Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 12.05.12 - klo:20:37
-
Ei ole mitään tilastoa mutta uskallan väittää että melkein jokaisella maidontuottajalla on kokemuksia ajanjaksoista jolloin navetan tuotanto on yskinyt milloin mistäkin syystä. Syitä on esimerkiksi uupumus, vajaa rehustus, lantaongelmat, vailinainen eläintenhoito jne. Onko tilallisilla ideoita miten kyseisistä notkahduksista päästäisi eroon. Eli miten kannattaisi järjestää asiat niin että ei tule mitään notkahduksia.
Väitän kuitenkin että useiten huono talous johtuu juurikin näistä ongelmista eikä siitä uudesta raktorista mikä seisoo pihalla. Yleensä kulut ei meinaan laske vaikka tuotto laskee...
-
Sä...
oot ytimessä...
Kaikki ongelmat... tiedetään ennakolta ja ne voidaan myös torjua. Mut se ei kiinnosta ketään, maksaa nääs JOPA 60€ tunti +alv
Joku hullu tekee kuulemma huvikseen :o
-
uupumus, stressi ja alkoholi on varmaan monella syynä.. monesti syytetään että karja reistaa vaikka niitä hoidetaan miten ja millon sattuu..
-
Itse tutkiskelua kannattaa silloin tällöin harrastaa ettei totuus unohtuisi. Jos erehtyy luulemaan itseään täydelliseksi niin avot. Toisena nostaisin johtamistaidon eri skaaloineen. Esim. työn tekijän palkkaaminen. Saat irtiottoa ja jaksat sitten duuniakin paremmin. Tila koolla ei ole tuon työn tekijän hommaamisessa ehkä yllättäen juurikaan mitään rajoitetta. Oma henkinen kynnys liian usein vain...
-
Minun mielestäni paras apua on keskustelu vertaisten, eli toisten maatalousyrittäjien kanssa.
Omien jumalattomien tyrien ja ryssimisten täysi pöydälle suolistaminen on ollut parasta.
Eihän me ny ***** olla täydellisiä?
Mikroyrityksestä megakorporaatioon kaikki ryssii...
Joskus vaan kolisee. Jos se ihminen joka tyrii, ja voi kirkkain silmin katsoa peiliin ja todeta että tein parhaani mutta silti meni näin, niin silloin ei voi mitään. Osakkeiden omistajatkin aina joskus sanoo että voin myydä osakkeeni viikko sitten. Pokerin pelaaja tietää tämän vielä paremmin..
Eihän nämä ole kun työasioita?
-
Minun mielestäni paras apua on keskustelu vertaisten, eli toisten maatalousyrittäjien kanssa.
Omien jumalattomien tyrien ja ryssimisten täysi pöydälle suolistaminen on ollut parasta.
Eihän me ny ***** olla täydellisiä?
Mikroyrityksestä megakorporaatioon kaikki ryssii...
Joskus vaan kolisee. Jos se ihminen joka tyrii, ja voi kirkkain silmin katsoa peiliin ja todeta että tein parhaani mutta silti meni näin, niin silloin ei voi mitään. Osakkeiden omistajatkin aina joskus sanoo että voin myydä osakkeeni viikko sitten. Pokerin pelaaja tietää tämän vielä paremmin..
Eihän nämä ole kun työasioita?
Ei niin. ;) Mikä ei tapa, se vahvistaa. Army aikoina eräs vääpeli toes helevetin viimaisessa tuiskussa että vitutuskin tekee hyvää, se kyllä kasvattaa joskin ylivaltaa tälle pirulaiselle ei kannata luovuttaa. Itselläni Faija delas viime syksynä sairasteltuaan. Päätettiin kuitenkin perheen kanssa lähteä meijerin sponsoroimaan Irtiotto arjesta häppeninkiin kun se oli varattu jolloin työn tekijä jäi kyntämään ja lomittajia jeesaamaan.
-
Kantturat vehreemmille laidunmaille. Sillä tavalla pääsee ongelmista eroon kaikkien helpommin :)
-
Täällä ihmiset ajattelee niin laajasti. Mun ajatuksena oli enemminki se miten pitää toimia jotta näitä vastoinkäymisiä ei tule. Esimerkiksi miten selvitellä että tilalla tulee kaikki siemennykset hoidettua tai että rehua tulee ihan oikeasti pöydälle ihan joka päivä jne. Tällaisten notkahdus jo esimerkiksi viikoksi voi tarkoittaa tulonmenetyksinä kymmeniä tuhansia jo ihan näissä puuhasteluluokan yksiköissä. Kuluthan ei kauheasti siitä laske vaikka lehmät on esimerkiksi liian huonokasvuisella laitumella mutta koko karjan maitonotkahdus näkyy kuukausien päähän.
-
Muutaman luotettavan viljelijän kanssa kannattais perustaa aivoriihi joka kokoontuu kerran kuussa ja jokainen tuo esimerkiksi tuotosseurannan dokumentit mukanaan. Siinä sitä vois iltaa istuessa rääpiä itse kunkin tilannetta ja pohtia syitä mahdollisiin muutoksiin. Olis ehkä matalampi kynnys, jos hommaan tulis jatkuvuutta. Saattais olla yllättäväiä etuja tietotaidon jakamisesta. Hommaa vois jalostaa vaikka siten, että tehtäis pientä käytännön yhteistyötä: yksi vois keskittyä näiden karjojen eläinainekseen liittyviin kysymyksiin, yksi rehustukseen ja yksi ajankäytön hallintaan. Varmasti jokaisella löytyy omia vahvuuksia, joita voisi jakaa. Näin siis suppeammassa merkityksessä.
