Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: lypsikki - 18.05.12 - klo:17:48
-
Kunpa löytyisi ratkaisu tähän lypsykarjatilojen vasikkahoito-ongelmaan - monet harrastavat lyhyttä vierihoitoa 6-12 h, mutta omasta kokemuksesta se tuntuu olevan vain lehmän kiusaamista kun ensin uskotellaan että se saa pitää vasikkansa ja sitten se otetaankin pois. Jotkut pitävät lehmää ja vasikkaa yhdessä jopa päiviä mutta siitä on usein enemmän ja vähemän ongelmia; vasikka erotetaan lehmästä silti ja erontuska on kahtakauhiampi; lehmä pidättää maitoansa, vasikka ei suostu juomaan tuttisangosta mitään, huutoa ainakin riittää molemmin puolin.
Olen kerran nähnyt toimivan systeemin missä vasikoiden vierohoito oli hoidettu lypsykarjapihatossa. Lehmien parret jotka olivat seinää vasten, jonka edessä oli noin 1,5 m tila, myös vastakkain olevissa parsien välissä oli reilu tila joka vapautui vasikoiden makuupaikaksi. Kun aluetta kuivitetaan runsaasti niin vasikat ottavat alueen itselleen ja käytävä on samalla vapaa niiden juoksuleikkeihin. Tunnelma oli navetassa todella rauhallinen, lehmät olivat tottuneet pikkuvasikoihin eikä mitään erontuskaa esiintynyt. Emäntä kertoi että vasikat erotetaan 3- viikkoisina jolloin ne menee vapaajuottokarsinaan, vasikat ovat tuolloin jo valmiiiksi tottuneet toisiinsa eikä erontuskaa ole ja jatkuvasti uudet syntyvät vasikat lehmien joukkoon tekevät sen että vasikan biologinen emä ei useinkaan edes huomaa oman vasikan lähteneen. Lypsyissä ja maidonanneissakaan ei ollut mitään ongelmia. Lypsytapa oli kyllä automaattilypsy mikä varmasti hyvin paljon matkii sitä tapaa mitä vasikka ja emokin tekevät eli lypsyaika on silloin kun kummallekin sopii. Saattaa olla että lypsyasema-pihatossa vierihoito tälla tavalla ei sujuisi yhtä hyvin koska lypsyajat ovat sidottu ja määrätty tiettyyn aikaan ja lypsyasemalle ajo saattaa aiheuttaa vastapoikineille stressiä. Toki tällaisessa navetassa parhain vaihtoehto olisi että vastapoikineilla olisi oma osasto mistä ne otettaisiin sitten viimeisenä lypsyyn omana ryhmänään joten stressaavin odotteluvaihe olisi kokonaan pois.
Meillä on perinteinen parsinavetta jossa vierihoito ei tule isommassa mittakaavassa kyseeseenkään. Poikimakarsina on, mutta usein kun lehmän ensimmäinen konelypsy koittaa niin ne erotetaan eli vierihoito on usein alle 6 tuntia. Jotenkin tuntuu että se aika lailla yhtä tyhjän kanssa, koska kaikki eivät anna vasikan juoda millään jolloin tärkeät vasta-aineet jää saamatta kuten viimeksi syntyneelle lehmävasikalle kävi. Se sai ensimaidot liian myöhään sillä sen kokematon hiehoemä pakeni sen alta vaikka vasikalla oli asiasta oikea vainu kun osoite löytyi viimein tunteja oli kulunut liikaa ja parhain vasta-aineiden imeytymisvaihe meni ohitse. Vasikka sairasti ekan ripulinsa alle viikon isässä ja sen jälkeen sillä on ollut ripuleita noin 5 koko juottoaikana ja vaikka ikää on melkein 3 kk niin se on pieni rääpäle. Tässä tapauksessa vierihoidosta ei ollut muuta kuin haittaa. Parempi olisi ollut että hieho olisi poikinut parteen ja lypsetty se heti ja juotettu sen vasikka heti. Todennäköisesti vasikka olisi säästynyt ripuleilta ja eikä olisi nyt niin onneton rääpäle.
-
"Lehmien parret jotka olivat seinää vasten, jonka edessä oli noin 1,5 m tila, myös vastakkain olevissa parsien välissä oli reilu tila joka vapautui vasikoiden makuupaikaksi. Kun aluetta kuivitetaan runsaasti niin vasikat ottavat alueen itselleen ja käytävä on samalla vapaa niiden juoksuleikkeihin"
Lainasin "lypsikin" ansiokasta tekstiä 8)
Lyhyemmin, yhdellä sanalla tuo on "vasikkapiilo". Jokaisen emolehmätilan vakiovaruste. Vasikat makaavat siellä erikseen, fiksuimmat äidit jopa käskevät lapsensa sinne.
-
Me olemme luopuneet kokonaan vierihoidosta. Meillä on ollut ihan liikaa ripuloivia vasikoita ja olemme tehneet ihan kaiken mitä kukakin on keksinyt ehdottaa. Yhdessä vasikkakoulutuksessa "opettaja" sanoi että emä on vasikan paras hoitaja tätä me olemme uskoneet. Ja todellakin jo parin päivän ikäinen vasikka on ripulin kynsissä.
Nyt olin toisessa koulutuksessa ja opettaja sanoi että välttämättä emä ei olekaan vasikkansa paras hoitaja. Sen jälkeen vain yksi vasikka oli hetken poikimakarsinassa emän kanssa mutta pari tuntia poikimisesta lypsimme lehmän ja se sai mennä toisten mukaan. Vasikka siirtyi pikkukarsinaan ja juotimme sen. Eipä ole enää ripuli eikä hengitystietulehdus vaivannut.
