Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Lese - 02.06.12 - klo:12:30
-
Mitä sanoo kokeneemmat ketut? Osalle kylvetty viikko sitten pelkkä nurmisiemen. Vettä tulee nyt reippaasti, että passaako enää ensi viikolla mennä vai onko vaan haittaa. Kiviä ja kokkareita piti hiukan painaa maahan...
-
Keskiviikkona jyräsin ohramaan,jossa ohra piikillä näkyvissä.
-
Niin tiedän kyllä, että niin voi tehdä, mutta kysyinkin, että onko siitä jotain haittaa?
-
Ei mitään haittaa, vaikka on jo tullut pintaan jyräysvaiheessa. Sateen jälkeen kannatta kyllä odotella, jos sattuu kovat helteet ja maan pinta kovettuu, on jyräys eriomainen tapa rikkoa tuo "arinapinta".
-
Eli tuossa itämisen ja pintaan tulon välissäkin voi jyrätä vai kannattaako tosiaan odotella, että tulee pintaan?
-
Monet ovat tänäkin keväänä tehneet sen möhläyksen, että ovat jyränneet pellon heti kylvön jälkeen. Sitten on tullut rankka sade ja kova auringonpaiste, joten pellon pinta on kovettunut ja niin ei oras pysty sitä lävistämään. Sitten sitä pintaa on yritetty rikkoa erilaisilla härveleillä.
Kyllähän sen näkee esim. ruiskutuksen jälkeen, vaikka traktorin pyörät tallovat oraat pahanpäiväsesti, sieltä ne vaan nousevat. Jyräys on huomattavsti hellävatrasempaa ja jos pellolla on paljon kiviä, ovat ne varsinainen riesa, kun menevät puimuriin tai sitten niittokoneen terät menevät solmuun, jos niitä ei jyrää maahan.
-
Okei, thanks ;)
-
Monet ovat tänäkin keväänä tehneet sen möhläyksen, että ovat jyränneet pellon heti kylvön jälkeen. Sitten on tullut rankka sade ja kova auringonpaiste, joten pellon pinta on kovettunut ja niin ei oras pysty sitä lävistämään. Sitten sitä pintaa on yritetty rikkoa erilaisilla härveleillä.
Kyllähän sen näkee esim. ruiskutuksen jälkeen, vaikka traktorin pyörät tallovat oraat pahanpäiväsesti, sieltä ne vaan nousevat. Jyräys on huomattavsti hellävatrasempaa ja jos pellolla on paljon kiviä, ovat ne varsinainen riesa, kun menevät puimuriin tai sitten niittokoneen terät menevät solmuun, jos niitä ei jyrää maahan.
Möhläykseksi jyräys muuttuu vasta, mikäli se tosiaan sataa heti reippaasti jyräyksen jälkeen.
Taas jos ei sadakkaan, niin heti kylvön jälkeen tehty jyräys auttaa kummasti kosteutta pysymään maassa. (olosuhteista ja maalajista riippuen)
Toisin sanoen jos pelkästään tuuli tuivertaa ja aurinko porottaa viikon tai pari, niin heti tehdystä jyräyksestä tulee hyötynä tasaisemmat oraat... Jos ei ole niitä jyräcombeja tai mitä ne on...
Itsestäänselvyyksiähän nämä ovatten...
Ainahan ei toki osu, nuo sääennusteet.
Tänä keväänä osui. :D
-
On tuota jyräyksen merkitystä mielestäni myös tutkittu. Useimmilla maalajeilla suurin hyöty on juuri tuo irtokivien painaminen maan sisään, satoon jyräyksellä ei ole suurtakaan vaikutusta. Tänä vuonna jyräsin vain etukäteen lohkot, jotka kylvin VLN:lle, koskapa muuten siemenet menevät turhan syvään, kysymyksessä Kht ja HHt maalajia edustavat pellot. Muuten aina kannattaa ylimääräisiä ajokertoja välttää, kyllä nuo pellot muutenkin tulee liikaa tallottua.
-
Kyllä meillä on suojaviljanurmia jyrätty erinäisistä syistä sillon tällön vähän myöhemmin kuin oli alunperin tarkotus. 5-7cm oraskaan ei siitä mitenkään erityisesti ota nokkiinsa. Ajeleehan jotkut lörtsytankkereillakin oraalle lietettä eikä renkaanjäljet aina edes näy kasvustossa.