Sitten siinä laajemmassa. Pitäkää hyvät ihmiset se sosiaalinen pääoma siinä itsenne ympärillä. Se on korvaamatonta. :-[ Toimii hyvin referenssinä arjessa sekä juhlassa ja estää monesti turhia syöksykierteitä.
-
Voisin luetella muutamankin omakohtaisen esimerkin, vaan te ootte niitä jo kuulleet. Mun mielestä vms1 puhuu niistä päivittäisistä rutiineista ja niistä kiinnipitämisestä, eikä siihen ole muuta vastausta kuin jatkuva työ asian hyväksi. Työntekijä auttaa kyllä kovasti, mutta seurantavastuu ja ohjailu jää silti isännälle ja sen hahmottaminen on joskus vaikeampaa. Siihen on paneuduttava enemmän kuin siihen, että tekisit itse sen kiimantarkkailukierroksen joka kerta. Hyvä ja helposti muokattava työohjesysteemi helpottaa. Työrutiineja kannattaa muuttaa harkitusti muutaman kerran vuodessa, vaikkei muuten kuin siksi, että työ säilyisi kiinnostavana.
Vastoinkäymisiä tulee aina. Niiltä ei voi välttyä, mutta niitä varten voi hioa protokollan, jota noudattamalla vahingot minimoidaan. Säännölliset kehityskeskustelut ammattiveljien kanssa auttaa valtavasti.
Viime syksyn kelit hoiti rehujen laadun heikoksi ja siitä on kärsitty heikon maitotuotoksen muodossa koko talvi ja vielä alkukesäkin. Meitä se iski kovemmin siksi, että yli puolet vuoden rehuista korjattiin elokuun ja syyskuun aikana. Tätähän on mahdoton korjata nopeasti, mutta strategiaa muuttamalla seuraavina vuosina voi sääriskiä hajauttaa jonkin verran. Mutta virheestä aiheutuneita taloudellisia tappioita on turha toivoa korjautuvaksi, ne on vain kestettävä.
-
Rehun laatu ja määrä. Hyvilläkään kasvivalinnoilla ja taidolla ei aina onnistu täydellisesti eikä hyvää rehua saa silloin ostettuakaan. Huonona satovuonna kannattaa hyväksyä tuotoksen lasku eikä pyrkiä paikkaamaan sitä hinnalla millä hyvänsä.
Tiineysongelmat. Nuo johtuvat osin rehuista, mikä tuli jo edellä. Hyvälläkään kiimanseurannalla ei saa tiineeksi lehmää, joka ei kiimaansa näytä, vaan tarvitaan lääkärin apua. Hed.neuvonta auttaa alkuun ja meillä toi asiaan järjestelmällisyyttä.
Ajan puute. Jos rutiinit täyttävät yrittäjän päivän täysin, niin kokonaisuuksien näkeminen hämärtyy. Tässä työntekijän tai ulkopuolisten palveluiden käyttö auttaa, mutta vain auttaa. Ei välttämätt ratkaise ongelmaa.
Turha työ. Tehdäänkö paljon turhaa työtä, josta ei ole oikeastaan mitään hyötyä? On oikeastaan tuon edellisen kohdan asiaa. Navetan siivous ja eläinten puunaus voi olla mitoitettu aivan poskettomiin mittasuhteisiin. Tosin harrastuksensa kaikilla ja niillä karjan tuotoskaan ei varmaan yski. Ei voi tästä ketään syyttää. Omia valintoja.
Turha nuukuus. Uhrataan paljon aikaa, jotta löydetään se halvin sinkkiämpäri, mutta tuosta vaan ostetaan kaikki, mita rehuedustaja tai HIVenen agentti autostaan esiin kaivaa.
Tää on siitä hyvä aihe, että naapurin ratkaisut on helppo arvioida, mutta omiin tekemisiinsä voi olla aivan sokko.
-
Tähänkin aiheeseen mulla olis niin paljon sanottavaa, mutta raapasitaan taas vaan pintaa.
Tärkein asia että homma toimii on se että jokainen navetassa töitä tekevä tekee hommat aina samalla lailla ja samaan aikaan ja ne "pienet" hommat tehdään jokaisella hemmentin askareella, myös lomittajat.
- Jokainen kirjaa ylös jokaisen kiiman, veren tai muun poikkeaman ja tilaa välittömästi sen siementäjän että se ei unohdu.
- Jokainen kirjaa ylös ja merkkaa lehmään jos maidossa poikkeavuuksia.
- Jokainen pitää huolta että lehmillä on aina evästä naaman edessä, tarkastaa että vettä tulee ja kupit on puhtaita, lehmä saa väkirehut oli tapa mikä hyvänsä.
- Jokainen tarkastaa myös rehuvarastojen tilanteen ja tilaa tarvittaessa lisää
- Jokainen tekee navetassa tarkastuskierroksen minkä aikana ei tee muita töitä, vaan katsoo ympärilleen. Sairaat eläimet hoidetaan heti eikä seuraavalla askareella.
- Maitohuoneet ja muut puhtaat tilat ovat puhtaita, jokainen pesee paikat niin että ei ole likaista kohtaa.
- Jokainen siivoaa myös siellä navetassa, käytävät, ruokintapöytä, parret ja myös niiden etu, ritilät, kulmat, kiskot ja kaikki mihin voi kerääntyä likaa, sinne tulee myös kärpäsen toukkia ja muita ihania bakteereita.
- Jokainen seuraa maitomäärää, ja siihen puututaan heti jos se muuttuu. Tankkikohtaisesti ja eläinkohtaisesti.