Mieluummin lypsän lehmän vaikka yöllä ja juotan kuin virottelen ripulivasikkaa viikkotolkulla. Ja ripulivasikasta ei tule edes kunnon lehmää.
-
Hittolainen kun on myöhäistä toteuttaa omassa navetassa, mutta tuohan olisi aika näppärä konsepti.
Tekisin sen niin (avoraappapihatossa) että vierihoito alkaisi kestokuivikkeella ja kun vasikka on siinä kuosissa että ei jää raapan matkaan, pistettäisiin pari lypsyosastolle jossa vastakkain olevat makuuparret jotain 6m niin jää tilaa vasikkapiilolle. Tuo 6m väli voisi ehkä olla vain yhdessä "vastapoikineiden" rivissä ja muut puoli metriä kapeampia.
Ternin saanti pitää tietty varmistaa seuraamalla poikimakarsinaa aktiivisesti tai vaikka tallettavalla videovalvonnalla jota voi jokusen tunnin kuluttua poikimisesta pikakelata.
-
Jos ne 3-viikkosena erotetaan niin miten kun siellä on lehmiä joilla vasikka ja niitä joilla ei ole niin eikö siinä ensikot ja muut aremmat sekä heikommat menetä lapsensa aika äkkiä vahvemmille ja innokkaille ja vasikka saa laihempaa kuin terniä emältään?
Meillä ainakin oli mielenkiintonen erottelutehtävä kun tiineiden hiehojen kanssa oli mm vanhempi lapinlehmä laitumella. 3 hiehoa oli varkain yöllä poikinu niin eiköhän tämä muori ollu tylysti varastanut kaikki vasikat. Ota siinä sitten selvää mikä musti on mistäkin. Siinähän se ryökäle kuivine rukkasineen muka imetti niitä.
Ja kehtaskin vielä karjua päiväkausia "lastensa" perään. Oikeat emot ei niitä enää tunnistaneet.
-
Jos ne 3-viikkosena erotetaan niin miten kun siellä on lehmiä joilla vasikka ja niitä joilla ei ole niin eikö siinä ensikot ja muut aremmat sekä heikommat menetä lapsensa aika äkkiä vahvemmille ja innokkaille ja vasikka saa laihempaa kuin terniä emältään?
Meillä ainakin oli mielenkiintonen erottelutehtävä kun tiineiden hiehojen kanssa oli mm vanhempi lapinlehmä laitumella. 3 hiehoa oli varkain yöllä poikinu niin eiköhän tämä muori ollu tylysti varastanut kaikki vasikat. Ota siinä sitten selvää mikä musti on mistäkin. Siinähän se ryökäle kuivine rukkasineen muka imetti niitä.
Ja kehtaskin vielä karjua päiväkausia "lastensa" perään. Oikeat emot ei niitä enää tunnistaneet.
Tekee vaan hyvää.. Ensikoillahan se huono ternimaito on..
Sitten valistukseen ;D
Suomessa... lehmien elinikäennuste on huono. Siitä seuraa vääjäämättä totuus, että yhä useampi vasikka juotetaan ensikon ternimaidolla. Joka... on 66%:n todennäköisyydellä huonoa. Kierre siis jatkuu ja pahenee... Vasikoille,pitäisi antaa kokeneen ja hyvän lehmän ternimaitoa, sellaista joka oikeasti sisältää vasta-aineita ja ravinteita
-
Jos ne 3-viikkosena erotetaan niin miten kun siellä on lehmiä joilla vasikka ja niitä joilla ei ole niin eikö siinä ensikot ja muut aremmat sekä heikommat menetä lapsensa aika äkkiä vahvemmille ja innokkaille ja vasikka saa laihempaa kuin terniä emältään?
Meillä ainakin oli mielenkiintonen erottelutehtävä kun tiineiden hiehojen kanssa oli mm vanhempi lapinlehmä laitumella. 3 hiehoa oli varkain yöllä poikinu niin eiköhän tämä muori ollu tylysti varastanut kaikki vasikat. Ota siinä sitten selvää mikä musti on mistäkin. Siinähän se ryökäle kuivine rukkasineen muka imetti niitä.
Ja kehtaskin vielä karjua päiväkausia "lastensa" perään. Oikeat emot ei niitä enää tunnistaneet.
Tuossa karjassa kaikki olivat yhtä rotua, ayrshireä. Olenko ainut joka on sen huomannut että ne karjat jotka olevat valinneet vain yhden rodun niin pihatoissa on rauhallisempaa? Usein juuri äykyt ja suomenkarjalehmät pomottelevat mustia ja ne ovat juuri niitä yksilöitä jotka lypsävät vielä vähiten kun niillä on energiaa kaikkeen tuollaiseen joutavaan. Korkeatuottoiset lehmät eivät ehdi tehdä mitään joutavia kun niillä menee energia maidontuottamiseen eli syömiseen, märehtimiseen ja lepäämiseen.
Olihan tilalla reilut poikimakarsinat ja usein sinä aikana osa leimautumisesta tapahtuu. Toki emosta erehtyminen on mahdollista, mutta ei tullut kysyttyä tuota asiaa. Vasikat olivat tilalla niin erinomaisessa kunnossa, ei ollut ripulista tietoakaan.
