Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Hilippa - 07.06.12 - klo:10:07
-
Miten olette hoitaneet parsikalusteiden maadoituksen. Sähkömies esitti että valuosat kiinnitetään betonirautoihin mutta tämähän aiheuttaa sinkityksen syöpymisen ja nopean korroosion valuun tuleville raudoille.
-
Näinhän se legenda kertoo, että syöpyisi noin. Totuudesta en tiedä, mutta meillä maadoitettiin yläkautta.
Suojaputkeksi johdolle ½" sinkittyä vesijohtoputkea. Sitä voi muuten käyttää johtimenakin, jotta saa maadoituskuparin liitoksen turvalliseen paikkaan. Eläimet ovat aika tehokkaita kalvamaan irti kaiken mahdoillisen.
-
Näinhän se legenda kertoo, että syöpyisi noin. Totuudesta en tiedä, mutta meillä maadoitettiin yläkautta.
Suojaputkeksi johdolle ½" sinkittyä vesijohtoputkea. Sitä voi muuten käyttää johtimenakin, jotta saa maadoituskuparin liitoksen turvalliseen paikkaan. Eläimet ovat aika tehokkaita kalvamaan irti kaiken mahdoillisen.
Tuo syöpymis ongelma on todellinen . Yläkautta maadottaminen on varmaan ratkaisu pulmaan .
-
Miksi parsikalusteita ei suojata kuten vaikka laivoja
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4e/Sacrificial_anode.jpg/300px-Sacrificial_anode.jpg)
Laitetaan anodi kiinni ja kun se hapettuu loppuun laitetaan uusi ???
-
Mietin ihan samaa, mutta anodin pitäisi kaiketi olla sinkkiä epäjalompaa, esimerkiksi alumiinia.
-
Eipä taida toimia. Mihinkäs Al-liukenee?
Betonissa ympärillä oleva betoni kyllästyy nopsaan, josko se sinne edes hupenee. Vedessä asia on toinen.
-
Eipä taida toimia. Mihinkäs Al-liukenee?
Betonissa ympärillä oleva betoni kyllästyy nopsaan, josko se sinne edes hupenee. Vedessä asia on toinen.
Juu, ei alumiinia.
Tuollainen anodisuojaus ei kyllä taida toimia kuin nesteessä. Mut muistaakseni maanalaisia öljysäiliöitä on suojattu noin... nehän ovat tietysti veden ympäröimiä kun maa on märkää
-
Mihinkäs se sinkki liukenee? JOS sitä halutaan suojata, siihen pitää kiinnittää sinkkiä epäjalompi metalli (litium, kalium, kalsium, natrium, magnesium tai alumiini).
Merivedessä veneen rautaosat suojataan sinkkisellä uhrimetallilla, joka siis on seuraavaksi epäjalompi kuin rauta. Epäjalompi syöpyy ja jalompi säästyy.
Tosin en ole koskaan kantanut mitään huolta parsikalusteiden galvaanisesta syöpymisestä. En tiedä pitäisikö edes, koska uskon, että paska ja mekaaninen heiluttamisen aiheuttavat huomattavasti suuremmat vauriot kuin kosteassa betonissa kulkevat sähkövirrat.
-
Mihinkäs se sinkki liukenee? JOS sitä halutaan suojata, siihen pitää kiinnittää sinkkiä epäjalompi metalli (litium, kalium, kalsium, natrium, magnesium tai alumiini).
Merivedessä veneen rautaosat suojataan sinkkisellä uhrimetallilla, joka siis on seuraavaksi epäjalompi kuin rauta. Epäjalompi syöpyy ja jalompi säästyy.
Tosin en ole koskaan kantanut mitään huolta parsikalusteiden galvaanisesta syöpymisestä. En tiedä pitäisikö edes, koska uskon, että paska ja mekaaninen heiluttamisen aiheuttavat huomattavasti suuremmat vauriot kuin kosteassa betonissa kulkevat sähkövirrat.
Ei kun parsikalusteissa just sitä rautaa suojattaisiin, ei sitä sinkkiä siinä pinnalla. Ja ei tuo maadoitus liity tähän, juttu on näköjään vähän siirtynyt otsikosta pois...