Itse asiassahan vielä pitemmälle edennyttä kasvustoakaan ei välttämättä haittaa, koska kasvuston mekaaninen ärsystys saattaa jopa vahvistaa sitä. Jos oikein muistan, se aiheuttaa sellasen vaiheen että juurtuminen ja versominen hetkeksi ottaa pääprioriteetin pituuskasvun sijaan.
Kokeilin vähän mitäsattuu ratkasuja eräällä pikkulohkolla tänä keväänä kun kylvin huiskalla vanhaan nurmeen ensin hitusen nurmipalkokasviseosta, sitten revin piikkiäkeellä hieman auki, ja jyräsin vielä viimetteeksi äkeen nostamat pikkukivet maahan. Tuolloin oli jo kylvöstä ja äestyksestä kulunut reilu 2 viikkoa ja nurmi oli 10-15cm korkeaa.
-
Isän mukaan ennen ( joskus sotien aikaan ja heti jälkeen) jyrättiin aina vasta kun vilja oli n. 10 senttistä.
Miksi jyrättiin, sitä en tiedä, kun en nykyjyräämistäkään millään ymmärrä...
Eli tuskin siitä haittaa on, aikaisesta heti kylvön jälkeen tehdystä jyräämisestä on juuri tuo kuorettumisriski.
-
Isän mukaan ennen ( joskus sotien aikaan ja heti jälkeen) jyrättiin aina vasta kun vilja oli n. 10 senttistä.
Miksi jyrättiin, sitä en tiedä, kun en nykyjyräämistäkään millään ymmärrä...
Eli tuskin siitä haittaa on, aikaisesta heti kylvön jälkeen tehdystä jyräämisestä on juuri tuo kuorettumisriski.
Jos vantaan jälkeen ei ole mitään maata tiivistävää pyörää, niin kyllä kylvön jälkeinen jyräys tasoittaa jyvien itämisnopeutta. Edellä jo mainittu kivien maahan tai ainakin jonkin verran maahan painamisesta on hyötyä.
Olisiko tuolla ennen vanhaan tehdyllä myöhästetyllä jyräyksellä voitu yrittää lisätä pensomista? Rikkakasvit tuskin sen herkempiä ovat kuin varsinaiset viljelykasvit, niin tuskin niitäkään jyrällä on yritetty kurittaa. Joku ihan hyvältä kuulostava peruste ajoitukselle on varmasti ollut.
-
Saakaitsitä jyrätä vaikka ennen puintia??? ;D En tiijä ku ekaakertaa tänäkeväänä jyräsin pari lohkoo.
-
Isän mukaan ennen ( joskus sotien aikaan ja heti jälkeen) jyrättiin aina vasta kun vilja oli n. 10 senttistä.
Miksi jyrättiin, sitä en tiedä, kun en nykyjyräämistäkään millään ymmärrä...
Eli tuskin siitä haittaa on, aikaisesta heti kylvön jälkeen tehdystä jyräämisestä on juuri tuo kuorettumisriski.
Jos vantaan jälkeen ei ole mitään maata tiivistävää pyörää, niin kyllä kylvön jälkeinen jyräys tasoittaa jyvien itämisnopeutta. Edellä jo mainittu kivien maahan tai ainakin jonkin verran maahan painamisesta on hyötyä.
Olisiko tuolla ennen vanhaan tehdyllä myöhästetyllä jyräyksellä voitu yrittää lisätä pensomista? Rikkakasvit tuskin sen herkempiä ovat kuin varsinaiset viljelykasvit, niin tuskin niitäkään jyrällä on yritetty kurittaa. Joku ihan hyvältä kuulostava peruste ajoitukselle on varmasti ollut.
Tällainen uskomus on ohrapelloille olemassa. Pitää varmaan jopa paikkansa, mutta ajoitus lienee aika tarkkaa.
-
Isän mukaan ennen ( joskus sotien aikaan ja heti jälkeen) jyrättiin aina vasta kun vilja oli n. 10 senttistä.
Miksi jyrättiin, sitä en tiedä, kun en nykyjyräämistäkään millään ymmärrä...