-
Jos ne 3-viikkosena erotetaan niin miten kun siellä on lehmiä joilla vasikka ja niitä joilla ei ole niin eikö siinä ensikot ja muut aremmat sekä heikommat menetä lapsensa aika äkkiä vahvemmille ja innokkaille ja vasikka saa laihempaa kuin terniä emältään?
Meillä ainakin oli mielenkiintonen erottelutehtävä kun tiineiden hiehojen kanssa oli mm vanhempi lapinlehmä laitumella. 3 hiehoa oli varkain yöllä poikinu niin eiköhän tämä muori ollu tylysti varastanut kaikki vasikat. Ota siinä sitten selvää mikä musti on mistäkin. Siinähän se ryökäle kuivine rukkasineen muka imetti niitä.
Ja kehtaskin vielä karjua päiväkausia "lastensa" perään. Oikeat emot ei niitä enää tunnistaneet.
Tekee vaan hyvää.. Ensikoillahan se huono ternimaito on..
Sitten valistukseen ;D
Suomessa... lehmien elinikäennuste on huono. Siitä seuraa vääjäämättä totuus, että yhä useampi vasikka juotetaan ensikon ternimaidolla. Joka... on 66%:n todennäköisyydellä huonoa. Kierre siis jatkuu ja pahenee... Vasikoille,pitäisi antaa kokeneen ja hyvän lehmän ternimaitoa, sellaista joka oikeasti sisältää vasta-aineita ja ravinteita
Olen lukenut tuosta että hiehojen maito on huonompaa mutta siis taas sekin että vasikan pitäisi saada nimenomaan oman emän maitoa, Kumpaa siis uskoa? Ollaan aina annettu hiehojen maidot omalle vasikalle ja jos hiehon vasikka haluaa imeä niin sekin mahdollisuus on usein annettu. Tästäkö syystä tuli tuosta hiehon vasikasta huono kun ensimaidon saamiseen men yli 4 tuntia ja kun se oli vielä hiehon ternimaitoa, vasikalle olisi siis pitänyt sulattaa vanhemman lehmän ternimaitoa lisäksi? Täytyy nyt seuraavaa kertaa ajatellen tämäkin muistaa.
Mistä syystä vanha emäntä sanoi sitten että hiehojen vasikat on aina parhaita? Luulin että hän tarkoitti sillä että ne ovat terveempia ja elinvoimaisempia ym., mutta ne juotettiin hiehon maidolla silloinkin.
-
Hiehon vasikka on jalostuksellisesti isoäitiään 4 tai jopa 14 % edellä. Mutta se isoäiti tuottaa maitoonsa todennäköisemmin riittävästi vasta-aineita, valkuaista ja rasvaa.
Yleisesti oletetaan että ensikon maito on huonoa. Se ei ns. "juustoudu" ::) Juustoutuva maito käytetään itse, juustoksi tai muiksi herkuiksi... Tämä juustoutuva maito on kuitenkin just sitä joka juoksettuu oikein vasikan mahassa. Eli ihminen tietämättään, tai vahingossa valikoi itselleen juuri sen maidon joka olisi tarpeen just sille vasikalle ..
Kolostrometrillä asiaa voisi tutkia.
-
Kait täm´äkin mielipide muuttuu vuosien varrella mutta olen viellä sitä mieltä että kunnon tuottavaan karjanhoitoon kaikenlainen vierihoito ei kuulu. Se on sekä lehmälle että vasikalle hyväksi että ihminen hoitaa eläimen eläimen sijasta.
Käytännössä optimaalinen ja taloudellisin tilanne on kun vasikka viedään noin tunnin päästä emästään jolloin se kärrätään kuivaan ja vedottomaan sekä lämpimään paikkaan. Heti sen jälkeen emä lypsetään ja vasikalle juotetaan niin paljon tätä maitoa kuin se vaan jaksaa juoda. Maitoa jatketan jonkun muun lehmän ternimaidolla jos oman emän maito ei riitä. Lopputulema on että tällä lailla selviää hyvin todennäköisesti kaikista ongelmista ja on aivan varma että sekä emä on tullut lypsettyä että vasikka juotettua.
-
Mä en ole eläessäni nähnyt yhtään pörrökarvaista, laihaa ja kituvaa emolehmän vasikkaa. Lypsykarjoissa noita näkee valitetavan usein.
En tiedä onko ongelma geneettinen, mutta epäilen että ei
-
Mä en ole eläessäni nähnyt yhtään pörrökarvaista, laihaa ja kituvaa emolehmän vasikkaa. Lypsykarjoissa noita näkee valitetavan usein.
En tiedä onko ongelma geneettinen, mutta epäilen että ei
Niin mutta asiassa on kaksi puolta. Ensiksikin vasikan huono olemus ei välttämättä johdu siitä että emä ei anneta vierihoitaa vaan siitä että ihmisetkään ei hoida vasikkaa asiallisesti.
Toiseksi maitotilan vähintään yhtä oleellinen asia on tuottaa maitoa kuin antaa eläinten vierihoitaa vasikkaa. Jos ei tähän usko niin kannattaa kokeilla alaa niin huomaa että ainut huomattava tulo liittyy kuitenkin tankkimaitoon jolloin sen optimointi on aika olennaista. Tämä ei tietenkään tarkoita että vasikoita saa laiminlyödä mutta emän hyvä ja stressitön hoito koko lypsykaudella on aika olennaista. Lihakarjatilalla tilanne on hieman toinen käsittääkseni.
