Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Zon Reere - 12.07.12 - klo:09:42
-
Elikkästä otsikon mukaiset koneet vertailussa.
Kertokaa molempien koneiden hyviä ja huonoja puolia tekniikaltaan sekä paalauksen sujuvuudeltaan, sekä muuten vain omakohtaisia kokemuksia kyseisistä koneista.
Paalin painojakin voitaisiin vertailla mielellään kuiva-aine% tiedossa.
Tällä hetkellä käytössä Agronic 1302R. Muovit katkeilevat silloin tällöin ja kuivalla tavaralla verkko ei leviä toivotulla tavalla koko paalin leveydelle. Nivelakselin ylikuormakytkin ei päästä koskaan, tosin nykyisin on pultikytkin akseli.
-
Monenlaisella koneella on tullut kokeiltua, mutta fusion on osoittautunut luotettavimmaksi. Muuten kone nyt ei mitenkään erikoinen, syö heinää huonommin kuin vicon. Mutta jos perusvarmaa etsii niin silloin fusion on ratkaisu.
-
Eikös nuo ole eri hintaluokan vehkeitä? Agronicilta ACC Pulse taitaa olla samassa hintaluokassa McHalen kanssa.
-
Eikös nuo ole eri hintaluokan vehkeitä? Agronicilta ACC Pulse taitaa olla samassa hintaluokassa McHalen kanssa.
Vajaa parikymppiä hintaero suoralla kaupalla... Ja molemmilla pystyy tekemään rehupaaleja.
Mut fusioni maksaa Irlannissa 50 tuhatta plus alvi... Ja Suomessa vajaa satku alvilla!
Kateprosentit alkaa olemaan ihan K- ja S-ryhmän luokkaa. ;D
-
2001 Agronic 1302 . Isoimmat ongelmat verkotuksen ja nivelakselin räikän kanssa. 2500n räikkä tuntuu olevan vähän turhan heiveröinen. Traktorissa n. 160hp.
Yhtä 3.2m karhoa ajetaan. Ajonopeus 6-7,5km/h ja välillä sekin on liikaa...
Verkko ei joskus lähde paalin mukaan pyörimään, ja jos tätä ei huomaa ajoissa tulee paali ulos ilman verkkoa, ja sitten hiottaa...
Käärijä toimii ok, Raniwrap muovilla.
-
Muuten kone nyt ei mitenkään erikoinen, syö heinää huonommin kuin vicon. Mutta jos perusvarmaa etsii niin silloin fusion on ratkaisu.
Kui hyvin se viconi oikein syö sitä heinää :o 10metriltä karhotettua olen ajanut eikä ole ollu mitään ongelmaa, karhossakin paljon parantamisen varaa kun on 1-roottorisella kasattu ja uusi kuski. Jontikassa ilmeisesti niin hyvä pohja, ettei se kasaa rehua mukaansa kun kävin ihan katsomassa kuinka lähellä se sitä on enkä havainnut väliä. Se on paha, jos mutkissa liian leveä karho ja nappaa sielä kovasti noukkimen ulkopuolelta enemmän rehua, mutta niin se taitaa olla kaikilla merkeillä.
Meillä päädyttin käytettyyn mchaleen, vaikka mitään järkeä siinä ei ollutkaan. Agronicistä tuli sitten niin huono tarjous, että päätös oli lopulta aika helppo. Loppui hermot siihen ainaiseen remonttiin ja epäluotettavuuteen mitä noiden vanhojen romujen kanssa oli, eikä ole vielä tarvinnut hankintaa katua.
Tuskin agronicin hankintaakaan tarvii katua, uutena saa ihan hyvät takuut ja kone on perusvarma. Mutta kyllä se 1,5t painoerokin jotain merkitsee pidemmän päälle. Agrnonicin noukkimelle taitaa olla turha tarjota yli 6m karhoa.
McHalessa räikkä toimii hyvin. Verkko (130cm kapeammasta ei kokemusta) pitää vain ensimmäisen kerran saada liikkeelle ja rulla pyörii tyhjäksi, kannattaa jättää se jarru ylös ekalla paalilla.
-
Agronicissa kaikenlaista pikkuhäikkää esim. muovit katkeilee ja verkko menee kumitelan ympärille.
Varsinaisia töitä keskeyttäviä vikoja ei ole ollut kuin päävetoakselin laakerin hajoaminen ja päävetoketjun katkeaminen sekä peräportin lukon vantin katkeaminen pari kertaa.
Hyvä paalain aina toimiessaan.