-
"... aiheuttaa sinkityksen syöpymisen ja nopean korroosion valuun tuleville raudoille."
Mitä eroa on syöpymisellä ja korroosiolla?
Jos sinkityksen tarkoituksena ei olisi ainoastaan suojata terästä korroosiolta, niin kai niitä parsikalusteita kiilloitettaisi, kun jenkkiauton puskureita :P
Ainakin minun logiikalla galvaaninen syöpyminen kohdistuu sinkkiin eikä jalompaan suojaamattomaan betoniraudoitukseen. Ja JOS halutaan suojata sinkitys syöpymiseltä, silloin siihen pitää laittaa vielä epäjalompaa.
Ite en oo mittään sinkityksiä suojannu, enkä suojaa :D
-
"... aiheuttaa sinkityksen syöpymisen ja nopean korroosion valuun tuleville raudoille."
Mitä eroa on syöpymisellä ja korroosiolla?
Jos sinkityksen tarkoituksena ei olisi ainoastaan suojata terästä korroosiolta, niin kai niitä parsikalusteita kiilloitettaisi, kun jenkkiauton puskureita :P
Ainakin minun logiikalla galvaaninen syöpyminen kohdistuu sinkkiin eikä jalompaan suojaamattomaan betoniraudoitukseen. Ja JOS halutaan suojata sinkitys syöpymiseltä, silloin siihen pitää laittaa vielä epäjalompaa.
Ite en oo mittään sinkityksiä suojannu, enkä suojaa :D
Olet tavallaan oikeassa mutta et ole . Syöpymisilmiö tapahtuu silloin kun epäjalompi metallin on kontaktissa . Epäjalompi syöpyy mutta samalla myös jalompi . Jos ne hitsataan yhteen ei syöpymistä tapahdu .
Betonia putki täyteen , syöpymistä tapahtuu mutta kestää pidempään parsirakenteet .
Betonirautoihin ei kannata maadottaa vaan maadoitus kantsii tehdä erikseen .
-
Syöpymisilmiö tapahtuu silloin kun epäjalompi metallin on kontaktissa . Epäjalompi syöpyy mutta samalla myös jalompi . Jos ne hitsataan yhteen ei syöpymistä tapahdu .
Miten "kontakti" ja "yhteenhitsaaminen" eroavat toisistaan?
Selitäpäs tyhmälle, miksi veneen potkuriakseli syöpyy merivedessä. Epäjalompi metalli on kontaktissa????
Miksi siihen kiinnitetty sinkkianodi syöpyy, mutta akseli ei.
Epäjalompi syöpyy mutta samalla myös jalompi????
-
Syöpymisilmiö tapahtuu silloin kun epäjalompi metallin on kontaktissa . Epäjalompi syöpyy mutta samalla myös jalompi . Jos ne hitsataan yhteen ei syöpymistä tapahdu .
Miten "kontakti" ja "yhteenhitsaaminen" eroavat toisistaan?
Selitäpäs tyhmälle, miksi veneen potkuriakseli syöpyy merivedessä. Epäjalompi metalli on kontaktissa????
Miksi siihen kiinnitetty sinkkianodi syöpyy, mutta akseli ei.
Epäjalompi syöpyy mutta samalla myös jalompi????
Siis jos esim sinkitty ja "patarauta" ovat rinnakkain ja saavat kosteutta väliin alkaa sähköä kehittymään jolloin alkaa syöpyminen . Ilmiöllä on nimikin mutten nyt sitä muista . Yhteen hitsattuna ei ilmiötä synny .
-
Epäjalompi syöpyy mutta samalla myös jalompi ....
Ilmiöllä on nimikin mutten nyt sitä muista
Aina kannattaa *tietää* vaikkei muistakaan ;D
-
Mielestäni ihan sama miten mahdottaa jokatapauksessa ainakin nuo pellonpajan kalusteet saa viiden vuoden jälkeen purkaa ilman työkaluja. >:( >:(
-
Mielestäni ihan sama miten mahdottaa jokatapauksessa ainakin nuo pellonpajan kalusteet saa viiden vuoden jälkeen purkaa ilman työkaluja. >:( >:(
;D ;D ;D
-
Mielestäni ihan sama miten mahdottaa jokatapauksessa ainakin nuo pellonpajan kalusteet saa viiden vuoden jälkeen purkaa ilman työkaluja. >:( >:(
Oli kalustetoimittaja kuka vaan niin kalusteet syöpyy jos tulevat betonirautoihin kiinni. Kokemusta Lavalin kalusteista. Viidessä vuodessa ensimmäiset putket puhki ja siihen aikaan Lavali vielä teetti kalusteet Sirviönpajalla.
