Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 07.05.12 - klo:16:22
-
Noniin nyt on sitten pirkanmaallakin aloiteltu tuo laidunkausi. Perjantaina laitettiin hiehot ja sonni ja tänään kantavat hiehot sekä lehmät. Sellaset alle vuoden ikäiset on viellä sisällä mutta kait nekin ajanmittaan saadaan pihalle. Ongelmana on vaan edelleen että ruohoa ei ole laisinkaan mutta paalilla sekä lehmien sisäruokinnalla viellä mennään. Mites muilla tilanteet.
-
Noniin nyt on sitten pirkanmaallakin aloiteltu tuo laidunkausi. Perjantaina laitettiin hiehot ja sonni ja tänään kantavat hiehot sekä lehmät. Sellaset alle vuoden ikäiset on viellä sisällä mutta kait nekin ajanmittaan saadaan pihalle. Ongelmana on vaan edelleen että ruohoa ei ole laisinkaan mutta paalilla sekä lehmien sisäruokinnalla viellä mennään. Mites muilla tilanteet.
Lypsettävät plus joukossa olevat joutilaat ovat ulkoilleet vajaat pari viikkoa yötäpäivää kukin halunsa mukaan. Ruokitaan vain sisälle, nurmet vasta lähteneet kasvuun. Nuorkarja on toistaiseksi sisällä kun on aitausten kunnostusta vasta päästy aloittamaan. Koko revohka ihan pienimpiä lukuunottamatta pyritään saamaan pihalle toukokuun aikana. Ja tää olkoon tässä yhteydessä Lounais-Hämettä :)
-
Eilen sato 25 senttiä lisää lunta, mutta elukat on laitumella ????
-
Tänään kiertelin aitoja ja kasasin paalihäkin. Näillä näkymin huomenna lähtee isoimmat (yli 1 vee) hiehot metsälaitumelle. Lehmät saanee odotella vielä viikon tai pari, peltolaitumet ovat vielä melko pehmeitä.
-
Pelloilla vielä 30 cm lunta :'( :'( :'( :'(
-
Hiehot sunnuntaina metsälaitumeen pelloille ei mitään asiaa vielä kosteaa on ja vettä tuli eilen aamulla lisää. nurmet ei oikein vielä ole lähteneet kasvuunkaan Pohjois karjalaa ollaan....
-
Just laitettiin osa lehmistä (vanhat elikot) laitumelle harjoittelemaan kävelyä ja hyppimistä. Pari liivit tais mennä heti kättelyssä rikki... Laitumella ei vielä mitään syötävää, mutta häkistä saavat paalirehua jos mieli tekee.
-
Eikös laiduntaminen ole märehtijöiden ruokintamuoto? Jos maassa ei ole syömistä, niin ei kai eläinten ulkona pitoa voine laiduntamiseksi kutsua. Keski-Suomessa ehkä päästään laiduntamaan, siis syöttämään laidunruohoa noin kuukauden kuluttua.
-
Ei vielä, aitoja kierrelly eilen ja isäntä putsaa jaloittelualuetta.
Toukokuun lopulla tarkoitus ulkoistaa kunhan laitumella on jotain syötävää. Osa hiehoista on pihalla, mutta ovat olleet kyllä ympäri vuoden.
-
Huomenna ajattelin avata reitin ulos.
En päästä vielä laitumelle asti, kun ei siellä ole syötävää, mutta kuivaa heinää päädyssä olevaan pieneen jaloittelutarhaan.
-
Emot ja vasikat päästin sunnuntaina. Ei siellä syötävää ole mutta säästyy ainakin kuivikkeita.
Lypsävät ja hiehot pitäis pistää heti kun kerkee tekee aitauksia.
