Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: realisti - 10.07.12 - klo:13:39
-
jonkinlainen itsetutkiskelun paikka tuli taas kun kylvöjä katsoi. Tänä vuonna näyttäisi takapyöräkoneilla suhailevat olevan altavastaajan asemassa kun vertaa vastaavissa oloissa tehtyyn sivupyörä/ vantaat viimeisenä kylvöön.
Onko takapyöräkone sittenkään se oikea ratkaisu? Vai olisiko kylvökoneessa oltava vantaat viimeisenä, ja talossa kunnon jyrä jota käytetään tarpeen mukaan? Myös suoraan kynnökseen kylvö jyrsin / puhallinkone yhdistelmällä kiinnostaisi kun on nähnyt tulokset naapurissa, ne kasvustot on luomuna parempia kuin naapurin tehoisännän takapyöräkone-kylvökset.
Ja pitäisikö kylvölaitteessa olla lannoitelaatikkoa ollenkaan? Vaa´alla varustetulla viskalla kun saa lannoitteet nopeasti levälleen oraille tarpeen mukaan eikä lannoitelogistiikka hidastaisi kylvöä. Pelkkä kylvökone voisikin olla hyvin nostolaitteissa joko jyrsimen kanssa tai ilman, ja koska paino on kohtuullinen voisi leveyttä olla sitten 4m sijasta vaikka 6m. Ja tuollaisen 6m nostolaitepuhallinkoneen hinnalla ei saa edes hyvää käytettyä 4m rapidia.
-
Ei mitään vikaa takapyöräkoneella kylvetyissä, kostealle pellolle ei saa vain mennä, vaikka kuinka olisi "pakko" :) Jos mentävä, sitten käyttöön pneuma tms. ja äkeellä/lapiorullaäkeellä siemenet piiloon. Toimii :)
Aika monen isännän kylvöksiä katellut ruiskun kanssa ja kylvöksissä on eroja, ja ne erot johtuu ihan muusta kuin kylvötavasta tai koneesta :)
-
Itse ajattelin ensikesänä taas laittaa viljaa 3 vuoden jälkeen. Kylvön ajattelin suorittaa bögballella, pitää tehdä siihen vain lisä laidat että sopii 3-4 suursäkkiä kerralla. Ajaa sen verran pienemmällä saadöllä että pakko ajella ristiin niin kylvöstä tulee suht tasainen.
Multauksen tekee sitten vaikka potilan äkeellä tai ostaa kunnon jyrän missä etulata.
-
Kyllä minä sellaisesta koneesta pidän, jossa siemenkylvövantaiden jälkeen on pelkät jyräpyörät eikä koko koneen painolla tiivistetä maata. Pieni tiivistys on hyvästä, mutta liika on liikaa. Liian kosteana ei saisi mennä millekään maalajille. Oikeilla savimailla en oikein luottaisi tuohon siementen pintaan ripottamisella ja sen jälkeen äkeellä multaamiseen. Jos sitten tuleekin kuivaa, niin osa jää itämättä, osa itää ja kuolee pian kuivuuteen ja vain muokkauskerroksen pohjalle päätyvät säilynevät hengissä. Lannoitteiden multaaminen onnistuu paremmin tuolla systeemillä, mutta se vaatii yhden lisäkuskin ajamaan pintalevitintä ja mahdollisesti toisen hoitamaan lannoitteiden kuljetusta. Semmoinen harmaa muistikuva on, että Yara olisi pari kolme vuotta sitten tehnyt jonkin sortin kokeen lannoitteen levitystavoista. Sijoituslannoitus oli paras, pintaan ja multaamatta jätetty huonoin.
Se on kyllä ihan totta, että lopputulos riippuu enemmän muusta kuin kylvötekniikasta. Suurin syy taitaa olla ratin ja penkin välistä tai tuvan pöydän ääressä, toisena taitaa tulla maalaji+viljelyhistoria.
-
Suojaviljakaurat levitin bögballella ja apulannat samalla, hiukan lapiolla sekasi. Multaus tuli kun ajelin vannaskoneella heinänsiemenet heti perään. Ei se nyt ihan täydelliseltä näytä mutta ittelle kelpaa ja oli joutusa homma.
Jyrä olis kiva kylvökoneen perässä, se jäi tekemättä kun laitoin pään tyynyyn.
-
Se on kyllä ihan totta, että lopputulos riippuu enemmän muusta kuin kylvötekniikasta. Suurin syy taitaa olla ratin ja penkin välistä tai tuvan pöydän ääressä, toisena taitaa tulla maalaji+viljelyhistoria.
Noin se on. Toisena tosiaan maalajit+historia. Tosin tähänkin vaikuttaa todella paljon tuo ensimmäinen... Maalajista riippumatta löytyy ihan jokapaikasta ympäri Suomea onnistuneita ja epäonnistuneita kylvöksiä, ja se perimmäinen syy ratin ja penkin välissä.
Peltoa, ojitusta, maanrakennetta, kelejä ym. ihan turha syyttää, perimmäinen syy isännässä :)
Nimimerkillä eilen laitettiin viljavuuspalveluun kasvustonäytteitä, mistä johtuu tietyt värierot kasvustossa. Ellei mittaa/tutki, ei voi parempaa satoa saada :)
-
Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.
Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).
