Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: vms1 - 09.06.12 - klo:21:18
-
Ensiksi pikaisesti kysymys että miten havainnollistatte kasvustot.
Itte en ole viellä kauheasti kerenny kattomaan mutta pieni patikointireissu olisi hyvästä. Mukana saisi olla keppi missä pystyis kattelemaan mittaa ja joku systeemi millä muutenkin näkis määrää.
Pikaisen analyysin mukaan mitä kerin kattomaan niin syksyinen laidunnus on ottanut todella koville tämän vuoden nurmille.
Onko muuten kehitetty mitään anturia rehukoneisiin mitkä mittaa kasvuston määrää ja piirtää karttaa satomäärästä.
Asioita jotka on mitattu olisi kuitenkin helpompi korjata.
-
Ensiksi pikaisesti kysymys että miten havainnollistatte kasvustot.
Onko muuten kehitetty mitään anturia rehukoneisiin mitkä mittaa kasvuston määrää ja piirtää karttaa satomäärästä.
Asioita jotka on mitattu olisi kuitenkin helpompi korjata.
Nopeasti ajatelleen paalauksessa homma olisi kaikkein helpoin toteuttaa, ajettu matka/ paali on hyvin helppo yhtälö. Noukinvanulla (tai silppurivaunulla) tarvittaisiin vaaka ja gps, mutta sen jälkeen saadaan tosi tarkkaa tietoa. Silppurirehu voi olla hankalampi, tosin ökyhintaisiin ajosilppureihin on saatavilla ainakin reaaliaikainen kosteusseuranta hapotuksen ohjauksella ja kyllä määrän mittaukseenkin varmaan keinot on.
-
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=l9XLEnSCsl4 (http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=l9XLEnSCsl4)
tuon tyyppisiä laitteita olen kuullut suomesta muutaman löytyvän. uudessa seelannissa on mönkijän nokalle asetettavia antureita jotka mittaavat kasvuston määrää ja piirtävät karttaaa, luulisi toimivan myös traktorissa
-
Olikos viimeisimmässä KM:ssä juttua juuri tuosta kasvuston arviointiin perustuvasta määrän mittaamisesta. Perustuu omaan arvioon kasvuston tiheydestä ja mitataan sitten vaan kasvien mitta. Toinen tapa on tehdä saksimalla metrin mittainen pätkä kasvustoa ja punnita massa. Toimii vaan riviin kylvetyistä nurmikasveista kunnolla... kait?
Tuossa vois olla jotain http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117871&lan=fi
-
Olikos viimeisimmässä KM:ssä juttua juuri tuosta kasvuston arviointiin perustuvasta määrän mittaamisesta. Perustuu omaan arvioon kasvuston tiheydestä ja mitataan sitten vaan kasvien mitta. Toinen tapa on tehdä saksimalla metrin mittainen pätkä kasvustoa ja punnita massa. Toimii vaan riviin kylvetyistä nurmikasveista kunnolla... kait?
Tuossa vois olla jotain http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117871&lan=fi
Tai määräalan saksiminen ja punnitseminen. Meillä tosin vaihtelu lohkojen sisällä on tänä vuonna todella suurta, joten edustavan näytteen ottaminen on käytännössä mahdotonta. Paras luottaa omaan silmään; huono tai helevetin huono >:( :(
Aiheuttajia yritettiin nimetä kasvustokierroksella. Todettiin, että niitä on vähintäänkin useita. Keskustelua herätti eniten viljelymenetelmien muuttuminen ja siitä aiheutuva nurmikasvustojen "kuluminen". Siinä missä ennenvanhaan korjattiin 2 apulannalla lannoitettua satoa, korjataan nyt 3 kierrosta ja multaimella ajetaan lietettä 1-2 kertaa, lannoitus, rikkaruiskutus ym. liikenne lisäksi.
Rikkakasvit -voikukka erityisesti- tuntuvat valtaavan alaa entistä helpommin. Voiko lietteen multaaminen edesauttaa leviämistä, muokkaamalla maata sopivasti rikkojen itämisen avuksi??
