Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: lossimono - 10.06.12 - klo:23:10
-
Onko kukaan muu huomannut,että venäläistä apulantaa tarvitsisi laittaa vähemmän hehtaarille kuin yaralaista ,nimittäin kasvustossa on selvä ero venäläisen eduksi,kun kesken lohkoa vaihdoin apulantalaatua, ravinteet lähes samat,kilomäärä/ha samat,ihmetyttää,huijataanko meitä ,testaako kukaan viranomainen lantoja suomessa >:(
-
Eiköhän se selity nopeamman liukenemisen johdosta paremmin näkyvänä. Huomaahan sen jo kylvökoneessa, tahrii ihan eri tavalla kuin jaaran tai basfin lannat. Siitä en sitten mene sanomaan, että kumpi on loppupeleissä parempi, siis viljoille, nurmilla kyllä on nopeampiliukenevat omissa testeissä olleet paljon parempia.
-
Samanlaiset havainnot sirkusonnin kanssa. Tänä keväänä olis kyllä saanu levittää apulannat nurmille paljon myöhempään kuin mitä tuli tehtyä. Epäilen että ei mennyt ihan nappiin kun nurmen kasvu kitui vielä pitkään levityksen jälkeen.
Minä ainakin olen ollut tyytyväinen tuontilannotteiden laatuun ja ominaisuuksiin. Pölyää ehkä jonkin verran enemmän keskipakolevittimessä. Viljalla vaikeampi sanoa onko nopealiukoisuus parempi ominaisuus, mutta karjanlantaa käytettäessä uskois ravinteiden liukenevan kasvien käyttöön sitten syksyllä tästä ihanasta ruskeasta kullasta ;)
-
Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.
Nurmi ja rehuohra varmasti hyötyvät nopeudesta. Apila varmaan kärsii, kauralle ja vehnällä varmaan hitaus olisi parempi.
Pitäisi olla sellainen apulanta, joka liukenee kahdessa vaiheessa ;D Se olisi vehnälle hyvä, voisi vetää sen 160 kg N kerralla keväällä peltoon.
-
Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.
Tuota minäkin olen miettinyt.
Viljoilla voi olla että jos typpi on nopea liukoista ei kasvi välttämättä pysty käyttämään sitä kaikkea ja se on alttiina huuhtoutumiselle. Sitten voimakkaimman kasvun aikaan ei typpi riitäkkään. ??? ???
-
Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.
Tuota minäkin olen miettinyt.
Viljoilla voi olla että jos typpi on nopea liukoista ei kasvi välttämättä pysty käyttämään sitä kaikkea ja se on alttiina huuhtoutumiselle. Sitten voimakkaimman kasvun aikaan ei typpi riitäkkään. ??? ???
Siksipä on hyvä olla jaettu lannoitus 8) 1. ruiskutuksen yhteydessä lisää voimaa..
-
Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.
Nurmi ja rehuohra varmasti hyötyvät nopeudesta. Apila varmaan kärsii, kauralle ja vehnällä varmaan hitaus olisi parempi.
Pitäisi olla sellainen apulanta, joka liukenee kahdessa vaiheessa ;D Se olisi vehnälle hyvä, voisi vetää sen 160 kg N kerralla keväällä peltoon.
Eikös säätösalaojituksen yksi puoltoargumentti ollut aikanaan keinotekoinen tulva syksyllä, jolla denitrifikoidaan helppo typpi kasvukauden jälkeen taivaantuulioihin?
-
Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.
Tuota minäkin olen miettinyt.
Viljoilla voi olla että jos typpi on nopea liukoista ei kasvi välttämättä pysty käyttämään sitä kaikkea ja se on alttiina huuhtoutumiselle. Sitten voimakkaimman kasvun aikaan ei typpi riitäkkään. ??? ???
Siksipä on hyvä olla jaettu lannoitus 8) 1. ruiskutuksen yhteydessä lisää voimaa..
paljonko uskaltaa laittaa lisää voimaa?
-
Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.
Tuota minäkin olen miettinyt.
Viljoilla voi olla että jos typpi on nopea liukoista ei kasvi välttämättä pysty käyttämään sitä kaikkea ja se on alttiina huuhtoutumiselle. Sitten voimakkaimman kasvun aikaan ei typpi riitäkkään. ??? ???
