Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Olli tapani - 06.04.12 - klo:09:36
-
Jos yrittäisi perustaa sinimailas kasvuston suojaviljaan,millä voisi torjua rikat.Pelto on kultivoitua ja maassa hyvä pankki kaikkia
rikkoja.Kestääkö sinimailanen yhtään mcpa:ta.Vai onko pelto tehtävä säilörehuksi ja unodettava ruiskutukset.Onko kellään oikeaa
kokemusta?
-
Basagran SG
-
Pellervo lehes oli muistaakseni joskus juttua, että gratililla myrkytys ja mailanen kesti sen??
-
Pellervo lehes oli muistaakseni joskus juttua, että gratililla myrkytys ja mailanen kesti sen??
Mä LUULEN... Että mailanen kestää Gratilia samalla tavalla kuin apilakin. Vain puolella annoksella eikä missään tapauksessa perustamisvuonna.
Ja... puolikas Gratil ei tapa yhtään rikkaruohoa, joten homman voi unohtaa. Näin minä olen asian kokenut.
-
Jos yrittäisi perustaa sinimailas kasvuston suojaviljaan,millä voisi torjua rikat.Pelto on kultivoitua ja maassa hyvä pankki kaikkia
rikkoja.Kestääkö sinimailanen yhtään mcpa:ta.Vai onko pelto tehtävä säilörehuksi ja unodettava ruiskutukset.Onko kellään oikeaa
kokemusta?
Puhdistusniitto. Katkaise suojavilja viimeistään lippulehdellä, mielummin max kuukausi kylvön jälkeen.
-
Joo on kyllä mopoonen aine jos nipistää annostusta:(
-
Jos yrittäisi perustaa sinimailas kasvuston suojaviljaan,millä voisi torjua rikat.Pelto on kultivoitua ja maassa hyvä pankki kaikkia
rikkoja.Kestääkö sinimailanen yhtään mcpa:ta.Vai onko pelto tehtävä säilörehuksi ja unodettava ruiskutukset.Onko kellään oikeaa
kokemusta?
Puhdistusniitto. Katkaise suojavilja viimeistään lippulehdellä, mielummin max kuukausi kylvön jälkeen.
Mulla mailaset kuolivat kun tein savikalle puhdistusniiton 20 sentin korkeudelta :-[ Ainakin pyöränjäljistä :-\
-
Itte ajoin, Maken ohjein, expressillä. Mailanen kestänee paremmin kuin apila. Tehtävä siis kuitenkin ajoissa, mitä enemmän lehtiä, sen suuremmat vioitukset.
Sattuneesta syystä perustin tuota sinimailasnurmea suorakylvönä suojaviljaan, sekä myös lautasmuokattuun suojaviljana, molemmissa onnistui sinimailanen erittäin hyvin. Suojavilja suoraankylvetyssä huonosti, joka saattoi olla sinimailaselle suuri etu.
-
Mikä oli expressin määrä ja olihan se puhtaana eikä kiinitettä.
Itsellä syksyltä kokeilussa 1,5 tab. Nurmia ruiskuttaessa ajoin puomin leveyden mailasnurmen puolelle, saas nähdä mikä oli vaikutus talven jälkeen.
-
Onkos toi mailanen ny niin kranttu niistä aineista? Täyskasvusta kasvustoo ku ei perkeleelläkään saa hengiltä. Luulis sen kestävän gramma-aineetkin, kuhan ei ny mitään Allya jättiannoksena truuttaa.
Mää oon ihan riistapellon kyytiläisenä laittanu sinimailasta ja seuraavana vuonna sitten parturoitu nurmena. Talvi tappaa riistahöpöstä ne yksvuotiset ja elokuinen puhdistusniitto tuhoaa ohdakkeet ja muut. Ja ei mailasen kanssa oikeen ole kilpailevaa kasvia. Viime kesän kasvu jotain käsittämötöntä. Sinne meni timoteit ja nadat sekä apilat. Tää ongelmamailanen vaan kasvo ja kasvo.
Eikä viherpiiperrysnurmikaan pöllömpi ole sen perustamiseen.
-
Mikä oli expressin määrä ja olihan se puhtaana eikä kiinitettä.
Itsellä syksyltä kokeilussa 1,5 tab. Nurmia ruiskuttaessa ajoin puomin leveyden mailasnurmen puolelle, saas nähdä mikä oli vaikutus talven jälkeen.