- Jokainen katsoo aina myös ne vasikat ja hiehot joka kerta. Onko takamuksessa ruikkua, onko pötsit täynnä, eihän jaloissa ole sanomista, juoko kaikki maitonsa, kiiltääkö karva, eihän kukaan jää makaamaan.
- Aina kuunneellan miltä navetassa kuulostaa, onko levotonta, kuuluuko jokaisesta laitteesta normaali ääni, liikkuko paskakone, onko lypsykoneessa öljyä, eihän esim. kiskoruokkijan kiskoilla ole rehua, minkälaista paskaa lehmiltä tulee jne.
Pieniä asioita mitkä on aivan liian helppo sivuutta jos on kiire, lomittajan mielestä ei niin tärkeitä jokapäiväisiä töitä tai muuten vain vitu*taa eikä tuu tehtyä..Vaikka pitäisi, aina. Silloin se pureutuu selkärankaan ja tulee automaattisesti, huomaamatta.
Myös keskustelut toisten tuottajien, siementäjien, eläinlääkärien, neuvojien yms. kanssa kannattavat. Aina kannattaa olla myös avoin muuttamaan omaa ajattelumalliaan jos joku esittää neuvon kera hyvien perustelujen.
Tappiota tulee niin nopeasti, jos lehmä saa tulehduksen, se menee tankkiin, kukaan ei huomaa ja solut nousee. Lehmä ei välttämättä enää parannu, se menee teuraaksi tai siitä tulee kolmetissinen.
Lehmän kiimoja ei huomata, ei tule siemennettyä tai vielä pahempaa on unohtaa tilata siementäjä ja taas poikiminen venyy. Tai sitten kiiman tarkkalija ei osaa siemennyttää lehmiään oikeaan aikaan, syystä tai toisesta. Siemennyskerrat ja kulut kasvaa, umpipäivät tai päivät pienellä maidolla kasvaa.
Ei näe sairastuvaa lehmää, se ei syö kunnolla ja on kenties hieman kuivunut, se huomataan vasta kun se ei enää syö mitään..maito tippuu, eläinlääkäri käy hoitamassa ja siihen käytetään päivittäin paljon lisää aikaa, aina se ei enää auta vaan lehmä kuolee ja sitten vielä siitäkin maksetaan että ruho haetaan pois..
Vasikka ruikkuaa, on lämmin kesä ja se kuivaa todella nopeasti, se huomataan vasta kun vasikka ei jaksa enää nousta, hyvällä jo kovalla hoidolla se ehkä nousee, mutta yksikin kerta kun ei viitisitty letkuttaa päivän aikana useampaa kertaa voi johtaa vasikan menetykseen..
Näitähän piisais, mutta lopetetaan tälle kertaa.
-
Tuosta rehun laadusta vielä. Tuskin kukaan tahallaan tekee huonoa rehua, joskus vain niin käy ettei mennyt kuin elokuvissa.
Silloin on ihan turha ruikuttaa ja syyttää kaikista ongelmista huonoa rehua. Asian kanssa vain eletään ja tehdään muut ratkaisut ja tukevat toimenpiteet sen ympärille. Huonolla rehulla on turha yrittää 10 keskituotosta nostamalla väkirehun määrää taivaisiin tai jos se aiheuttaa energianpuutosta, niin sitten pitää vain syöttää jotain energiarehua että saa kiimat yms. pelaamaan.
-
Huonona satovuonna kannattaa hyväksyä tuotoksen lasku eikä pyrkiä paikkaamaan sitä hinnalla millä hyvänsä.
***Mä olen tästä eri mieltä, jos kyse on heikosta laadusta apetilalla. Määrävajetta on tietysti vaikeampaa kompensoida kuin laatuvajetta. Laatuongelmaan saa ihmeesti apua esim. sekoittamalla eri satoja keskenään. Myös teollisilla komponenteillä saadaan tilannetta korjattua.
Näissä paikkauskeinoissa mennään tietysti aina lehmän ehdoilla, mutta heikoin laadun edessä käsien ylösnostaminen ei kuulu ainakaan allekirjoittaneen menttaliteettiin. Paikkaustoimet eivät aina onnistu, mutta riittää kun ainakin yrittää...
-
Jaksamisongelmat ja työuupumus loppuisi monesta paikasta, kun karjanpitäjät lopettaisivat monitäpinöinnin. Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia... Lista on lähes loputon, mutta kannattaisi pohtia mistä se uupumus oikeasti johtuu. Ydintoimintaan keskittyminen on hyvinkin mielekästä ja kannattavaa puuhaa.
Nimim. 400€ 200 neliön asuintalon katosta lattiaan täyssiivouksesta ei ole mielestäni paha hinta.
-
Jaksamisongelmat ja työuupumus loppuisi monesta paikasta, kun karjanpitäjät lopettaisivat monitäpinöinnin. Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia... Lista on lähes loputon, mutta kannattaisi pohtia mistä se uupumus oikeasti johtuu. Ydintoimintaan keskittyminen on hyvinkin mielekästä ja kannattavaa puuhaa.
Nimim. 400€ 200 neliön asuintalon katosta lattiaan täyssiivouksesta ei ole mielestäni paha hinta.
