllä litimärkä kulkemiskelvoton????
Enkä nyt tarkota et joka puolella suomessa huhtikuussa/toukokuun alussa pitää päästä kylvöille. Vaan tarkotan sitä että tässä lähialueella ja naapurikunnissa kytätään äitienpäivää, hiirenkorvia puissa, puukolla tongitaan maata ja sitten pelätään hallaa jnejne... ***** sentään. Saamattomuutta on jos ei näillä meidän leveysasteilla ole vielä kaikki poikki. Pinta-alan mukaset vehkeet ja ennen muita turhuuksia (uudet rattorit ja puimurit) kunnon kuivurit. Pienellä puimurilla jossa 3metrin pöytä, pui totaalisen tukkoon 300 hehton kuivurin ja sen kaatosuppilon ja 400-500hehtoo rattaita. Jos ei uni tule silmään ja kaste ei haittaa voi vinkuttaa vielä tuoresiilot täyteen.... Tarvitaan vaan kaks ukkoo josta toinen pui kasteesta kasteeseen ja toinen hoitaa kuivurin ja kärryrallin.
Joojoo..... ne siirtomatkat voi olla pitkiä. Mut sitten vaan lisää kuskeja......
Jankuta vaan. Mutta kun kevätkalustokaan ei kaikilla oo saviseudun mitoissa, ei näes tarvii kaikkea neljässä päivässä kylvää...
Ja sitten vilä luomu, no keväällä oli suurin osa sängellä eli niitä sitten yritin parhaani mukaan useampaan kertaan muokata jotta pääsin kurittamaan rikkaruohoja, vettäkin tuli välissä ja konetappioitakin esiintyi melko reippaasti. Loput kylvöt valmistuikin siten vasta toukokuun lopulla, mutta rikkaruohojen torjunnassa onnistuin mielestäni hyvin, ainakin lähtökohtaan nähden. Toinen syy puintien venymiselle oli paikoin todella runsas jälkiversonta, kasvu ei vain käynnistynyt tasaisesti ja kasvusto pysyi sekulina tosi pitkään. Eli puintiaikaa määrittäessä pitää vain tehdä päätöksiä, mä päätin mieluummin lykätä alkua kuin puida sekulia, ei se sen kummempaa ole. Sen ja keväällä tehtyjen päätösten kanssa eletään ja edetään, fokus on edessäpäin ja keskityn homman hoitamiseen niin hyvin kuin mahdollista ja kun aika on, niin analysoin vuiden kokemukset ja jalosta käytäntöjä tulevaisuutta ajatellen.
Puimattomuus ei ole saamattomuuden tai koneiden syy, kyse on niistä muutamasta päätöksestä jotka tehtiin sen hetkisellä tiedolla ja näkemyksellä. Se on sitä maajussin managementtia ja taiminki meni nyt pieleen... ;D
-
No luomu on asia erikseen, siinä ei pyritä monellakaan tilalla maksimaaliseen satoon vaan tukien optimointiin. Tossa niitä luomuammattilaisia on ollut useempia. Puidaan puimuri tukkoon, sen verran että korjuuvelvoite täyttyy ja lopusta vastaa niittokone tai murskain. On ainakin yritetty.....
On siinä luomussa se taika et siiloja säästyy ja kuivausööliä. Hermotkaan ei kiristy jos valvatti/savikka/ohdake/juolavehnä sato paahtuu sateessa. Ainoo joka huutaa kuolemaa on puimuri. Mielenkiintosta oli seurata kuinka ison luomutilan juha-peura puimakone parturoi ns. vehnää. 6hehtaarin palasesta kertyi kokonainen 100hehton kuorma puoliraakaa paskaa.
Onko siinä muuten silppurin tukkeutuminen syynä kun lähes kaikki luomujuiset pui sen vihreän mosson ilman silppuria?????