-
Mulla on nytten toista kesää fusion käytössä ja paaleja tähän mennessä tullut 10000
Verkotuksessa ei ole ollut kertaakaan häiriötä! Kunnon muoveilla ei katkoja oo ollu.
Ainoat mitä on vaihdettu niin muovinrikkoanturit molemmat nyt viime viikolla ja sekin vissiin pääsyynä viimevuotinen kinukki kalvo mikä oli tosi huonolaatusta ja katkeili
paalit on todella tiukkoja ja silppu hyvää. Kaikki on karhotettu 3x3.5m
En ees harkitse muita merkkejä kun seuraavan kerran vaihto tulee eteen
-
Minkä verran Erik pitää ajonopeutta kun ajat kolmee karhoo? Ei taida Mchale kakostella, vaikka ne sun karkot ei taida olla pienimmästä päästä...?
Ja mielenkiinosta kysyn, minkä merkkinen nivelakseli ja millanen räikkä mäkkärissä on?
-
Minkä verran Erik pitää ajonopeutta kun ajat kolmee karhoo? Ei taida Mchale kakostella, vaikka ne sun karkot ei taida olla pienimmästä päästä...?
Ja mielenkiinosta kysyn, minkä merkkinen nivelakseli ja millanen räikkä mäkkärissä on?
Tänävuonna mentiin hiljaa, pahimmillaan 2km/h mutta yleisemmin karhosta riippuen se 2-7 km/h
Oon pitäny sen että paalia tulisi vähä reippaan minuutin välein, silloin ne on tiukkoja
Epätasaset karhot on myrkkyä sillon kun sitä tavaraa on oikeen hitostas ja paineet paalaimessa suurella.
En ny muista minkämerkkinen akseli mäkkäris o
-
valtterin kartaani siinä mäkissä on, muistaakseni w2400 sarjaa. Porsi tuosta meidän koneesta toi kardaani 32 000 paalin kohdalla, nyt laitettiin uusi niin jos se kestäisi 60 000 paaliin saakka ;D
-
Mun pitäis noista myös jotain tietää, kahdeksan vuotta ajelin Agronicilla (1302) ja nyt toista vuotta McHalella (Fusion 2).
Agronicissa ekana vuonna kaikenlaista "säätämistä", takuu toimi hyvin kone saatiin kuntoon. Seuraavat kolme vuotta ei tarvinnut kuin rasvaprässiä. Sen jälkeen alko rauta väsyyn ja kaikenlaista pienempää ja vähän isompaakin alko mennä (pidin vuoden liian pitkään). Kone muuten ihan ok, kuiva heinä vaatii hieman tarkkuutta ja joskus "kikkailua". Ranin muovi ja Rondotexin verkko pelas ihan ok.
McHalen kokemukset tähän mennessä tosi positiiviset. Lohkovika oli siinäkin aluksi, kovin homma oli saada miehet ymmärtämään että jopa suuri ja mahtava McHale voi olla rikki. Paikallinen huoltomies kuitenkin toimi mallikelpoisesti ja asia saatiin kohtuudella kuntoon, sen jälkeen ei mitään häikkää. Kaikkia materiaaleja kone syö hyvin ja erityisesti kuivalla heinällä kone on yliveto. Paalin paino koneilla aikalailla sama (mun konetta ei ole koodiviritelty). Suurin ero koneissa on McHalen uskomaton toimintavarmuus. Toimintahäiriöitä (ei vikoja) Mäkkärissä on suunnilleen kesässä saman verran kuin Agronicissa päivässä, (tänä vuonna ei vielä yhtään ainutta).
Itse olin jo henkisesti valmistautunut ostamaan uuden Agronicin, mutta Mäkkäri kauppiailla oli ihan oikeasti halu myydä paalaimia (A-marketissa ollaan vain töissä). Hintaero noiden välillä oli niin pieni että oli pakko kokeilla, ACC olis ollut sitten jo paljon kalliimpi. No onneksi ei A-marketissa kaupankäynti kiinnosta, nyt isännällä hermo lepää ja maha kasvaa kun loppui tuo työpaikkaliikunta. ;)
-
Hyvin pitkälle samanlainen paalainhistoria täällä. Agronikki alko väsymään 8000 paalin jälkeen (vetoaisia poikki, kammionlukot irti, ketjuja poikki...) Häiriöitä agronicissä oli vähän väliä, mutta kyllä niittenkin kans oppi elämään kun oppi niksit. Suuri ongelma oli kuivan oljen paalaaminen, ei meinannut paali pyöriä kammiossa. Nyt mennään toista kesää Fusion kakkosella ja ei oo kyllä yhtään ikävä takas vanhaan, paitsi ehkä paalatessa pehmeää nevaraiviota, agronic pysyi paremmin pinnalla.