-
Tää vuosi aika vaikea...tosin suurin osa onnistui kuitenkin aika hyvin.
Mites on,onko joku selvitellyt nestelannoitusvaihtoehtoa?Ajatuksena esim.4m pelkkä pakkerikylvökone,siihen lannoiteruiskutus eteen?
-
Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.
Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).
Multa löytyisi EDULLINEN lautasmuokkain kokoluokkaan 5-6m !
-
Mulla ei ole vielä kertaakaan mennyt pieleen vanhanaikaisella kiekkovannaskoneella. Tai no... Myönnän että 2,3% kylvöistä menee aina pieleen... Maa on niissä paikoissa metsän varjostamaa ja hyvin märkää. Ne pitää kylvää väkisin viikkoa liian aikaisin, mut ei niille juuri apulantaakaan anneta ::)
Ja kaikki jyrätään. Jos maa on rutikuivaa, niin heti kylvön perään, jos kosteaa niin sitten odotellaan "tovi". Takapyöräkoneen ongelma on se, että se jyrää pellon aina heti. Jos vantaat kaivavat kuraa pinnalle, niin pelto rapataan helpolla piloille :o
-> Tätä näki taas tänä vuonna todella paljon. Ja jäläki on hirveää :o
-
Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.
Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).
Multa löytyisi EDULLINEN lautasmuokkain kokoluokkaan 5-6m !
Linkkiä, kuvaa, merkki? Kylvöön käytettävässä lautasmuokkarissa on tiettyjä vaatimuksia (ainakin mulla). Esim. Vääterin hinattavat ei tule kysymykseenkään.
Ilman muuta kiinnostaa. Sen voin kokemuksesta sanoa, että He-Va on hyvä, Ruottista olen muutamaa 5 metristä jo katsellu.
-
Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.
Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).
Miten kivienkeräys tehdään lautasmuokkarilla? Painetaan upoksiin vai jääkö ne nalkkiin lautasten väliin?
-
www.staltech.biz. Ensimmäiset koneet on sievissä viikon päästä.
-
Mites on,onko joku selvitellyt nestelannoitusvaihtoehtoa?
Hiven oy aloittanut nestelannosten myynnin. Kuuntelin Okrassa aika pitkään kun niitä jo hieman kokeillut pohti käytön lisäämistä. Kuulosti siltä, että toimii pienellä opettelulla. Se jäi mieleen, että nestelannoituksessa ei saa sotkea vaikutustapaa: maan vai lehtien kautta. Ainoa ongelmakohta voi olla kalium, johon ainakaan silloin Hiven oy:lla ei ollut parempaa ajatusta kuin rakeistettu kalisuola lannoitteen levittemillä.
-
jonkinlainen itsetutkiskelun paikka tuli taas kun kylvöjä katsoi. Tänä vuonna näyttäisi takapyöräkoneilla suhailevat olevan altavastaajan asemassa kun vertaa vastaavissa oloissa tehtyyn sivupyörä/ vantaat viimeisenä kylvöön.
Onko takapyöräkone sittenkään se oikea ratkaisu? Vai olisiko kylvökoneessa oltava vantaat viimeisenä, ja talossa kunnon jyrä jota käytetään tarpeen mukaan? Myös suoraan kynnökseen kylvö jyrsin / puhallinkone yhdistelmällä kiinnostaisi kun on nähnyt tulokset naapurissa, ne kasvustot on luomuna parempia kuin naapurin tehoisännän takapyöräkone-kylvökset.
Ja pitäisikö kylvölaitteessa olla lannoitelaatikkoa ollenkaan? Vaa´alla varustetulla viskalla kun saa lannoitteet nopeasti levälleen oraille tarpeen mukaan eikä lannoitelogistiikka hidastaisi kylvöä. Pelkkä kylvökone voisikin olla hyvin nostolaitteissa joko jyrsimen kanssa tai ilman, ja koska paino on kohtuullinen voisi leveyttä olla sitten 4m sijasta vaikka 6m. Ja tuollaisen 6m nostolaitepuhallinkoneen hinnalla ei saa edes hyvää käytettyä 4m rapidia.
En tiedä johtuuko kylvökoneesta vai mistä, mutta samana päivänä vierekkäiset rinnelohkot tänä keväänä kylvettynä on sivupyöräkoneella paljon parempi kasvusto.
-
En nyt jaksa kamalasti taistelemaan ruveta, mutta tänä vuonna samoissa oloissa sivupyöräkylvöt oli vaan paremmat. Jos kunnon keliä olisi odottanut, olisi vieläkin kylvöt tekemättä.
-
Vuodet eivät ole veljeksiä. Tänä vuonna kevät kyntäjiä ja sivupyöräkoneilevia on säät hellineet, minitil ja suorakylvö kasvustot pääasiassa surkeita. Ojituksesta, pH:sta ja viljavuudesta se lähtee. Vaikka ojitus ja muotoilut olisivat kunnossa, ei se poista esimerkiksi hivenainepuutoksesta aiheutuvaa stressiä. Minimitekijä, minimitekijä...