Eli tuskin siitä haittaa on, aikaisesta heti kylvön jälkeen tehdystä jyräämisestä on juuri tuo kuorettumisriski.
Jos vantaan jälkeen ei ole mitään maata tiivistävää pyörää, niin kyllä kylvön jälkeinen jyräys tasoittaa jyvien itämisnopeutta. Edellä jo mainittu kivien maahan tai ainakin jonkin verran maahan painamisesta on hyötyä.
Olisiko tuolla ennen vanhaan tehdyllä myöhästetyllä jyräyksellä voitu yrittää lisätä pensomista? Rikkakasvit tuskin sen herkempiä ovat kuin varsinaiset viljelykasvit, niin tuskin niitäkään jyrällä on yritetty kurittaa. Joku ihan hyvältä kuulostava peruste ajoitukselle on varmasti ollut.
Tällainen uskomus on ohrapelloille olemassa. Pitää varmaan jopa paikkansa, mutta ajoitus lienee aika tarkkaa.
Kyllä tuo uskomus pitää paikkansa, voi verrata hallaan sopivassa orasvaiheessa.
-
Isän mukaan ennen ( joskus sotien aikaan ja heti jälkeen) jyrättiin aina vasta kun vilja oli n. 10 senttistä.
Miksi jyrättiin, sitä en tiedä, kun en nykyjyräämistäkään millään ymmärrä...
Eli tuskin siitä haittaa on, aikaisesta heti kylvön jälkeen tehdystä jyräämisestä on juuri tuo kuorettumisriski.
Jos vantaan jälkeen ei ole mitään maata tiivistävää pyörää, niin kyllä kylvön jälkeinen jyräys tasoittaa jyvien itämisnopeutta. Edellä jo mainittu kivien maahan tai ainakin jonkin verran maahan painamisesta on hyötyä.
Olisiko tuolla ennen vanhaan tehdyllä myöhästetyllä jyräyksellä voitu yrittää lisätä pensomista? Rikkakasvit tuskin sen herkempiä ovat kuin varsinaiset viljelykasvit, niin tuskin niitäkään jyrällä on yritetty kurittaa. Joku ihan hyvältä kuulostava peruste ajoitukselle on varmasti ollut.
Tällainen uskomus on ohrapelloille olemassa. Pitää varmaan jopa paikkansa, mutta ajoitus lienee aika tarkkaa.
Kyllä tuo uskomus pitää paikkansa, voi verrata hallaan sopivassa orasvaiheessa.
Mut... mikä on se tarkka aika? Osaatko kertoa niillä nykyisillä kasvuaikakoodeilla
-
Pitäiskö tähän vastata peesaten luokkakaveria joka Mustialassa vastasi koekysymykseen " Milloin emakko tulee tiineyttää ? " että " Hyvissä ajoin ennen porsimista"
Eli hyvissä ajoin ennen puintia.. :-X
-
Pitäiskö tähän vastata peesaten luokkakaveria joka Mustialassa vastasi koekysymykseen " Milloin emakko tulee tiineyttää ? " että " Hyvissä ajoin ennen porsimista"
Eli hyvissä ajoin ennen puintia.. :-X
Joo, tuossa joharalle vastausta :) En tiedä oikeaa "kasvuastetta", eikä tuota ole harrastettu pitkiin aikoihin. Voisi olettaa että kakslehtiasteella olisi melko soppeli aika? Eikun joku kokeilemaan kotipellolla, jyrää jokapäivä pienen pätkä ja laittaa vaikka tikkua pellolle milloin mikäkin kohta käsitelty. Näkisi miten pelittää. Täällä kaatui aikaisin kylvettyjä ohria kolme yötä sitten olleeseen hallaan. Kasvuasteesta en tiedä, kun ei ollut omia enkä ole ko. oraita nähnytkään.
Sen voin sanoa, että nuo hallan kaatamat ruisvehnät tuskin enää pensoo :o Puoleen sääreen olevaa kasvustoa, kortta jo kasvaa, kaatui laikuittain hallassa. Ojan laidalla, rahkaista turvemaata todella kylmällä kasvupaikalla. Nuo tuskin enää pensoo syystä että syksyllä pensoneet:) Tähkäkin jo puolitoista senttiä pitkä ;D