Siksipä on hyvä olla jaettu lannoitus 8) 1. ruiskutuksen yhteydessä lisää voimaa..
paljonko uskaltaa laittaa lisää voimaa?
Typestä 60-70% kylvön yhdeydessä ja loput n. 1 kk päästä T1-ruiskutuksen kera.. siis rakeena ei liuoksena.. Vehnälle ja syysrypsille NS-lannoitteita, muille välttää salttu tai vastaava..
-
Vanhaan reppuruiskuun letkut suuttimien tilalle ja siitä ureaa juureen. Ei pala ja liukenee heti.
-
viimekeväänä oli venäläistä eikä tule enää sitten niin ei ikinä. milloin oli pelkkää jauhoa enää täyttövaunun pohjalla, ja kylvökoneessa, eli välillä ihan pölyä, välillä löytyi rautatikkuja ja välillä pikkukivistä nyrkinkokoiseen. joten tosiaan minulle riitti.
-
Teitkö reklamaation?
Minulla on belorilta tullut lanta ollut ykkösluokkaista, ja paketointi säänkestävämpi mitä yaralainen.
Empä jaraa osta.
-
С востока не поднимается больше пользы, чем солнце.................
Eli idästä ei nouse muuta hyvää kun aurinko.............. ;D
-
Teitkö reklamaation?
Minulla on belorilta tullut lanta ollut ykkösluokkaista, ja paketointi säänkestävämpi mitä yaralainen.
Empä jaraa osta.
Viimeiset neljä vuotta ollut pääsääntöisesti muiden kuin Yaran lannoitteet käytössä. Tänä vuonna Cemagroa, viime vuonna Raisiota, sitä edellisenä Beloria. Ensimmäisinä vuosina vähän jauhoa seassa, mutta tänä vuonna oli aivan priimaa, ei ensimmiäistäkään kokkaretta. Suosittelen!
-
Tänä vuonna oli a-rehun venäläisen seassa kuin 35 sepeliä, kovettunutta ja jauhoa, mutta se tais olla näitten "kotiryssien" vika, eli pakkaajat vaasassa oli kauhoneet vetiseltä lattialta tavarat säkkiin ja pilanneet homman sillä, lisäksi sinne oli uitettu mulla tyhjä olut tuoppi naapuri sai filmivaneeria, mutta seinään sopimattomina paloina. Onneksi ostin tavaran paikalliselta maatalous kauppiaalta, se vaihtoi välittömästi mulle uudet itälannat, jotka oli kuin rypsiä koostumukseltaan todella pientä ja liukasta raetta eikä yhtään paakkuja mukana. A-rehulta ole ootellut jotain kommenttia asiaan, mutta eipä ole kuulunut mitään muuta, kuin lisää tyrkyttivät, mutta niitten toimintaan ei taida enää uskaltaa luottaa.
-
Teitkö reklamaation?
Minulla on belorilta tullut lanta ollut ykkösluokkaista, ja paketointi säänkestävämpi mitä yaralainen.
Empä jaraa osta.
Mitäs omamyyjä tuumaa kun kymmien tonnien lannat jää myymättä? ::)
-
Mikä ***** omamyyjä?
-
> ***** omamyyjä?
Eiku agrin omamyyjä.
:P
-
Oli kans ekaa kertaa belorin tavaraa, priimaa oli. Periaatteesta ostan sitten vasta yaran paskaa, kun se on selvästi halvinta. On niitten monopolia tullut pönkittyä liian kauan. Ovathan tehneet kahtena viime vuonna historiansa parhaita tuloksia, törky katteilla. Keneltähän nekin rahat on pois?
-
cemagrossa oli ainakin sepeliä seassa, reklamaatio ja 2tn lantaa ilmaiseksi. Olis varmaan enemmänkin saanut. Menekkinä 40tn.