Jollen nyt ihan väärin muista, niin 1 (yksi) tabu per ha, ilman mitään muuta.
-
Mielenkiinolla ootellan, mitä lumen alta paljastuu. 6ha suojaviljalla perustettua Olderin FSG 408:a ja
4 ha vihantaherneellä perustettua Pondusta. Syksyllä näytti niin hyviltä, ettei uskaltanut jättää
mailasia tilaamatta tältä vuodelta.
-
Paljonko sitä mailasta on järkevä kylvää timotei-nurminata seoksessa? Sinimailasta on tulossa tälle kesälle kokeeksi muutamalle lohkolle suojaviljaan.
-
Onkos toi mailanen ny niin kranttu niistä aineista? Täyskasvusta kasvustoo ku ei perkeleelläkään saa hengiltä. Luulis sen kestävän gramma-aineetkin, kuhan ei ny mitään Allya jättiannoksena truuttaa.
Mää oon ihan riistapellon kyytiläisenä laittanu sinimailasta ja seuraavana vuonna sitten parturoitu nurmena. Talvi tappaa riistahöpöstä ne yksvuotiset ja elokuinen puhdistusniitto tuhoaa ohdakkeet ja muut. Ja ei mailasen kanssa oikeen ole kilpailevaa kasvia. Viime kesän kasvu jotain käsittämötöntä. Sinne meni timoteit ja nadat sekä apilat. Tää ongelmamailanen vaan kasvo ja kasvo.
Estääkö mikään hölmö kotimainen direktiivi riistapellon ottamisen nurmituotantoon seuraavana vuonna tai lannoitusnurmen kolmantena vuonna esim. kevätkulotuksen jälkeen(vaikea laji).
-
Reilua tablettia/ha olen Expressiä käyttänyt. Seassa on ollut 0,5 l/ha MCPA. Viimevuonna laitoin yhdelle lohkolle 0,7 MCPA Expressin lisäksi kun oli niin mahdottomasti savikkaa. Mailanen otti aikalailla nokkiinsa.
-
Paljonko sitä mailasta on järkevä kylvää timotei-nurminata seoksessa? Sinimailasta on tulossa tälle kesälle kokeeksi muutamalle lohkolle suojaviljaan.
Jätä timppa ja kylvä nataa ja mailasta fifty-fifty 25kg/ha ;)
-
mcpa+express seos on ollut käytössä josta mailanen ottaa pikkuisen nokkiinsa, samoin kuin apilakin. Kun on hyvä (harva) suojakasvi niin on syksyllä ihan kunnollinen kasvusto :) Amerikan tohtori suositteli tosiaan riittävän aikaista puhdistusniittoa ja sitten sato syksyllä. Mulla on pääsiäisruohona viime vuotista nurmisiementä missä oli sinimailasta-puna-apilaa-englanninraiheinää ja rainataa. Mielenkiinnolla seurailen mitenkä nopeasti mikäkin kasvaa. Puna-apila näyttäis pukkaavan nopeimmin tällä hetkellä ???
-
Aineista ei ole kokemusta, mutta puhdistusniitto kesäkuun lopulla ja elokuun puolivälissä normisato rehuksi - toimii ihan tyydyttävästi ainakin Etelä-Savon korkeuksilla.
Petri
-
Kumpaako se mailanen kestää paremmin mcpa:ta vai gramma-ainetta (ratio ym.)?
-
Miten noilla myrkyllä menevät ne sadonkäyttörajoitukset ::)
Vai eikö niistä tarvitse välittää ???
-
Kyse suojaviljasta joka puidaan.
-
Kyse suojaviljasta joka puidaan.
Tuolla konseptilla tulee 70% sato viljasta ja harva nurmi. Mailanen ei tykkää kilpailusta, siksi vihantasuojakasvi on suositeltavin perustamismuoto.
-
Kyse suojaviljasta joka puidaan.
Tuolla konseptilla tulee 70% sato viljasta ja harva nurmi. Mailanen ei tykkää kilpailusta, siksi vihantasuojakasvi on suositeltavin perustamismuoto.
Eipäs kun VLN ja puhdistus niito 1-2 kertaa kesän aikana. ::)
-
Kyse suojaviljasta joka puidaan.
