Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Constantem - 23.05.12 - klo:15:46
-
Onko isännillä käyttökokemuksia noista K-kaupan myymistä Comet Pro ja Prosaro -tautiaineista? Vehnälle ja kauralle olisi vielä tarkoitus tilailla tautiaineita, muut ks-aineet tuli hankittua ennakkoon jo talvella.
Keskon miehet kehuvat, että tuolla cocktaililla (Comet Pro 0,4-0,6 l/ha + Prosaro 0,25 l/ha) pitäisi olla "kasvin kasvua edistäviä ominaisuuksia" ja sadonlisää pitäisi tulla vehnällä toista tonnia hehtaarilta, mutta vähän kyllä epäilen tuota ennen kuin itse näen... Hehtaarikustannus (alv 0) noilla on kolmenkympin luokkaa.
-
Hyvä tuote. Mut en tiedä onko se hyvä myyjälle vaiko ostajalle
-
Hyvä tuote. Mut en tiedä onko se hyvä myyjälle vaiko ostajalle
Taitaa se olla hyvä tuote ainakin myyjälle. :D Ei taida olla vielä kauheasti kokemuksia noista aineista. Mä voin toimia Agronetin virallisena testaajana ja raportoida sitten syksyllä, ettei nämäkään litkut mitään ihmeitä saaneet aikaan.
-
Hyvä tuote. Mut en tiedä onko se hyvä myyjälle vaiko ostajalle
Taitaa se olla hyvä tuote ainakin myyjälle. :D Ei taida olla vielä kauheasti kokemuksia noista aineista. Mä voin toimia Agronetin virallisena testaajana ja raportoida sitten syksyllä, ettei nämäkään litkut mitään ihmeitä saaneet aikaan.
Laita 10 kertaa enemmän kuin mitä käyttöohje sanoo. Sitten vehnää tulee 10 tonnia enemmän ;D
-
Siis tuo yhdistelmä on kokeissa toiminut juuri niin kuin lupaakin: satoa on tullut lisää jopa yli tuhat kiloa, mutta vain siinä tapauksessa, että muut minimitekijät ovat hallinnassa.
Leipävehnän valkuaistason kanssa on oltava varuillaan ja varautua typpilisään, sillä satotason nousu saattaa pihistää valkuaisprosentista.
Jos viljelykierto on 1) kasvinjätteisiin kylvö, 2) vehnä-vehnä peräkkäisviljely ja 3) viljelee 4)peittaamatta lajiketta, joka on 5) herkkä taudeille, ehdottomasti kyllä. Jos taas kohdat 1) .. 5) eivät päde, kannattaa tutkia eri lähteistä, onko sadonlisä 300 kg vai 1000 kg. Niitäkin tuloksia löytyy. 300kg sadonlisällä ei välttämättä saa omia pois, mikäli ottaa huomioon sadon käsittelykustannukset eli nettohinnan.
-SS-
-
Onko isännillä käyttökokemuksia noista K-kaupan myymistä Comet Pro ja Prosaro -tautiaineista? Vehnälle ja kauralle olisi vielä tarkoitus tilailla tautiaineita, muut ks-aineet tuli hankittua ennakkoon jo talvella.
Tämä Comet Pro sisältää entistä vähemmän tehoainetta lähes entisen Cometin hintaan. Vieläkin ostin varastonloppuja vanhaa Cometia, kun ei kauppias osannut kertoa, mitä etua Pro:ssa olisi. Prosaro täydentää Cometia hyvin, mutta lähes sama teho saadaan halvemmillakin kumppaneilla, kuten Juventuksella tai Zenitillä. Cometia olen käyttänyt monena vuotena ja olen tyytyväinen.
-
Tänä suvena taidan jättää kyllä storbit ruiskuttamatta kun menee kylvötkin hieman myöhäisempään ::)
Eikös prosaro pitäis olla paras ??? perinteisistä triatsoleista? Noilla strobeilla on sitten enemmän niitä vihreyttäviä (kuratiivisia) vaikutuksia joka viivästytää tuleentumista tehokkaasti ainakin isoilla annosmäärillä.
-
Hyvä tuote. Mut en tiedä onko se hyvä myyjälle vaiko ostajalle
Taitaa se olla hyvä tuote ainakin myyjälle. :D Ei taida olla vielä kauheasti kokemuksia noista aineista. Mä voin toimia Agronetin virallisena testaajana ja raportoida sitten syksyllä, ettei nämäkään litkut mitään ihmeitä saaneet aikaan.
Kokeiden mukaan paras paketti hinta/laatusuhteeltaan ja viime vuonna johonkin jo kokeilin. Nyt tulee ohrille tuota, hintaa vain yksittäis euroja enemmän per hehtaari mutta satovaste eriluokkaa kuin hiukan halvemmilla aineilla. Oli ainakin viime kesänä, käytännössä ja koetulosten perusteella. Tulevasta kesästä hankala sanoa :) Varsinkin kun kaikki viljan siemenet säkeissä pl. pommiin menneet kevätvehnät, niidenkin olisi ollut parempi säkissä kuin veden alla >:(
Arzyboy sen sanoi, tulee myöhäinen kylvöaika ja nämä viileät kelit näyttää jatkuvan pitkään, joten saattaa strobit jäädä purkkeihin :-\
-
Mulla on myös ollut jo monet vuodet käytössä strobit ja prosaron kanssa kokeilin viime kesänäkin. Viime kesän pelastus oli hyvä tautisuoja viljoilla etenkin kun lakoa oli huomattavasti normaalia enemmän. En minä näkis että strobeissa olis kovin isoa eroa keskenään tehoissa, mutta käyttöajankohta ratkaisee paljon enemmän. Turha kuvitellakaan että agrimarketin "tautisuoja yhdellä ruiskutuksella koko kesäksi" mainos pitäisi paikkaansa. Jos ruiskutus tehdään vaikka pensastumisen alkuvaiheessa niin voin lyödä vetoa että tautisuoja ei riitä koko kesäksi vaikka olisi kuinka systeeminen aine ???