Edellinen ei liity täysin aiheeseen mutta kommentoin sitä kuitenkin. Karjatilanllisen niinkuin kaikkien muidenkin pitäisi erotella kaksi asiaa. Toinen on työ ja yritys ja toinen taas yksityiselämä. Työasioihin liittyy karjatilat ja tuotantotilat sekä täpinöinnit omilla ja muiden pelloille. Tämä pitäisi järjestää niin että halutessaan jää aikaa siihen yksityiselämään johon voi halutessaan liittää sen omakotitalon pihan kukkapenkkeineen ja kasvimaineen. Toki hyvä yrityksen hoito mahdollista lähes täydellisen yksityisen puolen teetättämisen jos ei itse halua niitä tehdä.
niin ja viellä niin jokaiselle karjatilalliselle pitäisi riittää aikaa sen pihan hitoon jos niin haluaa. Se voi olla yksi merkki ontuvasta tuotannosta jos yksityisasiat jää hoitamatta.
-
Eräs urakoittija piti ihhailtavana, ku isäntä möyri :o kukkapenkisä emännän kans, samalla ku vredo levitti paskaa heijjän peltoihisa ;D
-
Eräs urakoittija piti ihhailtavana, ku isäntä möyri :o kukkapenkisä emännän kans, samalla ku vredo levitti paskaa heijjän peltoihisa ;D
Näinhän se pitäis olla. :) Freelancerina puuhastellessa ja toimiessa alueella missä ei ole urakontia edes nimeksi tarjolla, saa tyytyä siihen että ajaa itse paskat ja köyrii sitten iltapuhteella ihan itsekseen.. ::)
On muuten eri asia puhua ajan riittävyydestä jos on vaikka puoliso ja puolen tusinaa pentuja huseeraamassa ympärillä. Yksinäisillä isännillä saattaa se kukkapenkin raapiminen jäädä pakostakin, vaikka halua olis. Kaksin ehtii melkein kolmen hommat jne..
-
On muuten eri asia puhua ajan riittävyydestä jos on vaikka puoliso ja puolen tusinaa pentuja huseeraamassa ympärillä. Yksinäisillä isännillä saattaa se kukkapenkin raapiminen jäädä pakostakin, vaikka halua olis. Kaksin ehtii melkein kolmen hommat jne..
Tuo on niin totta. Työntekijä kin on vain työntekijä :-\
-
Eräs urakoittija piti ihhailtavana, ku isäntä möyri :o kukkapenkisä emännän kans, samalla ku vredo levitti paskaa heijjän peltoihisa ;D
Näinhän se pitäis olla. :) Freelancerina puuhastellessa ja toimiessa alueella missä ei ole urakontia edes nimeksi tarjolla, saa tyytyä siihen että ajaa itse paskat ja köyrii sitten iltapuhteella ihan itsekseen.. ::)
On muuten eri asia puhua ajan riittävyydestä jos on vaikka puoliso ja puolen tusinaa pentuja huseeraamassa ympärillä. Yksinäisillä isännillä saattaa se kukkapenkin raapiminen jäädä pakostakin, vaikka halua olis. Kaksin ehtii melkein kolmen hommat jne..
Tahtoo varmaan yskivissä yksiköissä mennä yritys ja yksityinen mennä sekaisin, koskee niin rahaa kuin aikaakin. Voihan joku ehkä nauttiakin marjojen poimimesta ym. piiperryksesä, harrastushan on silloin hyvä kun se lataa akkuja. Harrastuksen ja vapaa-ajan aktiviteetin ei tarvitse olla mitenkään järjellä tai taloudellisesti perusteltavissa.
Tarina ei kerro oliko isäntä erittäin epäergonomisessa vapaa-ajan aktivitiitessa omasta vapaasta tahdostaan ja oliko urakoitsija hankittu sitä varten? Saadaanko puolen tusinan lapsen "ilmaistyövoiman" käytöllä tapettua innostus alaan jo erittäin aikaisessa vaiheessa?
-
En mä tarkoittanut että "harrastus pitää olla sen vuoksi, koska jotain pitää harrastaa". Enkä sitä, että lapset olisivat ilmaistyövoimaa. Lapsista on apua kaikissa pienissä kodin askareissakin. Itseäni stressaa juurikin se, että ei ole ketään kuka tekisi jotain pieniä juttuja päivittäin apuna. Jokainen juttu on itse rääpäistävä, oli sitten kyse mistä tahansa. Jos vaikka jaksaakin, niin se ottaa aikaa. Ja itseäni stressaa edelleen se, että koen etten ehdi paneutua oleellisiin asioihin kunnolla. Onhan kuitenkin omasta ympäristöstään pidettävä edes jollakin välttävällä tasolla huolta ja huusholli kondiksessa. Työjuttujen järjestäminen voi olla asia erikseen.
-
Eräs urakoittija piti ihhailtavana, ku isäntä möyri :o kukkapenkisä emännän kans, samalla ku vredo levitti paskaa heijjän peltoihisa ;D
Noinhan sen pitää ollakin ??? Yleensähän urakoitsijan käytöllä ostetaan AIKAA ja RAHAA :)
-
Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia...
Pihahommat on ihan jees jos se on emännän tai isännän harrastus tai intohimo.
Mutta jos niitä tehdään sen takia ettei vanhaemäntä katso pahalla silmällä tai muun suvun tai naapurien paineesta niin HALOO?
Joka tapauksessa pitää olla aikaa harrastaa jotain jossa saa työasiat pois mielestä, muuten lopputulos on huono.
-
Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia...
Pihahommat on ihan jees jos se on emännän tai isännän harrastus tai intohimo.
Mutta jos niitä tehdään sen takia ettei vanhaemäntä katso pahalla silmällä tai muun suvun tai naapurien paineesta niin HALOO?
Joka tapauksessa pitää olla aikaa harrastaa jotain jossa saa työasiat pois mielestä, muuten lopputulos on huono.