-
Mä en ole eläessäni nähnyt yhtään pörrökarvaista, laihaa ja kituvaa emolehmän vasikkaa. Lypsykarjoissa noita näkee valitetavan usein.
En tiedä onko ongelma geneettinen, mutta epäilen että ei
Niin mutta asiassa on kaksi puolta. Ensiksikin vasikan huono olemus ei välttämättä johdu siitä että emä ei anneta vierihoitaa vaan siitä että ihmisetkään ei hoida vasikkaa asiallisesti.
Toiseksi maitotilan vähintään yhtä oleellinen asia on tuottaa maitoa kuin antaa eläinten vierihoitaa vasikkaa. Jos ei tähän usko niin kannattaa kokeilla alaa niin huomaa että ainut huomattava tulo liittyy kuitenkin tankkimaitoon jolloin sen optimointi on aika olennaista. Tämä ei tietenkään tarkoita että vasikoita saa laiminlyödä mutta emän hyvä ja stressitön hoito koko lypsykaudella on aika olennaista. Lihakarjatilalla tilanne on hieman toinen käsittääkseni.
Maitotilojen oleellinen asia on hoitaa vasikat TÄYDELLISESTI.
Hyvä vasikka -> hyvä hieho -> hyvä lehmä
Se että antaa vasikalle maitoa... on tietysti tuloista pois. Mutta jos ei anna saa mahdollisesti huonon vasikan
Huono vasikka -> huoho hieho -> huono lehmä
Ei tuo vierihoito ole tietysti asian ydin. Hyvä ruoka, hyvä hoito, ammoniakkivapaa ilma, ei henkistä rääkkiä yms. Siitä alkaa hyvä elämä vasikalle. Tämä on se juttu joka nykyaikaisessa täpinöintikulttuurissa on unohtunut sekä omien ,että lehmien lasten kohdalta :o
Lihahommissa laiminlyönti johtaa tietysti välittömään tuhoon. Lypsyhommissa tuho näkyy 2 vuoden viiveellä :'(
-
Koska hieholla on huonompaa ternimaitoa niin siitäkö syystä ennen vanhaan tapettiin jokaisen lehmän ensimmäinen vasikka? Ruoka oli huonoa joten vasikka oli heti syntyessään rimpula ja maito jota hieholta tuli, ei riittänyt turvaamaan vasikan vastustuskykyä.
-
Koska hieholla on huonompaa ternimaitoa niin siitäkö syystä ennen vanhaan tapettiin jokaisen lehmän ensimmäinen vasikka? Ruoka oli huonoa joten vasikka oli heti syntyessään rimpula ja maito jota hieholta tuli, ei riittänyt turvaamaan vasikan vastustuskykyä.
En tiärä... Mut. Ihmisillä se ensimmäinen lapsi on usein ns. koliikkivauva ::) Miksi.... Onko vastaus se, että "hiehon" maito ei ole hyvää vatsalle
-
Maitotilojen oleellinen asia on hoitaa vasikat TÄYDELLISESTI.
Hyvä vasikka -> hyvä hieho -> hyvä lehmä
Se että antaa vasikalle maitoa... on tietysti tuloista pois. Mutta jos ei anna saa mahdollisesti huonon vasikan
Huono vasikka -> huoho hieho -> huono lehmä
Ei tuo vierihoito ole tietysti asian ydin. Hyvä ruoka, hyvä hoito, ammoniakkivapaa ilma, ei henkistä rääkkiä yms. Siitä alkaa hyvä elämä vasikalle. Tämä on se juttu joka nykyaikaisessa täpinöintikulttuurissa on unohtunut sekä omien ,että lehmien lasten kohdalta :o
Lihahommissa laiminlyönti johtaa tietysti välittömään tuhoon. Lypsyhommissa tuho näkyy 2 vuoden viiveellä :'(
Tähän on helppo yhtyä. Omissa hommissa on paljon säätämisen varaa ja kehitettävää, mutta vasikkaan panostan kovasti. Myös välitykseen menevät ternisonnit saavat samanlaisen ruokinnan kuin lehmäset.
Aina puhutaan suorista kustannuksista. Jos onnistuu hallinnoimaan asian niin ettei hiehoja tarvitse pukata automaatista niin kyllä se perse kestää kasvattaa pikkuneidit hyvin. Kun niitä ei ensinnäkään tarvita niin paljoa. Ja kun ne neidit kasvavat isoksi, tarvitaan taas vähemmän uudistusta. Kuka sanoo ettei vasikan hoitoon kannattaisi siten investoida? ::)
Vasikat on lehmä-äitien vauvoja. Koska niistä tehdään uusia lehmä-äitejä, täytyy niistä pitää hyvää huolta. :) Monesti keskitytään siihen mitä nappulaa ostetaan, mutta esimerkiksi stressittömän kehityksen turvaaminen on seikka mikä tarjoaa haasteita liki jokaisella tilalla. Siksipä niitä juttuja kannattaisi silloin tällöin pohtia omalle kohdalle.
-
Enintään puolituntia kun emä nuolee vasikkaa parressa ja siitä vasikka karsinaan. Sitte kaks päivää annetaan vasikalle sen emän parin ensimmäisen lypsyn maitoa, tämän jälkeen jonkun maitoa 8vk..
Kerran tuli moka kun ei muka keriitty lypsään emää ja juottaan vasikkaa, meni varmaan 6tuntia.. ei se kuollu sekään mutta oli selvästi muita surkeempi pitkään.