Kyntämällä ja nostolaitekoneella mennään vielä näillä aloilla ja kaikki jyrätään. Tänä vuonna oli ensi kertaa käytössä siipivantaat ja kokemukset positiivisia. Tuuheat kasvustot tulee ja keväällä vannas tiivistää sopivasti vaon pohjaa. Minitil hommiin ja jäykille maille ei varmaan parhaat mahdolliset. Keväällä osa apulannoista levitettiin pintaan ennen äestämistä. Tämä sen takia, että viime syksynä erään liikkeen poistomyynnistä sai erittäin edullisesti Y6:a. 200 kg pintaan ja reilut 200 Y1:ä sijoittamalla. Oraat olivat mielestäni erittäin pirteät, epäilen syyksi sen että kylvökerroksessa on ollut tasainen määrä typpeä ja fosforia siemenille ikäänkuin starttiboosterina. En vuodeksi ehkä starttilannoitevarustus.
-
Ei voi yleistää, kun olosuhteet vaihtelee niin valtavasti. Omat kokemukset nostolaitelaahavannas kaudelta oli sellaiset, että viimeiset kylvöt tahtoi aina epäonnistua, kun maat kuivui liikaa. Ei auttanut tasausäestykset ja jyräykset jne. Rapidi aikakaudella voi antaa peltojen kuivahtaa, koska sitten kun homma alkaa, niin valmista tulee myös todella rivakasti. Kyllä tuolla takapyöräkoneen jyräysominaisuudella on siunauksellinen vaikutus, mutta isännällä täytyy olla malttia odottaa oikeaa hetkeä. Ajoituksen kohdistaminen onnistuu tehokkaan koneen kanssa paremmin. Sitten kun tuon ajoituksen hallinnan oppi paremmin, niin alkoi päisteissäkin vilja kasvaa paremmin. Päisteet tulee kylvettyä viimeiseksi, mutta en ole enää varma, että onko silläkään merkitystä, kun vaan maa on sopivan kuivaa. Pitäisi taas kokeilla päisteiden kylvöä ekana.
-
Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.
Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).
Multa löytyisi EDULLINEN lautasmuokkain kokoluokkaan 5-6m !
Linkkiä, kuvaa, merkki? Kylvöön käytettävässä lautasmuokkarissa on tiettyjä vaatimuksia (ainakin mulla). Esim. Vääterin hinattavat ei tule kysymykseenkään.
Ilman muuta kiinnostaa. Sen voin kokemuksesta sanoa, että He-Va on hyvä, Ruottista olen muutamaa 5 metristä jo katsellu.
Kerran multailin siemeniä rupinilla, en toista kertaa. Oisko katros hyvä multaukseen, kun siinä saa kiekot kulkemaan peräkkäin, haja harjakylvö...vai harja hajakylvökö se sittenkin olis...ja niitä saa kuuden metrin nostolaiteversioina...
-
Sivupyöräkylvöä on tullut harrastettua tähän asti, ja tänä keväänä katosi halu vaihtaa takapyöräkoneeseen. Kaksi kevättä meni ilman jyrsintä paremman äkeen hankinnan jälkeen, mutta taidan ensi keväänä ottaa vanhan hyvän sivupyöräkonejyrsinkylvön käyttöön. Hidasta, mutta tulokset puhuvat jyrsimen puolesta, kun kylvettävää ei ole kuin noin 70 ha ensi keväänä niin se nyt on sama millä tuon alan kylvää kunhan tulee hyvä.
Oli tuossa välillä suorakylvökonekin pari kevättä mutta ei ollut sopiva menetelmä näillä sekalaisilla savikoilla.
-
jonkinlainen itsetutkiskelun paikka tuli taas kun kylvöjä katsoi. Tänä vuonna näyttäisi takapyöräkoneilla suhailevat olevan altavastaajan asemassa kun vertaa vastaavissa oloissa tehtyyn sivupyörä/ vantaat viimeisenä kylvöön.
Onko takapyöräkone sittenkään se oikea ratkaisu? Vai olisiko kylvökoneessa oltava vantaat viimeisenä, ja talossa kunnon jyrä jota käytetään tarpeen mukaan? Myös suoraan kynnökseen kylvö jyrsin / puhallinkone yhdistelmällä kiinnostaisi kun on nähnyt tulokset naapurissa, ne kasvustot on luomuna parempia kuin naapurin tehoisännän takapyöräkone-kylvökset.
Ja pitäisikö kylvölaitteessa olla lannoitelaatikkoa ollenkaan? Vaa´alla varustetulla viskalla kun saa lannoitteet nopeasti levälleen oraille tarpeen mukaan eikä lannoitelogistiikka hidastaisi kylvöä. Pelkkä kylvökone voisikin olla hyvin nostolaitteissa joko jyrsimen kanssa tai ilman, ja koska paino on kohtuullinen voisi leveyttä olla sitten 4m sijasta vaikka 6m. Ja tuollaisen 6m nostolaitepuhallinkoneen hinnalla ei saa edes hyvää käytettyä 4m rapidia.
Sä hätäilit liian märkään, sitä takapyöräkone ei anna anteeksi ;)
-
Sama menetelmä ollut käytössä kohta kymmenen vuotta. Eka äestys lapiorullalla (mullataan myös mahdollinen kuivalanta), sitten siemenet ja lannoitteet Amazonella ( 2200 l ). Toinen muokkaus, siementen/lannoitteiden multaus, jyräys ja kivienkeräys lautasmuokkarilla (kaikki yhdellä ajokerralla).
Vredo-miehet jos ajaa lietteen sängelle ei tarvii tuota ekaa muokkaustakaan.