Vanhempi emäntä kieltämättä katseli pahasti kun joku "mongoloidian vaahtera" jäi vahingossa kauhaan kun harjoittelin liikkeitä ::)
-
Karjatilalla ei tarvitse olla kukkapenkkejä, kasvimaata, perunamaata, omenapuita, marjapuskia...
Pihahommat on ihan jees jos se on emännän tai isännän harrastus tai intohimo.
Mutta jos niitä tehdään sen takia ettei vanhaemäntä katso pahalla silmällä tai muun suvun tai naapurien paineesta niin HALOO?
Joka tapauksessa pitää olla aikaa harrastaa jotain jossa saa työasiat pois mielestä, muuten lopputulos on huono.
Vanhempi emäntä kieltämättä katseli pahasti kun joku "mongoloidian vaahtera" jäi vahingossa kauhaan kun harjoittelin liikkeitä ::)
Naapuri poisti lunta navetan pienten pariovien edestä kaivurilla ja väänsi vipua kriittisellä hetkellä väärään suuntaan; ovet menivät karmeineen sisään navettaan. Emäntä oli seissyt juuri ovien kohdalla navetan sisällä kolmen metrin päässä....
Kun emäntä sai järkytykseltä vedettyä henkeä tuli välitön kielto tuoda konetta 50 metriä lähemmäs navettaa. Ikinä. ;D ;D
-
On muuten eri asia puhua ajan riittävyydestä jos on vaikka puoliso ja puolen tusinaa pentuja huseeraamassa ympärillä.
Niin onkin, mutta niinpäin ajateltuna, että ne lapset vievät ensimmäiset 6-7 vuotta elämästään aivan älyttömästi vanhempien aikaa ja energiaa. Mulla on se puoliso ja puolenkymmentä 1,5 - 10 vuotiasta "pentua huseeraamassa ympärillä". Odotan sitä päivää, että lasten aikaansaama lisätyö alkaa edes vähän helpottaa ja että lapsista alkaisi olla apua työssä (no, kyllä se 10-vuotias jo aikalailla kaikkea konehommaa osaa tehdä ja mielellään tekeekin) tai että edes niitä ei tarvitsisi olla joka käänteessä syöttämässä, vaihtamassa vaippaa, valvomassa ja ylipäätään suojelemassa ;) . Ja joo, meillä ei lapset elä pumpulissa vaan ovat käytännön pakosta mukana hommissa tai isommat katsovat pienempiä tai sitten vuorotellaan töissä niin, että toinen touhuaa lasten kanssa. Ei muuten ole helppoa elämää ja sitä ei tiedä eikä osaa edes kuvitella kuin sellainen, joka tässä prässissä on ollut...
-
Karjatilanllisen niinkuin kaikkien muidenkin pitäisi erotella kaksi asiaa. Toinen on työ ja yritys ja toinen taas yksityiselämä. Työasioihin liittyy karjatilat ja tuotantotilat sekä täpinöinnit omilla ja muiden pelloille. Tämä pitäisi järjestää niin että halutessaan jää aikaa siihen yksityiselämään johon voi halutessaan liittää sen omakotitalon pihan kukkapenkkeineen ja kasvimaineen. Toki hyvä yrityksen hoito mahdollista lähes täydellisen yksityisen puolen teetättämisen jos ei itse halua niitä tehdä.
Tuo erotteleminen on monasti aika vaikeaa tai sitä ei edes osata ajatella esim, että joku pyörittää siinä karjanhoidon sivussa siellä yksityistiloissa firman työpaikkaruokalaa ja päiväkotia. Usein osa siitä omakotitalon pihamaasta tavallaan kuuluu myös sen maatalousyrityksen julkisivuun, joten kyllä senkin hoitaminen/hoitamattomuus vaikuttaa yrityskuvaan.
-
***Mä olen tästä eri mieltä, jos kyse on heikosta laadusta apetilalla. Määrävajetta on tietysti vaikeampaa kompensoida kuin laatuvajetta. Laatuongelmaan saa ihmeesti apua esim. sekoittamalla eri satoja keskenään. Myös teollisilla komponenteillä saadaan tilannetta korjattua.
Näissä paikkauskeinoissa mennään tietysti aina lehmän ehdoilla, mutta heikoin laadun edessä käsien ylösnostaminen ei kuulu ainakaan allekirjoittaneen menttaliteettiin. Paikkaustoimet eivät aina onnistu, mutta riittää kun ainakin yrittää...
Emmää heti nostanu käsiä pystyyn, en vaan osannu heti, enkä löytänyt siihen hätään ketään osaavaa neuvojaakaan ;)
-
Emmää heti nostanu käsiä pystyyn, en vaan osannu heti, enkä löytänyt siihen hätään ketään osaavaa neuvojaakaan ;)
Asiaa sivuten niin voin kuvitella että jotain neuvojaa voi hieman alkaa jänistääkin jos adamin tasoinen tila toteaa että meillä on nyt siilot täynnä massaa mutta ei laatua ja sun tarttis keksiä jatko tohon että lehmät lypsää. Jos neuvoja tajuu että kyseessä voi olla vaikka 100000 euron asia että onnistuuko tai epäonnistuu niin voi olla että ei löydy neuvojia kohta.
-
[Vanhempi emäntä kieltämättä katseli pahasti kun joku "mongoloidian vaahtera" jäi vahingossa kauhaan kun harjoittelin liikkeitä ::)
Tuo on muuten sellainen "virhe" tai episodi että siitä saa kuulla aina kun vanha emäntä pitää kukkamaan esittelyä tuttavilleen tai on saanut kotiviininsä tehtyä ja ottanut maistiaiset tai muuten herkässä tilassa. Mitättömälläkin kitukasvuisellä käkkyrällä voi olla suurta tunnearvoa.