-
Mittaa neliön ja saksii ruohot säkkiin punnittavaksi.
Mulla on sellainen taktiikka, että mittaan satomääriä parhaista paikoista. En yritäkkään saada aikaiseksi täsmällistä satoennustetta. Tuolla parhaiden paikkojen mittaamisella saa selvitettyä miten luonnonolot ovat vaikuttaneet sadon kehittymiseen... Se että joissakin kohdissa ruoho on kasvanut huonommin on pelkästään minun vikani ;D Hajonnasta ei ilmastoa voi syyttää, jokainen neliö on saanut saman säteilyn ja veden.
Sitten pohdin miksi niitä huonoja alueita on, merkkaan paikat karttoihin ja alan analysoimaan miten tilanteen saisi korjattua "ilmaiseksi tai halvalla".
Mutta keskiarvoihin ei kannata tuijottaa, hajonta on paljon kiinnostavampaa ainakin jos haluaa kehittää toimintaa.
-
Mulla on ainakin kaksi mielenkiintoa asiaa kohtaan. Toinen on pääsadon mitta ja määrä jolla itse korjuuaika valitaan. Kiinnostusta on kuitenkin vähintään yhtä paljon niitä asioita kohden jossa kasvusto on jotenkin vailinaista. Syitähän voi olla monia mutta ne on suurimmaksi osaksi korjattavissa omalla toiminnalla.
Olisipa hienoa saada muuttuvakammioiseen paalaimeen tunnistin joka jatkuvasti kirjais rehumäärän ylös kuljettua matkaa ja paikkatietoa kohden. Sitten sais kartan jostavoisi katsoa satovaihtelun. Tästä kun ottais parhaimman lohkon ja sitten laittais vaikka 20 prosentin välein värit niin näitä karttoja analysoiden voisi saada jatkossa huomattavasti paremmat tulokset.
Paljon vaan tuntuu että tuijotetaan hehtaarikohtaisia satoja ja panostetaan niihin vaikka todelliset ongelmat löytyy päistekäännöksistä, laidunnetuista ja sotketuista alueista, varjostavista metsistä, epätarkasta apulannan levityksestä, kalkinpuutteesta jne. Helppoa on syyttää säätä vaikka se tulos tehdään kuitenkin omilla toimilla.
-
Mulla on ainakin kaksi mielenkiintoa asiaa kohtaan. Toinen on pääsadon mitta ja määrä jolla itse korjuuaika valitaan. Kiinnostusta on kuitenkin vähintään yhtä paljon niitä asioita kohden jossa kasvusto on jotenkin vailinaista. Syitähän voi olla monia mutta ne on suurimmaksi osaksi korjattavissa omalla toiminnalla.
Olisipa hienoa saada muuttuvakammioiseen paalaimeen tunnistin joka jatkuvasti kirjais rehumäärän ylös kuljettua matkaa ja paikkatietoa kohden. Sitten sais kartan jostavoisi katsoa satovaihtelun. Tästä kun ottais parhaimman lohkon ja sitten laittais vaikka 20 prosentin välein värit niin näitä karttoja analysoiden voisi saada jatkossa huomattavasti paremmat tulokset.
Paljon vaan tuntuu että tuijotetaan hehtaarikohtaisia satoja ja panostetaan niihin vaikka todelliset ongelmat löytyy päistekäännöksistä, laidunnetuista ja sotketuista alueista, varjostavista metsistä, epätarkasta apulannan levityksestä, kalkinpuutteesta jne. Helppoa on syyttää säätä vaikka se tulos tehdään kuitenkin omilla toimilla.
Juu, säätila ei tosiaankaan vaikuta normaalin tilan satovaihteluun yhtään..