Menetelmää ei ole aikomustakaan vaihtaa, vielä kun raskisi ostaa isomman lautasmuokkarin (väh. 5m.).
Miten kivienkeräys tehdään lautasmuokkarilla? Painetaan upoksiin vai jääkö ne nalkkiin lautasten väliin?
Jep, pätkitään kaikki päätä pienemmät takasin maahan, siellähän ne on olleet jo tuhansia vuosia. Viljalla ei ole mitään merkitystä niillä kivillä, kunhan ne vain eivät ole irtonaisia, eli siis juntattu takasin kiinni maahan.
Ne lohkot joille tulee nurmi on tietenkin asia erikseen, ne kerätään karhulla ja vielä jyrätään erikseen (oikealla jyrällä). Mulla jäis kylvöt tekemättä joka vuosi, jos alkaisin noiden kivien kanssa vehtaamaan. Vanha Spedeläinen viisaus:" Se ei haittaa, se ei näkyä..."
Greenpwr:lle. En tiedä minkälaisilla varusteilla sun Rubini on, mutta sen voin sanoa että tohon lautasmuokkarikylvöön pitää ihan oikeasti paneutua. Moni ihaillut pellon reunalla kasvustoja ja ajellut seuraavana vuonna omat viljansa muokkarilla ihan vituiksi. Joillakin muokkareilla se ei myöskään vain voi onnistua.
Realistille: Linkin kuvissa oleva hinattavamuokkari näyttää ihan asialliselta muokkaukseen. Kylvöä varten siihen pitäis saada erilaiset kiekot, teräslevy jyrä, hydraulinen syvyydensäätö ja paaaljon isommat pyörät.
-
jonkinlainen itsetutkiskelun paikka tuli taas kun kylvöjä katsoi. Tänä vuonna näyttäisi takapyöräkoneilla suhailevat olevan altavastaajan asemassa kun vertaa vastaavissa oloissa tehtyyn sivupyörä/ vantaat viimeisenä kylvöön.
Onko takapyöräkone sittenkään se oikea ratkaisu? Vai olisiko kylvökoneessa oltava vantaat viimeisenä, ja talossa kunnon jyrä jota käytetään tarpeen mukaan? Myös suoraan kynnökseen kylvö jyrsin / puhallinkone yhdistelmällä kiinnostaisi kun on nähnyt tulokset naapurissa, ne kasvustot on luomuna parempia kuin naapurin tehoisännän takapyöräkone-kylvökset.
Ja pitäisikö kylvölaitteessa olla lannoitelaatikkoa ollenkaan? Vaa´alla varustetulla viskalla kun saa lannoitteet nopeasti levälleen oraille tarpeen mukaan eikä lannoitelogistiikka hidastaisi kylvöä. Pelkkä kylvökone voisikin olla hyvin nostolaitteissa joko jyrsimen kanssa tai ilman, ja koska paino on kohtuullinen voisi leveyttä olla sitten 4m sijasta vaikka 6m. Ja tuollaisen 6m nostolaitepuhallinkoneen hinnalla ei saa edes hyvää käytettyä 4m rapidia.
Sä hätäilit liian märkään, sitä takapyöräkone ei anna anteeksi ;)
--hämmästyttävintä on,että tänä vuonna osassa jopa kylvön päälle hiesusaveen tulleet kaatosateetkin on annettu anteeksi.Osassa ei.
-
jonkinlainen itsetutkiskelun paikka tuli taas kun kylvöjä katsoi. Tänä vuonna näyttäisi takapyöräkoneilla suhailevat olevan altavastaajan asemassa kun vertaa vastaavissa oloissa tehtyyn sivupyörä/ vantaat viimeisenä kylvöön.
En tunnusta mitään, ainakin omat takapyöräkylvöt mielestäni onnistuneet vaikka vähän (mutta vain vähän) turhan märkään vedettiinkin käytännössä kaikki.
Ero ei välttämättä johdu ihan pelkästään kylvökoneesta, tai ainakaan niin etteikö takapyöräkoneellakin voisi onnistua myös kosteissa oloissa.
Pari juttua joita ei välttämättä ole tulleet ajatelleeksi:
1) Jos on märkää, takapyöräkoneen isoja säiliöitä ei ole mikään pakko mättää aivan täyteen. Säiliössä olevan tavaran määrä vaikuttaa suoraan tiivistysvaikutukseen. Jos säiliöön laittaa tavaraa vain saman verran mitä mahduisi vastaavaan sivupyöräkoneeseen, ei tallominenkaan ole ratkaisevasti pahempaa.
2) Takapyörien ilmanpaine vaikuttaa samalla tavalla kuin muissakin renkaissa - mitä isompi paine sitä tehokkaampi tiivistäminen. Jos olosuhteet on märkiä eikä tankkia mätä aivan täyteen, ainakin tumen 'sileistä' renkaista näyttäisi voivan laskea paineet alle yhden jolloin takapyörät ei enää juurikaan tiivistä. Aikamoinen homma toisin noita rengaspaineita säädellä, kun on toistakymmentä rengasta..
-
Greenpwr:lle. En tiedä minkälaisilla varusteilla sun Rubini on, mutta sen voin sanoa että tohon lautasmuokkarikylvöön pitää ihan oikeasti paneutua. Moni ihaillut pellon reunalla kasvustoja ja ajellut seuraavana vuonna omat viljansa muokkarilla ihan vituiksi. Joillakin muokkareilla se ei myöskään vain voi onnistua.
