Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nAGGI-nYLYGGI - 03.06.12 - klo:09:18
-
Tervehdys taas arvon raatilaiset!
Alkaa olla aika varmaan katella uudempaa/parempaa puimuria tuon 600 Sammon tilalle, kun sen öljykylpyisyys alkaa kehtuuttamaan vähän liikaa. Puitavaa alaa tulisi vudessa vain noin 50ha ja urakkaa ehkä vähän päälle, joten kummoinen ei koneen tarvitsisi olla, mutta jos olisi kertoa ukolle edes jotakin vinkkiä siitä, esim. miten paljon ajettuja koneita kullakin on ja miten ovat toimineet, niin olisi helpompi tehdä valintaa uuden hankinnassa. Uudella en tarkoita todellakaan uutta, vaan käytetty rämpsy olisi tarkoitus jostakin löytää. Claassi olisi kiinnostavin rompe, vaan miten pitkään kestäneet moiset romppeet käytössä. Varmaan Sampoja enemmän kuitenkin, mutta jos Sammon omistajia (2035 ta 2045) löytyy, niin mielellään kuulen, miten paljon tunteja koneet kestäneet ja paljonko vikoja löytynyt?
-
22-vuotias 1400 h ajettu 12' NH 8030, Ivecon viitoskoneella.
Vikoja tähän mennessä yksi irronnut vivun hitsaus ja vesipumppu. Niin ja akku :-)
Hihnatkin kaikki alkuperäisiä, kestävyys tuntuu olevan kohdillaan.
Kolan ketjut alkavat kohta olla vaihtoiässä.
Vaatii korkean liiterin.
Ei ollenkaan niin näppärä puhdistaa kuin Sampot ja tehossakin häviää uudemmille toki. Mutta eipä ole tarvinnut työkalupakkia mukana raahata, senkun vaan pui silloin kun haluaa. Suorastaan syntinen nautinto verrattuna edelliseen vikapesään, jolla syksyn mottona oli pui tunti, korjaa 2, kuulostele koko ajan ...
Konetta on kyllä pidettykin hyvin ja huollettu asiallisesti.
-
jooo, aina kun vahri reistaa niin ei paljon kaipaa sanpoi! kyllä tollanen claasi ittiäkii himottais mutta kun ei ole tarjulla kuin heleevetin kalliilla!
-
Tonni42:n epävarmin rakenneratkaisu viljaelevaattorin käyttövoimansiirto, oljenpätkät säiliössä loppuu, kun kohlinten takakaukalot tukkii. Viljasäiliö pieni, mutta kuution laajennus olis kohtuullisen helposti tehtävissä.
-
Ennemmin 2000h ajettu New Holland kuin uusi Sampo...
Itsellä olisi kaupan vuoden 2002 TC 56 RS (kaksoiskelakone), 15" pöydällä, tunteja 1300h, ilmastointi, lämppäri, puintitappiomittari yms. Tuolla ajaa maailman tappiin kun vähän pitää huolta.
-
Claas Dominator 58:lla on vuosittain puitu n.150ha. Nyt mittaris vähän vajaa 1500h, eikä mitään suurempia ongelmia ole ollut. Muutama laakeri ja remmi siitä on mennyt, sekä viime syksynä tyhjennyskierukan nivel & säiliön pohjakierukka. Säiliöelevaattorin kierukkaan on hitsattu lisää ainetta, kolakuljettimen ketjut, terän kaksoissormet ja silppurin vastaterät on uusittu (silppurin varsinaiset terät uusitaan/vaihdetaan vuosittain). Loput viat ja hajoamiset on sitten johtuneet kuskista.
Rasvata sitä on yritetty ja merkkihuoltaja sen on kiertänyt vuosittain.