-
Kyllä betonirautoihin kiinnittäminen varmasti lisää korroosiopainetta kalusteiden alapäissä, olisi loogista että noin tapahtuisi.
-
Parsikalusteet puhkeavat varmasti. Mutta aiheuttaako sen galvaaninen syöpyminen vai korroosio eli ruostuminen?
Kyllä betonirautoihin kiinnittäminen varmasti lisää korroosiopainetta kalusteiden alapäissä, olisi loogista että noin tapahtuisi.
En ole nähnyt, kuin alapäästä puhjenneita parsikaluja ;) Jos kytkeminen lisää korroosiopainetta alapäissä, käsittääkseni putkien pitäisi syöpyä pahiten betonirautojen läheltä. Siis betonin sisältä. Onko joko sellaisia piikannut esille?
Eli onko kellään omassa navetassa kokemusta siitä, että sellainen parrenerotin, joka ei ole kiinni betoniraudoissa kestää ja niihin kiinnitetyt eivät kestä. Minulla on kokemusta vain betoniteräksiin kytkemättömistä parsikalusteista. Puhki ovat silti menneet. Ja kaikki lattian rajasta ;)
Valitettavasti parsikaluun kohdistuu lattian rajassa sekä suurin vääntömomentti, että suurin kemiallinen korroosiota aihettava rasitus. Mietin, että onko niiden lisäksi galvaaninen syöpyminen oikeasti merkittävä riski verrattuna mekaanisen liikkeen rikkoman sinkityksen alle pesivään ruosteeseen verrattuna.
-
Parsikalusteet puhkeavat varmasti. Mutta aiheuttaako sen galvaaninen syöpyminen vai korroosio eli ruostuminen?
Kyllä betonirautoihin kiinnittäminen varmasti lisää korroosiopainetta kalusteiden alapäissä, olisi loogista että noin tapahtuisi.
En ole nähnyt, kuin alapäästä puhjenneita parsikaluja ;) Jos kytkeminen lisää korroosiopainetta alapäissä, käsittääkseni putkien pitäisi syöpyä pahiten betonirautojen läheltä. Siis betonin sisältä. Onko joko sellaisia piikannut esille?
Eli onko kellään omassa navetassa kokemusta siitä, että sellainen parrenerotin, joka ei ole kiinni betoniraudoissa kestää ja niihin kiinnitetyt eivät kestä. Minulla on kokemusta vain betoniteräksiin kytkemättömistä parsikalusteista. Puhki ovat silti menneet. Ja kaikki lattian rajasta ;)
Valitettavasti parsikaluun kohdistuu lattian rajassa sekä suurin vääntömomentti, että suurin kemiallinen korroosiota aihettava rasitus. Mietin, että onko niiden lisäksi galvaaninen syöpyminen oikeasti merkittävä riski verrattuna mekaanisen liikkeen rikkoman sinkityksen alle pesivään ruosteeseen verrattuna.
Mä ole piikannut, tolpat olivat ihan kirkkaat betonin sisältä ja myös kohdissa joissa ne oli hitsattu betonirautoihin. Korroosio näkyi tuossa betonirajassa koska siinä on vielä se kolmas elementti eli kosteus. Kusipaska johtaa sähköä, sinkki syöpyy puhki ja rauta ruostuu.
-
Kusipaska johtaa sähköä, sinkki syöpyy puhki ja rauta ruostuu
Johtaa, syöpyy ja ruostuu, mutta mistä voi tietää, mikä osa putken puhkeamisesta johtuu galvaanisesta syöpymisestä ja mikä mekaanisesta vauriosta ja (sen seurauksena) korroosiosta?