-
No luomu on asia erikseen, siinä ei pyritä monellakaan tilalla maksimaaliseen satoon vaan tukien optimointiin. Tossa niitä luomuammattilaisia on ollut useempia. Puidaan puimuri tukkoon, sen verran että korjuuvelvoite täyttyy ja lopusta vastaa niittokone tai murskain. On ainakin yritetty.....
On siinä luomussa se taika et siiloja säästyy ja kuivausööliä. Hermotkaan ei kiristy jos valvatti/savikka/ohdake/juolavehnä sato paahtuu sateessa. Ainoo joka huutaa kuolemaa on puimuri. Mielenkiintosta oli seurata kuinka ison luomutilan juha-peura puimakone parturoi ns. vehnää. 6hehtaarin palasesta kertyi kokonainen 100hehton kuorma puoliraakaa paskaa.
Onko siinä muuten silppurin tukkeutuminen syynä kun lähes kaikki luomujuiset pui sen vihreän mosson ilman silppuria?????
Saunakutsu on edelleen voimassa ja alkosta löytyy konjakkia, laita viesti ennen 15.30 niin ehdin hakemaan. Pahuksen puulaaki menee lauantaisin kiinni jo klo 16. Eli tervetuloa tutustumaan sammakon luomufarmiin jossa voin esitellä että puimuri ei tukkeudu paskaruohoon tai tukia ei sen enempää optimoida kuin saviseudun suuruudenhullujen täppäreidenkään tiloilla, vero-optimointia ei tehdä lainkaan koska ei ole rahaa... ;)
-
No luomu on asia erikseen, siinä ei pyritä monellakaan tilalla maksimaaliseen satoon vaan tukien optimointiin. Tossa niitä luomuammattilaisia on ollut useempia. Puidaan puimuri tukkoon, sen verran että korjuuvelvoite täyttyy ja lopusta vastaa niittokone tai murskain. On ainakin yritetty.....
On siinä luomussa se taika et siiloja säästyy ja kuivausööliä. Hermotkaan ei kiristy jos valvatti/savikka/ohdake/juolavehnä sato paahtuu sateessa. Ainoo joka huutaa kuolemaa on puimuri. Mielenkiintosta oli seurata kuinka ison luomutilan juha-peura puimakone parturoi ns. vehnää. 6hehtaarin palasesta kertyi kokonainen 100hehton kuorma puoliraakaa paskaa.
Onko siinä muuten silppurin tukkeutuminen syynä kun lähes kaikki luomujuiset pui sen vihreän mosson ilman silppuria?????
Saunakutsu on edelleen voimassa ja alkosta löytyy konjakkia, laita viesti ennen 15.30 niin ehdin hakemaan. Pahuksen puulaaki menee lauantaisin kiinni jo klo 16. Eli tervetuloa tutustumaan sammakon luomufarmiin jossa voin esitellä että puimuri ei tukkeudu paskaruohoon tai tukia ei sen enempää optimoida kuin saviseudun suuruudenhullujen täppäreidenkään tiloilla, vero-optimointia ei tehdä lainkaan koska ei ole rahaa... ;)
:D :D
-
Puimattomuus ei ole saamattomuuden tai koneiden syy
Olen eri mieltä tuosta koneistuksen vaikutuksesta.
Toimintaongelmat perustuvat harhaan, että Suomessa useimpina vuosina olisi säännölliset 30-40 puintipäivää, ja aina siihen aikaan olisi käytettävissä oleva pouta, kun vilja on puitavissa, eikä ole jo itänyt. Valitettavasti niitä puintipäiviä ei ole tällaisena normivuonna sen enempää kuin pikkutilallakaan, pahimmillaan 15 päivää. Ja korttia pitää olla lyönyt sen verran, että todennäköisyyslaskenta on hanskassa, ei nimittäin ole sama asia syksyiset puintipäivät ja ne soveliaan ajankohdan puintipäivät, nimittäin jos ne eivät osu yksiin, ei ole välttämättä poudalla puitavaa, sitä vähemmän osuu kohdalle, mitä vähemmän yleensäkään niitä puintipäiviä on.