Mulla on ollut strategiana tehdä tautiruiskutus lippulehdelle ohralle ja suojata tärkein yhteyttävä osa kasvista. Yleensä siihen asti kasvustot on pysynyt kohtuullisen hyvin puhtaana kun on mahdollista käyttää riittävän hyvää viljelykiertoa. Eri asia varmastikin sitten jos viljelykierto on ohra-lumi-ohra vuodesta toiseen...
-
Onko isännillä käyttökokemuksia noista K-kaupan myymistä Comet Pro ja Prosaro -tautiaineista? Vehnälle ja kauralle olisi vielä tarkoitus tilailla tautiaineita, muut ks-aineet tuli hankittua ennakkoon jo talvella.
Keskon miehet kehuvat, että tuolla cocktaililla (Comet Pro 1.2l/ha + Prosaro 0,75 l/ha) pitäisi olla "kasvin kasvua edistäviä ominaisuuksia" ja sadonlisää pitäisi tulla vehnällä toista tonnia hehtaarilta, mutta vähän kyllä epäilen tuota ennen kuin itse näen... Hehtaarikustannus (alv 0) noilla on kolmenkympin luokkaa.
Ja puidaan marraskuussa.................
-
..
(Comet Pro 1.2l/ha + Prosaro 0,75 l/ha) ..
Ja puidaan marraskuussa.................
Varmaan noilla annoksilla juu, eikä ihmekään jos hehtaarikustannus vaikuttaa korkealta :o
Kyllä perusannoksena laittaisi vain sen normaalit 03+03 vaikka molempia, triatsolin osalla ei niin pitäisi olla puintia viivyttävää vaikutusta.
Viime kesänä oli KM:ssä mainio kirjoitus torjunta-aineiden käytöstä ja nimenomaisesti strobien annostuksesta. Kyllä samat ohjeet pätevät vieläkin, myöhäisillä lajikkeilla, joihin nyt on paljon siirrytty, kuten esim. amaretolla, tipplellä ym. strobiannos on hyvin perusteltua valita sieltä alarajoilta. Sen sijaan varmaan nopearytmiset aikaiset MT ohrat kestävät vaikka vähän tujummankin satsin, valmistuminen riippuu sitten loppukesän olosuhteista. Tuskin näiden puintia kuitenkaan joudutaan marraskuulle odottelemaan.
"Tonnin sadonlisä" on kokeissa saavutettu, mutta ei tätä, kuten ei mitään koetta voi yleistää niin että "näin saat tonnin sadonlisän". Sato, ja saavutettava lisäsato muodostuvat kuitenkin isosta joukosta osatekijöitä, joista kaikkia ei voi millään kontrolloida. Lisäksi ei kannata liiaksi tuijottaa ainoastaan lisäsatoa, vaan suuri merkitys on myös saavutetulla laadunlisällä, on se sitten HLP, jyväkoko, sadon kautta valkuainen, tehostunut lannoituksen hyödynnys tai mikä vain.
-
Kylvöajankohtakin vaikuttaa. Hyvissä ajoin kylvetyt ohrat ovat vahvalla oraalla. Ajattelin, että kyllä noille sen Keskon kasvuohjelman maksimin uskaltaa laittaa. Comet Pro 0,6l+Juventus 0,5l.
-
Rikkaaineista väliin
Duplosan super http://www.yrma.net/index.dsp?page=867
Onko hyvä aine?
-
Rikkaaineista väliin
Duplosan super http://www.yrma.net/index.dsp?page=867
Onko hyvä aine?
Ei kukaan tie mitään vai täh? :o
-
Rikkaaineista väliin
Duplosan super http://www.yrma.net/index.dsp?page=867
Onko hyvä aine?
Ei kukaan tie mitään vai täh? :o
Ole käyttänyt,ihan halpa aine oli ja tehos....
-
Rikkaaineista väliin
Duplosan super http://www.yrma.net/index.dsp?page=867
Onko hyvä aine?
Ei kukaan tie mitään vai täh? :o
Ole käyttänyt,ihan halpa aine oli ja tehos....
Hankkijan Trio
-
Rikkaaineista väliin
Duplosan super http://www.yrma.net/index.dsp?page=867
Onko hyvä aine?
Ei kukaan tie mitään vai täh? :o
Ole käyttänyt,ihan halpa aine oli ja tehos....
Hankkijan Trio
Tai K-Trio, nimi saattoi hämätä jos ei jaksa/tunne tehoaineita ihan ensikatsomalta.
