Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: vms1 - 04.05.12 - klo:08:49
-
Sanokaas viisaammat kun tossa olisi pari tollasta kylmäilmakuivurin potkuria että imevätkö ne samassa suhteessa ilmaa mitä puhaltavat. Aattelin vaan että jos joskus virittelis niitä imemään heinäpaaleista tai klapeista kosteuden pois niin toimisivatko ne niin päin vai onko ne ainoastaan puhaltamista varten.
-
Sanokaas viisaammat kun tossa olisi pari tollasta kylmäilmakuivurin potkuria että imevätkö ne samassa suhteessa ilmaa mitä puhaltavat. Aattelin vaan että jos joskus virittelis niitä imemään heinäpaaleista tai klapeista kosteuden pois niin toimisivatko ne niin päin vai onko ne ainoastaan puhaltamista varten.
Aivan sama, imee,tai puhaltaa. Tärkeää on, että pitää olla korvausilma-aukko, tai aukkoja, mielellään vastakkaisella puolella kuin puhallin. :)
Juu ja korvausilma-aukon koko täytyy olla vähintään yhtä iso kuin ilmakanavan poikkileikkauspinta-ala, jonka taas tulee olla niin iso ettei ilman nopeus nouse yli 5m/s/m2. Esim. 36000 m3/h puhaltava propelli (10 m3/s) vaatii 2 m2 ilmakanavaa, jottei dynaaminen vastapaine nouse liiaksi. 8)
-
Nyt tais käydä niin että tipahdin kärryiltä tai en tainnu noustakaan niille.
Eli puhutaan selkokieltä. Jos tekee vaikka 2 neliön kokoisen ilmakanavan eli 1*2 metriä ja pituutta tarpeeksi ja tekee vajaan paalin kokoisen aukon päälle niin jos päätyyn laittaa propellerin imemään ja päälle tekee aukot mihin nostaa paalit niin imeekö se paaleista ilmaa läpi vai jääkö ropelleri pyörimään tyhjiössä.
Pitääkö päätyyn tehdä joku aukko mistä päästetään lisää ilmaa sinne kanavaan jotta saadaan liikettä tarpeeksi vai miten.
Noista puhaltavista on kokemusta mutta ei imevänä.
-
Olipas mielenkiintoista tietoa. Sen olen käytännössä huomannut, että ilmakanavassa oli aluksi klapikasojen puolelle 125 senttiä korkeat aukoat, mutta puolitin ne ja virtausnopeus klapikasassa kasvoi huomattavasti, samalla virtaus kohdistuu paremmin lattian rajaan, mikä on olennaista, koska sieltä kasa on tiiviimmillään neljässä viidessä metrissä puut kuivaa kyllä, kun kasa on höttöä.
-
En tiedä, mut maalaisjärjellä ajateltuna propelli puhaltaa paremmin kuin imee jos ilman kulkua vastustava vastus on sama. Alipaineinen ilma on harvempaa, niin luulisi, että propelli "luistaa" enemmän kuin ylipaineisessa ilmassa joka on sakeampaa tavaraa kuin alipaineinen. Kosteus irtoaa irtoaa kuivattavasta aineesta paremmin tietysti alipaineessa, jolloin vähemmällä ilman virtauksella kuivausteho voi olla parempikin. Imurit tuppaavat olemaan radiaalipuhaltimia, siitä voi päätellä, että potkuri ei ole imemiseen sopiva laite.
-
Kun kuivuri toimii puhaltavana, pyrkii kosteus kasaantumaan kuivattavan kasan pinnalle. Kun käytetään imua niin voisi kuvitella että kosteus kasaantuisi kasan pohjalle, olettaen että puhallin sijaitsee samassa paikassa kuin puhaltavana toimiessaan.
-
Taitaa keskustelu mennä turhan tieteelliseksi tarvettasi varten. Tärkeää siis on, että korvausilmaa pääsee tilalle puhallat, tai imet.
Ilmaa kulkee yhtä paljon potkurin läpi katsotaan sitä kummalta suunnalta tahansa.
Tämä näin kansanomaisesti sanottuna. :)
Sanoin tuossa yhdelle blondille että puhallapa huiluun. Enemmän meni kuitenkin alipaineen puolelle mutta havaintona on että korvausilma on tärkeä juttu.