Nimim. vuosia sitten virhearvionnin koneenkäytössä tehnyt. :-\
-
Emmää heti nostanu käsiä pystyyn, en vaan osannu heti, enkä löytänyt siihen hätään ketään osaavaa neuvojaakaan ;)
Asiaa sivuten niin voin kuvitella että jotain neuvojaa voi hieman alkaa jänistääkin jos adamin tasoinen tila toteaa että meillä on nyt siilot täynnä massaa mutta ei laatua ja sun tarttis keksiä jatko tohon että lehmät lypsää. Jos neuvoja tajuu että kyseessä voi olla vaikka 100000 euron asia että onnistuuko tai epäonnistuu niin voi olla että ei löydy neuvojia kohta.
Hyvään isännyyteen ja tilanpitoon kuuluu ymmärrys faktoista ja niiden vaikutuksista.
Jos rehu on todella huonoa, niin ei siitä kukaan oikeasti hyvää ruokintaa osaa säätää. Tällöin ruokinnansuunnittelu ei ole maidontuotannon optimointia vaan pikemminkin vahinkojen minimointia. Eli haetaan taloudellista optimia, tilannetta jossa tuotot laskevat hallitusti, mutta niin alenevat kustannuksetkin.
-
Menee niin yli ymmärryksen sailörehun laatu suhteutettuna maitomäärään. Meillä kun on ollut hyvää säilörehua ja rehuedustaja on tehnyt ruokintasuunnitelman niin maitomäärä on ollut niin alhainen ettei kehtaa edes kertoa. Vuosi sitten alkoi jo harmittaa niin että vaihdoimme rehufirmaa. Ruokintasuunnitelman tekee nyt proagria. No johan alkoi tapahtumaan. Nyt paljon halvemmalla ruokinnalla saadaan enemmän maitoa kuin ennen ja lehmät pysyneet yhtä terveinä.
-
Menee niin yli ymmärryksen sailörehun laatu suhteutettuna maitomäärään. Meillä kun on ollut hyvää säilörehua ja rehuedustaja on tehnyt ruokintasuunnitelman niin maitomäärä on ollut niin alhainen ettei kehtaa edes kertoa. Vuosi sitten alkoi jo harmittaa niin että vaihdoimme rehufirmaa. Ruokintasuunnitelman tekee nyt proagria. No johan alkoi tapahtumaan. Nyt paljon halvemmalla ruokinnalla saadaan enemmän maitoa kuin ennen ja lehmät pysyneet yhtä terveinä.
Todella hienoa :)
-
Omalta kohdalta uskaltanee kohta todeta että rehuissa(kin) hyvä ja halpa on edelleen kaksi eri tuotetta..
Uudessa täykkärissä valkuainen sama ja energiaa vain vähän enemmän. Jakomäärä 20% pienempi ja 4 kiloa enemmän maitoa per lehmä.. :P
-
Omalta kohdalta uskaltanee kohta todeta että rehuissa(kin) hyvä ja halpa on edelleen kaksi eri tuotetta..
Uudessa täykkärissä valkuainen sama ja energiaa vain vähän enemmän. Jakomäärä 20% pienempi ja 4 kiloa enemmän maitoa per lehmä.. :P
Parannus ei johdu tuosta täysrehusta, vaan siitä että olet antanut sitä vähemmän ;) Lehmä märehtii yms....
-
Omalta kohdalta uskaltanee kohta todeta että rehuissa(kin) hyvä ja halpa on edelleen kaksi eri tuotetta..
Uudessa täykkärissä valkuainen sama ja energiaa vain vähän enemmän. Jakomäärä 20% pienempi ja 4 kiloa enemmän maitoa per lehmä.. :P
Parannus ei johdu tuosta täysrehusta, vaan siitä että olet antanut sitä vähemmän ;) Lehmä märehtii yms....
Aika vähän menee jo. Mikähän mahtaa ollakaan väkkäriprosentti.. sontaa tosin tulee aika paljon, eli karkearehun syönti lisääntyi.
Edit. pitäiskö tosta sun kommentista päätellä ettei kannata ostaa kallista rehua? ;D
-
Omalta kohdalta uskaltanee kohta todeta että rehuissa(kin) hyvä ja halpa on edelleen kaksi eri tuotetta..
Uudessa täykkärissä valkuainen sama ja energiaa vain vähän enemmän. Jakomäärä 20% pienempi ja 4 kiloa enemmän maitoa per lehmä.. :P
Parannus ei johdu tuosta täysrehusta, vaan siitä että olet antanut sitä vähemmän ;) Lehmä märehtii yms....
Aika vähän menee jo. Mikähän mahtaa ollakaan väkkäriprosentti.. sontaa tosin tulee aika paljon, eli karkearehun syönti lisääntyi.
Edit. pitäiskö tosta sun kommentista päätellä ettei kannata ostaa kallista rehua? ;D
Ei kannata ostaa väärää rehua.Tehdasrehujahan pidetään ylivoimaisena,mutta vähänkään kun näitä hommia tajuaa,ei nämä tuotosta kohottavat asiat kovin kummoisia ole.Ja toisekseen kaikkia hienouksia ei etes tarvitse ollenkaan tai normaalisti.Jos lehmä ei osaa laskea,ei se myöskään osaa lukea hienoja sanoja tuoteselosteesta.
-
Omalta kohdalta uskaltanee kohta todeta että rehuissa(kin) hyvä ja halpa on edelleen kaksi eri tuotetta..