-
http://www.colostrometer.com/
Eikö se nykytyyli ollut, että vasikalle työnnetään heti syntymän jälkeen mahaan 4 litraa hyvälaatuista ternimaitoa.
-
http://www.colostrometer.com/
Eikö se nykytyyli ollut, että vasikalle työnnetään heti syntymän jälkeen mahaan 4 litraa hyvälaatuista ternimaitoa.
Näin toimivat ne joilla lehmät tuottavat matemaattisen mallin mukaan . Jos vassu on kitunut, ja hieho on kärsinyt niin ruokintojen laskeminen on oikeasti ihan sattuman kauppaa ::)
-
Miten sen 4litraa juottaa? 2litraa olen joskus saanu meneen, ehkä ne standardivasikat on isompia? Olen kyllä pyytäny siementäjiltä helppoja poikimisia, pari vuotta saanu noukkia valmiita vasikoita navetan käytävältä
-
Tässä menee nyt neljä asiaa sekaisin eli hyvin järjestetty vierihoito, Hyvin toteutettu erillishoito ja edelliset huonosti hoidettuna. Itse liputan tämän toisen vaihtoehdon puolesta mutta uskon päästävän samoihin tuloksiin myöskin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Se miksi kuitenkin toinen vaihtoehto on mielestäni parempi on että tuottajalla on selkeä käsitys sekä vasikan että emän voinnista kun niitä pystyy sekä lypsyjen että juoton osalta täysin seuraamaan. Ekassa vaihtoehdossa asiat jää enemmin luonnon armoille jolloin kiireisellä karjatilalla menee myös asioita sivusuun jos ei kaikki menekään niin kuin pitää. Jos emä aina päästään lypsämään koneella eikä vasikka juo siitä niin todennäköisempää että ikinä ei tule kauheasti ongelmia siinä että emä stressaantuu kun se viedään vasikasta pois lypsylle ja maidon laskeutuminen on todennäköisemmin nopeampaa konelypsyssä.
Ps jos ei vasikalle saa menemään yli kahta litraa ternimaitoa niin todennäköisesti on juotossa myöhässä tai maidon lämpötila on väärä.
-
Juo ne viimestään parin päivän päästä 4litraa kerralla, mutta ei ensimmäisellä juotolla ikinä.. vois ehkä kokeilla erilaista pulloa/tuttia, ei ole pariin vuoteen kuollu vasikoita käsiin niin en ole huolissani.
tekis hyvää pyöriä toisten nurkissa enämpi kun näihin hommiin on niiin monemmoista toimintatapaa, eikä yhtä ainoota oikeeta
-
Olen itse kokeillut matkan varrella monenlaista, perinteinen heti pois - 3kk vapaa kulku emän kanssa.
Päätelmä: eläimet on yksilöitä, eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa ole. Oleellista on tuntea lehmänsä ja toimia sen mukaan.
Nykyään pääsääntöisesti emä saa poikia karsinassa omineen, tilanne seurataan ja apua annetaan tarvittaessa, ja emä saa hoitaa vasikan alkuun itse. Noin puolet lehmistä hoitaa homman hyvin itse, toinen puoli ei osaa tai on varomattomia tai aggressiivisia vasikkaa kohtaan.
Jos suinkin ehdin, niin pyrin silti edes tipan antamaan vasikalle tutista ennen tissiä, ihan vaan sen takia, että jos pääsee kunnolla tissille ennen tuttia, voi tutin opettaminen olla työlästä. Joka tapauksessa tilannetta seuraan ja ellei oikeasti emä hoida ja päästä tissille, niin sitten heti erilleen ja juotto, pyrin siihen että 4h sisään joka tapauksessa ternimaidon saisi.
Ternimaidon määrällä en ole huomannut olevan juurikaan merkitystä vasikan hyvinvointiin, kunhan se vaan sitä saa. Tuo 4litraa-sääntö kuulostaa omituiselta, eihän ne oikeasti sitä määrää juo kuin letkuttamalla jos ensimmäisestä juotosta puhutaan. Enkä ole lehmän ikääkään ternimaidon suhteen erikseen murehtinut, jos emä antaa maitoa niin sitä on annettu, ellei niin sitten sulatettu pakkasesta - enkä tuossa suhteessa ole eroa huomannut vasikoiden tulevan hyvinvoinnin suhteen.
Vierihoito karsinassa on lyhentynyt vuosien varrella, nykyään enimmäkseen se vuorokausi. Pidemmässä on se ongelma, että lehmä ehtii kiintyä liiaksi, saattaa unohtaa syömisen kokonaan kun huutaa vasikan perään. Alkuperäiseen viestiin yhdyn tässä asiassa, jos pidempää jaksoa haluaa järjestää, olisi paikat suunniteltava sitten niin että vasikat oikeasti voisivat kulkea navetassa mukana.
Oma pitkä vierihoitokokeilu, tai siis tuo 3kk vapaa kulku emän kanssa oli mielenkiintoinen. Vasikathan oli todella isoja, ja NOPEITA sen 3kk jälkeen, kun olisi loppukasvattajalle sonnipojat pitänyt ottaa kiinni ;-) Mutta faktahan on se, että loppuvaiheessa maitoa meni noin 15litraa päivä, kun tarkastelin muutaman päivän päästä emien maitomäärää verrattuna vieriaikaan..... Taloudellisesti tuota panostusta ei pysty perustelemaan.
-
Olen itse kokeillut matkan varrella monenlaista, perinteinen heti pois - 3kk vapaa kulku emän kanssa.