-
Montaa sorttia erilaisia lannoitteita on tullut viime vuosina kokeiltua, on ollut venäläistä, virolaista, belgialaista ja tätä pahamaineista Yaraakin on taaskin osalle pelloista kylvetty. Ikävä totuus on ollut että Yara on ollut kalleinta mutta ainoa tuote missä ei ole ollut seassa yhtään mitään epämääräistä. Muista on löytynyt pölyä, raekoon vaihtelua, sepelimäisiä kivikovia teräväsärmäisiä tummia kokkareita. Belgialainen Triferto kyllä tasalaatuisuudessa aika lähellä Yaraa. Venäläiset lannoitteet ilmeiseti kaikki erittäin nopealiukoisia, tuntuu että ehkä jopa hieman liiankin nopeita, voimaa ei riitä kasvukauden lopussa enää niin paljoa. Päätin että ensi kevääksi ostan viljapelloille Yaraa jos se on alle 5% kalliimpaa kuin muut vastaavat tuotteet, juurikkaalle ehkä taas Triferton valmistetta jos saatavilla sopivasti. Tänä keväänä ero venäläisen ja Yaran välillä oli juurikin tuo 5%. Kovalla tasolla hinnat roikkuvat edelleen.
-
Venäläistä apulantaa on kuuleman mukaan alkanut tuomaan JR&MR Trading Oy myös
-
Parina vuotena ollut venäläistä ja hollantilaista, kummastakaan ei pahaa sanottavaa. Lannoittevalinnassa kannattaa käyttää myös järkeä käyttötarkoituksen mukaan. Maailmalla käytetään selvästi nopeampiliukoisempia lannoitteita kuin Yaran tavara suomessa on ollut. Jos antaa kaikki lannoitteet kylvön yhteydessä keväällä, Yaralaisen hidas liukenevuus voi olla etu ja se lienee ollut myös tuotekehittelyssä ajatus. Lisätyppenä taas on nopea liukenevuus etu, Salpietarin rakeet löytyvät tähkälle levitettynä vielä puintiaikanakin pellosta.
Itse olen siirtynyt jaettuun lannoitukseen eikä paluuta vanhaan ole näköpiirissä. 16 - 7 - 13 tai muu vastaava yleinen nopealiukoinen lannoite liukenee nopeasti ja antaa nopean orastuvuuden. Lisätyppi sitten pensomisvaiheessa sopivan sateen alle ja vehnälle loput tähkälle. Ajoituksessa kannattaa seurata oraiden väriä ja nopealiukoisella lannoitteella väri muuttuu melkein välittömästi. On mahdollista, että jaetulla lannoituksella saadaan pienemmällä lannoitemäärällä suurempi sato, koska ei ole sitä vaaraa, että keväällä annetusta lannoitteesta osa häviää sateiden mukana ennen loppukautta. Toisaalta nykyhinnoilla on täysin järjetöntä laittaa kaikki panokset peltoon kerralla tietämättä mitä sieltä tulee. Jos ei sada, ei kannata lannoittaa ja säkit säästyvät ensi vuoteen. Tämän takia Yara vastustelee jaettua lannoitusta, koska se vähentää lannoitteiden kokonaismyyntiä.
-
Tänä vuonna on kuulunut todella paljon aiempaa enemmän moitteita venäläisistä lannoitteista.
Ja sellaisten kavereitten suusta joilla jo useammilta aiemmilta vuosilta hyviä kokemuksia.
Nyt moni valittanut että alkukesästä itälannoitteella kylvetyt virui alkukesän keltaisena, aivan kuin typpeä ei olisi käytössä ja samalla lohkolla länsimaisella lannoitetut samaan aikaan hyvin tummia ja reheviä. Siis juuri päinvastoin mitä on aina puhuttu ja käsitys itselläkin ollut.
Ilmeisesti liittyy tähän typen liukoisuuteen jollain tavalla.
-
Käytämme vain suomensalpietaria ja karjanlantaa. Kasvustot on ok.Nyt kai on suomensalpietarissa koostumukseltaan erilaisia vaihtoehtoja. Nyt on kuulemma kova kilpailu jaran lannoitteiden välillä. Kuka myy pienimmällä katteella ?
-
Mikä ***** omamyyjä?
Vastaa siviilissä parittajaa. Pitää omaa horatsurinkiään, jotka tekevät työt ja omamyyjä kerää sitten rahat päältä itselleen. :(
-
Mikä ***** omamyyjä?
Vastaa siviilissä parittajaa. Pitää omaa horatsurinkiään, jotka tekevät työt ja omamyyjä kerää sitten rahat päältä itselleen. :(
Mulla on joskus sellanen *****olo ku laitan omamyyjälle sähköpostia ja kysyn tarjousta.
-
Löytyykö noista venäjänvehkeistä tai muista yhtä nopealiukoista typpiapua kun Yaran kastelukalkkisalpietari?