Trio kuin trio, lähinnä käyttäisin kyllä seoksissa, esimerkiksi gramma-aineen, Toolerin tai Expressin/ vast. kaverina. Jos vain yhtä haluaa ruiskuttaa, niin sitten ehkä Cantor tai Mustang Forte ennemmin, käyttöajaltaan joustavia, laajatehoisia herbisidejä kumpainenkin. Pelkkä trio sinällään saattaa aiheuttaa kasvustovioituksia, riippuen tietysti paljon ruiskutusolosuhteista ja kasvuston kunnosta ym. tekijöistä.
-
Paljonko ootte tänä keväänä/kesänä maksaneet 5L:n Comet Pro -purkista?
-
Paljonko ootte tänä keväänä/kesänä maksaneet 5L:n Comet Pro -purkista?
Onkos toi Keskosen listoilla????
-
Paljonko ootte tänä keväänä/kesänä maksaneet 5L:n Comet Pro -purkista?
Talvella sain tarjouksen 209 € / 5 l (alv 0).
-
Paljonko ootte tänä keväänä/kesänä maksaneet 5L:n Comet Pro -purkista?
210 € / 5 l
-
Paljonko ootte tänä keväänä/kesänä maksaneet 5L:n Comet Pro -purkista?
290 sis. ALV. Sesonkina
-
~180€ alv0. Maaliskuussa.
-
prosaro 218 € ja comet pro 210 € verottomia. myyntipuhe oli parasta mitä rahalla saa.
-
Kannataisko kauralle ajaa tautiainetta.
Siinämielessä että hehtopaino suurenis.
Oiskohan Acantoprima kovajuttu jo
ennen lippulehtee. :D
-
^ ihan hiven litkukin riittää.
-
Kannataisko kauralle ajaa tautiainetta.
Siinämielessä että hehtopaino suurenis.
Oiskohan Acantoprima kovajuttu jo
ennen lippulehtee. :D
Tautiaineet kannattaa aina. Lääkkeellä viherryttäminen pitäis tehdä pakolliseks ymppätoimenpiteeks.
-
Kannataisko kauralle ajaa tautiainetta.
Siinämielessä että hehtopaino suurenis.
Oiskohan Acantoprima kovajuttu jo
ennen lippulehtee. :D
Tautiaineet kannattaa aina. Lääkkeellä viherryttäminen pitäis tehdä pakolliseks ymppätoimenpiteeks.
Kieltää toi pitäis, ylituotanto loppuis ja viljanhinnat nousis :-\
-
Siinä apinaa koijataan.
Kas kun ostaa kaikki "satopotenttiaali"-aineet, niin sitten laitetaan sallitut ja kielletyt ja metsälannoitteet, kun on sitä "satopotenttiaalia". 220 kg typpee ja silleen.
Sitten jos ei ruiskuta, ei siis uskalla eikä kannata lannoittaa. Ja sato on pieni. M.O.T.
Juu laitetaan vaikka 70-luvun Drapanttiin se 220 kg typpee , pienen kastelun kera, niin 7 - 8 - tonnari on siinä. Oli Pomparin pelloilla jo 70-luvun lopulla, nääs. Eivät yhtäkään sen ajan tautiainetta Topsiinia ja Tilttiä keväselle vehnälle laittaneet.
-SS-
-
Jos viljarekkakuski saa kauralla ylikuormasakot, niin silloin on doping aineet kohdallaan. ;D ;D ;D ;D
-
Mitä wittua tosta jää viivan alle. Ensin vuokrataan maita 500-700-hehtaari, sitten laitetaan kaikki mahdollinen mitä omamyyjä suosittelee, että saadaan tonni lisää satoa/hehtaari, eli se 100-euroa. Noi tropit ja lannoitteet maksaa moninkertaisesti yli ton satkun, viljanhinnat pysyy taatusti tolla menolla tossa satasen huitteilla. Hommatkaa laskukone, tai käyttäkää vaikka sitä kuuluisaa kosken-laskijaa laskemaan katetuottoja >:( :-X
-
Kyllä katetuotto on aina positiivinen, esimerkiksi seuraavien edellytysten toteutuessa:
-ylimääräisen ruiskutustyön hintaa ei tarvitse laskea, jos ei ole kesäöiksi saanut muutakaan oikein rahakasta urakkaa
-kalusto mahdollistaa optimaalisen ruiskutksen, monet ruiskutukset on tehtävä oikea-aikaisesti
eikä sinne päin laiskalla tankkiseoksella. (tähkäsääski/punahome/valkuaislisä/kahukärpänen/viirukaskas)
-aineet ovat ammattilaisella edullisemmat kuin tavan viljelijällä
-materiaali saatetaan tuoresäilöä, eli kuivauskustannukset eivät rasita lisäsatoa (märkinä syksyinä merkittävä
kuluerä, tuo kuivaus, varsinkin jo douppaus viivästyttää koko sadon valmistumista)
-lisäsato mahtuu siihen viimeiseen rekkaan, jolloin rahtikulutkaan eivät nouse suhteessa
-laatulisät hehtopainosta ovat suuret, valkuaisesta ei niinkään.
-viljavuudet ovat korkeat, ja typpeä on numeroiden ulkopuolella runsaasti
-kosteusolot optimaaliset ja runsasmultainen typpeä hikoava maaperä
Nämä kaikki edellytykset sisältyvät tarvetarkasteluun, jonka voi ensi vuonna tehdä jo suunnitellessa.