Uudessa täykkärissä valkuainen sama ja energiaa vain vähän enemmän. Jakomäärä 20% pienempi ja 4 kiloa enemmän maitoa per lehmä.. :P
Parannus ei johdu tuosta täysrehusta, vaan siitä että olet antanut sitä vähemmän ;) Lehmä märehtii yms....
Aika vähän menee jo. Mikähän mahtaa ollakaan väkkäriprosentti.. sontaa tosin tulee aika paljon, eli karkearehun syönti lisääntyi.
Edit. pitäiskö tosta sun kommentista päätellä ettei kannata ostaa kallista rehua? ;D
Joskus täytyy ostaa kallista, joskus ei ;)
Mutta tuo Sinun testisi osoitti taas sen, että väkirehuprosentin alentaminen nostaa maitomäärää (mikäli säilörehu on hyvää).. Yleensä myyntimiehet väittävät päinvastaista. Ja myyvät hirveästi roinaa provikkapalkalla -> tilojen vahingoksi ;) Vuosikymmenestä toiseen, isältä pojalle :o
-
Mitäs sanotte tästä?
Meillä ei ole ollut hedelmällisyysongelmia vuosiin ja siemennykset ovat tärpänneet yleensä ekasta kerrasta. Nyt innostuttiin syöttämään lehmille vitamiinia kun kaikki niin väittää että siitä olisi jotain hyötyä. Mihin? Siemennys per lehmä lisääntynyt vaikka hyvään kiimaan siemennetty.
Olisko tämä vähän sama asia kun ihmisiä kehotetaan syömään vaikka minkälaisia terveyspillereitä ja loppujen lopuksi niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä?
-
Mitäs sanotte tästä?
Meillä ei ole ollut hedelmällisyysongelmia vuosiin ja siemennykset ovat tärpänneet yleensä ekasta kerrasta. Nyt innostuttiin syöttämään lehmille vitamiinia kun kaikki niin väittää että siitä olisi jotain hyötyä. Mihin? Siemennys per lehmä lisääntynyt vaikka hyvään kiimaan siemennetty.
Olisko tämä vähän sama asia kun ihmisiä kehotetaan syömään vaikka minkälaisia terveyspillereitä ja loppujen lopuksi niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä?
Lehmilläsi ei siis ollutkaan vitamiinivaje. Lehmä ei siis tule raskaaksi vitamiineja syömällä ;D
-
Vain vastustuskyky heikko koska ensin oli RS-virus ja sitten virusripuli. Sen vuoksi aloimme syöttää vitamiineja.
-
Miksei vitamiinilisiin laiteta b-ryhmän vitamiineja?
-
En usko että lehmä tarvitsee mitään vitamiineja. Ei ihminenkään tarvitse.
Vain hyvä ja riittävä ruoka.
Lehmillä kivennäinen ja suola ollut vapaasti saatavilla vuosikausia. Ne syövät jotka tarvitsevat, ei pakkosyöttöä.
Mut pakkohan ne vitamiinisäkit on syöttää nyt kun ne on ostettu.
-
Miksei vitamiinilisiin laiteta b-ryhmän vitamiineja?
Lehmä normaalisti tuottaa tuota itse.Stressitilanteissa saattaa tulla puutetta ja tavallisesti tarpeeseen joudutaan antamaan paljon tuota.
Olis kyllä mukava tämän ruokinnan osalta,jos puhuttas myös ylärjoista,eikä aina vaan tarpeen täyttämisestä.Tunnutusruokintaankin on huonosti tarjolla ylä-alarajoja perustarpeille,hiven- ja kivennäisaineille.
-
Kertokaas viisaammat että saisiko tutkimalla selville jos esimerkiksi vietäis karjan lantanäyte, maitonäyte ja vaikka verinäyte laboratorioon jos ei tiedettäisi mitään rehuista että mitäaineita on liikaa ja mitä pitäisi lisätä.Olisikohan tässä uuden ruokintasuunnitelman laskennan yksinkertainen pohja.
-
Miksei vitamiinilisiin laiteta b-ryhmän vitamiineja?
Ei naudoille ollenkaan... Paitsi vasikoille. Biotiini on tietty B-vitamiini ::)
-
Kertokaas viisaammat että saisiko tutkimalla selville jos esimerkiksi vietäis karjan lantanäyte, maitonäyte ja vaikka verinäyte laboratorioon jos ei tiedettäisi mitään rehuista että mitäaineita on liikaa ja mitä pitäisi lisätä.Olisikohan tässä uuden ruokintasuunnitelman laskennan yksinkertainen pohja.
Eikös rasva- ja valkuaisprosentti ja urea kerro jo aika paljon. Täällä päin ottivat muutamilta tiloilta seleenit maidosta ja kyllähän luomu tiloilla oli puutetta seleenistä. Joillakin tiloilla oli aika alhaiset seleenit.
-
Kertokaas viisaammat että saisiko tutkimalla selville jos esimerkiksi vietäis karjan lantanäyte, maitonäyte ja vaikka verinäyte laboratorioon jos ei tiedettäisi mitään rehuista että mitäaineita on liikaa ja mitä pitäisi lisätä.Olisikohan tässä uuden ruokintasuunnitelman laskennan yksinkertainen pohja.
Eikös rasva- ja valkuaisprosentti ja urea kerro jo aika paljon. Täällä päin ottivat muutamilta tiloilta seleenit maidosta ja kyllähän luomu tiloilla oli puutetta seleenistä. Joillakin tiloilla oli aika alhaiset seleenit.