Päätelmä: eläimet on yksilöitä, eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa ole. Oleellista on tuntea lehmänsä ja toimia sen mukaan.
Nykyään pääsääntöisesti emä saa poikia karsinassa omineen, tilanne seurataan ja apua annetaan tarvittaessa, ja emä saa hoitaa vasikan alkuun itse. Noin puolet lehmistä hoitaa homman hyvin itse, toinen puoli ei osaa tai on varomattomia tai aggressiivisia vasikkaa kohtaan.
Jos suinkin ehdin, niin pyrin silti edes tipan antamaan vasikalle tutista ennen tissiä, ihan vaan sen takia, että jos pääsee kunnolla tissille ennen tuttia, voi tutin opettaminen olla työlästä. Joka tapauksessa tilannetta seuraan ja ellei oikeasti emä hoida ja päästä tissille, niin sitten heti erilleen ja juotto, pyrin siihen että 4h sisään joka tapauksessa ternimaidon saisi.
Ternimaidon määrällä en ole huomannut olevan juurikaan merkitystä vasikan hyvinvointiin, kunhan se vaan sitä saa. Tuo 4litraa-sääntö kuulostaa omituiselta, eihän ne oikeasti sitä määrää juo kuin letkuttamalla jos ensimmäisestä juotosta puhutaan. Enkä ole lehmän ikääkään ternimaidon suhteen erikseen murehtinut, jos emä antaa maitoa niin sitä on annettu, ellei niin sitten sulatettu pakkasesta - enkä tuossa suhteessa ole eroa huomannut vasikoiden tulevan hyvinvoinnin suhteen.
Vierihoito karsinassa on lyhentynyt vuosien varrella, nykyään enimmäkseen se vuorokausi. Pidemmässä on se ongelma, että lehmä ehtii kiintyä liiaksi, saattaa unohtaa syömisen kokonaan kun huutaa vasikan perään. Alkuperäiseen viestiin yhdyn tässä asiassa, jos pidempää jaksoa haluaa järjestää, olisi paikat suunniteltava sitten niin että vasikat oikeasti voisivat kulkea navetassa mukana.
Oma pitkä vierihoitokokeilu, tai siis tuo 3kk vapaa kulku emän kanssa oli mielenkiintoinen. Vasikathan oli todella isoja, ja NOPEITA sen 3kk jälkeen, kun olisi loppukasvattajalle sonnipojat pitänyt ottaa kiinni ;-) Mutta faktahan on se, että loppuvaiheessa maitoa meni noin 15litraa päivä, kun tarkastelin muutaman päivän päästä emien maitomäärää verrattuna vieriaikaan..... Taloudellisesti tuota panostusta ei pysty perustelemaan.
Hyvä kirjoitus!Yks asia täällä on unohtunut,hyvän poikimisen merkitys.Sitä paremmin vasikka voi,mitä paremmin emäkin voi.Hyvällä umpiruokinnalla taataan riittävä maidonsanti ja sen laatu.Ternihän on rasvaa.Tänä vuonna täällä ainakin on ollut hyvät ternimaidot kaikilla,mutta vain vähän aikaa ja hiehoilla vielä vähemmän,tiedän tuohonkin jopa syyn,on pakko mennä näin tänä vuonna.
-
Mutta mikä on loppujen lopuks noitten em. asioiden vaikutus?? Siis oikeesti??
Meillä, jos vasikka syntyy iltatöitten jälkeen, se saa odottaa maitoaan seuraavaan aamuun, joskus jätän kyllä tulokkaan emänsä hoivaan erotteluosastolle, jossa sillä on teoriassa mahdollisuus imeä emäänsä. Joskus harvoin juotan vasikan illalla, ihan tavallisella erottelumaidolla, ei mulla nyt terniä edes ole pakastimessa. Kasvussa ja kehityksessä ei oo eroja ns. "oikein" hoidettuihin, eikä oo laihoja ripuloijia tai muuten kitukasvuisia, päinvastoin.
Vasikoitten pullojuotto on ainoita asioita navettatöissä, mistä en tykkää en sitten yhtään, niinpä opetan ne tuttisankolle jo heti vuorokauden iässä. Olipa tässä viimeviikolla noheva vastasyntynyt sonnipoika, kun vetäs ekat maitonsakkin jo omatoimisesti tuttisankosta, puoli tuntia siitä, kun karsinaan laitoin... 8)
Muuten saavat täysmaitoa kahdesti päivässä niin paljoa kun jaksavat juoda, lähempänä 2 kk ikää sitten vaihtuu jauhejuomaan ja sitä sitten vieroitukseen saakka.
-
Ternimaitoa vasikalle mahdollisimman pian, tärkein ja merkittävin asia vasikan hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. Siitä olen samaa mieltä, ettei välttämättä ole mitään tiettyä määrää, paljonko on oltava. Jo muutama desi tekee ihmeitä vasikalle!
-
Mutta mikä on loppujen lopuks noitten em. asioiden vaikutus?? Siis oikeesti??
Meillä, jos vasikka syntyy iltatöitten jälkeen, se saa odottaa maitoaan seuraavaan aamuun, joskus jätän kyllä tulokkaan emänsä hoivaan erotteluosastolle, jossa sillä on teoriassa mahdollisuus imeä emäänsä. Joskus harvoin juotan vasikan illalla, ihan tavallisella erottelumaidolla, ei mulla nyt terniä edes ole pakastimessa. Kasvussa ja kehityksessä ei oo eroja ns. "oikein" hoidettuihin, eikä oo laihoja ripuloijia tai muuten kitukasvuisia, päinvastoin.