No sitten ei ole rajoitteita :)
Mutta tässä ketjussa moni antaa ohjeita myös ruiskutusvuotena korjattaville mailaspelloille. Näillä pelloilla on tiettyjä rajoitteita, jotka on syytä pitää mielessä
-
Pelkkää Expressiä saa käyttää vihantaviljana tai kokoviljana korjatun kanssa. Suojaviljattomaan sitä ei saisi käyttää. puhdas Express ei oikein tehoa savikkaan. Viimekesänä tehosi siihenkin.
MCPA on pitkään ollut kielletty rehuksi korjattavalta nurmilla. Nyt on kuitenkin MCPA pitoinen Ariane S hyväksytty rehunurmille.
-
Kyse suojaviljasta joka puidaan.
Tuolla konseptilla tulee 70% sato viljasta ja harva nurmi. Mailanen ei tykkää kilpailusta, siksi vihantasuojakasvi on suositeltavin perustamismuoto.
Eipäs kun VLN ja puhdistus niito 1-2 kertaa kesän aikana. ::)
Jossakin joku viksu sanoi, että sinimailasseos pelkästään kylvössä ja 1 puhdistusniitto sekä jos keli sallii, niin 2 sato jo korjataan (mailanen ei kuulemma märkänä kestä tallomista).
-
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Sen täytyy olla jotenkin parempaa mcpa:ta siinä Arianessa.
Tänä kesänä saadaan viimeinkin tilakokeisiin Expres SX nurmille.
Virallinen käyttölupa sitten joskus. Apilapitoiset säilörehut on kestänyt omissa kokeissa parhaiten puhtaan expressin.
-
Näillä hiesusavilla yleensä nurmen perustaminen vaatii aina suojaviljan.Kevään ja kesän kuivuus tuhoaa lähes aina puhtaat heinäkylvöt ,tuloksena hyvä rikkaruoho maa.
Vaikka on suojaviljakin,joinakin vuosina töyrykohdat tahtovat jäädä kaljuiksi.Viljan pääsee puimaan elokuun ekalla viikolla (kylvö vappuna) eli kasvusto pääsee kasvamaan
ja vahvistumaan koko pitkän syksyn.
-
Kyse suojaviljasta joka puidaan.
Tuolla konseptilla tulee 70% sato viljasta ja harva nurmi. Mailanen ei tykkää kilpailusta, siksi vihantasuojakasvi on suositeltavin perustamismuoto.
Eipäs kun VLN ja puhdistus niito 1-2 kertaa kesän aikana. ::)
Jossakin joku viksu sanoi, että sinimailasseos pelkästään kylvössä ja 1 puhdistusniitto sekä jos keli sallii, niin 2 sato jo korjataan (mailanen ei kuulemma märkänä kestä tallomista).
Pitää paikansa mailasen kohdalla kun puna-apilakaan ei tykkää hyvää tallaamisesta. Itse kahtena vuona uusinut nurmikoita VLN ja Vihanta/kokovilja säilörehun kautta ja tänä keväänä KAIKKI perustetaan VLN:N kautta sen takia ettei vältämättä tarvitse tehdä kuin yksi puhdistus niitto tarvittaessa. Parhaat säilörehuheinikot on syntyneet juuri VLN:n kautta.
-
Näillä hiesusavilla yleensä nurmen perustaminen vaatii aina suojaviljan.
Se oma kokemukseni onkin hikeviltä moreenimailta, puhdas nurmisiemenseos sinimailasen perustamisessa, siis. Hiesukoilla Olli tapanin kommentin ymmärrän täysin. Nyt itsellä vaihtelevia multamaita ja moni moreenimaan oppi on kääntynyt vähän toiseen asentoon...
Petri
-
Tuli tuossa viimekeväänä perustettua noin viitisen hehtaaria apilapitoista nurmea ja saman verran sinimailasnurmea ja syksyllä oli todella hyvännäköiset kasvustot. Seoksissa oli nurminataa, englanninraiheinää sekä hieman ruokonataa noitten palkokasvien lisäksi. Eli kysyisinkin, että uskaltaako noille antaa yhtään lisätyppeä? Ajatuksena olisi, että ajattaisin noille nurmille ensimmäisen rehunteon jälkeen urakoitsijalla lantaa ja nimenomaan kuivalantaa. Levitys tapahtuisi tarkkuuslevittimellä ja levitysmäärä olisi varmaan siinä 25-30 m3/ha.