-
48 tai 58 Claassi on hyvä vaihtoehto tolle alalle samoin kun 8000 sarjan NH/Clayson. Älä sitte pety kun kuulet vaihtohyvityksen tosta 600:sta :-X
-
48 tai 58 Claassi on hyvä vaihtoehto tolle alalle samoin kun 8000 sarjan NH/Clayson. Älä sitte pety kun kuulet vaihtohyvityksen tosta 600:sta :-X
No kiitoksia kaikille vastanneille ja keskusteluun osallistuneille, vaan sen verran on sanottava että vaihtoon ei oo tuota konetta tarkotus ees tarjota. Tuon uudemman hankin vasta toissavuonna ja sanovat että ei oo moottori vuotanu koskaan ja paskan marjat. Pääsin ekalle lohkolle ja koneen alus oli ihan öljyssä ja vuotokohtakii sama kun edellisessä. Ei tule enää kuuloonkaan tehä noista kun romurautaa tai jos joku tarviaa, niin hakekoot romuraudan hinnalla pois.
Nuo Claassit on tosiaan uudempana kalliita ja sillä oon noita käytettyjä ja pienempiä katellukkii. Koneesta ois tarkotus ottaa sen verran irti, ettei tarvii seuraavaan 20 vuoteen uutta enää hankkia, eikä harkita.
Jos jollakulla on myydä käytettyä hyvää konetta, niin tarjota aina saa. :)
-
Naapurissa olisi tarpeettomana 91-mallinen siisti claas 58s. Laita yv jos kiinnostaa.
-
Uita joku kaarevalasinen MF 30-32 Euroopasta, ne on siellä kuin väärää rahaa kun isännät juoksee vaalenavihreän ja keltaisen perässä, osittain syyttä suotta ??? Varaosatilanteesta Suomessa ei mitään tietoa. Kuskin olot vähän jotain muuta kuin 58 Claasissa tai 8000-sarjan Claysonissa. Tä oli tällainen heitto vain... liian kalliita puimureita olen nähnyt monellakin, liian tehokkaita taas en kellään. :o
-
Meillä on Claas 48 vm. -82, valmistusnumeron perusteella sanoisin, että 43:s valmistettu. 1500 tuntia mittarissa, joista suurimman osan on ajanut ensimmäinen omistaja, joka luultavasti on käyttänyt huoltoon ja muuhun puunaukseen aikaa enemmän kuin puimiseen. Vikoja on ollut katkennut puintikelan akseli, vetoakselin laakeri, kytkin pari kertaa ja vuotava jarrusylinteri. Kulutusosia on vaihdettu muutama remmi, kolakuljettimen ketjut ja leikkuuterä. Kelan akselin katkeaminen on ollut ainoa puinnin keskeyttänyt vika, muut on korjattu luppoaikana.
-
http://www.nettikone.com/deutz-fahr/1080/1056141 (http://www.nettikone.com/deutz-fahr/1080/1056141)
Fahrin puimurit ovat kestävyydeltään kovassa maineessa. 5 -sylinterisessä koneessa ei tarvitse edes jäähdytysnestettä tarkistaa.
-
http://www.nettikone.com/deutz-fahr/1080/1056141 (http://www.nettikone.com/deutz-fahr/1080/1056141)
Fahrin puimurit ovat kestävyydeltään kovassa maineessa. 5 -sylinterisessä koneessa ei tarvitse edes jäähdytysnestettä tarkistaa.
Kuka kävi hakemassa tämän?
-
Tuolla liitoskunnassa on tavallista omistaa taittopöytänen laassi 100hehtaarilla. Toki pitää olla kunnon naksuttava puimakone että saa kaikki jaakot, meput ja antit tukkoon 4 tunnissa............................. ;D
-
Tuolla liitoskunnassa on tavallista omistaa taittopöytänen laassi 100hehtaarilla. Toki pitää olla kunnon naksuttava puimakone että saa kaikki jaakot, meput ja antit tukkoon 4 tunnissa............................. ;D
Olen ihmetellyt samaa. Monella tilalla on oma 100 t€ euron puimuri, vaikka tuollaisella 15 t€ Deutzilla ehtisi ihan hyvin. Seuraus tästä on se että puintiaikaan ei näe koskaan puimureita liikkeellä. Kaikki omakotitalon hintaiset koneet seisovat pellon kulmilla kun niillä on ajettu se 2 tuntia ja kaikki on jo puitu. 68 Claassilla pui 200 hehtaaria vuodessa suht kivuttomasti.