Ajatellaanpas sitäkin, tuolla on vielä jokunen noita 40-50 ha:n tiloja jäähdyttelemässä. Poudan sattuessa 1000 ha:n alalla täten olisi 20 puimuria, yhteisleveydeltään keskimäärin 60 metriä (!) työleveyttä haukkaamassa viljaa pois. Kuivaajia on 3000-4000 hl verran. Siinä ei paljon 20 jalan rumpupuimuri tai 1500 hl kuivuri pärjää, muistetaanhan , että se 20 jalkaa tarkoittaa vain kuutta metriä ! Eli puintipäivän prosentuaalinen saalis koko alaan nähden jää auttamatta suurissa yksiköissä pienemmäksi, vaikkakin tehokkuus investointia kohti on tähtitieteellisesti parempi.
Pääomakulut muodostavat nykyään maatalouden kestämättömän kannattavuusongelman, siksi pienemmät tilayksiköt vähitellen yhdistetään suurempiin, mutta pääomakulujen pienentäminen tällä tavalla tuo myös vastineeksi riskin. Olisiko valtion tultava mukaan vähentämään liian suurta riskiä lisäämällä ylimääräisillä investointiavustuksilla ylimääräistä kapasiteettia suurempien yksiköiden sadonkorjuuseen ja kuivaukseen ? Helppoa se ei olisi, jos ajatellaan idean markkinoimista veronmaksajille.
-SS-
-
Osittain samaa mieltä -SS- kanssa. Mutta miksi ihmeessä lisää investointiavustuksia? Paljon järkevämpää on hajauttaa riskiä enemmän. Miksi ostaa 200 000e maksava puimuri Suomen oloihin, kun kahdella 50 000e puimurilla ja yhdellä palkatulla työntekijällä saa aikaan paljon enemmän. Tai kolmella 30 000e koneella...
No asiasta kolmanteen, ihmettelen, kun sikapuolen kriisistä pidetään niin kovaa ääntä? Tälläkin kylällä ennen puintiaikaa parikin sikatilaa osti lisää peltoa aivan poskettomiin hintoihin. 10 000e/ha ei riittänyt alkuunkaan. Tänään katselin vesisateessa, kun näistä toisen tilan 500e/v vuokraamalla lohkolla ohra alkaa olla jo aika synkän näköistä ja sitä on kuitenkin täälläkin pystyssä vielä liki 20ha. En tiedä onko lisää muualla. :o Ollaanko sitä totuttu liian hyviin keleihin vai mikä on vialla. Vai saako siitä automaattisesti riittävän katokorvauksen, jos sattuukin niin, ettei vain ehdi kaikkea puida?
-
Kaikki 230 ha tuli puitua ja ei ollut suurempia ongelmia
-
Osittain samaa mieltä -SS- kanssa. Mutta miksi ihmeessä lisää investointiavustuksia? Paljon järkevämpää on hajauttaa riskiä enemmän. Miksi ostaa 200 000e maksava puimuri Suomen oloihin, kun kahdella 50 000e puimurilla ja yhdellä palkatulla työntekijällä saa aikaan paljon enemmän. Tai kolmella 30 000e koneella...
No asiasta kolmanteen, ihmettelen, kun sikapuolen kriisistä pidetään niin kovaa ääntä? Tälläkin kylällä ennen puintiaikaa parikin sikatilaa osti lisää peltoa aivan poskettomiin hintoihin. 10 000e/ha ei riittänyt alkuunkaan. Tänään katselin vesisateessa, kun näistä toisen tilan 500e/v vuokraamalla lohkolla ohra alkaa olla jo aika synkän näköistä ja sitä on kuitenkin täälläkin pystyssä vielä liki 20ha. En tiedä onko lisää muualla. :o Ollaanko sitä totuttu liian hyviin keleihin vai mikä on vialla. Vai saako siitä automaattisesti riittävän katokorvauksen, jos sattuukin niin, ettei vain ehdi kaikkea puida?