-
Tuli tuossa viimekeväänä perustettua noin viitisen hehtaaria apilapitoista nurmea ja saman verran sinimailasnurmea ja syksyllä oli todella hyvännäköiset kasvustot. Seoksissa oli nurminataa, englanninraiheinää sekä hieman ruokonataa noitten palkokasvien lisäksi. Eli kysyisinkin, että uskaltaako noille antaa yhtään lisätyppeä? Ajatuksena olisi, että ajattaisin noille nurmille ensimmäisen rehunteon jälkeen urakoitsijalla lantaa ja nimenomaan kuivalantaa. Levitys tapahtuisi tarkkuuslevittimellä ja levitysmäärä olisi varmaan siinä 25-30 m3/ha.
Ei kärssi antaa lisätyppeä, ellet halua apilasta ja mailasesta eroon. Apila ja mailanen ovat hitaampia kasvuun lähtiöitä kun heinät ja sen johdosta tukehtuvat tuon englannin raeheinän, timotein, nurminadan ja ruokonadan alle.
-
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Sen täytyy olla jotenkin parempaa mcpa:ta siinä Arianessa.
Tänä kesänä saadaan viimeinkin tilakokeisiin Expres SX nurmille.
Virallinen käyttölupa sitten joskus. Apilapitoiset säilörehut on kestänyt omissa kokeissa parhaiten puhtaan expressin.
Joo, pelkkä MCPA on niin halpa aine että ei se voi olla minkää arvoosta.
Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.
Ja joskus kuullu että jollain vissii menny epähuomiossa mcpa.ta italian raiheinä peltoon, kummallista... Eikä siitä tullu maailmanloppua..
-
Mcpa toimii raiheinäs 6-0 8)
-
Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.
Ja joskus kuullu että jollain vissii menny epähuomiossa mcpa.ta italian raiheinä peltoon, kummallista... Eikä siitä tullu maailmanloppua..
Mulla oli herne-vehnä-raiheinä ilman kemiallisia aineita ja sonnit söis ihan höpönään. Kuitua on vaan niin vähän että on rajoitettava käyttöä appeessa.
-
Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.
Joo. Se ei riitä pelkkä käyttämättäjättäminen, kas kun rikkojen määrää pitää kuitenkin jotenkin säätää. Maan pitää olla lämmin ja pintarikat on idätettävä ennen kylvöä - eli tasausäestys viikko-10 pv ennen kylvöä. Ja sen maan pitää oikeasti olla lämmin, jotta kylvetyn siemenen kilpailukyky on riittävä ja kattava kasvusto muodostuu minimiajassa.
Herneen sadon voi helposti puolittaa mcpa:lla ja taitaapa se olla kiellettykin säilörehukasveilta puhtaana. Basagran on tolkuttoman hintaista, joten halvin keino on tuo edellämainittu. Jos siis satoa tavoittelee.
-
mitenkä jos kylvää nurmet nurmena ja mailaset mailasena :D elikkäs puhasta sinimailaskasvustoa.. kellään kokemuksia.. Toiseksi uusimmassa koneviestissä näytti mailas-apila seosta olevan.. (siinä samaz niittokonejutussa) :o
-
Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.
Ja joskus kuullu että jollain vissii menny epähuomiossa mcpa.ta italian raiheinä peltoon, kummallista... Eikä siitä tullu maailmanloppua..
Mulla oli herne-vehnä-raiheinä ilman kemiallisia aineita ja sonnit söis ihan höpönään. Kuitua on vaan niin vähän että on rajoitettava käyttöä appeessa.
Herne/virna-ohra-puna/alsike-apila-enkku-timotei-yms kelpaa kanssa...ja toinen niitto pelkkää lehteä...jarru sitten useampi vuotiselta palstalta...
-
Viime kesänä tein kokeen mitä ei tulla toistamaan, rehuherne+kaura ilman lannotteita ja kemikaaleja rehuksi. Ei kelepaa. Onko herne vai rikkakasvit syyllisiä? Itse veikkaan rikkakasveja. Ylivuotinen pelkkä vihantakaura joka sai rikkakasvi aineet, tekee kyllä kauppansa.