Jos hajanaisia peitellä haluaa, niin lappulata jyrä aikas hyvä semmoseen. Kaksoisvarpajyrä takana, tiivistää kylvö/muokkauskerroksen pohjaa, mutta pintamaa jääpi löysempään, agrilla systemi ähvä rapitilla saa sitten hieman pintaakin hipsittyä sileemmäks.
-
Syysviljat vois olla parempi kylvää sivupyöräkoneella. ???
-
Pitäiskö ne tiivistyspyörät olla kylvövantaiden etupuolella?
-
Syysviljat vois olla parempi kylvää sivupyöräkoneella. ???
Syyskylvössä ei saada sadonlisää sijoituslannoituksesta.
Lannoite vaan viskurilla ja rautapyöräjukolla hybridirukiit perään. ;D
-
Syysviljat vois olla parempi kylvää sivupyöräkoneella. ???
Syyskylvössä ei saada sadonlisää sijoituslannoituksesta.
Lannoite vaan viskurilla ja rautapyöräjukolla hybridirukiit perään. ;D
jaksais vaan kyntää,muuten ei hydriidi onnistu.
-
Greenpwr:lle. En tiedä minkälaisilla varusteilla sun Rubini on, mutta sen voin sanoa että tohon lautasmuokkarikylvöön pitää ihan oikeasti paneutua. Moni ihaillut pellon reunalla kasvustoja ja ajellut seuraavana vuonna omat viljansa muokkarilla ihan vituiksi. Joillakin muokkareilla se ei myöskään vain voi onnistua.
Jos hajanaisia peitellä haluaa, niin lappulata jyrä aikas hyvä semmoseen. Kaksoisvarpajyrä takana, tiivistää kylvö/muokkauskerroksen pohjaa, mutta pintamaa jääpi löysempään, agrilla systemi ähvä rapitilla saa sitten hieman pintaakin hipsittyä sileemmäks.
Oletko kokeillut ? Mun mielestä lata ei multaa, vaan "kasaa" siemenet painanteisiin, hajakylvöstä tulee läjäkylvöä?
Voihan niitä siemeniä multailla monilla eri koneilla, mut tossa mun menetelmässä olenaisin asia on työnsäästö, koetetaan tehdä mahdollisimman monta työvaihetta yhdellä kertaa. Ei mun mielestä noissa "kikkailu" kylvöissä ole mitään järkeä jos sillä ei saavuteta olenaista eroa/säästöä perinteisiin menetelmiin nähden.
-
Ei jyrällä pysty multaamaan muuta kuin heinänsiemenet. Tai en tiiä, jos on tarpeeksi harva crossboard nii voipi onnistua. Tasainen lata kasaa siemenet mukaansa. Oli hassun näköistä kun kerran kokeilin multaamista nostattamalla vaan karhin etureunaa hieman ylemmäs ::)
Multaus suoritetaan 90% kronoksella, viskalla pintaan levitetyille siemenille. Kasvaa aivan riittävän hyvin suojana nurmelle. Ei ole siis mitään hajua satotasoista, kun ei ole ikinä puitu.
-
Greenpwr:lle. En tiedä minkälaisilla varusteilla sun Rubini on, mutta sen voin sanoa että tohon lautasmuokkarikylvöön pitää ihan oikeasti paneutua. Moni ihaillut pellon reunalla kasvustoja ja ajellut seuraavana vuonna omat viljansa muokkarilla ihan vituiksi. Joillakin muokkareilla se ei myöskään vain voi onnistua.
Jos hajanaisia peitellä haluaa, niin lappulata jyrä aikas hyvä semmoseen. Kaksoisvarpajyrä takana, tiivistää kylvö/muokkauskerroksen pohjaa, mutta pintamaa jääpi löysempään, agrilla systemi ähvä rapitilla saa sitten hieman pintaakin hipsittyä sileemmäks.
Oletko kokeillut ? Mun mielestä lata ei multaa, vaan "kasaa" siemenet painanteisiin, hajakylvöstä tulee läjäkylvöä?
Voihan niitä siemeniä multailla monilla eri koneilla, mut tossa mun menetelmässä olenaisin asia on työnsäästö, koetetaan tehdä mahdollisimman monta työvaihetta yhdellä kertaa. Ei mun mielestä noissa "kikkailu" kylvöissä ole mitään järkeä jos sillä ei saavuteta olenaista eroa/säästöä perinteisiin menetelmiin nähden.
Olen, muutaman vuoden, rexiuksella treenaillut...viljat pintaan ja heinän siemenet ladan jälkeen...samalla koneella, modailtu ylö-pneuma aisalla ja pätkä jukon siemenlaatikkoa hs-laitteena.
-
Syysviljat vois olla parempi kylvää sivupyöräkoneella. ???
Syyskylvössä ei saada sadonlisää sijoituslannoituksesta.
Mihinkäs tämä muuten perustuu?
Siihen että syksyllä lämpimämmässä maassa on fosfori paremmin käytössä kuin kevät kylvöillä ja syysviljojen laajempi juuristo sitä ottaa paremmin vai mihin?