Vasikoitten pullojuotto on ainoita asioita navettatöissä, mistä en tykkää en sitten yhtään, niinpä opetan ne tuttisankolle jo heti vuorokauden iässä. Olipa tässä viimeviikolla noheva vastasyntynyt sonnipoika, kun vetäs ekat maitonsakkin jo omatoimisesti tuttisankosta, puoli tuntia siitä, kun karsinaan laitoin... 8)
Muuten saavat täysmaitoa kahdesti päivässä niin paljoa kun jaksavat juoda, lähempänä 2 kk ikää sitten vaihtuu jauhejuomaan ja sitä sitten vieroitukseen saakka.
Tässä on kyse sellaisista asioista/ongelmista joita sinä et etes pidä ongelmana.Toiset pyrkii parempaan,toiset elää vanhan kaavan mukaan ja junnaa paikallaan.Lehmän keski-iän kohottaminen on yksi asia,hyvällä tuotoksella.Äläkä väitä ettei ole asioita joita voisi parantaa,ainoastaan silloin on kun antaa asioiden olla.
-
Tossa helunan ajatusmaailmasa on kyllä valitettavasti asiaa jos mietitään tuottavaa maitotaloutta enkä usko että näillä asioilla oikeasti pystytä esimerkiksi vaikuttamaan lehmien elinikäis tuottoihin ja keskipoikimakertoihin jos ei suoranaisesti laiminlyödä näitä alkumatkan hoitoja.
Mulla on se käsitys että elinikäistuotot jää ennemminki vajaaksi ihan hoitamattomuuden takia. Eli lehmä on jonkin aikaa tilassa että se pitäisi hoitaa jotenkin erilailla. Sitten toiseksi se fakta että tilalla kuollut eläin on niin kallis että eläimiä laitetaan varmuudenvuoksi pois.
Viimeistään siinä vaiheessa kun eläimiä on tarpeeksi ja jollekkin ruvetaan maksamaan oikeasti palkkaa niiden hoitamisesta pitää ruveta miettimään mikä on turhaa ja työlistävää navetassa. Siksi rutininomainen vieroitus emästään tuntuu lypsykarjatilalla taloudellisemmalta.
-
Viimeistään siinä vaiheessa kun eläimiä on tarpeeksi ja jollekkin ruvetaan maksamaan oikeasti palkkaa niiden hoitamisesta pitää ruveta miettimään mikä on turhaa ja työlistävää navetassa. Siksi rutininomainen vieroitus emästään tuntuu lypsykarjatilalla taloudellisemmalta.
Viimeistään silloin on mitattava ja selvitettävä sellaiset asiat, joista oikeasti tarjolla lisäarvoa. Heluna ja vms1 tarjoaa omaa vaihtoehtoaan riittävänä, vaan tosiasia lienee se, että jos jotain suuretta ei viitsi mitata, ei siitä tarvitse olla huolissaan. Kun sulkee silmänsä ongelmalta, vaikka pieneltäkin, voi olla tyytyväinen. Mulle ainakin käy näin säännöllisesti. Siitä ruususen unesta täytyy vaan herätä välillä ;)
-
Nää on tietenkin makuasioita ja kyllä meillä juotetaan 3 kertaa vasikat helunan 2 kerran sijaan.
En tiedä mitä mittaria adami ajattelee mutta jos ottaa vaikka suomesta kolmatilaa eli korkeimman keskituotoksen, suurimman keskipoikimakerran ja parhaimman talouden omaavan niin hyvin todennäköisesti näistä millään ei harrasteta yli viikon vierihoitoa vasikalla. Tästä voi tosiaan mielestäni vetää sen johtopäätöksen että vierihoito ei ole taloudellinen eikä välttämätön vaan tärkeintä on saavuttaa se oman tilan edullisin, helpoin ja tuottavin tapa hoitaa nuorkarja
-
En tiedä mitä mittaria adami ajattelee mutta jos ottaa vaikka suomesta kolmatilaa eli korkeimman keskituotoksen, suurimman keskipoikimakerran ja parhaimman talouden omaavan niin hyvin todennäköisesti näistä millään ei harrasteta yli viikon vierihoitoa vasikalla. Tästä voi tosiaan mielestäni vetää sen johtopäätöksen että vierihoito ei ole taloudellinen eikä välttämätön vaan tärkeintä on saavuttaa se oman tilan edullisin, helpoin ja tuottavin tapa hoitaa nuorkarja
Hmm.. Oletukseen perustuva oletus. ;D
Halpa, helppo ja tuottava. Onko ne kolme eri tuotetta? :)
Suurin osa nuorkarjan kasvatuskustannuksista syntyy työstä sekä ruokinnasta. Jos ruokkii nuorison hömppäheinällä niin on se ainakin halpaa siihen verrattuna että ostaa kunnolliset väkkärit ja kivennäiset sekä tarjoaa laadukasta karkearehua. Eli mielestäni vasikan alkuhoitoon tarjottu panos on vielä pieni investointi (joskin hyvin tärkeä) suhteutettuna koko kasvatuskuluun ennen kuin hieho poikii.
-
Se pitää muistaa tilat on aina yksilöitä,tämän takia se oma osaaminen managementti on niin tärkeä,ei kukaan sivullinen täysin tarkasti pysty sanomaan sitä oikeaa ja väärää.Helunaan palatakseni,kunnioitettava eläinmäärä yhdellä hoitajalla,tuo onnistuu vain taidolla ja kokemuksella ja ilman nysväämistä.