-SS-
-
edelleen jos viljelee ja maat kunnossa niin kaikki mahollinen sinne pitää täntätä
sit jos ei nii kannattaa lopettaa
ja se viljan hinta ei muutu vaikka suomessa saatas 10t joka hehtaarilta
eikä toi ruis ny niin paha oo siitä jää tuhat euroo hehtaari vaikka laskee mitenkä perselleen
-
Nykypäivän viljelyneuvonta on suurimmaksi osaksi kaupallista neuvontaa, toteutettu maatalouskauppojen, torjunta-aineiden maahantuojien ja Yaran toimesta, ProAgrian tuottamaa, puolueettomaan tutkimukseen perustuvaa neuvontaa näkee vähän ja se on vaikeasti löydettävissä, toisin kuin kaupallinen neuvonta, erilaista kaupallista mainostiedotetta pukkaa postilaatikoon esitteiden, lehtien, kataloogien ja kasvuohjelmaoppaiden muodossa, netistä puhumattakaan. Tietysti näiden kaupallisten toimijoiden ansioksi on luettava se, että niillä on varsin laajaa koetoimintaa, joissa tutkitaan erilaisten viljelyssä tarvittavien lannoitteiden ja kemikaalien vaikutuksia.
Mutta tuonkin neuvonnan ja koetoiminnan lopullisena tavoitteena on myydä mahdollisimman paljon niitä moninaisia tuottteita, joita nämä kaupalliset tahot valmistavat, tuovat maahan ja myyvät.
Pitäisikö sitten kritiikittömästi vain uskoa kaikki väitteet, mitä kaupalliset toimijat meille syöttävät? olemmeko perusteellisesti aivopestyjä, vai onko minkäänlaista kriittisyyttä. En usko, että nuo kaupalliset tahot syylllistyvät silkkaan tarkoitukselliseen valehteluun, mutta liioittelua, kärjistämistä ja puolitotuuksia varmasti esiintyy, luonnossa vaan nuo biologiset prosessit ovat sellaisia, ettei se, mikä muutaman aarin koeruudulla toteutuu, toteudu välttämättä kymmenien tai satojen hehtaarien käytännön viljelyksillä.
Ps. Viljan hinnat on tulleet alas reippaasti viime aikoina, mutta eihän Yaralla ole syytä laskea lannoitteiden hintoja, koska ne olettavat että kun joka viljelijä heidän lannoitteillaan ja viljeluneuvoillaan vetää varmasti vähintään kuustonnareita, niin tuleehan siinä tulosta ja on varaa ostaa jatkossakin kalliita lannoitteita.
-
Kyl niitä aineita kannattaa ihan testata itse. Jonkun linjementin testaaminen ei vaadi kun yhen pytyn tekee eri seoksella. Kyl sen näkee kasvukauden mittaan onko niistä hyötyä vai ei kun vertaa niitä pelolla.
Ei urheilussakaan käytettävät suorituksen parantamiseen tehdyt valmisteet turhia ole.
Seulonta ja hehtopainolisät kauralla kannatta pitää mielessä kun ajaa laihaa MCPA seosta kasvustoon... :P
Vehnä kannattaa kasvattaa rehuksi, tällä kertaa.....
-
Äskettäin ilmestynyt maisteritutkielma antaa rehuohran ruiskutusohjelmille tuottoennusteen, hintana käytettiin 143,45 €/ha. Kaikki aineet eivät antaneet siltikään positiivista tuottoa käsittelyille, tuotot olivat 5 - 30 €/ha . Hinnan laskiessa 30%, eli sataseen (kuvio 8.6) , oli vain yksi yhdistelmä muutaman euron plussalla, muut reilusti miinuksella, ja taudinkestävän lajikkeen valinta oli kannattavin /1/. Eli tuottofunktiota pitänee seurata tarkemmin hintaennusteen mukaan. Tällä hetkellä Avenan parhaat noteeraukset syksylle ovat 135 €/tn , ja enemmistö muista tarjonnee 125€/tn
Ei olekaan ihme, että kalliilla mallasohralla ruiskutuksilla on aina tuotto positiivinen, mutta rehuviljoilla ei välttämättä ylituotantotilanteissa saa tuottoa rutiinikäsittelyille. Kaupan päälle tulee resistenssitilanne vuoden lähemmäksi.
-SS-
/1/ Purola, Tuomo. Taudinkestävien ja alttiiden ohralajikkeiden taloudellinen vertailu. Maisterin tutkielma. Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos, maatalouspolitiikka
-
Maat kun on reippaassa kasvukunnossa, niin viljanostajat soittavat ja kysyvät, että tehdäänkö kauppoja. Laatuviljasta on AINA kysyntää. Ja eikä sitä omamyjää kannata kuunnella. Vai onko omamyyjä jumala?
-
meillä tää on viety vielä vähä pitemmälle kanajohtaja ilmoittaa omat kylvönsä ja mää kylvän si jotakin muuta että saatas mahtuun ees puolet noihin tötteröihin
-
Äskettäin ilmestynyt maisteritutkielma antaa rehuohran ruiskutusohjelmille tuottoennusteen, hintana käytettiin 143,45 €/ha. Kaikki aineet eivät antaneet siltikään positiivista tuottoa käsittelyille, tuotot olivat 5 - 30 €/ha . Hinnan laskiessa 30%, eli sataseen (kuvio 8.6) , oli vain yksi yhdistelmä muutaman euron plussalla, muut reilusti miinuksella, ja taudinkestävän lajikkeen valinta oli kannattavin /1/. Eli tuottofunktiota pitänee seurata tarkemmin hintaennusteen mukaan. Tällä hetkellä Avenan parhaat noteeraukset syksylle ovat 135 €/tn , ja enemmistö muista tarjonnee 125€/tn
Ei olekaan ihme, että kalliilla mallasohralla ruiskutuksilla on aina tuotto positiivinen, mutta rehuviljoilla ei välttämättä ylituotantotilanteissa saa tuottoa rutiinikäsittelyille. Kaupan päälle tulee resistenssitilanne vuoden lähemmäksi.