-
Sellaisia tuloksia aikoinaan sijoituslannoituskokeissa saatiin. Syksyllä useimmiten sataa, eikä syysvilja kauheasti syksyllä ravinteita tarvitsekaan ja kevääksi ne on varmasti sulaneet.
Olemassaoleva konekanta on sitten ohjannut myös syyskylvöihin kombikoneella. 70-luvulla tarkimmat viljelijät pudottivat jyräpyörastönkin syyskylvöissä pois.
Tästä syystä ei etelämpänä ole sijoituslannoitus yleistynyt. Ne viljelevät pääsääntöisesti syysviljoja.
-
Kyllähän totuus on, että on aivan sama millä kylvötekniikalla kylvetään jos lohkot eivät ole kunnossa!!
Kaikki lähtee vesitaloudesta. Sen pitää pelata, niin että valtaoja vetää, piiriojat ja salaojat on auki sekä pellon pinnanmuotoilu on kunnossa.
Toisena tulee ravinteet, ne pitää olla kunnossa hiveniä myöten.
Kolmanneksi tärkein lenkki on viljelykierto. Sillä pidetään taudit loitolla, ylläpidetään hyvää maan rakennetta ja annetaan joissain tapauksissa lisäravinteita seuraavalle kasville.
Väitän, että vähintään 80 prosentilla Suomen pelloista on joku noista tai jopa kaikki kolmesta asiasta perseellään! Noista asioista puhutaan vaan järkyttävän vähän! Sitten täällä murehditaan millä koneella kylvetään ja miten ruiskutellaan jne. Niilläpä ei siihen lopulliseen satotasoon ole läheskään niin paljon merkitystä kuin noilla kolmella edellä mainitulla!On aina helppo tietenkin syyttää konetta tai vääriä lajikkeita/aineita, kun vika ongelmiin löytyisi ihan jostain muualta.
-
Simpauttaja puhuu asiaa... Koneet on tekniikaltaan ja ominaisuuksiltaa kuitenkin niin lähellä toisiaan että mitään ylivoimaista etua tuskin löytyy toisiinsa nähden. Menetelmillä paljon isompi merkitys kuin koneiden värillä ::)
Jokaisella on varmasti olemassa niitä huonompia peltoja ja mitä itse on tullut huomattua niin vesitaloudessa pahimmat ongelmat näissä tapauksissa. Pääsääntöisesti ojitukset on kunnossa ja ongelmat vesitaloudessa lähinnä paikallisia pieniä plänttejä joille ei taloudellisesti ajatellen viitsi tehdä mitään.
-
Multa löytyisi EDULLINEN lautasmuokkain kokoluokkaan 5-6m !
Jos määkin sitte: :o
www.kivilankone.fi
http://katalog.rolmako.eu/
-
täytyy tunnustaa että tuo sun rolmako on tosi asiallisen näköinen! Eiköhän me pienmaahantuojat laiteta keskusliikkeet ahtaalle.
-
täytyy tunnustaa että tuo sun rolmako on tosi asiallisen näköinen! Eiköhän me pienmaahantuojat laiteta keskusliikkeet ahtaalle.
Jep!
Okran aikana useampi kotimainen paja kävi kattelemassa koneita kameran kanssa. :o
-
Multa löytyisi EDULLINEN lautasmuokkain kokoluokkaan 5-6m !
Jos määkin sitte: :o
www.kivilankone.fi
http://katalog.rolmako.eu/
No niin... Nyt alkoi näyttää jo mielenkiintoiselta.
-
Huomaa sitten että meillä on kanssa monia varustevaihtoehtoja joilla konetta saadaan ittelle sopivaksi.
-
Kyllähän totuus on, että on aivan sama millä kylvötekniikalla kylvetään jos lohkot eivät ole kunnossa!!
Kaikki lähtee vesitaloudesta. Sen pitää pelata, niin että valtaoja vetää, piiriojat ja salaojat on auki sekä pellon pinnanmuotoilu on kunnossa.
Toisena tulee ravinteet, ne pitää olla kunnossa hiveniä myöten.
Kolmanneksi tärkein lenkki on viljelykierto. Sillä pidetään taudit loitolla, ylläpidetään hyvää maan rakennetta ja annetaan joissain tapauksissa lisäravinteita seuraavalle kasville.
Väitän, että vähintään 80 prosentilla Suomen pelloista on joku noista tai jopa kaikki kolmesta asiasta perseellään! Noista asioista puhutaan vaan järkyttävän vähän! Sitten täällä murehditaan millä koneella kylvetään ja miten ruiskutellaan jne. Niilläpä ei siihen lopulliseen satotasoon ole läheskään niin paljon merkitystä kuin noilla kolmella edellä mainitulla!On aina helppo tietenkin syyttää konetta tai vääriä lajikkeita/aineita, kun vika ongelmiin löytyisi ihan jostain muualta.
Tämähän on täysin totta!
Mutta
Tänä keväänä joutui niitä hyviä ja kuiviakin lohkoja kylvämään päivän pari liian aikaisin. Jos olis odottanut ne täydelliseen kuntoon olis kylvöaika loppunut ennen viimeisten kylvöjä. Joo joo märälle pellolle ei saa mennä jne. jne. Olisko ollu parempi jättää esim. 50ha kylvämättä? Jos kylvettävää on 20ha voi tietysti odottaa aina ihanne kylvöpäivää, kun kaikki on kylvetty paris päiväs pienelläkin kalustolla. Sitten kun kylvettävää on 100,200,300,400 hehtaaria niin voi joskus joutua tekemään tiettyjä ratkaisuja.