P.S. tuo ei ollut liitoskunnassa vaan tehokkaassa ja ketterässä Oripäässä
-
Täälläkin ollaan viljan viljelyn suhteen siinä määrin pikkutila hamaan tulevaisuuteen, että nykyinen JD 1158 saa turhan vähän ajoa ja pistetään vaihtoon jos joku järkevän hinnan maksaa.
-
Mulla oli yhden syksyn Sampo 600:sen kaverina puinneissa 1080 Deutz-Fahr, kai se voi kestävää tekniikkaa olla, ainakin vaikuttaa laadukkaasti rakennetulta, mutta on vaan jotenkin kömpelö koppero ajaa Sampoon verrattuna, ja tyhjennys tolkuttoman hidas. Myin sen pois ja jatkoin Sampolla kun sillä vaan puinti on sujuvampaa. Deutzin vitoskone kyllä kehrää erittäin tasaisen eleettömästi ja on ihan riittävästi puhtia tuon kokoiseen koneeseen.
-
Ainakin aidot M-F puimakoneet 206-506 ja mitä niitä onkaan, kannattaa kiertää kaukaa.
-
Näissä puimurikyselyissä aika harva tarjoaa nykyään vaihtoehdoksi JD:tä. Mulla on tilalla uudesta saakka ollut JD 952 vm. 83, jolla on puitu vuosittain vähintään noin 50-60 ha. Alkuaikoina isäukko urakoi parin pienemmän tilan puinnit ja silloin puintiala oli lähemmäs sataa hehtaaria syksyssään. Ainakin mun ja parin naapurin kokemusten perusteella noi 900-sarjan Deeret on vahvoja koneita, mulla ainoa hajonnut osa on tuntimittari, joka on pysähtynyt 1700 tuntiin...
Pari hihnaa olen vuosien saatossa varmuudeksi uusinut, leikkuuterä on vaihdettu ja silppurin terät on käännetty. Ajoin pari syksyä sitten vähän isomman kiven lakoviljassa läpi ja sen jälkeen vaihdoin varstasillan, mutta tuohan on ainoastaan kuskin tyhmyyttä. Nyt kesällä olisi tarkoitus vaihtaa kolakuljettimen vähäsen venyneet ketjut.
Mulla ei ole näillä viljan hinnoilla pienintäkään aikomusta vaihtaa tappuria, mutta ehkä muutamien vuosien päästä kiinnostaisi tuollainen JD 1052/1055, joita myydään jo verollisena viiteentoista tonniin. Jonnikkaa ei löydy kovinkaan paljon vaihtopihoilta, koska isännät eivät halua luopua asiallisista koneistaan.
-
Näissä puimurikyselyissä aika harva tarjoaa nykyään vaihtoehdoksi JD:tä. Mulla on tilalla uudesta saakka ollut JD 952 vm. 83, jolla on puitu vuosittain vähintään noin 50-60 ha. Alkuaikoina isäukko urakoi parin pienemmän tilan puinnit ja silloin puintiala oli lähemmäs sataa hehtaaria syksyssään. Ainakin mun ja parin naapurin kokemusten perusteella noi 900-sarjan Deeret on vahvoja koneita, mulla ainoa hajonnut osa on tuntimittari, joka on pysähtynyt 1700 tuntiin...
Pari hihnaa olen vuosien saatossa varmuudeksi uusinut, leikkuuterä on vaihdettu ja silppurin terät on käännetty. Ajoin pari syksyä sitten vähän isomman kiven lakoviljassa läpi ja sen jälkeen vaihdoin varstasillan, mutta tuohan on ainoastaan kuskin tyhmyyttä. Nyt kesällä olisi tarkoitus vaihtaa kolakuljettimen vähäsen venyneet ketjut.