-SS-
/1/ Purola, Tuomo. Taudinkestävien ja alttiiden ohralajikkeiden taloudellinen vertailu. Maisterin tutkielma. Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos, maatalouspolitiikka
Omat kokemukset päinvastaisia, tautien torjumatta jättäminen lähes poikkeuksetta romahduttaa sadon. Rahtia kun puin ja ruiskutan, näen todella hienoja kasvustoja hyväkuntoisilla pelloilla, reilusti lannoitettuna ja sato jää neljään tonniin, viisi voi tulla hyvänä vuonna. Potentiaali tähkälle tullessa todella kova, taudit ränsistyttää pystyyn/lakoon, vaikka viljelykiertokin kunnossa ::)
Omilla pelloilla tautien torjunta käytännössä aina, hyvin hyvin harvoin tulee jätettyä ruiskuttamatta muuta kuin koeruutuja. Koeruutuja jätän reilun kokoisia, puimurin satomittarilla ja silmämääräisestikin näkee erot.
Poikkeus vahvistaa säännön, viime vuonna isolla lohkolla jonka keskisato monitahoista Bragea 5800kg/ha, jätin reilun "koeruudun" sekä toiselta laontorjunnalta että tautitorjunnalta. Sai toki kerran moddusta, jolla pysyi niukasti pystyssä, paremmassa kohdassa olisi lakoontunut varmasti kun pituutta melkolailla. Sato em. kohdassa MUISTAAKSENI 6500kg/ha nurkilla, prosentin pari kuivempaa kuin vieressä tautikäsittelyn ja korrensääteen saanut.
Satoeroa käsitellyn hyväksi niin vähän, ettei merkitystä. Hehtopainot (viime viikolla rekka haki...) kahdessa kuormassa reilu70kg, yks jäi hiukan alle ja yks vielä hakematta. Hehtopainoa en käsittelemättömästä erikseen mitannut puidessa, eikä satomittari sitä ymmärrä että heikompaa oli, joten hehtaarisadon ero mittarilla hieman hämää tuon käsittelemättömän hyväksi.
Hehtopainokin olisi pysynyt olettevasti yli 65kg:n, joten käsittely oli turha viime vuoden super olosuhteissa ja lievällä sadonlisällä.
Toisaalta, kuten sanoin, puin huippuhyvän oloisia rahtilohkoja joissa sato oli hävinnyt "jonnekin", ilman tauti/laontorjuntaa...
Aion torjua jatkossakin, vaikka lajike lujakortisimpia ja taudinkestävimpiä...
-
Omat kokemukset päinvastaisia, tautien torjumatta jättäminen lähes poikkeuksetta romahduttaa sadon.
Ota Bernerin pojat tekemään sinne alueelle tutkimuksia, että näkyisi, mikä on muista muuttujista riisuttu tautitorjunnan vaste. ISO-vilja-tutkimuksia on tehty yli 10000 hehtaarilla 15 vuoden ajan, jolloin kerranteitakin mahtuu joukkoon. 4-5 tonnin välille asettuva ohrasato on tyypillisin. Kovin epämiellyttävä tulos tosiaan on kasvinjätteiden satunnainen vaikutus satoon, ja tautitorjunnan vasteen voimakas riippuvuus viljelytekniikasta.
Kupari ja pH olivat voimakkaita muuttujia ohralla.
Ja vielä tuosta tutkielmasta, siinähän ei kiistetty, etteivätkö satoerot voisi olla tuhansia kiloja. Kyse oli yksittäisen panoksen vaikutuksesta tuottofunktiossa. Näiden satojen tavoittelun insentiivi onkin usein jossakin muussa kuin taloudellisissa tuotoissa, perinteiseen tapaan sato myymällä. Eli kyse voi olla ostorehun ja doupatun oman rehun hintaerosta, ilman rahtikuluja ja lievemmällä kuivatuksella. Tilanne on tällöin aivan erilainen. Jos maapinta-ala on rajoitettu, jokin 20% sadolisä ultrakustannuksilla on hyvinkin perusteltu.
-SS-
-
on sitä turhiakin toimenpiteitä. kasvukauden jälkeen ollaan viisaampia. ite ajoin aika paljon lisää typpeä ja käytän hivenravinteita ja nestetyppeä viljavuustutkimuksen arvoja seuraillen. monet ei näitä käytä enkä tuomitse, joskus palkitsee joskus ei. tautiaineet pitää silti aina ajaa vahvaan kasvustoon mutta ainakin meillä saviseudulla eka varman päälle -ruiskutus on usein turha jos viljelykiertoa ja peittaus käytössä. ränsistymisen esto on homman nimi eli myöhään ja kunnolla.
yhtään jyvää ei saada lisää mut jyvän ei paljoa tarvi paisua niin hehtoja ja painoa tulee. mettämiehet tietää että normilatauksella haulikonpaukkuun menee 2mm hauleja 500-700 kpl, mutta 4mm mettähauleja reilusti alle 100. eli kun jyvää paisutetaan vähänkin niin hehtoja tulee raakasti lisää. hyvin tämä näkyy syysöljykasveissa kun sato on kuin hauleja. yhtään siementä ei välttämättä tule enempää mut ku ne on niitä "neljämillisiä" ja kevätrypsi "kaksmillisiä".
mut ensin kuntoon: ojitus, ph yli 6.5, maan rakenne, viljelykierto, peruslannoitus, satoisimmat lajikkeet ja kunnon siemen ja sit keskustelemaan miten sadonlisää vielä saisi. kolmeentonniin 20 % on 600 kg, mut kuuteen tonniin se on 1200 kg. tähän se perustuu.