Joo. Se ei riitä pelkkä käyttämättäjättäminen, kas kun rikkojen määrää pitää kuitenkin jotenkin säätää. Maan pitää olla lämmin ja pintarikat on idätettävä ennen kylvöä - eli tasausäestys viikko-10 pv ennen kylvöä. Ja sen maan pitää oikeasti olla lämmin, jotta kylvetyn siemenen kilpailukyky on riittävä ja kattava kasvusto muodostuu minimiajassa.
Herneen sadon voi helposti puolittaa mcpa:lla ja taitaapa se olla kiellettykin säilörehukasveilta puhtaana. Basagran on tolkuttoman hintaista, joten halvin keino on tuo edellämainittu. Jos siis satoa tavoittelee.
Ja allekirjoittaneen kyseisellä vihanta herne-kaura lohkolla oli simmonen vielä että hain navettaelukoolle heinäkuun alusta alkaen sieltä niittoruokaa, eikä sekään niin kauhiaa suosiota nautttinut. Rikkakasveja ei ollu ihan kauheita määriä. Jotaki ristikukkaista rikkakasvia oli yllättävän paljon, rypsin näköönen kasvi, mikä lieneekää. Ja sitten siihen niittorehu kohtaan herne veso. Pari viikkoa myöhemmin rehuksi tehtyyn ei enää herne vesonut. Ja syyskesällä ajoin 2 litraa mcpa.ta/hehtaari, osittain ihan kokeeksi että mitä tapahtuu. Ei muute se vesonut herne ollu millänsäkkää. Ja tiietään, mcpa.ta ei saa (saisi) käyttää vihantakasvustoon...... ::)
-
Haetteko te täältä jotain kummallista "yhteisön hyväksyntää" MCPA:n käytölle rehukasvustoon?
Ympäristörikos se on, kielletty mikä kielletty, eikä pitäisi millään lailla kenenkään omaatuntoa keventää jos löytää kanssarikollisen :o
-
Tuli tuossa viimekeväänä perustettua noin viitisen hehtaaria apilapitoista nurmea ja saman verran sinimailasnurmea ja syksyllä oli todella hyvännäköiset kasvustot. Seoksissa oli nurminataa, englanninraiheinää sekä hieman ruokonataa noitten palkokasvien lisäksi. Eli kysyisinkin, että uskaltaako noille antaa yhtään lisätyppeä? Ajatuksena olisi, että ajattaisin noille nurmille ensimmäisen rehunteon jälkeen urakoitsijalla lantaa ja nimenomaan kuivalantaa. Levitys tapahtuisi tarkkuuslevittimellä ja levitysmäärä olisi varmaan siinä 25-30 m3/ha.
Ei kärssi antaa lisätyppeä, ellet halua apilasta ja mailasesta eroon. Apila ja mailanen ovat hitaampia kasvuun lähtiöitä kun heinät ja sen johdosta tukehtuvat tuon englannin raeheinän, timotein, nurminadan ja ruokonadan alle.
Onko niin tarkkaa muka tuon lisätypen kanssa, ettei kärsi edes karjanlantamuodossa antaa. Eihän sitä typpeä tulis varmaan kun reilu 20 kg/ha vai onko sekin liikaa.
-
Ei karjanlanta ole mun käsittääkseni turmiollista typensitojakasveille, samoin kuin ei väkilantanakaan annettuna. Palkokasvit ottaa sen typen sieltä vaan sitten mistä helpoiten saavat. Kyse lähinnä siitää että tuleeko nurmikasveille liikaa voimaa ja samalla peittävät sitten typensitojakasveja ??? Kyllä karjanlantaa kannattaa ehdottomasti kierrättää tuota kautta jos mahdollista.
-
Tuli tuossa viimekeväänä perustettua noin viitisen hehtaaria apilapitoista nurmea ja saman verran sinimailasnurmea ja syksyllä oli todella hyvännäköiset kasvustot. Seoksissa oli nurminataa, englanninraiheinää sekä hieman ruokonataa noitten palkokasvien lisäksi. Eli kysyisinkin, että uskaltaako noille antaa yhtään lisätyppeä? Ajatuksena olisi, että ajattaisin noille nurmille ensimmäisen rehunteon jälkeen urakoitsijalla lantaa ja nimenomaan kuivalantaa. Levitys tapahtuisi tarkkuuslevittimellä ja levitysmäärä olisi varmaan siinä 25-30 m3/ha.