Eli ainakaan minä en pysty väittämään mitään mihinkään sunntaan, ennen kuin joku kertoo kahdesta putkesta, joista toinen on kiinni betoniraudoissa toinen ei!
Galvaanisella syöpymisellä on varmasti merkityksensä, mutta onko sen vaikutus kalujen elinikänä 0,00099% vai 99% kokonaissyöpymästä. Kuka sen TIETÄÄ ;D
-
Kusipaska johtaa sähköä, sinkki syöpyy puhki ja rauta ruostuu
Johtaa, syöpyy ja ruostuu, mutta mistä voi tietää, mikä osa putken puhkeamisesta johtuu galvaanisesta syöpymisestä ja mikä mekaanisesta vauriosta ja (sen seurauksena) korroosiosta?
Eli ainakaan minä en pysty väittämään mitään mihinkään sunntaan, ennen kuin joku kertoo kahdesta putkesta, joista toinen on kiinni betoniraudoissa toinen ei!
Galvaanisella syöpymisellä on varmasti merkityksensä, mutta onko sen vaikutus kalujen elinikänä 0,00099% vai 99% kokonaissyöpymästä. Kuka sen TIETÄÄ ;D
Vaikea kyllä sanoa miten on. Mutta... putkia on ruostunut 4 vuodessa poikki ILMAN mekaanista rasitusta. Parrenerottajissa on varmaan vääntyilyä -> sinkki voi lohjeta irti putkesta, ainakin tulee hiusmurtumia tai säröjä ja korroosio kiihtyy. Siis jos erottajat ovat valussa "valettuina", jota ne harvemmin enää ovat. Mutta osa pystyputkista on hyvin tukevasti kiinni ja nekin ruostuvat.
Toisaalta.. Valun läpi nostetut vesijohtoputket kestivät 40 vuotta ja ruostuivat sitten puhki hiekkojen kohdalta, eivätkä valun pinnalta.
Mutta kiinnostava puheenaihe. Kalustoremontti 4 vuoden välein on aika kallista ja turhauttavaa puuhaa ::)
-
Betonin rajasta ne syöpyy ,täyttä huuhaata että betonin sisältä.
Olen sen verran niitä purkanut että kokemuksen äänellä voin sanoa.
-
lähes 30v kesti navetan kalusteet ennenkuin ensimmäiset parrenerottajat alkovat irtoilla. Aivan betonin juuresta ratkeavat. Nämäkin hiehoilla. Läträävät vettä kupeistaa = kalusteet kosteina jatkuvasti.
Lehmien kalusteet kestäneet hyvin. Navetan pesu 1-2 kertaa kesässä.
Elo-syyskuussa navetta menee remonttiin niin näkee onko ne ruostuneet betonin sisältä :P Tuskin...
-
Kiinnostava puheenaihe... Mitenkäs näiden pintaan asennettavien parsikalusteiden maadoitus hoidetaa? Minä en ainakaan ole kovin innokas laittamaan kalusteita betonin sisään. Tarpeeksi on laitettu meillä poikki menneiden putkien sisälle putkea ja hitsillä liimailtu sitten päältä kiinni. Kunnolliset ainevahvuudet putkissa varmasti auttaa paljon sinkin murtumisen ehkäisemisessä, kun ei rakenteet pääse elämään?
-
Kiinnostava puheenaihe... Mitenkäs näiden pintaan asennettavien parsikalusteiden maadoitus hoidetaa? Minä en ainakaan ole kovin innokas laittamaan kalusteita betonin sisään. Tarpeeksi on laitettu meillä poikki menneiden putkien sisälle putkea ja hitsillä liimailtu sitten päältä kiinni. Kunnolliset ainevahvuudet putkissa varmasti auttaa paljon sinkin murtumisen ehkäisemisessä, kun ei rakenteet pääse elämään?
Niskapuomi yhdistää ne yhteen klimppiin ja sitten kuparilangalla vaan jonnekin.
Juotosbetoni on aika hyvää putkentäytettä. Sen saa aika hyvin poiskin, kun siinä ei ole kiviä joukossa.