-
Hieman aiheeseen liittyen, löytyykö mistään faktaa eläinsuojien ilmanvaihtoon. Esim. eräässä tapauksessani 45 cm imurin teho on 7000 kuutiota tunnissa ja toisella pienemmällä 5000. Tuosta on helppo laskea ilmavirta sekunnissa mutta miten mitoitetaan korvausilma-aukot, jotta saataisiin sopiva alipaine hallitulle ilman virtaukselle useammasta suunnasta.
Taisi mennä liian vaikeaksi......
-
Hieman aiheeseen liittyen, löytyykö mistään faktaa eläinsuojien ilmanvaihtoon. Esim. eräässä tapauksessani 45 cm imurin teho on 7000 kuutiota tunnissa ja toisella pienemmällä 5000. Tuosta on helppo laskea ilmavirta sekunnissa mutta miten mitoitetaan korvausilma-aukot, jotta saataisiin sopiva alipaine hallitulle ilman virtaukselle useammasta suunnasta.
Taisi mennä liian vaikeaksi......
Varmaan joku fiksu tuonkin tietää. Säädettävät niistä kuitenkin tehtävä?
-
Hieman aiheeseen liittyen, löytyykö mistään faktaa eläinsuojien ilmanvaihtoon. Esim. eräässä tapauksessani 45 cm imurin teho on 7000 kuutiota tunnissa ja toisella pienemmällä 5000. Tuosta on helppo laskea ilmavirta sekunnissa mutta miten mitoitetaan korvausilma-aukot, jotta saataisiin sopiva alipaine hallitulle ilman virtaukselle useammasta suunnasta.
Taisi mennä liian vaikeaksi......
Varmaan joku fiksu tuonkin tietää. Säädettävät niistä kuitenkin tehtävä?
Säädettävät luukut ja alipainemittari on käytännös ainoa vaihtoehto. Mulla on jossakin ylhäällä paljonko hallin korvausilmaluukuista pitäis tulla ilmaa 20mpa alipaineella, mutta se on siellä jossakin.
-
Hieman aiheeseen liittyen, löytyykö mistään faktaa eläinsuojien ilmanvaihtoon. Esim. eräässä tapauksessani 45 cm imurin teho on 7000 kuutiota tunnissa ja toisella pienemmällä 5000. Tuosta on helppo laskea ilmavirta sekunnissa mutta miten mitoitetaan korvausilma-aukot, jotta saataisiin sopiva alipaine hallitulle ilman virtaukselle useammasta suunnasta.
Taisi mennä liian vaikeaksi......
Varmaan joku fiksu tuonkin tietää. Säädettävät niistä kuitenkin tehtävä?
Säädettävät luukut ja alipainemittari on käytännös ainoa vaihtoehto. Mulla on jossakin ylhäällä paljonko hallin korvausilmaluukuista pitäis tulla ilmaa 20mpa alipaineella, mutta se on siellä jossakin.
Satun tuntemaan tuon tekniikan mutta jos tilat ovat jokseenkin yhteneväisiä ja onkos tuo mpa kymmenes vaiko sadastuhannesbaari ja se mittaus voi osoittautua todella vaikeaksi.
Siis eikö tuohon löydy helpompaa vaihtoehtoa kun tiedetään se ilmamäärä joka tilasta tietyllä paineella poistuu.....
-
Hieman aiheeseen liittyen, löytyykö mistään faktaa eläinsuojien ilmanvaihtoon. Esim. eräässä tapauksessani 45 cm imurin teho on 7000 kuutiota tunnissa ja toisella pienemmällä 5000. Tuosta on helppo laskea ilmavirta sekunnissa mutta miten mitoitetaan korvausilma-aukot, jotta saataisiin sopiva alipaine hallitulle ilman virtaukselle useammasta suunnasta.
Taisi mennä liian vaikeaksi......
Varmaan joku fiksu tuonkin tietää. Säädettävät niistä kuitenkin tehtävä?
Säädettävät luukut ja alipainemittari on käytännös ainoa vaihtoehto. Mulla on jossakin ylhäällä paljonko hallin korvausilmaluukuista pitäis tulla ilmaa 20mpa alipaineella, mutta se on siellä jossakin.