Paalien painossa ei ole suurta eroa kun on tullut osteltua agronic paaleja, ehkä n. 50-100kg fusionin hyväksi.
Mutta jos hinta ei ole valintakriteeri niin ehdottomasti McHale!
Mun pitäis noista myös jotain tietää, kahdeksan vuotta ajelin Agronicilla (1302) ja nyt toista vuotta McHalella (Fusion 2).
Agronicissa ekana vuonna kaikenlaista "säätämistä", takuu toimi hyvin kone saatiin kuntoon. Seuraavat kolme vuotta ei tarvinnut kuin rasvaprässiä. Sen jälkeen alko rauta väsyyn ja kaikenlaista pienempää ja vähän isompaakin alko mennä (pidin vuoden liian pitkään). Kone muuten ihan ok, kuiva heinä vaatii hieman tarkkuutta ja joskus "kikkailua". Ranin muovi ja Rondotexin verkko pelas ihan ok.
McHalen kokemukset tähän mennessä tosi positiiviset. Lohkovika oli siinäkin aluksi, kovin homma oli saada miehet ymmärtämään että jopa suuri ja mahtava McHale voi olla rikki. Paikallinen huoltomies kuitenkin toimi mallikelpoisesti ja asia saatiin kohtuudella kuntoon, sen jälkeen ei mitään häikkää. Kaikkia materiaaleja kone syö hyvin ja erityisesti kuivalla heinällä kone on yliveto. Paalin paino koneilla aikalailla sama (mun konetta ei ole koodiviritelty). Suurin ero koneissa on McHalen uskomaton toimintavarmuus. Toimintahäiriöitä (ei vikoja) Mäkkärissä on suunnilleen kesässä saman verran kuin Agronicissa päivässä, (tänä vuonna ei vielä yhtään ainutta).
Itse olin jo henkisesti valmistautunut ostamaan uuden Agronicin, mutta Mäkkäri kauppiailla oli ihan oikeasti halu myydä paalaimia (A-marketissa ollaan vain töissä). Hintaero noiden välillä oli niin pieni että oli pakko kokeilla, ACC olis ollut sitten jo paljon kalliimpi. No onneksi ei A-marketissa kaupankäynti kiinnosta, nyt isännällä hermo lepää ja maha kasvaa kun loppui tuo työpaikkaliikunta. ;)
-
Pientä kommenttia Agronic 1302R paalainkäärimestä, sitä valmistettiin vuosina 2004-2008. 2001- 2003 malli oli peltikuorinen 1302 ja sitten 2009 tuli toinen ärrä perään. Ehkä olisi ollut selkeämpää esittää mallimuutokset selvemmin. Ulkonäköhän ei ole juuri muuttunut, mutta peltien sisällä on tapahtunut yhtä ja toista. Viimeisin malli kantaa vielä HiT- liitettä muovisidonnan merkiksi.
1. Verkon huono levitys tulee monta kertaa huonosta verkon katkaisusta, jonka takia verkkojarrua kiristetään, jotta verkko katkeaisi paremmin. Mutta kun verkkoa kiristetään liikaa, alkaa se kapenemaan ja kierre on valmis. Terän teroitus ja vasteen välyksen säätäminen tasaiseksi auttavat. Joskus vaste saattaa olla kiero, joten se tulee tarkistaa myös keskeltä. Jos verkko ei katkea keskeltä kunnolla, se vedetään väkivalloin poikki ja verkko on jo valmiiksi kapeana terällä.
2. 1302 koneet HiT- mallia lukuun ottamatta laskevat verkon määrää mekaanisesti, joten jos paali ei pyöri kunnolla, menee verkkoa vähemmän kuin ajateltu ja se ei ehkä ehdi levitä tarpeeksi. Hit Ja ACC- mallit laskevat todellista verkon menekkiä ja pitävät terää ylhäällä niin kauan, että tilattu määrä on mennyt.
3. Tänä vuonna on koneissa vakiona olkisarjaan kuuluvat korkeammat telojen harjat. Ne parantavat huomattavasti kuivan heinän, oljen ja läpimärän rehun paalausta. Korkeammat harjat ovat lisättävissä vanhempiinkin koneisiin.