-
Mainitsin jo tuossa muutetussa edellisessä viestissä, että syyt korkeiden panosten viimekilojen herutteluun ovat erilaiset, on eri tilanne, jos tavara menee omaan pihapiiriin, kevyemmällä kuivauksella, rahditta ja kaupan palkkiotta. Ja ostovilja on sitten jo usemman euron kalliimpaa kuin itse myydessä saisi.
Kuitenkin fungisidikemikaalit ovat lähes kaikissa muissa teollisissa kohteissa sekä lääketieteessä jo osoittaneet rajallisuutensa, ongelmallisuutensakin, ja taistelu saattaa ollakin vasta ensimmäisessä erässä. Mutta onhan yhden sukupolven turvonneet kivekset aina tämän dopingharrastuksen väärti, eikö.
-SS-
-
Mainitsin jo tuossa muutetussa edellisessä viestissä, että syyt korkeiden panosten viimekilojen herutteluun ovat erilaiset, on eri tilanne, jos tavara menee omaan pihapiiriin, kevyemmällä kuivauksella, rahditta ja kaupan palkkiotta. Ja ostovilja on sitten jo usemman euron kalliimpaa kuin itse myydessä saisi.
Kuitenkin fungisidikemikaalit ovat lähes kaikissa muissa teollisissa kohteissa sekä lääketieteessä jo osoittaneet rajallisuutensa, ongelmallisuutensakin, ja taistelu saattaa ollakin vasta ensimmäisessä erässä. Mutta onhan yhden sukupolven turvonneet kivekset aina tämän dopingharrastuksen väärti, eikö.
-SS-
Sulla on nyt joku antidoping-juttu päällä. :D
Kauppa myy laillisia aineita laillisen käyttöön, laittoman pienillä annosohjeilla.... :-X
-
Totanoin. Senverran tarkentaisin kun
ei tuohon aiemmin kysymääni kukaan
ole vastannut. Katetuotoista sunmuista
en niinkään tiedä mutta tiedustelin
tautiaineen vaikutusta kauran hehtopainoon
( ja jyväkokoon). Hyvälaatusta viljaa on
aina helpompi myydä ja kukaties saada
vähän parempaa hintaa. Täällä hämeessä
on tänään tullut vettä koko päivän aivankuin
Esterin persexxtä. Kaura tykkää mutta ohra voi
kellastua :-\
-
Mainitsin jo tuossa muutetussa edellisessä viestissä, että syyt korkeiden panosten viimekilojen herutteluun ovat erilaiset, on eri tilanne, jos tavara menee omaan pihapiiriin, kevyemmällä kuivauksella, rahditta ja kaupan palkkiotta. Ja ostovilja on sitten jo usemman euron kalliimpaa kuin itse myydessä saisi.
Kuitenkin fungisidikemikaalit ovat lähes kaikissa muissa teollisissa kohteissa sekä lääketieteessä jo osoittaneet rajallisuutensa, ongelmallisuutensakin, ja taistelu saattaa ollakin vasta ensimmäisessä erässä. Mutta onhan yhden sukupolven turvonneet kivekset aina tämän dopingharrastuksen väärti, eikö.
-SS-
Resistenssiongelmat ne on edessä vielä Suomessakin. Keski- ja Etelä- Euroopassa on jo joitakin rikkakasvilajeja, joihin ei tehoa mikään käytössä oleva valikoiva rikkamyrkky.
-
Mainitsin jo tuossa muutetussa edellisessä viestissä, että syyt korkeiden panosten viimekilojen herutteluun ovat erilaiset, on eri tilanne, jos tavara menee omaan pihapiiriin, kevyemmällä kuivauksella, rahditta ja kaupan palkkiotta. Ja ostovilja on sitten jo usemman euron kalliimpaa kuin itse myydessä saisi.
Kuitenkin fungisidikemikaalit ovat lähes kaikissa muissa teollisissa kohteissa sekä lääketieteessä jo osoittaneet rajallisuutensa, ongelmallisuutensakin, ja taistelu saattaa ollakin vasta ensimmäisessä erässä. Mutta onhan yhden sukupolven turvonneet kivekset aina tämän dopingharrastuksen väärti, eikö.
-SS-
Resistenssiongelmat ne on edessä vielä Suomessakin. Keski- ja Etelä- Euroopassa on jo joitakin rikkakasvilajeja, joihin ei tehoa mikään käytössä oleva valikoiva rikkamyrkky.
Sit laitetaan tupla tai tripla annos rankkia tiinuun?