Ei kärssi antaa lisätyppeä, ellet halua apilasta ja mailasesta eroon. Apila ja mailanen ovat hitaampia kasvuun lähtiöitä kun heinät ja sen johdosta tukehtuvat tuon englannin raeheinän, timotein, nurminadan ja ruokonadan alle.
Onko niin tarkkaa muka tuon lisätypen kanssa, ettei kärsi edes karjanlantamuodossa antaa. Eihän sitä typpeä tulis varmaan kun reilu 20 kg/ha vai onko sekin liikaa.
Kerron kun lumet sulaa pelloilta. Apila nurmikoille on ajettu pintaan lietettä kahtena vuotena n.20m3 hehtaarille kahdesti kesässä. Viisaamat väittää että puna-apila ja sinimailanen ei kesta tallaamista. Että suo siellä vetelä täällä, säkkityppi saa heinän kasvamaan niin kovasti että puna-apila ja sinimailanen jää jälkeen että tukehtuu ja lieteenlevitys kalusto tallaa kummankin kuoliaaksi. :o
-
Ei karjanlanta ole mun käsittääkseni turmiollista typensitojakasveille, samoin kuin ei väkilantanakaan annettuna. Palkokasvit ottaa sen typen sieltä vaan sitten mistä helpoiten saavat. Kyse lähinnä siitää että tuleeko nurmikasveille liikaa voimaa ja samalla peittävät sitten typensitojakasveja ??? Kyllä karjanlantaa kannattaa ehdottomasti kierrättää tuota kautta jos mahdollista.
Jotakin tuontapaista olen kanssa pohtinut, kun sitä karjanlantaa nyt on ihan riittävästi.
Meinasin myös ajattaa "tavallisille nurmille" karjantaa ja loppu typpi tulisi säkistä.
-
Ei karjanlanta ole mun käsittääkseni turmiollista typensitojakasveille, samoin kuin ei väkilantanakaan annettuna. Palkokasvit ottaa sen typen sieltä vaan sitten mistä helpoiten saavat. Kyse lähinnä siitää että tuleeko nurmikasveille liikaa voimaa ja samalla peittävät sitten typensitojakasveja ??? Kyllä karjanlantaa kannattaa ehdottomasti kierrättää tuota kautta jos mahdollista.
Jotakin tuontapaista olen kanssa pohtinut, kun sitä karjanlantaa nyt on ihan riittävästi.
Meinasin myös ajattaa "tavallisille nurmille" karjantaa ja loppu typpi tulisi säkistä.
Säkkitavaraa annettaessa palkokasville ei muodostu typensitoja bakteeria sen takia että säkkitavara on helpoliukoista.
Karjanlanta taas on hitaasti liukenevaa mallia tupenosalta.
Muistaakseni 50% karjanlannan typestä on 1 vuonna kasvien käytössä pitkin kesää, 2 vuonna 25% taas kesän aikana ja loput 25% sen jälkeen.
-
Säkistä voi antaa varmastikin jonkin verran sitä typpeä (ehkäpä 20 kg/ha) keväällä. Typensitojakasvit sitten alkaa sitomaan niillä nystyräbakteereilla tarvitsemansa määrän typpeä kesän mittaan. Ameriikan tohtorikin suositteli lannanlevitystä vasta ensimmäisen sadon jälkeen. Mulla ei varastot riitä ihan semmoiseen, joten kantaville pelloille joutuu levitellä virtsaa kunhan vaan pystyy ja ehtii. Pienen määrän ajattelin typpeä levitää vaikka typensitojakasveja onkin pellossa.
-
Ameriikan tohtori pelkäsi tiivistymiä kevätlevityksessä. Jos mailasnurmea lannoittaa keväällä kannattaa se tehdä vähän myöhästettynä, ettei mailanen jää kasvussa jalkoihin.
-
Palioko tuata mailasen siementä o passeli laittaa timpan sekaan kiloona?
-
Palioko tuata mailasen siementä o passeli laittaa timpan sekaan kiloona?
15 timoteitä(grinstad) 10 mailasta. Itse ajattelin kokeilla tänä kesänä englannin raeheinää ja mailasta pelkästään yhden 2 hehtaarin pellon.