-
SFS 6000 / 705 Lisäpotentiaalintasauksessa yhdistetään kaikki eläinten kosketeltavissa olevat jännitteelle alttiit osat ja muut johtavat osat ( parsirakenteet,juomakupit putkistoineen,lypsykoneen johtavat putkistot,lantaritilöiden kehykset jne)Luotettavasti toisiinsa ja potentiaalintasauskiskoon ja siitä edelleen keskuksen suojakiskoon siten, ettei sähkölaitteiden ja muiden sähköä johtavien osien välille voi vikatapauksessakaan esiintyä vaarallista kosketusjännitettä. Lisäksi on olennaista liittää potentiaalintasaukseen lattian betoniraudoitus tai lattiavaluun potentiaalitasausta varten upotettu metalliverkko. Huomaa myös pukistojen liitoksissa käytetty putkiteippi,hamppu tai muu tiivistemateriaali voi katkaista potentiaalintasauksen osaan putkistoa. Itse olen käyttänyt vain kuparijohdinta ,ainoa luotettava tapa.
-
../.. Luotettavasti toisiinsa ../..
../.. Lisäksi on olennaista liittää potentiaalintasaukseen lattian betoniraudoitus tai lattiavaluun potentiaalitasausta varten upotettu metalliverkko. ../..
../..Itse olen käyttänyt vain kuparijohdinta ,ainoa luotettava tapa.../..
Eli olet liittänyt parsikalut ja betoniverkot toisiinsa esim hitsaamalla ja tämän paketin edelleen potentiialintasaukseen kuparilla?
Oletko havainnut galvaanista syöpymistä :)
-
meillä ollu 12 vuotta lavalin pultattavat parret ja ei missään ruostetta eikä kulumista. aivan kuin uudet paskaa lukuun ottamatta.
-
jos on maadoitettu, niin miten ?
-
Epoksimaalaus auttaa syöpymisongelmiin. Jos kaluste on jatkuvasti paskassa, niin sinkki on pahimmillaan vuodessa puhki. Kokemusta on kuivikepatjan peittämistä rakenteista. Epoksimaali (esim. Inerta) on kestänyt vuosia ilman mitään vaurioita. Maalaus on muuten uutena helpompaa kuin parin vuoden päästä... :)
-
Autojen suojaukseen käytettävä "kiveniskumassa" on myös hyvää tuollaisiin tolppien tyviin. En siis tarkoita mitään alustamassaa, vaan sitä liimamaista ja kovaa mönjää.
Pysyi hyvin kiinni demolehmänavetan pystytolpissa vuosia ;D
-
Autojen suojaukseen käytettävä "kiveniskumassa" on myös hyvää tuollaisiin tolppien tyviin. En siis tarkoita mitään alustamassaa, vaan sitä liimamaista ja kovaa mönjää.
Pysyi hyvin kiinni demolehmänavetan pystytolpissa vuosia ;D
Kannatan. Mää käytän yleensä esim. Dinitrol CARia kaikkien metallirakenteiden tai vähintään hitsausten suojana. Jotkut hitsaukset tahrin SIKAmassalla, tulee nätimmät :) . Tuommoista kovettuvaa en oo ymmärtäny laittaa, siitä saa varmaan paksumman kerroksenkin helpolla. Toisaalta juokseva/kiinteytyvä tunkeutuu rakosiin paremmin?
-
Autojen suojaukseen käytettävä "kiveniskumassa" on myös hyvää tuollaisiin tolppien tyviin. En siis tarkoita mitään alustamassaa, vaan sitä liimamaista ja kovaa mönjää.
Pysyi hyvin kiinni demolehmänavetan pystytolpissa vuosia ;D
Kannatan. Mää käytän yleensä esim. Dinitrol CARia kaikkien metallirakenteiden tai vähintään hitsausten suojana. Jotkut hitsaukset tahrin SIKAmassalla, tulee nätimmät :) . Tuommoista kovettuvaa en oo ymmärtäny laittaa, siitä saa varmaan paksumman kerroksenkin helpolla. Toisaalta juokseva/kiinteytyvä tunkeutuu rakosiin paremmin?
Tuota kovettuvaa saa spraypurkissa (=rikkaille) ja paineilmalla levitettävänä versiona (=keskituloisille). 2-4 milliä kerrosta kerta-ajolla, tarttuu kuin kuppa *epedeukselle Libanonissa ;D