-
Äskettäin ilmestynyt maisteritutkielma antaa rehuohran ruiskutusohjelmille tuottoennusteen, hintana käytettiin 143,45 €/ha. Kaikki aineet eivät antaneet siltikään positiivista tuottoa käsittelyille, tuotot olivat 5 - 30 €/ha . Hinnan laskiessa 30%, eli sataseen (kuvio 8.6) , oli vain yksi yhdistelmä muutaman euron plussalla, muut reilusti miinuksella, ja taudinkestävän lajikkeen valinta oli kannattavin /1/. Eli tuottofunktiota pitänee seurata tarkemmin hintaennusteen mukaan. Tällä hetkellä Avenan parhaat noteeraukset syksylle ovat 135 €/tn , ja enemmistö muista tarjonnee 125€/tn
Ei olekaan ihme, että kalliilla mallasohralla ruiskutuksilla on aina tuotto positiivinen, mutta rehuviljoilla ei välttämättä ylituotantotilanteissa saa tuottoa rutiinikäsittelyille. Kaupan päälle tulee resistenssitilanne vuoden lähemmäksi.
-SS-
/1/ Purola, Tuomo. Taudinkestävien ja alttiiden ohralajikkeiden taloudellinen vertailu. Maisterin tutkielma. Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos, maatalouspolitiikka
Maksavat lisiä saman verran kaurasta ja vehnästä, jos siis ylttää huippulukemiin.
Kaura, 125e perushinta
seulonta 0-2 -->12euroa
Hehtopaino 60--> 3 euroa.
Vehnä, 165e perushinta
Valkuainen 15--> 15euroa.
Kumpaa sitten suttaa? Ylilannotuksella leipävehnää vai riittävällä lannotuksella ja maltillisella doupilla kauraa? Kas siinä pulma.
Mää ainaki otan rehuvehnän tällä kertaa ja valitten elintarvikekauran.
-
Mainitsin jo tuossa muutetussa edellisessä viestissä, että syyt korkeiden panosten viimekilojen herutteluun ovat erilaiset, on eri tilanne, jos tavara menee omaan pihapiiriin, kevyemmällä kuivauksella, rahditta ja kaupan palkkiotta. Ja ostovilja on sitten jo usemman euron kalliimpaa kuin itse myydessä saisi.
Kuitenkin fungisidikemikaalit ovat lähes kaikissa muissa teollisissa kohteissa sekä lääketieteessä jo osoittaneet rajallisuutensa, ongelmallisuutensakin, ja taistelu saattaa ollakin vasta ensimmäisessä erässä. Mutta onhan yhden sukupolven turvonneet kivekset aina tämän dopingharrastuksen väärti, eikö.
-SS-
Resistenssiongelmat ne on edessä vielä Suomessakin. Keski- ja Etelä- Euroopassa on jo joitakin rikkakasvilajeja, joihin ei tehoa mikään käytössä oleva valikoiva rikkamyrkky.
Resitentti-ongelmat ovat pahoja juu. ;D
-
Mää ainaki otan rehuvehnän tällä kertaa ja valitten elintarvikekauran.
Kauralle: Mangaaniliuos 1L/CCC 1L/Stereo 0.5L/Ratio SX 20g/MCPA 1L.
Oliko elintarvikekaurassa nykyään taas klormekvatti suositeltu ? Joskus taannoin ei sopimuksiin haluttu CCC käsittelyä.
-SS-
-
Mää ainaki otan rehuvehnän tällä kertaa ja valitten elintarvikekauran.
Kauralle: Mangaaniliuos 1L/CCC 1L/Stereo 0.5L/Ratio SX 20g/MCPA 1L.
Oliko elintarvikekaurassa nykyään taas klormekvatti suositeltu ? Joskus taannoin ei sopimuksiin haluttu CCC käsittelyä.
-SS-
Ei saa käyttää, suurimokaurassa.
"Hyvälaatuisen Elovena-kauran viljelytekniikassa tulee huomioida muutamia asioita. Lajike kannattaa valita siten, että
oman tilan kasvuolosuhteissa ja maalajityypeillä jyväkoko nousee mahdollisimman suureksi. Suurehko sato ja laatu
käyvät usein käsikädessä. Terve kasvusto tuottaa hyvän sadon ja samalla hometoksiiniriski laskee. Lajikevalinnassa
kannattaa kiinnittää huomiota myös laonkestoon ja korrenlujuuteen, sillä klormekvatin käyttö on ehdottoman kielletty
viljelyssä.
http://www.raisioagro.com/c/document_library/get_file?uuid=3aba1632-95d1-4348-97cb-9ea8ea62cccc&groupId=12626
-
Ykskin suurimokauraostaja sanoi, että kunhan ei oo glyfoa käytetty niin ei muuta väliä. Meni akselit suurimoiks tod. näk, vaikka klormet oli ruutattu. Että se siitä touhusta.
Tosin olihan se järeetä kauraa, yli 63 hlp. Mutta ei sitä kyllä ois pitäny suurimoks kauppiaan lyyä. :(
-
Ykskin suurimokauraostaja sanoi, että kunhan ei oo glyfoa käytetty niin ei muuta väliä. Meni akselit suurimoiks tod. näk, vaikka klormet oli ruutattu. Että se siitä touhusta.
Tosin olihan se järeetä kauraa, yli 63 hlp. Mutta ei sitä kyllä ois pitäny suurimoks kauppiaan lyyä. :(
Pääasiassa koskee sopimustavaraa. Ei niinkään vapailta markkinoilta ostettua.