-
täytyy tunnustaa että tuo sun rolmako on tosi asiallisen näköinen! Eiköhän me pienmaahantuojat laiteta keskusliikkeet ahtaalle.
Jep!
Okran aikana useampi kotimainen paja kävi kattelemassa koneita kameran kanssa. :o
Ei viitsitä lähteä edes ulkomaille kopioimaan. Kaikki pitää tulla valmiina käteen :D
-
22 vuotta sivupyörä hinattavalla ja ensimäänen kevät jyräkombilla,niin
musta tuntuu notta realisti jälijillä.
-
täytyy tunnustaa että tuo sun rolmako on tosi asiallisen näköinen! Eiköhän me pienmaahantuojat laiteta keskusliikkeet ahtaalle.
Jep!
Okran aikana useampi kotimainen paja kävi kattelemassa koneita kameran kanssa. :o
Ei viitsitä lähteä edes ulkomaille kopioimaan. Kaikki pitää tulla valmiina käteen :D
Ja hiukan kevennetään tuosta ja pistetään tuohon hiukan halvemmat osat.. Ja niin on taas kotimainen UUTUUS kaupoissa ja näyttelyissä ja hinta vähintään tuplattu :P
-
täytyy tunnustaa että tuo sun rolmako on tosi asiallisen näköinen! Eiköhän me pienmaahantuojat laiteta keskusliikkeet ahtaalle.
Jep!
Okran aikana useampi kotimainen paja kävi kattelemassa koneita kameran kanssa. :o
Ei viitsitä lähteä edes ulkomaille kopioimaan. Kaikki pitää tulla valmiina käteen :D
Ja hiukan kevennetään tuosta ja pistetään tuohon hiukan halvemmat osat.. Ja niin on taas kotimainen UUTUUS kaupoissa ja näyttelyissä ja hinta vähintään tuplattu :P
Joo, mutta agrossa keventäjät jää kiinni. Ennemmin tai myöhemmin. Okrassa tuli taas hyvää informaatiota kevennetyistä maansiirtokärryistä. Tarkkana saapi olla :)
-
22 vuotta sivupyörä hinattavalla ja ensimäänen kevät jyräkombilla,niin
musta tuntuu notta realisti jälijillä.
--vuodet ei ole veljeksiä.Kuivana keväänä,etenkin täällä hiesualueella takapyöräkone on hyvä.Tosin pakkerin taakse kylvävät on ilmeisen hyvä ratkaisu kans.
-
Kyllähän totuus on, että on aivan sama millä kylvötekniikalla kylvetään jos lohkot eivät ole kunnossa!!
Kaikki lähtee vesitaloudesta. Sen pitää pelata, niin että valtaoja vetää, piiriojat ja salaojat on auki sekä pellon pinnanmuotoilu on kunnossa.
Toisena tulee ravinteet, ne pitää olla kunnossa hiveniä myöten.
Kolmanneksi tärkein lenkki on viljelykierto. Sillä pidetään taudit loitolla, ylläpidetään hyvää maan rakennetta ja annetaan joissain tapauksissa lisäravinteita seuraavalle kasville.
Väitän, että vähintään 80 prosentilla Suomen pelloista on joku noista tai jopa kaikki kolmesta asiasta perseellään! Noista asioista puhutaan vaan järkyttävän vähän! Sitten täällä murehditaan millä koneella kylvetään ja miten ruiskutellaan jne. Niilläpä ei siihen lopulliseen satotasoon ole läheskään niin paljon merkitystä kuin noilla kolmella edellä mainitulla!On aina helppo tietenkin syyttää konetta tai vääriä lajikkeita/aineita, kun vika ongelmiin löytyisi ihan jostain muualta.
Tämähän on täysin totta!
Mutta
Tänä keväänä joutui niitä hyviä ja kuiviakin lohkoja kylvämään päivän pari liian aikaisin. Jos olis odottanut ne täydelliseen kuntoon olis kylvöaika loppunut ennen viimeisten kylvöjä. Joo joo märälle pellolle ei saa mennä jne. jne. Olisko ollu parempi jättää esim. 50ha kylvämättä? Jos kylvettävää on 20ha voi tietysti odottaa aina ihanne kylvöpäivää, kun kaikki on kylvetty paris päiväs pienelläkin kalustolla. Sitten kun kylvettävää on 100,200,300,400 hehtaaria niin voi joskus joutua tekemään tiettyjä ratkaisuja.
Tämäkin totta. Eipä aina voi odottaa niitä ihanneolosuhteita, vaikka kaikki oliskin kunnossa. Tämäkin kevät kuitenkin harvinaisen hankala ja edelleenkin olen sitä mieltä, että noista lohkojen kunnossapidon PERUSASIOISTA tingitään liikaa eikä niistä puhuta. Huomio keskittyy liikaa kaikkiin eri koneisiin, lajikkeisiin ja muihin hienosäätöön. Joskus kuulee väitettävän, että kun se peruskunnostus on niin kallista. Onhan se ehkä, mutta varmasti se on perustellempaa paasata rahansa sinne mitä kaikista hienoimmalla teknologialla koneisiin tms. Vuokramaiden kunnostus varsinkin lyhyellä vuokrasopimuksella on sitten jo toinen juttu ja siinä kustannuksista tinkimisen ymmärtää. Kaikissa muissa tapauksissa se on kyllä isännän typeryyttä!