4. Mekaaninen paalikammion lukitus on hyvä, mutta se säädetään helposti väärin. Jos jouset ovat liian tiukalla, tulee koneesta vaikea ajaa, räikkä soi ja lukotkin antautuvat jossain vaiheessa. Toiseksi alimmaiseen reikään, esijännitystä sen verran, että kierteitten välistä näkyy läpi ja paalin tiukkuuden säätö olosuhteiden mukaan paali täynnä anturilla. Varmasti kestää, helppo ajaa ja tiukat paalit.. Stoppia on aina uskottava, jos ajetaan reilusti yli, loppuu lukoista liikevara ja ennen pitkää lukon saranatapit poikki. Kuivaa heinää ja olkea ei ajeta tuorerehusäädöillä.
5. Mahdolliset ketjuongelmat 10.000 paalin kieppeillä johtuvat yleensä em. syystä. 2009 palattiin Tsubakin ketjuihin, RTK:n laatu ei ollut riittävän tasaista. Muu kuin Tsubaki, ei siellä pitkän päälle kestäkään.
6. Karhotus, 2009 mm. noukin ja sullojan pohja uusiutuivat, sitä uudemmissa koneissa 10 metrin karhotin ei ole liioittelua, kunhan karhe mahtuu traktorin mahan alta. Jos ja kun pyöröpaalaukseen halutaan tehoa, on karhotus oikea vaihtoehto. Testiemme mukaan helposti 150 kg lisää paaliin painoa karhotetusta, samalla myös silppu lyhenee.
7. Norjassa on tuplat sademäärät suomeen verrattuna…, joten viime syksynä useassa paikassa Agronic oli ainoa, joka pystyi nielemään heinää ja vielä tekemään paalin läpimärästä ja lyhyestä tavarasta. Pinnalla pysyen.
Erkki K.
-
En nyt hauku agrnocciä huonoksi paalaimeksi, mutta kyllä se painoero näkyy muuallakin kuin pellon raiteissa pidemmän päälle. Oikeastihan Mäkkäriä pitäisi verrata ACC:hen, mutta yleensä acc on paljon kalliimpi kuin mäkkäri.
Täytyy olla oikeesti märät ja kantamattomat pellot että onnistuu mäkkärin upottamaan 650 renkailla. Itsekkin kovasti epäilin, että miten pääsee nevapellolla mikä oli melkein kesäkuuhun asti tulvan peitossa ja rummut tukossa koko kesän, no ei niitä raiteita juuri tullu ja jos tuli niin ne ei olleet sen syvempiä kuin murskaintraktorin jäljiltäkään. 770 maksaa tuhansia enemmän uuteenkin koneeseen, kannattaa todellakin miettiä onko niille oikeasti tarvetta.
Ootko claassia harkinnu? 375 vaikuttaa ainakin paperilla ihan toimivalla. Vastinteriä sais tietenkin olla enemmän.
-
En nyt hauku agrnocciä huonoksi paalaimeksi, mutta kyllä se painoero näkyy muuallakin kuin pellon raiteissa pidemmän päälle. Oikeastihan Mäkkäriä pitäisi verrata ACC:hen, mutta yleensä acc on paljon kalliimpi kuin mäkkäri.
Täytyy olla oikeesti märät ja kantamattomat pellot että onnistuu mäkkärin upottamaan 650 renkailla. Itsekkin kovasti epäilin, että miten pääsee nevapellolla mikä oli melkein kesäkuuhun asti tulvan peitossa ja rummut tukossa koko kesän, no ei niitä raiteita juuri tullu ja jos tuli niin ne ei olleet sen syvempiä kuin murskaintraktorin jäljiltäkään. 770 maksaa tuhansia enemmän uuteenkin koneeseen, kannattaa todellakin miettiä onko niille oikeasti tarvetta.
Ootko claassia harkinnu? 375 vaikuttaa ainakin paperilla ihan toimivalla. Vastinteriä sais tietenkin olla enemmän.
Traktorin rengastusta kannattaisi ensimmäiseksi kattoa... jos traktorin pyörä rikkoo pinnan ni paalaaja tekee raidetta oli rengastus millanen tahansa.
Viimesyksy oli aikamoinen testi koneelle, Marraskuun ensimmäisellä viikolla täysin vesimärkää nuorta apilaa ja mäkki nieli sen ongelmitta ja pysy pinnalla.
Hirvitti vaan ku vesi vaan juoksi paalin kyljistä kun käärijässä pyöri....
-
Pientä kommenttia Agronic 1302R paalainkäärimestä, sitä valmistettiin vuosina 2004-2008. 2001- 2003 malli oli peltikuorinen 1302 ja sitten 2009 tuli toinen ärrä perään. Ehkä olisi ollut selkeämpää esittää mallimuutokset selvemmin. Ulkonäköhän ei ole juuri muuttunut, mutta peltien sisällä on tapahtunut yhtä ja toista. Viimeisin malli kantaa vielä HiT- liitettä muovisidonnan merkiksi.