Ihan arkipäivää ja normisettiä. Kriisi koostuu siitä että jos ennen tulopuolella puhuttiin vaikka 500000euron potista, jää nyt räpylään 350000euroa. Onhan se kokonaissummassa helvetinmoinen puodotus kun tulot tippuu vanhan miljoonan. Ja kun ollaan totuttu sihen että sen vanhan miljoonankin voi upottaa mihin tahansa ja talous on rakennettu sen varaan, onhan se nyt kriisi. Mistä tehdä puuttuva 150000euroa......
-
Puimattomuus ei ole saamattomuuden tai koneiden syy
Olen eri mieltä tuosta koneistuksen vaikutuksesta.
Toimintaongelmat perustuvat harhaan, että Suomessa useimpina vuosina olisi säännölliset 30-40 puintipäivää, ja aina siihen aikaan olisi käytettävissä oleva pouta, kun vilja on puitavissa, eikä ole jo itänyt. Valitettavasti niitä puintipäiviä ei ole tällaisena normivuonna sen enempää kuin pikkutilallakaan, pahimmillaan 15 päivää. Ja korttia pitää olla lyönyt sen verran, että todennäköisyyslaskenta on hanskassa, ei nimittäin ole sama asia syksyiset puintipäivät ja ne soveliaan ajankohdan puintipäivät, nimittäin jos ne eivät osu yksiin, ei ole välttämättä poudalla puitavaa, sitä vähemmän osuu kohdalle, mitä vähemmän yleensäkään niitä puintipäiviä on.
Ajatellaanpas sitäkin, tuolla on vielä jokunen noita 40-50 ha:n tiloja jäähdyttelemässä. Poudan sattuessa 1000 ha:n alalla täten olisi 20 puimuria, yhteisleveydeltään keskimäärin 60 metriä (!) työleveyttä haukkaamassa viljaa pois. Kuivaajia on 3000-4000 hl verran. Siinä ei paljon 20 jalan rumpupuimuri tai 1500 hl kuivuri pärjää, muistetaanhan , että se 20 jalkaa tarkoittaa vain kuutta metriä ! Eli puintipäivän prosentuaalinen saalis koko alaan nähden jää auttamatta suurissa yksiköissä pienemmäksi, vaikkakin tehokkuus investointia kohti on tähtitieteellisesti parempi.
Pääomakulut muodostavat nykyään maatalouden kestämättömän kannattavuusongelman, siksi pienemmät tilayksiköt vähitellen yhdistetään suurempiin, mutta pääomakulujen pienentäminen tällä tavalla tuo myös vastineeksi riskin. Olisiko valtion tultava mukaan vähentämään liian suurta riskiä lisäämällä ylimääräisillä investointiavustuksilla ylimääräistä kapasiteettia suurempien yksiköiden sadonkorjuuseen ja kuivaukseen ? Helppoa se ei olisi, jos ajatellaan idean markkinoimista veronmaksajille.
-SS-
Noin niinku periaattees en oo äsässän kans samaa mieltä mistään ;D, mutta... On täysin totta että oikeasti ison tilan puintimanagementti ei oo ihan helppo juttu. Iso tappuri reilun 20 jalan pöydällä pui mahottomia määriä päivässä, kun olosuhteet on kelvolliset. Sitten kun olosuhteet on surkeat ja puinti sujuu tyylillä 3m eteen ja kaks taakse, ei isosta koneesta saada mitään irti. Se 20 jalan tappuri vastaa silloin korkeintaan kahta 10 jalan konetta, kun hyvis olois se saattaa puida neljä-kuus 10 jalan pikkutappuria suohon.
-
Mistä näitä vatipäitä riittää???? ***** ojossa mennään konekauppiaan puheille ja tilataan uutta isoa puimakonetta. On taittopöytää, ajoautomatiikkaa, pöytävahtia yms. Eikös maatalous ole loppupeleissä bisnestä???? Jos peruskoneen lähtöhinta on 300000euroa, montako vähän käytettyä sillä hintaa saa? 2,3,4,5,6,7???? Enemän? Paljonko kuski tarvii palkaa?????