Satun tuntemaan tuon tekniikan mutta jos tilat ovat jokseenkin yhteneväisiä ja onkos tuo mpa kymmenes vaiko sadastuhannesbaari ja se mittaus voi osoittautua todella vaikeaksi.
Siis eikö tuohon löydy helpompaa vaihtoehtoa kun tiedetään se ilmamäärä joka tilasta poistuu.....
Siis siihen on ihan omia mittareita ainakin Skovilla, big dutcmanilla ja monella muullakin. Ns. nollapaineen letku viedään esim. välikattoon ja mittaletku halliin. Se mittari on niin yksinkertainen värkki että tuskin se kovin kallis voi olla. Meillä on niitä kaks, mutta ei kyllä mitään muistikuvaa hinnasta.
-
Siis se sun värkkis tunnistaa sadastuhannesbaarin paine-erot kahden eri tilan välillä.......
-
Siis se sun värkkis tunnistaa sadastuhannesbaarin paine-erot kahden eri tilan välillä.......
http://fi.wikipedia.org/wiki/U-putki
-
Kun kuivuri toimii puhaltavana, pyrkii kosteus kasaantumaan kuivattavan kasan pinnalle. Kun käytetään imua niin voisi kuvitella että kosteus kasaantuisi kasan pohjalle, olettaen että puhallin sijaitsee samassa paikassa kuin puhaltavana toimiessaan.
Ei se kosteus kasaannu minnekkään siihen kasaan kun se propelli vetää sen kosteuden ilman mukana ulos,toisin kun puhalletussa ilmassa se tiivistyy sen kasan päälle niin kauan kun kosteutta lähtee siitä.
Sekin auttaa jos kasan päällä olis toinen imuri joka vetäis sitä tiivistynyttä kosteutta pois sittä pintakerroksesta..
jotenkin mulla on sellanen mielikuva että potkuripuhallin ei jää pyörimään "tyhjää",toisin kuin keskipakopuhallin joutuessaan imemään"seinää vasten"
-
En tiedä, mut maalaisjärjellä ajateltuna propelli puhaltaa paremmin kuin imee jos ilman kulkua vastustava vastus on sama. Alipaineinen ilma on harvempaa, niin luulisi, että propelli "luistaa" enemmän kuin ylipaineisessa ilmassa joka on sakeampaa tavaraa kuin alipaineinen. Kosteus irtoaa irtoaa kuivattavasta aineesta paremmin tietysti alipaineessa, jolloin vähemmällä ilman virtauksella kuivausteho voi olla parempikin. Imurit tuppaavat olemaan radiaalipuhaltimia, siitä voi päätellä, että potkuri ei ole imemiseen sopiva laite.
Siis asia on juuri näin. Virtausta imupuolelta ahdistettaessa ilma on siivikossa harvempaa ja ilmamäärä jää vähäisemmäksi kun jos sama paine-ero saataisiin aikaan puhalluspuolta ahdistaessa. Eri asia sitten mitä merkitystä tuolla on ja millaisissa paineissa :)
-
Siis potkuripuhaltimen "teho" on riippuvainen vastapaineesta; asennetaan puhallin puhaltamaan suoraan ulkoilmaan ---> vastapaine on
tällöin mahdollisimman pieni ja puhaltimen teho=ilmamäärä on tällöin suurimmillaan kyseisessä tilanteessa. Vai onko ????
-
Kun kuivuri toimii puhaltavana, pyrkii kosteus kasaantumaan kuivattavan kasan pinnalle. Kun käytetään imua niin voisi kuvitella että kosteus kasaantuisi kasan pohjalle, olettaen että puhallin sijaitsee samassa paikassa kuin puhaltavana toimiessaan.
Ei se kosteus kasaannu minnekkään siihen kasaan kun se propelli vetää sen kosteuden ilman mukana ulos,toisin kun puhalletussa ilmassa se tiivistyy sen kasan päälle niin kauan kun kosteutta lähtee siitä.