-
on sitä turhiakin toimenpiteitä. kasvukauden jälkeen ollaan viisaampia. ite ajoin aika paljon lisää typpeä ja käytän hivenravinteita ja nestetyppeä viljavuustutkimuksen arvoja seuraillen. monet ei näitä käytä enkä tuomitse, joskus palkitsee joskus ei. tautiaineet pitää silti aina ajaa vahvaan kasvustoon mutta ainakin meillä saviseudulla eka varman päälle -ruiskutus on usein turha jos viljelykiertoa ja peittaus käytössä. ränsistymisen esto on homman nimi eli myöhään ja kunnolla.
yhtään jyvää ei saada lisää mut jyvän ei paljoa tarvi paisua niin hehtoja ja painoa tulee. mettämiehet tietää että normilatauksella haulikonpaukkuun menee 2mm hauleja 500-700 kpl, mutta 4mm mettähauleja reilusti alle 100. eli kun jyvää paisutetaan vähänkin niin hehtoja tulee raakasti lisää. hyvin tämä näkyy syysöljykasveissa kun sato on kuin hauleja. yhtään siementä ei välttämättä tule enempää mut ku ne on niitä "neljämillisiä" ja kevätrypsi "kaksmillisiä".
mut ensin kuntoon: ojitus, ph yli 6.5, maan rakenne, viljelykierto, peruslannoitus, satoisimmat lajikkeet ja kunnon siemen ja sit keskustelemaan miten sadonlisää vielä saisi. kolmeentonniin 20 % on 600 kg, mut kuuteen tonniin se on 1200 kg. tähän se perustuu.
Komppaan tätä täysin. Jyvien lukumäärä on tärkeä ja se määräytyy jo melko varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan laatu kasvukauden loppupuolella. Ja tunnetusti hyvä laatu tarkoittaa myös lisää kiloja. Ja tyylin voi valita, halvalla pieneen satoon tai panostaen suureen satoon. Kolmen tonnin kasvustoon ei tautiaineet anna taloudellista vastetta mutta kuuden tonnin satopotentiaali kannattaa aina kotiuttaa vaikka vähän kalliimmallakin. Itsellä vehnät saa Broadwayn, cycocelin, bumberin. Tokalla kerralla satoikkunaan, typpeä ja hiventä ja tähkälle suojaksi juventus+mirador+rikkiä
-
jaa ks-ketju poistettu. how fuckin' sweet.
tässä taudinajon yhteydessä äsken kuvattua amarilloa parin kuvan pituusesimerkillä täysin ruiskuttamaton vs rikat ja sonis 0.15 ja typpiliuos ja nyt taudit comet pro 0.4 + prosaro 0.3 + juventus 0.1 + decis mega (maatilan mikälienönnönnöö) 0.15 ja typpiliuos 13 L/ha. sääskiä lenteli hieman ja sit yks isompi sarvipää mihin decis ei riitä vaan tarvitaan vähintään .243 win ja silläkin juoksee.
ylempi on savisemmalta kappaleelta saarekkeen reunasta minne ei ihan urasta yllä ja takas ei kiinnosta tulla. valmistuukin joskus ku saa vaan aamuauringot. tähkät on varsinkin pääversoissa aika paljon korkeemmalla. pelkän soniksen menettäneessä ero on ehkä puolet. soniksen saanut on tasasempaa pituudeltaan ja jämäkkää.
jotenkin noi savisemman maa viljat on harvoja. koskee mulla myös aikasta ohraa paikoin. alkulämpö oli liian kiivas ja versominen jäi huonoksi. vesikin tuli kai myöhään sitten. toiselle lohkolle vaihtaessa ajoin magnifikkien ohi ja kyllä ne on amarettoo tiheempiä näkee ottallaankin. alleviivataan siis edeleen kalenterin kulman merkintää: lisää siementä. vehnää 750 kpl neliölle savella. oon hiukan pudottanu ja meinannu et pää tulis isommaks mut paskan nakit.
(http://i5.aijaa.com/t/00190/13383754.t.jpg) (http://aijaa.com/rTzg44)
tää jokirannan multavampi kappale on tiheempää ku siellä pensoo. tällä lohkolla en vaihtais varsinkaan näin ennen ukkossateita tohon pitempään versioon, joka jäi metrin levyisenä keskelle lohkoa kun olin kolmesti käyny jokirannassa. nätin näköstä ja jotenkin komeempaa kun on pitkää mut tarvii hukkis lenkillä oikein laskea että onko se vaan harhaa eli tähkät lienee kuitenkin samanlaisia.
(http://i10.aijaa.com/t/00997/13383755.t.jpg) (http://aijaa.com/JPIavZ)
täss viä alkuviikon kuva miltä amaretto näyttää kokemäen perunamaissa. lippulehti paksu ku viikon hinkattu meisseli. paluu takaisin saven ääreen oli totinen.
(http://i6.aijaa.com/t/00943/13383753.t.jpg) (http://aijaa.com/VK1tB8)
-
(http://i10.aijaa.com/t/00997/13383755.t.jpg)
Kauraa näkyy tuollakin. Onks siemenesssä vai pötkön mukana?
-
esikasvi steinar suurin syy vaikka kynnetty toki pökäleen mukanaki aina vähä tullee. sekator 90 ml ei oo kaikkee vieny..
-
esikasvi steinar suurin syy vaikka kynnetty toki pökäleen mukanaki aina vähä tullee. sekator 90 ml ei oo kaikkee vieny..
150ml ens kerralla.