Voi jeesus mitä valopäitä nää jokuset on..... Pihan perällä varmaan puhisee 90 hehton puusuulikuivuri ja pari 100 hehton mobiilia.....Siiloja ei nimeksikään.
HOMMATKAA ISOJA KUIVUREITA JA SIILOJA, iditootit..... Pääasia että on iso ja kallis puimuri ja vitusti uusia rattoreita. Saatte kilvan itkeä kun kelit ja aika ei riitä ja laihossa makaa 150000euron vehnät..... :P
-
Jo vain! Yhdyn edelliseen! Lisäksi jos on vielä hakkeella lämpiävä kuivaaja niin avot!
-
Jo vain! Yhdyn edelliseen! Lisäksi jos on vielä hakkeella lämpiävä kuivaaja niin avot!
Anna tulla vaan, apilas on jo odottamassa taksia.... :-* :-* :-*
-
Vaikka olenkin asiasta samaa mieltä, niin täytyy sen pohtia tuota useampaa puimuria ja niiden kuskeja. Niitä kuskeja ei nimittäin kasva puissa, eikä peräkammareissakaan. Täällä on ainakin täysin mahdoton saada vain sesonkiajoiksi pätevää työvoimaa, tai edes sellaista, jonka uskaltaisi rattiin päästää.
-
Vaikka olenkin asiasta samaa mieltä, niin täytyy sen pohtia tuota useampaa puimuria ja niiden kuskeja. Niitä kuskeja ei nimittäin kasva puissa, eikä peräkammareissakaan. Täällä on ainakin täysin mahdoton saada vain sesonkiajoiksi pätevää työvoimaa, tai edes sellaista, jonka uskaltaisi rattiin päästää.
Juu ei saa yleistää. Ei kaikilla ole puolta sukua ta kylää käyttää konehommissa. Puimakoneenkuljettajalta vaaditaan enemän kun esmes äestäjältä tai kärrykuskilta. Olis silti hyvä etukäteen miettiä miten hommat hoitaa jos säätiedotukset (ei SAS) lupailee kosteeta. Ja muutenkin hommien kanssa ei sais nahjustella. Mua edelleen ihmetyttää ne tilat jotka keväällä potkii kokkareita ja syksyllä hieroo tähkylää käteen ja aina on märkää tai muuta vikaa olosuhteissa. Todellisuudessa vois panna jyvää maahan tai naksutella viljaa pois.
Moniko näistä tiloista uskaltaa tunnustaa että vähän hätäsemmällä toiminnalla sato olis jo korjattu??????
-
Mistä näitä vatipäitä riittää???? ***** ojossa mennään konekauppiaan puheille ja tilataan uutta isoa puimakonetta. On taittopöytää, ajoautomatiikkaa, pöytävahtia yms. Eikös maatalous ole loppupeleissä bisnestä???? Jos peruskoneen lähtöhinta on 300000euroa, montako vähän käytettyä sillä hintaa saa? 2,3,4,5,6,7???? Enemän? Paljonko kuski tarvii palkaa?????
Voi jeesus mitä valopäitä nää jokuset on..... Pihan perällä varmaan puhisee 90 hehton puusuulikuivuri ja pari 100 hehton mobiilia.....Siiloja ei nimeksikään.
HOMMATKAA ISOJA KUIVUREITA JA SIILOJA, iditootit..... Pääasia että on iso ja kallis puimuri ja vitusti uusia rattoreita. Saatte kilvan itkeä kun kelit ja aika ei riitä ja laihossa makaa 150000euron vehnät..... Ei saa näytää köyhältä. Puimuri on se joka näkyy ja siitä puhutaan ;D Isolla puimurilla saa mielestään arvostusta ;D ;D
-
Mistä näitä vatipäitä riittää???? ***** ojossa mennään konekauppiaan puheille ja tilataan uutta isoa puimakonetta. On taittopöytää, ajoautomatiikkaa, pöytävahtia yms. Eikös maatalous ole loppupeleissä bisnestä???? Jos peruskoneen lähtöhinta on 300000euroa, montako vähän käytettyä sillä hintaa saa? 2,3,4,5,6,7???? Enemän? Paljonko kuski tarvii palkaa?????