-
Ja paskat. Koneista kiinni. Jos ei pellolta löydy vääterin kuvaston mukaista arsenaalia, ei kasva. Carrieri, Ännästi agressiivinen agririlli-piikeillä, ja räpätin etumuokkarilla sekä viimitteeks ressisuksella jyräys. Kyllä kasoo jumalaaaaattomasti.
Vitut niistä ojista, viljavuudesta ja pinnan muodoista, pääasia että boonusta kertyy ja kaikilla on kivaa. Vai mitä NUS25????? ;D
-
Tässä linkissä aika hyvää juttua maanrakenteesta ja salaojituksesta yms. Kaiken muun voin hyväksyä, mutta tuo soran vieroksuminen ei mene ihan tältä istumalta jakeluun...
http://www.kaytannonmaamies.fi/haku/hae?q=salaojat
-
Tässä linkissä aika hyvää juttua maanrakenteesta ja salaojituksesta yms. Kaiken muun voin hyväksyä, mutta tuo soran vieroksuminen ei mene ihan tältä istumalta jakeluun...
http://www.kaytannonmaamies.fi/haku/hae?q=salaojat
Ojissa mitään soraa nykyään käytetä. Moommalaiset ja savolaiset kietoo putket paskapaperin näköseen kyhäelmään jota kutsuvat kankaaksi. Kangas kuuluu hameeseen ja hame akoille....tai jotain........... ;D
***** mut toi kylmiksen linkin äijä on sekasin. Totaalisen pihalla. :o
-
Tällasena vuona maasa pitäs olla paksusti kuivavaraa. Siis putket syvälä. Ja soralla se taataan, että vesi menee sinne syväle.
Eihän nuo korkiat mäetkään mene kasvamattomaksi, vaikka pohojavesi on 20m syvälä.
-
Okrassa tuli taas hyvää informaatiota kevennetyistä maansiirtokärryistä.
Minkä merkkiset?
-
Meillä kylvöt suoritettiin Jyrään asennetulla piensiemenkylvö yksiköllä, joka puhaltaa siemenet pneumaattisesti. Tällä tavalla kylvettiin sekä viljat että nurmet ja kasvustot ovat todella tasaisia eivätkä vielä kellastuneetkaan.
-
kyllähän meillä tosiasiassa on pellon pinnanmuotojen kanssa ongelmia, tarttis jostain kaivaa rahat kunnon mara, fontana tms. laser-lanaan jolla saisi kerralla muodot kuntoon. Mutta toinen tosiasia on se että nyt on menestynyt parhaiten sellaiset kylvöt joita ei ole vantaiden jälkeen tallattu mitenkään.
-
Okrassa tuli taas hyvää informaatiota kevennetyistä maansiirtokärryistä.
Minkä merkkiset?
--merkistä en tiedä,mutta niiden valmistustekniikka on aika työläs.Tehdään ensin esim.pohja 6mm Hardoxista,sitten otetaan rälläkkä ja kevennetään kärry hiomalla 2mm pois...näin saadaan halpa tuote ;D
-
Okrassa tuli taas hyvää informaatiota kevennetyistä maansiirtokärryistä.
Minkä merkkiset?
--merkistä en tiedä,mutta niiden valmistustekniikka on aika työläs.Tehdään ensin esim.pohja 6mm Hardoxista,sitten otetaan rälläkkä ja kevennetään kärry hiomalla 2mm pois...näin saadaan halpa tuote ;D
Väännäppäs vielä tuosta hardoksista, että tapahtuuko esitemateriaalin painaminen ennen tuota kevennyshiontaa?
-
Huomaa sitten että meillä on kanssa monia varustevaihtoehtoja joilla konetta saadaan ittelle sopivaksi.
Tiedän, kilpailijalla oli vain niin paljon kattavammat nettisivut, että vaihtoehdot oli helpommin löydettävissä. Kyllä teidät molemmat on noteerattu, kattellaan tarkemmin sitten kun alkaa räntää huiskiin. Yks vaihtoehto on myös "lomamatka" rouvan kanssa Ruotsiin.
-
Okrassa tuli taas hyvää informaatiota kevennetyistä maansiirtokärryistä.
Minkä merkkiset?
--merkistä en tiedä,mutta niiden valmistustekniikka on aika työläs.Tehdään ensin esim.pohja 6mm Hardoxista,sitten otetaan rälläkkä ja kevennetään kärry hiomalla 2mm pois...näin saadaan halpa tuote ;D
Väännäppäs vielä tuosta hardoksista, että tapahtuuko esitemateriaalin painaminen ennen tuota kevennyshiontaa?
--tästä ei käsitystä...
--Näyttelyn aikana eräs huolestunut kansalainen varoitteli sotkeentumasta maansiirtokärrybusinekseen.Syynä em.'hionta'.Ihan samannäköistä kärryä toimitetaan erivahvuisista 'pelleistä' tehtynä.Ja vieläpä samalta pajalta.
--lupasin olla tuohon kisaan lähtemättä.