-
kaupas kehuivat että 8kg ha sopiva timppa heinikkoon mailasta, ja timppaa tietenki 20lus ha :)
-
Minä en oikein luottais normaalien kivijalkakauppojen myyjien asiantuntemukseen sinimailasen viljelystä :o Olderin seminaarissa esitettiin tutkimustuloksia missä paras sadon laatu keskimäärin saatu nurminadan ja mailasen seoksella. Hanki käsiin uusin maatilan pellervo missä on tiivistetysti kerrottu seminaarista. Jos timoteita on pakko käyttää sinimailasen kanssa niin grinsdstadia minäkin laittaisin. Saatavuus voi olla kortilla grindstadin kanssa tälle kesälle...
Mulla on ensi kesälle tarkoitus kokeilla sinimailasen kanssa englanninraiheinää ja sitten jotain muuta ::)
-
kaupas kehuivat että 8kg ha sopiva timppa heinikkoon mailasta, ja timppaa tietenki 20lus ha :)
Timotein siemenviljelijät käyttää siemenmääränä kolmea kiloa...miten, millä, mihinkä...miksi...?
-
kaupas kehuivat että 8kg ha sopiva timppa heinikkoon mailasta, ja timppaa tietenki 20lus ha :)
Timotein siemenviljelijät käyttää siemenmääränä kolmea kiloa...miten, millä, mihinkä...miksi...?
Isolla siemenmäärällä nurmesta tahtoo tulla rehutyyppinen, korsien mihin tulee kukinto määrä vähenee.
-
Vielä kysyn onko kellään oikeesti kokemusta suojaviljan ruiskutuksesta mcpa:lla tai expressillä,kun sinimailasta on kylvetty timotein/nurminadan kanssa.Oman kokeen
tuloksen näen vasta ensi kesänä.Syksyllä mailasta oli jonkin verran,suojaviljasta tuli viime kesänä liian vahva.Kaikki ei ainakaan kuolleet kyseisillä aineilla.
-
On tullu ruiskutettua kahtena kesänä suojaviljasta 0,5 l/ha mcpa+1 tbl/ha expressiä jossa oli apilaa ja sinimailasta. Kumpikin ottaa hetkeksi nokkiinsa lääkityksestä, mutta toipuu siitä parin viikon päästä. Avainsana on nimen omaan suojakasvin kanssa onnistuminen. Nimen omaan palkokasvit tykkää varjostuksesta todella kyttyrää. Parilta lohkoa meni pilalle viime syksynä liian vahvaksi päässeen ohran vuoksi. Lakoakin oli vielä jonkin verran... Puitavista suojaviljoista oman kokemuksen mukaan kevätvehnä on ollut tähän asti paras vaihtoehto. Ohrasta ei oikein tahdo koskaan tietää mitenkä paljon versoo. Kaurallakin on onnistunut ihan hyvin nurmien perustaminen kunhan kylvää tarpeeksi vähän, mutta pariin vuoteen en enää ole kauraa viljellyt. Mulla sadot puiduista suojaviljoista on kuitenkin keskimäärin reilusti yli 4000kg/ha, eli ihan kohtuullisesti kuitenkin tälläkin systeemillä voi onnistua:)
-
On tullu ruiskutettua kahtena kesänä suojaviljasta 0,5 l/ha mcpa+1 tbl/ha expressiä jossa oli apilaa ja sinimailasta. Kumpikin ottaa hetkeksi nokkiinsa lääkityksestä, mutta toipuu siitä parin viikon päästä. Avainsana on nimen omaan suojakasvin kanssa onnistuminen. Nimen omaan palkokasvit tykkää varjostuksesta todella kyttyrää. Parilta lohkoa meni pilalle viime syksynä liian vahvaksi päässeen ohran vuoksi. Lakoakin oli vielä jonkin verran... Puitavista suojaviljoista oman kokemuksen mukaan kevätvehnä on ollut tähän asti paras vaihtoehto. Ohrasta ei oikein tahdo koskaan tietää mitenkä paljon versoo. Kaurallakin on onnistunut ihan hyvin nurmien perustaminen kunhan kylvää tarpeeksi vähän, mutta pariin vuoteen en enää ole kauraa viljellyt. Mulla sadot puiduista suojaviljoista on kuitenkin keskimäärin reilusti yli 4000kg/ha, eli ihan kohtuullisesti kuitenkin tälläkin systeemillä voi onnistua:)
Allekirjoitan tämän kans...