Mulla ei ole näillä viljan hinnoilla pienintäkään aikomusta vaihtaa tappuria, mutta ehkä muutamien vuosien päästä kiinnostaisi tuollainen JD 1052/1055, joita myydään jo verollisena viiteentoista tonniin. Jonnikkaa ei löydy kovinkaan paljon vaihtopihoilta, koska isännät eivät halua luopua asiallisista koneistaan.
Piiiiitkän sarjan Agrirahoitus........... ::)
-
Näissä puimurikyselyissä aika harva tarjoaa nykyään vaihtoehdoksi JD:tä. Mulla on tilalla uudesta saakka ollut JD 952 vm. 83, jolla on puitu vuosittain vähintään noin 50-60 ha. Alkuaikoina isäukko urakoi parin pienemmän tilan puinnit ja silloin puintiala oli lähemmäs sataa hehtaaria syksyssään. Ainakin mun ja parin naapurin kokemusten perusteella noi 900-sarjan Deeret on vahvoja koneita, mulla ainoa hajonnut osa on tuntimittari, joka on pysähtynyt 1700 tuntiin...
Pari hihnaa olen vuosien saatossa varmuudeksi uusinut, leikkuuterä on vaihdettu ja silppurin terät on käännetty. Ajoin pari syksyä sitten vähän isomman kiven lakoviljassa läpi ja sen jälkeen vaihdoin varstasillan, mutta tuohan on ainoastaan kuskin tyhmyyttä. Nyt kesällä olisi tarkoitus vaihtaa kolakuljettimen vähäsen venyneet ketjut.
Mulla ei ole näillä viljan hinnoilla pienintäkään aikomusta vaihtaa tappuria, mutta ehkä muutamien vuosien päästä kiinnostaisi tuollainen JD 1052/1055, joita myydään jo verollisena viiteentoista tonniin. Jonnikkaa ei löydy kovinkaan paljon vaihtopihoilta, koska isännät eivät halua luopua asiallisista koneistaan.
Pikkusen enempi on meijän päristintä parsittu, 2700h. Agri prookerilla varmistivat seulan mitat hyvinkin tarkkaan, kun viimeaikoina kysyntä 1042:een ollut hiljaisempaa.
-
Piiiiitkän sarjan Agrirahoitus........... ::)
:) No juu, toisaalta noi vanhemmat on lähinnä Laborin/Tukon/Agritekin maahantuomia vehkeitä.
Oon joskus miettinyt, että ainakin täällä meidän kylillä on joskus 70-80-luvulla ollut tehokas Laborin piirimyyjä, kun melkein joka talossa on ollut joskus Jontikan puimuri. 90-luvulla tositäppärit vaihtoivat JD:t Claasiin tai NH:iin. Sampoa, Massikkaa ja Deutzia on täällä meilläpäin myyty jostakin syystä tosi vähän. (Liekö syynä entisaikojen juurikastilit, joilla hankittiin vähän kalliimpaa Saksalaista rautaa.)
-
Piiiiitkän sarjan Agrirahoitus........... ::)
:) No juu, toisaalta noi vanhemmat on lähinnä Laborin/Tukon/Agritekin maahantuomia vehkeitä.
Oon joskus miettinyt, että ainakin täällä meidän kylillä on joskus 70-80-luvulla ollut tehokas Laborin piirimyyjä, kun melkein joka talossa on ollut joskus Jontikan puimuri. 90-luvulla tositäppärit vaihtoivat JD:t Claasiin tai NH:iin. Sampoa, Massikkaa ja Deutzia on täällä meilläpäin myyty jostakin syystä tosi vähän. (Liekö syynä entisaikojen juurikastilit, joilla hankittiin vähän kalliimpaa Saksalaista rautaa.)