Sekin auttaa jos kasan päällä olis toinen imuri joka vetäis sitä tiivistynyttä kosteutta pois sittä pintakerroksesta..
jotenkin mulla on sellanen mielikuva että potkuripuhallin ei jää pyörimään "tyhjää",toisin kuin keskipakopuhallin joutuessaan imemään"seinää vasten"
Eikös se ole tiedetty tosiasia, että aksiaalipuhallin ei siedä poistopuolella vastapainetta yhtä hyvin kuin radiaalipuhallin, olisiko imupuolen "vastuksella" eli käytännössä alipaineella sama vaikutus?
Tuota tukisi se, että enpä ole potkurityyppistä pölynimuria vielä nähnyt....
-
Sanokaas viisaammat kun tossa olisi pari tollasta kylmäilmakuivurin potkuria että imevätkö ne samassa suhteessa ilmaa mitä puhaltavat. Aattelin vaan että jos joskus virittelis niitä imemään heinäpaaleista tai klapeista kosteuden pois niin toimisivatko ne niin päin vai onko ne ainoastaan puhaltamista varten.
Sellainen ongelma ainakin imuratkaisussa on, että on tietääkseni todella tarkka siitä, että imuvastus on joka kohdassa sama, muutoin ilmavirtaus keskittyy "vuotokohtiin"
Voi olla vaikea klapeilla ja paaleilla saada tasainen virtausvastus kasaan
-
Sanokaas viisaammat kun tossa olisi pari tollasta kylmäilmakuivurin potkuria että imevätkö ne samassa suhteessa ilmaa mitä puhaltavat. Aattelin vaan että jos joskus virittelis niitä imemään heinäpaaleista tai klapeista kosteuden pois niin toimisivatko ne niin päin vai onko ne ainoastaan puhaltamista varten.
Aivan sama, imee,tai puhaltaa. Tärkeää on, että pitää olla korvausilma-aukko, tai aukkoja, mielellään vastakkaisella puolella kuin puhallin. :)
Juu ja korvausilma-aukon koko täytyy olla vähintään yhtä iso kuin ilmakanavan poikkileikkauspinta-ala, jonka taas tulee olla niin iso ettei ilman nopeus nouse yli 5m/s/m2. Esim. 36000 m3/h puhaltava propelli (10 m3/s) vaatii 2 m2 ilmakanavaa, jottei dynaaminen vastapaine nouse liiaksi. 8)
Jos tilasta imetään ilmaa pois, niin tilaan ei voi muodostua dynaamista painetta. Paremminkin alipainetta. Tila on yleensä suurempi, kuin se aukko, mistä ilmaa imetään, tai mistä sitä sinne puhalletaan. Näin ollen tilassa virtausnopeus pienenee huomattavasti verrattuna puhaltimen kohdalla olevaan virtaukseen. Mitäpä se haittaa, vaikka tilassa olisi vaikka minkälainen "huju". Tärkeää kai on se, että kuivattavassa aineessa oleva kosteus saadaan haihdutetuksi ympäröivään ilmaa. Minkä paremmin ilma saadaan uusittua tilassa, sen alhaisempana sen suhteellinen kosteus säilyy ja näin ollen kuivaustapahtuma maksimoituu. Sateella ei kannata tuulettaa, koska todennäköisesti silloin ulkoa tulevan ilman suhteellinen kosteus on suurempi, kuin sisätilassa. Voi käydä niin, että kuivattava tavara kostuu lisää sateella. :)
Mut pitäähän kuivurissa olla ilmakanava, jotta ilma saadaa johdettua kuivattavan kohteen läpi. Samanlailla se ilma siellä liikkuu kanavassa, riippumatta puhalletaanko vai imetäänkö sitä.. Sinun teoriasi mukaan imevässä kuivurissa ei kanavan mitoitusta tule ottaa huomioon vai? Ihan uutta tietoa.
-
Imurit tuppaavat olemaan radiaalipuhaltimia, siitä voi päätellä, että potkuri ei ole imemiseen sopiva laite.
Käyttötarkoitus on ihan eri. Potkuri pystyy siirtämään suuria ilmamääriä muttei kehittämään suuria paine-eroja. Imuri taas tarvitsee suuren paine-eron jota saadan keskipakoisperiaatteella muttei välttämättä suurta ilmamäärää.
Jos potkurilla tarvitaan myös suurempaa paine-eroa, kytketään ne usein sarjaan, kuten esim kaivosten ilmanvaihtojärjestelmissä.