-
Eka kevät 16 vuoteen, kun en saa lehmiä ulos laittaa... :'( :'( Pihahiehojen laidunkin on vielä yli puoliksi veden alla, sais olla kahluusaappaat jos noi aidat meinais nyt kuntoon saada kuivin jaloin... Hiehonavetan hiehot olis tarkoitus ensiviikolla ulkoistaa. ;D
-
Eikös laiduntaminen ole märehtijöiden ruokintamuoto? Jos maassa ei ole syömistä, niin ei kai eläinten ulkona pitoa voine laiduntamiseksi kutsua. Keski-Suomessa ehkä päästään laiduntamaan, siis syöttämään laidunruohoa noin kuukauden kuluttua.
Kyllä se kuloheinän ja ensivihreiden hamuaminen parressa seisomisen voittaa. Meillä on viime vuosina tehty niin että ekat viikot huhti-toukokuun vaihteesta toukokuun puoleen väliin lehmät ovat ns. juottolohkolla jota ei lannoteta eli pääsevät vähän ruohoa maistelemaan ja sen lisäksi on paali häkissä, mutta heti kun alkaa vihertää niin ei se paali paljoa kiinnosta lisäksi tällä lohkolla on laitumen (n. 0.3 ha) lisäksi hiekka-alue portin edusta ja metsää eli on hyvin monipuolista maastoa lisäksi että laidun on osaksi rinnettä ja osaksi tasaista.
Hiehojen saaminen ulos lykkääntyy kun niiden laidun vaikka iso onkin (yli 2 ha) niin se on kärsinyt viime vuoden liian kovasta laidunpaineesta ja tästä syystä täytyy antaa sen nyt voimistua ja ehtiä vähän lannottaa - tarkoitus on että hiehot oppii hakemaan ruoan itse. Paalirumba hieholaitumelle on vihovimosita hommaa keskikesän helteillä ja rankkasateilla eli kyllä se aito laidunruoho on hiehollekin paras. Se että hieho oppii laiduntamaan tarkoittaa myös sitä että se lehmänä tajuaa että ruoka pitää itse hakea laitumelta - jos ne ei ole sitä hiehona oppinut niin ensimmäinen ensikkokesä menee laitumen portilla nuristaen ja se tarkoittaa sitä että jos ensikot eivät opi vasta kun kesän lopulla syömään laidunta niin monta maitolitraa jää kyllä saamatta.
Se että monilla laiduntavilla tiloilla tuotokset laskee johtuu juuri tästä eli jos lehmillä menee se laidunruohon paras aika siihen että ne ei tajua että ruoka joutuu hakemaan ihan itse niin ne maidot on sitten menetetty ja se ruoho tallottu. Me ollaan heti saatu kaikki laitumesta irti kun hiehot laidunnetaan (paaleja saavat vasta elokuussa aikasintaan), toinen on se että laidunnus pitää aloittaa 2 viikkoa ennenkuin ruoho on parhaimmillaan eli silloin kun se näkyy kuloheinän seasta. Tähän tarkoitukseen kannattaa aidata pienempi lohko jota ei siis tarvi lannoittaa. Lohko ei saa olla liian pieni koska kun ensipäivinä on puskemista ja juoksentelua sillä lehmät hermostuvat jos tilaa on liian vähän. Tällä totuttelujaksolla lehmät totutetaan vähitellen vihreään joten pötsihäiroitä ei tule ja totuttelujakso voi hyvin olla joka toinen päivä, kun siellä ei varsinaisesti ole syötävää niin joka päiväisestä ei ole sillai hyötyäkään ja noin 2 tuntia kerrallaan on sopiva aika alussa. Kun varsinainen laidun kausi alkaa niin lehmät keskittyvät syomiseen eikä riehumiseen näin saa kaiken hyödyn laitumesta irti ja se todellakin näkyy tankkimaidon määrässä. Etelä-Suomessa normaalikesänä jos kevät etenee normisti niin laidun on parhaimmillaan toukokuun puolesta välistä melkein juhannukseen eli kun alkaa olla kuivaheinän teko aika niin laidun on jo vanhaa eli heti säilörehun teon jälkeen puhdistus niitot ja sitten väkirehuruokinta saa palata samaan mitä talvella sillä paras laidunaika meni jo.