Voi jeesus mitä valopäitä nää jokuset on..... Pihan perällä varmaan puhisee 90 hehton puusuulikuivuri ja pari 100 hehton mobiilia.....Siiloja ei nimeksikään.
HOMMATKAA ISOJA KUIVUREITA JA SIILOJA, iditootit..... Pääasia että on iso ja kallis puimuri ja vitusti uusia rattoreita. Saatte kilvan itkeä kun kelit ja aika ei riitä ja laihossa makaa 150000euron vehnät..... Ei saa näytää köyhältä. Puimuri on se joka näkyy ja siitä puhutaan ;D Isolla puimurilla saa mielestään arvostusta ;D ;D
Juu ja siitä vasta puhutaan kun kahvinpavun väriset vehnät makaa sateessa.....
-
Konekauppias sano joskus 70 luvulla nelivedosta " tää on kuin iso ***** ei välttämätön mutta mukava oleen" Ison puimurin kanssa on usein näin.
-
skn heittelee asiaa myönnän että jäi puimatta 2,3ha ohraa jossa apila alla no kun huomioittee ton mun hurjan "saviseutu" kaluston 2,5m kylvin ja pikku sampo 110ha puituna eikä mitään pikkupoikien satoja vaan niitä mistä ei voi ääneen puhua kun sanovat hulluksi niin siunaan tämän vuoden eu ajan parhaimaksi ja omat toimet täysin 110%
-
skn heittelee asiaa myönnän että jäi puimatta 2,3ha ohraa jossa apila alla no kun huomioittee ton mun hurjan "saviseutu" kaluston 2,5m kylvin ja pikku sampo 110ha puituna eikä mitään pikkupoikien satoja vaan niitä mistä ei voi ääneen puhua kun sanovat hulluksi niin siunaan tämän vuoden eu ajan parhaimaksi ja omat toimet täysin 110%
100hehtoo hehtaarilta kaikkia viljakasveja???? Ollut muuten tänä syksynä enemän sääntö kun poikkeus näillä leveyksillä. On ainakin ens vuodelle myymistä ja miettimistä minne rahat lykkää verottajalta suojaan....
Niin ja HUOM! KUIVANA SE 100HEHTOA per hehtaari, ei tuoreena.
-
jep ja vähä päälle. joosepin satokisa kaura olikohan7230 omat oli vähintään samaa kaliberia .vehnä satoon mun laskupää ei riittäny
-
jep ja vähä päälle. joosepin satokisa kaura olikohan7230 omat oli vähintään samaa kaliberia .vehnä satoon mun laskupää ei riittäny
Kauran satoa nosti järkyttävät hehtopainot. Esinäytteet eri eristä pika-analyysillä anto jo suuntaa kokonaispainoista. Huonoimmassa kauppaan viedyssä erässä hlp oli 59 ja korkein kauppaerä oli 63.3.
-
skn heittelee asiaa myönnän että jäi puimatta 2,3ha ohraa jossa apila alla no kun huomioittee ton mun hurjan "saviseutu" kaluston 2,5m kylvin ja pikku sampo 110ha puituna eikä mitään pikkupoikien satoja vaan niitä mistä ei voi ääneen puhua kun sanovat hulluksi niin siunaan tämän vuoden eu ajan parhaimaksi ja omat toimet täysin 110%
100hehtoo hehtaarilta kaikkia viljakasveja???? Ollut muuten tänä syksynä enemän sääntö kun poikkeus näillä leveyksillä. On ainakin ens vuodelle myymistä ja miettimistä minne rahat lykkää verottajalta suojaan....
Niin ja HUOM! KUIVANA SE 100HEHTOA per hehtaari, ei tuoreena.