-
Tuossa klapien kuivauksessa alipaine perustuu juurikin siihen ilman ohjattavuuteen. Pressut kasan päälle, niin alipaine imee ne siihen kiinni ja ottaa ilman sieltä mistä sen annetaan se ottaa, mutta ylipaineella ilme tulee ulos, jos siellä on jossain vähänkin harvempi paikka.
Kesällä lumettomista puista tehdyn kasan alle ei kerry kosteutta, mutta talven lumisten puiden alle se vesi laskeutuu, kyllä sekin sieltä kesänmittaan katoaa, mutta ehtii aiheuttaa värivirheitä, joten itse käännän puut tuossa kesä alussa kerran, eikä siinä sen jälkeen ole mitään ongelmaa.
-
Tuossa klapien kuivauksessa alipaine perustuu juurikin siihen ilman ohjattavuuteen. Pressut kasan päälle, niin alipaine imee ne siihen kiinni ja ottaa ilman sieltä mistä sen annetaan se ottaa, mutta ylipaineella ilme tulee ulos, jos siellä on jossain vähänkin harvempi paikka.
Kesällä lumettomista puista tehdyn kasan alle ei kerry kosteutta, mutta talven lumisten puiden alle se vesi laskeutuu, kyllä sekin sieltä kesänmittaan katoaa, mutta ehtii aiheuttaa värivirheitä, joten itse käännän puut tuossa kesä alussa kerran, eikä siinä sen jälkeen ole mitään ongelmaa.
Kuivurissa siis viljan kuivauksessa alipaine onnistuu mutta jos kasasta imee ilmaa läpi voi olla varma epäonnistumisesta .
-
Tuossa klapien kuivauksessa alipaine perustuu juurikin siihen ilman ohjattavuuteen. Pressut kasan päälle, niin alipaine imee ne siihen kiinni ja ottaa ilman sieltä mistä sen annetaan se ottaa, mutta ylipaineella ilme tulee ulos, jos siellä on jossain vähänkin harvempi paikka.
Kesällä lumettomista puista tehdyn kasan alle ei kerry kosteutta, mutta talven lumisten puiden alle se vesi laskeutuu, kyllä sekin sieltä kesänmittaan katoaa, mutta ehtii aiheuttaa värivirheitä, joten itse käännän puut tuossa kesä alussa kerran, eikä siinä sen jälkeen ole mitään ongelmaa.
Jonkilainen "vesitila" sinne lattialle? Vaikka kakkosneloset vieri vieressä, sentin tai puolen raolla?
-
Jos nyt tekisin uuden kuivurin, niin lattiaan tulisi ajosuuntaan vino uritus joka johtaa kaivolle ja sitäkautta viemäriin.
-
Eikös se ole tiedetty tosiasia, että aksiaalipuhallin ei siedä poistopuolella vastapainetta yhtä hyvin kuin radiaalipuhallin, olisiko imupuolen "vastuksella" eli käytännössä alipaineella sama vaikutus?
Tuota tukisi se, että enpä ole potkurityyppistä pölynimuria vielä nähnyt....
Imupuolen kuristus on vielä huonompi potkuripuhaltimella kuin painepuolen vastus. Tehontarve ei laske imupuolen kuristuksessa.
Painepuolella ei normipuhaltimella kannata ylittää 55 mm vesipatsaan painetta. Tehontarve kasvaa, ilmamäärä vähenee.
En silti epäile, etteikö imupotkuri toimisi hyvin klapin kuivauksessa, alipaineen saanee helposti pidettyä riittävän alhaisena. Alipainemittarin laittaisin imukanavaan. U-putki (http://fi.wikipedia.org/wiki/U-putki) on helppo ja halpa. Kirkas muoviletku toimii oikein hyvin.
-
Siis potkuripuhaltimen "teho" on riippuvainen vastapaineesta; asennetaan puhallin puhaltamaan suoraan ulkoilmaan ---> vastapaine on
tällöin mahdollisimman pieni ja puhaltimen teho=ilmamäärä on tällöin suurimmillaan kyseisessä tilanteessa. Vai onko ????