-
Nysväämistä tai ei, mutta kun karjamäärä moninkertaistuu, myös tautipaine kasvaa. Ja ennen pitkää ollaan ongelmissa, jos työtapoja ei muuteta. Kyllä sillä tod. on merkitystä, milloin, kuinka paljon ja minkälaista ternimaitoa vasikka saa. Mutta jotkut meistä on vaan niin täydellisiä, ettei ne epäonnistu ikinä missään ja ovat aina oikeassa. Minkäs sille mahtaa ;)
-
Se ei toimi siksi, etten sitä toteuta. Julmaa tai ei, mutta emä saa vasikan nuolla ja sitten se viedään pariksi päiväksi yksilökarsinaan, jossa se juotetaan emän ternimaidolla tuttisangosta 4xpäivä. Kun maitoa uppoaa 8l/pv hyvällä halulla, pääsevät ne ryhmäkarsinaan.
Helppoa itselle, tietää että vasikka varmasti saa maitonsa ja emä lypsetään heti. Helpompi se vasikka on heti menettää kun päivän, kahden jälkeen..Tai mistäs minä lehmän mielipidettä tiedän.
Mutta sen tiedän että osa mustista sonnivasikoista on niin tyhmiä, että ne varmaan kuolis emon hoitoon kun eivät osaa etsiä kikkiä..
-
Oon ite huomannu että aina kun jotain muutetaan nii oppirahat pitää maksaa. Vasikoiden kanssa ne on vaan pirun pitkävaikutteiset. Itse kun homman parsinavetassa opin, niin siellähän toimi jotakuinkin sillai että vasikat sai sen ternin, ehkä litran ja sitten kahteen kuukauteen asti kaks kertaa päivässä sankosta jauhemaitoo. Jonkun verran ja vettä päälle. Ihan ihmeen hyviä lehmiä tuli ajan kanssa. Hiehona olivat aika keskenkasvusia kotitilalla. No sitten ostin oman ja olin opiskellu tätä hoitoa ihan korkeekoulutasolla. Juotto muuttu tuttisankoon, ne sai sitä terniä enemmän ja pidenmpään, mutta ei se ongelmatonta ollu. Johtui varmaan olosuhteista, pieni huonoilmainen koppi oli niille varattu ja usein liian vähän tilaa. No uus navetta ja uudet kujeet. Ja alkuun niin helvetin vaikee saada terveitä vasikoita. Iso karja, uusia elukoita ympäri maakunnan, juottoautomaatti, joka ei meinannu pelata millään, ei ihme että meinas olla käynnistämisvaikeuksia uuden navetan kanssa. Aina muutoksissa täytyis eniten panostaaa pikkuvassujen oloihin. Sen verran on oppia tullut. Kun oli niit ongelmia, nii ekana korjattiin se vasikkaosasto, sinne laitettiin katto ja lämmitys kaksinkertastettiin. Ne oli siis samassa tilassa lehmien kanssa ja liian kylmässä tietysti. Nyt vasikat otetaan noin tunnin nuoleskelun jälkeen pois emältään ja pistetään karsinaan jossa 5-8 vassua juo vasikkapiian lämmittämää erottelumaitoa. Se perkeleen juottoautomaatti myytiin takas sinne mistä tuli. Ekat päivät juotetaan kolme-neljä kertaa sitä terniä, ja usein hiehon terni saa terästyksen vanhemman elukan ternista. Mulla tässä toimii ihan silmämääränen arviointi, joka tietysti voi mennä metsään, mut ihan on nyt vihdoin ollu vasikat okei. Jo pari vuotta putkeen. Hiehotkin. Jotka siemennetään erittäin nuorina. Jokainen tehköön niinkun tykkää, mutta ilman työpanosta ei saa vasikasta kunnon lehmää.
-
Jos ruokkii nuorison hömppäheinällä niin on se ainakin halpaa siihen verrattuna että ostaa kunnolliset väkkärit ja kivennäiset sekä tarjoaa laadukasta karkearehua.
Kunnolliset väkirehut yhdistettynä laadukkaaseen säilörehuun = lihavia, matalia hiehoja => kertakäyttölehmiä.
Kunnolliset väkirehut (riittävästi valkuiaista) plus hömppäheinää (tosi vanhana tehtyä heinää/kokoviljasr) = rungokkaita ja kookkaita hiehoja, joilla on syöntikykyä => kestäviä, useamman kerran poikivia lehmiä
;D ;D
-
Jos ruokkii nuorison hömppäheinällä niin on se ainakin halpaa siihen verrattuna että ostaa kunnolliset väkkärit ja kivennäiset sekä tarjoaa laadukasta karkearehua.
Kunnolliset väkirehut yhdistettynä laadukkaaseen säilörehuun = lihavia, matalia hiehoja => kertakäyttölehmiä.
Kunnolliset väkirehut (riittävästi valkuiaista) plus hömppäheinää (tosi vanhana tehtyä heinää/kokoviljasr) = rungokkaita ja kookkaita hiehoja, joilla on syöntikykyä => kestäviä, useamman kerran poikivia lehmiä
;D ;D
Kuka sanoi että hiehojen laadukas karkearehu on sama asia kuin lypsävien karkearehu.. ;)
Oon ite syöttänyt hömppäheinää, meneehän se. Vanhana tehty rikoista vapaa timppa/ nurminata toimis paremmin.