Mulla uusi iso kuivuri ja siilotilaa on paljon käyttömäärään nähden mut ei osaa kylvää jyviä oikein päin ku ei tuu satoa...joku vois pitää jonkun kurssin et miten se onnistuu, savea pääosin...
-
Pääomakulut muodostavat nykyään maatalouden kestämättömän kannattavuusongelman, siksi pienemmät tilayksiköt vähitellen yhdistetään suurempiin, mutta pääomakulujen pienentäminen tällä tavalla tuo myös vastineeksi riskin.
-SS-
Joskus -90 luvulla ennen eeuu:ta muistaakseni opetettiin että jos kerran kymmenes vuodes jää osa puimatta on korjuukapasiteetti oikein mitotettu. Ja se tili oli sillon vain siä pellos. Jos ammattietiikka pannaan hyllylle ja raakasti laskemalla tutkii, mikähän olis tänä päivänä tulos?
-
Pisti silmåån viikonloppuna uutisissa ollut luomuviljelijä. Esitteli vehnää?? Joka oli jäänyt veden ja sateen armoille. Kyllä hän sieltä saunakukan ja juolavehnän seasta hakemalla löysi mustan lyhyen vehnän tähkylän jota esitteli kameralle. 1000 euroa tuli tappiota hehtaarilta kun sato jää korjaamatta, näin hän kertoi. Oliko todellisuudessa niin että 1000euroa tuli voittoa kun ei tarvi vihreää paskaa puida ja kuivata?
-
Pääomakulut muodostavat nykyään maatalouden kestämättömän kannattavuusongelman, siksi pienemmät tilayksiköt vähitellen yhdistetään suurempiin, mutta pääomakulujen pienentäminen tällä tavalla tuo myös vastineeksi riskin.
-SS-
Joskus -90 luvulla ennen eeuu:ta muistaakseni opetettiin että jos kerran kymmenes vuodes jää osa puimatta on korjuukapasiteetti oikein mitotettu. Ja se tili oli sillon vain siä pellos. Jos ammattietiikka pannaan hyllylle ja raakasti laskemalla tutkii, mikähän olis tänä päivänä tulos?
Kyllä nuorempi sukupolvi jättää heikkolaatuisemmat erät peltoon ehkä helpommin kuin vanhatisännät aikoinaan, saatava hinta ei välttämättä kata korjuu- , kuivaus- ja rahtikustannuksia. Korjuullahan ei tarvitse tappiota tehdä, niin kuin tukimielessä ?
Ohi ovat ajat,kun punasilmäiset isännät puivat ja kuivasivat yötä päivää silmällistäkään nukkumatta, väsymyksestä melkein hoiperrellen useamman vuorokauden ajan, jos poudista teki tiukkaa.
-SS-
-
Pisti silmåån viikonloppuna uutisissa ollut luomuviljelijä. Esitteli vehnää?? Joka oli jäänyt veden ja sateen armoille. Kyllä hän sieltä saunakukan ja juolavehnän seasta hakemalla löysi mustan lyhyen vehnän tähkylän jota esitteli kameralle. 1000 euroa tuli tappiota hehtaarilta kun sato jää korjaamatta, näin hän kertoi. Oliko todellisuudessa niin että 1000euroa tuli voittoa kun ei tarvi vihreää paskaa puida ja kuivata?
Edellisenä viikonloppuna käänsin karkaisijaa päänupissani. Pitää ajatella vain että tuleepa sentään viherlannoitusta härkäpavuista. Puitua on saatu jo siemenien verran ja ehkä kylvöjen kustannukset, vielä kun saisi puinnit kuitattua. Muita kustannuksia ei olekaan ja tonnin tuet on tilauksessa kun EU:kin loppuu ehkä vasta ensi vuonna. Josjosjosjos.. olisi luonannut, niin olisihan sieltä henkilöauton verran paputiliäkin tullut, mutta minä en tarvitse enkä halua uutta autoa.