Kohta joku sanoo, että "pellolla on lammikoita".. ;D
-
Mulla on ainakin kaksi mielenkiintoa asiaa kohtaan. Toinen on pääsadon mitta ja määrä jolla itse korjuuaika valitaan. Kiinnostusta on kuitenkin vähintään yhtä paljon niitä asioita kohden jossa kasvusto on jotenkin vailinaista. Syitähän voi olla monia mutta ne on suurimmaksi osaksi korjattavissa omalla toiminnalla.
Olisipa hienoa saada muuttuvakammioiseen paalaimeen tunnistin joka jatkuvasti kirjais rehumäärän ylös kuljettua matkaa ja paikkatietoa kohden. Sitten sais kartan jostavoisi katsoa satovaihtelun. Tästä kun ottais parhaimman lohkon ja sitten laittais vaikka 20 prosentin välein värit niin näitä karttoja analysoiden voisi saada jatkossa huomattavasti paremmat tulokset.
Paljon vaan tuntuu että tuijotetaan hehtaarikohtaisia satoja ja panostetaan niihin vaikka todelliset ongelmat löytyy päistekäännöksistä, laidunnetuista ja sotketuista alueista, varjostavista metsistä, epätarkasta apulannan levityksestä, kalkinpuutteesta jne. Helppoa on syyttää säätä vaikka se tulos tehdään kuitenkin omilla toimilla.
Juu, säätila ei tosiaankaan vaikuta normaalin tilan satovaihteluun yhtään..
Kohta joku sanoo, että "pellolla on lammikoita".. ;D
Joo siis tietenkin sää vaikuttaa mutta kun sille ei mitään voi. Mun ajatusmaailma perustuu siihen että ottaa sen parhaimman neljänneksen sadosta perussatoon ja sitten rupee miettimään miksi jossain kohtaa on huonompaa kasvustoa. Perjaatteessa syy voi olla se että kuivuus vienyt tai jotain mutta useiten syyksi löytyy joku muu kuten vailinainen salaojitus tai näitä muita lueteltuja.
Tossa muuten kiertelin peltoja raktorilla eli ajoin tiellä ja kyttäsin peltoja ja yhdessä lohkossa oli selvästi liian pitkä nurmen uusimisesta. Kasvusto oli silminähden käytännössä mitätöntä ja rikkakasvit tunki esiin. Lohko ruiskutettiin viime keväänä eli viimekesänä oli puhtaahko kasvusto. Vahingosta viisastuneena olisi kannattanut kylvää 15 kiloa heinänsiementä myös. No tämän kesän se lohko kärvistelee ja ensikesänä kutsuu glyfosaatin jälkeen suorakylvetty vehnä.
-
Rikkakasvit -voikukka erityisesti- tuntuvat valtaavan alaa entistä helpommin. Voiko lietteen multaaminen edesauttaa leviämistä, muokkaamalla maata sopivasti rikkojen itämisen avuksi??
Voikukalle tuntuu sopivan erityisen hyvin nämä viileät keväät. Mullakin yllätti ihan täysin tuossa ikkunan alla oleva laidun joka on keltaisena voikukasta... Ainakin vielä hetken. Kyllä vi..aa katella >:( Voikukan torjunta on periaatteessa hyvin yksinkertaista ruiskuttamalla, mutta kun laitumelle otan eläimet heti kun kelit sallii, niin ei siinä ruiskutuksia pysty tekemään. Perusmuokkauksella voikukan saa hävitettyä hetkeksi, mutta muuten luomukonsteilla ei voikukalle pärjää :( Niittäminenkään ei auta kun parin päivän päästä on samanlainen keltainen kukkameri pellossa. Jos jotain positiivista hakee, niin voikukalla on mahtava paalujuuri joka kuohkeuttaa maata.
Viime kesänä tein yhdestä suojaviljasta kokoviljarehua ja oli varmasti kuivat olosuhteet, mutta silti näkyy kasvustossa vielä raiteet renkaiden kohdilla. Ainakin apila ja mailanen kasvaa näissä kohdissa paljon huonommin. Ilmatyynyaluksella tai muulla vastaavalla pitää näköjään korjata sato jos aikoo saada täydellisesti onnistuneita säiliskasvustoja.