1. Verkon huono levitys tulee monta kertaa huonosta verkon katkaisusta, jonka takia verkkojarrua kiristetään, jotta verkko katkeaisi paremmin. Mutta kun verkkoa kiristetään liikaa, alkaa se kapenemaan ja kierre on valmis. Terän teroitus ja vasteen välyksen säätäminen tasaiseksi auttavat. Joskus vaste saattaa olla kiero, joten se tulee tarkistaa myös keskeltä. Jos verkko ei katkea keskeltä kunnolla, se vedetään väkivalloin poikki ja verkko on jo valmiiksi kapeana terällä.
2. 1302 koneet HiT- mallia lukuun ottamatta laskevat verkon määrää mekaanisesti, joten jos paali ei pyöri kunnolla, menee verkkoa vähemmän kuin ajateltu ja se ei ehkä ehdi levitä tarpeeksi. Hit Ja ACC- mallit laskevat todellista verkon menekkiä ja pitävät terää ylhäällä niin kauan, että tilattu määrä on mennyt.
3. Tänä vuonna on koneissa vakiona olkisarjaan kuuluvat korkeammat telojen harjat. Ne parantavat huomattavasti kuivan heinän, oljen ja läpimärän rehun paalausta. Korkeammat harjat ovat lisättävissä vanhempiinkin koneisiin.
4. Mekaaninen paalikammion lukitus on hyvä, mutta se säädetään helposti väärin. Jos jouset ovat liian tiukalla, tulee koneesta vaikea ajaa, räikkä soi ja lukotkin antautuvat jossain vaiheessa. Toiseksi alimmaiseen reikään, esijännitystä sen verran, että kierteitten välistä näkyy läpi ja paalin tiukkuuden säätö olosuhteiden mukaan paali täynnä anturilla. Varmasti kestää, helppo ajaa ja tiukat paalit.. Stoppia on aina uskottava, jos ajetaan reilusti yli, loppuu lukoista liikevara ja ennen pitkää lukon saranatapit poikki. Kuivaa heinää ja olkea ei ajeta tuorerehusäädöillä.
5. Mahdolliset ketjuongelmat 10.000 paalin kieppeillä johtuvat yleensä em. syystä. 2009 palattiin Tsubakin ketjuihin, RTK:n laatu ei ollut riittävän tasaista. Muu kuin Tsubaki, ei siellä pitkän päälle kestäkään.
6. Karhotus, 2009 mm. noukin ja sullojan pohja uusiutuivat, sitä uudemmissa koneissa 10 metrin karhotin ei ole liioittelua, kunhan karhe mahtuu traktorin mahan alta. Jos ja kun pyöröpaalaukseen halutaan tehoa, on karhotus oikea vaihtoehto. Testiemme mukaan helposti 150 kg lisää paaliin painoa karhotetusta, samalla myös silppu lyhenee.
7. Norjassa on tuplat sademäärät suomeen verrattuna…, joten viime syksynä useassa paikassa Agronic oli ainoa, joka pystyi nielemään heinää ja vielä tekemään paalin läpimärästä ja lyhyestä tavarasta. Pinnalla pysyen.
Erkki K.
Onko tuo olkisarja vaan semmoset lattaraudan pätkät, mitkä hitsataan teloihin kiinni?? Onko ihan tavallista rautaa vai jotain kovempaa??
Viime kesänä teki varmaan parikymmentä kertaa semmosen tempun, että lähes täysi lopetti pyörimisen kammiossa.. Nuo raudanpätkät saattas helpottaa tilannetta..
-
www.facebook.com/photo.php?fbid=500118820030061&set=a.313870698654875.70074.121216271253653&type=1&theater
Ei ne ihan tavalliset lattaraudat ole , lisäksi voi laittaa takakammion palkin kohalle kammion puolelle pellin , joka estää tavaran pursuamisen kammiosta pois.
-
1302, -05 ja 25 000 ajetun koneen käypä hinta on? Ei vissiin enää paljoa, onko 15 verolla lähellä?
-
1302, -05 ja 25 000 ajetun koneen käypä hinta on? Ei vissiin enää paljoa, onko 15 verolla lähellä?
Kyllä tosta saa helposti 20 verolla.
-
15 000-20 000 ulkoisesta habituksesta ja peruskorjausten / huoltojen määrästä riippuen.