Eh.. en tiedä oliko tämä vastaus minun kommenttiini, tietysti aina kannattaa pyrkiä mahdollisimman pieniin paineisiin niin virtaushäviökin on pienempi. Paine-eron tarpeen mukaan voi vähän valita puhallintyyppiäkin.
Jos kuivataan jotain klapeja niin voisi kokeilla jotain ilmastoinnin puhallinta, jättipuhallin on suht edullinen ja hiljainen. Helppo vaikka siirrellä paikasta toiseen ja kätevän kanttinen asentaa :)
-
Paikasta riippuen tuo ääni asia kannattaa myös ottaa huomioon, minäkin jouduin tekemään "kömmelin" puhallinten ympärille, kun ääni häiritsi toisella puolen jokea, ei lähimpiä naapureita, jotka on muutaman kymmenen metrin päässä. Ympäristökeskuksen mittaajat kävivät kahdesti suorittamssa mittaukset ja lopputulos oli, ettei aiheuta toimenpiteitä, kun meillä ei ollut mitään päällä oli tausta melu 42db ja kun kaikki päällä valittajan tuvanpäädyllä 40db, jatkuvan metelin raja-arvo asutus alueella klo 7-22 on 55db, ylittyy yllättävän helposti, ei ole paljon tavallista puhe ääntä kummempi.
-
Jos vastapaine on liian suuri moottorin suojakytkin laukeaa.
-
Jos vastapaine on liian suuri moottorin suojakytkin laukeaa.
Olisiko kuitenkin niin, että jos ilmavirta ei pääse kulkemaan vapaasti, vaan se "pakkaantuu". Tällöin virtaus irtoaa siivestä ja se sakkaa. Vastus pienenee, ja kierrosluku suurenee. Suojakytkin ei taida tähän tapaukseen reagoida. :)
Tässä vielä alkuperäinen aihe:
"Sanokaas viisaammat kun tossa olisi pari tollasta kylmäilmakuivurin potkuria että imevätkö ne samassa suhteessa ilmaa mitä puhaltavat. Aattelin vaan että jos joskus virittelis niitä imemään heinäpaaleista tai klapeista kosteuden pois niin toimisivatko ne niin päin vai onko ne ainoastaan puhaltamista varten."
Justiin tein vanhaan laakasiiloon klapikuivurin. Laitoin puhaltimen puhaltamaan ilmaa ulospäin eli imemään. Todella hyvin tulee ilmaa ulos ja klapien raoissa tuntuu selvä veto. Irtoheinäkuivureita on ainakin tehty "imeviksi" , paaliheinällä voi olla vaikeaa saada ilma tulemaan tasaisesti koko kasan läpi...?
-
Eiks se yhtä epätasasesti ilma kulje kasoissa imee sitä tai puhaltaa...
Joskus 30-luvulla oli keskieuroopassa kuivureita joissa se kosteus poistettiin ainoastaan alipaineella ilman mitään lämmönlähdettä..
Onhan melkein kaikissa moottoreissakin jäähdytys tavallaan alipaineistettua,joissai cateissa tais aikoinaan olla ropelli niinpäin että puhalsi syyläristä eteenpäin..
-
Se tuli vielä mieleen että kun ilmaa imetään niin tulee alipainetta ja ilma jäähtyy ja suhteellinen kosteus nousee, samaten moottorin hukkalämpö jää käyttämättä hyödyksi :-\ :-\
-
Menee jälleen OT:ksi :
Sedän pillareiden keväthuollossa aikoinaan jäähdyttäjän siivet käännettiin imeviin malliin, ts moottorin käydessä lämmin ilma siirtyi poispäin hytistä/moottorista. Ko siipiä löytyy edelleen varastosta.
...
... jossai cateissa tais aikoinaan olla ropelli niinpäin että puhalsi syyläristä eteenpäin..
-
Jos vastapaine on liian suuri moottorin suojakytkin laukeaa.
Timoteita kärryssä jäähdyttäessä tekee 50cm 2,2 kw potkuripuhallin ainakin liian suurella kerrospaksuudella siten että osa ilmasta tavallaan karkaa puhaltimesta takaisin imupuolelle.
En nyt muista kummalle puolen pyörimissuuntaan nähden mutta sen huomaa ihan selvästi kun menee puhaltimen eteen seisomaan, tuntuu ilmavirta väärään suuntaan.