-
Aidat korjattu ja salpietarit levitetty alkuviikosta. Nurmi vihertää jo ihan mukavasti, pituutta sillä ei vielä kyllä ole. Lannanajaja tulee viikonvaihteessa niin jospa sen jälkeen pääsisi lehmät laitumelle. Kovasti ne tuntuu sinne jo huutelevan.
Lypsikillä oli hyviä pointteja tuossa. Jollei ole hieho kesää laitumella, ei siitä lypsävänäkään kunnon laiduntajaa tule. Laitumen laatuun ja riittävyyteen auttaa hyvin yksi italianraiheinä vuosi laidunkierrossa. Meillä siis 3/5 laidunalasta keväällä käytössä. 1/5 keväällä perustetaan monivuotista harvaan kauraan ja toinen mokoma raiheinää niinikään harvaan kauraan. Kesäkuun loppuun mennään kevätlaitumilla, jonka jälkeen lauma päästetään kauran kimppuun puoleksi vuorokaudeksi kerrallaan, jottei muutos ole liian raju. Tällä haavaa kevätlaitumet ehtii puhditusniittää ja lannoitella rauhassa. Monivuotiset ja suojakauran jämät kannattaa niittää toistamiseen heinäkuun lopulla ja koko ala (sis. Perustettu ja raiheinä) lannoittaa kolmanteen kertaan, poislukien kyntöön menevä viidennes. Raiheinä tuo syksyn laidunruokintaan mukavasti potkua. 8)
-
Erillainen kesä näyttäs tulevan.Hannu myrsky nakkas lähes kaikki rantalaitumien aidat mettään,n.4 km.pitäs korjata ja rakentaa uudestaan.Laidunkausi määrätty aloitettavaksi ELY-keskuksesta 5-10 kesäkuuta.Eiköhän tuosta selevitä ja emot vasikoineen naturan hoitoon.Hiehot ja kesäpoikijat jää navetannurkille laitumille.Navetta tyhyjilleen muutamaksi kuukaudeksi ja mönkijä ajeluita.
-
Tälle vuodelle on tosiaankin erillainne kesä. On reilusti työmaata ennen kuin tytöt pääsee rannalle. Myrsky vei talvella yli 12km aitoja ja tarhat yms. Uusien teko ei ole paha rasti, mutta vanhojen siivoaminen sieltä jostain on.....
-
Laidunkausi avattu. Puolet lehmistä kävi muutaman tunnin juoksemassa ja vähän syömässä ja voi kun niillä oli ihanaa! Kaikki pysyivät jopa langoissa, joten hyvä virta siellä kiertää.
Sitten tekemään lohko nro. 2 valmiiksi :)
-
Aitoja muutama kilometri hiplattuna. Maanantaina vois 30 emoa vasikoineen viijä rannalle.Huonosti on luonnonlaitumet Perämeren rannalla lähteny kasvamaan,ei mittään kiirettä.Juhannusviikolla toinen laidun ja sinne vähän enempi elukoita.
-
Aitoja muutama kilometri hiplattuna. Maanantaina vois 30 emoa vasikoineen viijä rannalle.Huonosti on luonnonlaitumet Perämeren rannalla lähteny kasvamaan,ei mittään kiirettä.Juhannusviikolla toinen laidun ja sinne vähän enempi elukoita.
Miten hoidat eläinten siirrot laitumille ja pois?
-
Voi kun on helppoo kevätpoikivien ryhmä 6 kilsan päässä vasikoineen ja syyspoikivat 17 km päässä... nyt ollut jo viikon hiljaista pihassa kun ei yhtään kantturaa mölyämäs...
Ja viileä kausi hidastanut sopivasti heinän kasvua ettei vanhene laitumet käsiin..