Ihmisille tehdään tuollaisia testejä ja määrätään lääkkeitä. Sitten annostuksia arvaillaan ja lääkkeitä vaihdellaan kunnes potilas kuolee. En usko että maitotaloudessa liika testailu auttaisi mitään..
-
Kertokaas viisaammat että saisiko tutkimalla selville jos esimerkiksi vietäis karjan lantanäyte, maitonäyte ja vaikka verinäyte laboratorioon jos ei tiedettäisi mitään rehuista että mitäaineita on liikaa ja mitä pitäisi lisätä.Olisikohan tässä uuden ruokintasuunnitelman laskennan yksinkertainen pohja.
Eikös rasva- ja valkuaisprosentti ja urea kerro jo aika paljon. Täällä päin ottivat muutamilta tiloilta seleenit maidosta ja kyllähän luomu tiloilla oli puutetta seleenistä. Joillakin tiloilla oli aika alhaiset seleenit.
Ihmisille tehdään tuollaisia testejä ja määrätään lääkkeitä. Sitten annostuksia arvaillaan ja lääkkeitä vaihdellaan kunnes potilas kuolee. En usko että maitotaloudessa liika testailu auttaisi mitään..
Uskoisin olevan liikaa muuttuvia tekijöitä ja tuon takia tuloksetkin on sitten mitä sattuu,vaatisi pidemmän seurannan ja rautaista tietoa tilasta.Onhan verinäytteidenottoa ainakin,en tiedä miten toimii,taitavat ottaa useammasta elukasta kerralla ongelmatapauksissa.
-
Miksei vitamiinilisiin laiteta b-ryhmän vitamiineja?
Ei naudoille ollenkaan... Paitsi vasikoille. Biotiini on tietty B-vitamiini ::)
Ja onhan näitä niasiini,tiamiini...Vieläkö tahdot lisää?Tässä on vasta kolme ensimmäistä ryhmää.
-
Ja onhan näitä niasiini,tiamiini...Vieläkö tahdot lisää?Tässä on vasta kolme ensimmäistä ryhmää.
Olen antanut kertoa itselleni, että koliinia lehmä ei saisi riittävästi poikimisen nurkilla. Ei ainakaan meidän dieetillä. Numeroissa se on kai B7 tjsp. Mutta tietääkö joku tästä jotain oikeasti??
-
Miksei vitamiinilisiin laiteta b-ryhmän vitamiineja?
Ei naudoille ollenkaan... Paitsi vasikoille. Biotiini on tietty B-vitamiini ::)
Ja onhan näitä niasiini,tiamiini...Vieläkö tahdot lisää?Tässä on vasta kolme ensimmäistä ryhmää.
Mut Suomessa nuo eivät kiinnosta ketään :o -> Ei IKINÄ matemaatista vajetta
-
Paluu lähemmäs alkup. aihetta. kuinka väsyneiksi olette itsenne joskus saaneet? Itte olin sillon parsinavetta-aikaan joskus jo melko väsähtäny fyysisesti kun siellä navetalla meni 12-15 h/pv. aina jos oli pitempi putki yksin tehtäväksi niin esim. iho alkoi rupistyä silmien ympärillä ja peilikuva näytti ihan 70v. kolmevitoselle. autolla ajosta ei tullu mitään kun 10 kilsan jälkeen lähti taju eikä siinä auttanu mikään. samaten kahvi tai ruokapöytään nukahti melkein aina. ja mistään tapahtumista ei oikein jäänyt mitään muistikuvaa. pahinta tietysti että työtahti hidastui puoleen kolmasosaan joten valvomista tuli vain lisää...
-
Paluu lähemmäs alkup. aihetta. kuinka väsyneiksi olette itsenne joskus saaneet? Itte olin sillon parsinavetta-aikaan joskus jo melko väsähtäny fyysisesti kun siellä navetalla meni 12-15 h/pv. aina jos oli pitempi putki yksin tehtäväksi niin esim. iho alkoi rupistyä silmien ympärillä ja peilikuva näytti ihan 70v. kolmevitoselle. autolla ajosta ei tullu mitään kun 10 kilsan jälkeen lähti taju eikä siinä auttanu mikään. samaten kahvi tai ruokapöytään nukahti melkein aina. ja mistään tapahtumista ei oikein jäänyt mitään muistikuvaa. pahinta tietysti että työtahti hidastui puoleen kolmasosaan joten valvomista tuli vain lisää...
Noin kuukausi ennen kuin aloitin ko ketjun olin vähän samanlaisessa tilassa. Toki en ollut ihan niin lopen väsynyt, mutta työnteko meni tehottomaksi eli käytännössä en saanut mitään aikaiseksi. Tapaus oli selvä opetus siitä mitä tapahtuu kun yhdelle laitetaan liikaa tekemistä ja ajattelua samaan aikaan. Siinä vaiheessa kun tapaus tuli eteen oli kaikki jo valmiiksi suunniteltu tulevaisuuteen mutta toimenpiteet oli ajoitettu kuukautta liian myöhäseksi. Sikäli oli koominen tilanne että tammikuu oli tämän lypsyjärjestelmän paras kuukausi ja neljä kuukautta myöhemmin navetta oli käytännössä täysin rappiolla. Asia ilmeni eniten eläinten huonona, kuivituksena ja siihen liittyvillä oheisongelmilla. No tilanne on mennyt sikäli ohi että nyt on navetta hoidollisesti taas kunnossa ja hieman näyttää että ensi kuukausi voi olla parempi kuin se tammikuu. Tästä kiitoksen voi hyvin suurelta osin laittaa asiansa osaavan karjanhoitajan piikkiin.