Onneks et maininnu pottufarmareista, olis ollu lauantai-ilta pilalla ja reglonet tuulenhalkojassa......... ;D
-
Näissä puimurikyselyissä aika harva tarjoaa nykyään vaihtoehdoksi JD:tä. Mulla on tilalla uudesta saakka ollut JD 952 vm. 83, jolla on puitu vuosittain vähintään noin 50-60 ha. Alkuaikoina isäukko urakoi parin pienemmän tilan puinnit ja silloin puintiala oli lähemmäs sataa hehtaaria syksyssään. Ainakin mun ja parin naapurin kokemusten perusteella noi 900-sarjan Deeret on vahvoja koneita, mulla ainoa hajonnut osa on tuntimittari, joka on pysähtynyt 1700 tuntiin...
Pari hihnaa olen vuosien saatossa varmuudeksi uusinut, leikkuuterä on vaihdettu ja silppurin terät on käännetty. Ajoin pari syksyä sitten vähän isomman kiven lakoviljassa läpi ja sen jälkeen vaihdoin varstasillan, mutta tuohan on ainoastaan kuskin tyhmyyttä. Nyt kesällä olisi tarkoitus vaihtaa kolakuljettimen vähäsen venyneet ketjut.
Mulla ei ole näillä viljan hinnoilla pienintäkään aikomusta vaihtaa tappuria, mutta ehkä muutamien vuosien päästä kiinnostaisi tuollainen JD 1052/1055, joita myydään jo verollisena viiteentoista tonniin. Jonnikkaa ei löydy kovinkaan paljon vaihtopihoilta, koska isännät eivät halua luopua asiallisista koneistaan.
Akselit katkee ennenkuin vekselit lankee...
-
Samoin, todella vahvaa Laborin aluetta tämäkin aikoinaan oli,varsinkin 60-70 luvulla. Volvo BM oli traktorina tiloilla jotka suht.vauraita. Claas puimurimerkkinä vanha,pienemmillä tiloilla Volvo BM. "Teerinki" ei oikein tehnyt kauppaa koska silloinen piirimyyjä keskittyi päivittäistavaroihin.
Jotkut vieläkin sanovat nykyistä Agritekin piirimyyjää Laborin liikkeeksi,ilmeisesti johtuu siitä että Agritekin aloittaessa heillä oli myynnissä JF koneet 8)
-
Kuinkahan hyvin tollasella kuningas Claysonilla pääsee pehmeässä kun 8030 painaa liki 7 tonnia ::) Entäs 33.60 Deutz-Fahr mahtaakohan pysyä läjässä. Muita varteenotettavia koneita, budjetti mahdollisimman kevyt, puintialaa 30-40 ha. Urakoitsijoita ei tahdo olla, eikä niitä tohdi rapamaille päästää.. Kotimaisella pellinrämistimellä puidessa syksyn tunnit ei riitä remontteihin..
-
Kuinkahan hyvin tollasella kuningas Claysonilla pääsee pehmeässä kun 8030 painaa liki 7 tonnia ::)
Toistaiseksi on pärjätty - meillä siinä on isommat ja leveämmät pyörät valittu jo uutena. Valitettavasti en muista millejä, mutta huomattavasti suuremmat ne ovat kuin vakiot. Meillä ei kyllä ole mitään erityisen ongelmallisia maitakaan, suot kantaa mutta siinä saven ja mullan välimaastossa on joskus sotkemista. Vetoakseleitakaan ei ole vielä saatu pätkiksi, kop kop kop....
Pöydän kulma on korkeamman rengastuksen vuoksi muuttunut hitusen huonommaksi lakopuintia ajatellen, mutta ei niin paljoa että asialle viitsisi jotain tehdä. Lakoakaan kun ei muutamaan edelliseen vuoteen ole juuri tarvinnut ihailla, lähinnä vain niitä metrin syvyisiä kuivuushalkemia.
-
Mistä se sampo sitä oljyä vuotaa?