Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Peurajussi - 05.03.12 - klo:19:02
-
Onko kannattavaa? Ilmeisesti pH:n nostossa ei kannata olla niin tavoitteellinen kuin karkeammilla mailla? Eikös ravinnetalous elä turvemailla muutenkin hiukan omaa elämäänsä verrattuna kivennäismaihin, ainakin fosforin osalta? Tarkoitus siis kylvää alsikeapila/nurmiseos suojaviljaan.
-
Jos satoa tuumaa saada nurmistakin kunnolla, niin tavoiteluokka sais olla hyvä mikä taitaa olla turvemailla 5.8-6 näin äkkiä muistellen. Happamuuden oireet ei vaikuta niin pahasti eloperäisissä, mutta satotasot ei myöskään päätä huimaa sitten. Sehän siinä vaan harmittaa kun vaatii paljon kalkkia eloperäiset maat että jotain tapahtuu. Mulla on tällä hetkellä kaikissa eloperäisissä ph hyvä tai korkea. Pienillä lannoitemäärillä tulee hyviä satoja nurmista. Viljan viljelyä yritän välttää noilla mailla :-[
-
Viljan viljelys ei kannata yli kuuden nostaa. Siinähän sitten ajelet mangaania kolme kertaa kesäs ja ihmettelet kun ei siltikään riitä...
-
Juu, vähän päälle vitosen on pH. ::) Jos vaikka puolikkaalla nostais, sais käytännössä kahtena vuonna levitellä. Nurmet siis pääasiallinen viljelymuoto, mutta perustetaan pääosin suojaviljaan.
-
Kyllä ne jossain lähellä kuutta saisi olla, vaikkakin kalkitusainetta menee. Keväällä vedettiin tulleille ct- lohkoille 10tn/ha annos kuonaa, ja se sitten sekaisin kelajyrsimellä muokkauskerrokseen niin johan lähti. Nyt tuli vedettyä toinen kierros, niin eiköhän sinne lähelle kuutta päästä. Toinen tietenkin nevoja happamoittava asia on huono vesitalous, se lienee kaikki jo tietääkin.
Kuitenkin mielestäni nevojen kalkitus sinne liki kuuden ph:ta on järkevää, sillä saadaan tavaraa irti ja sadon laatu kohdalleen. "nimim. nevalta 5,5tn kauraa minimipanoksilla"
-
Kattelin vuodelta 2008 olevia viljavuusnäytteitä turvepelloilta ja korkeassa luokassa (ph 6.0) näytti mangaani välttävää. Mulla on ollut tapana antaa mn-kelaattia kaikille viljoille ruiskutusten yhteydessä. Kauraa ei enää pariin vuoteen ole ollut viljelyssä, joka olis noille eloperäisille maille normaalisti suositellumpi vaihtoehto. Jos suojaviljalla perustat nurmia niin kovasti viagraa vaan viljalle.
-
Kattelin vuodelta 2008 olevia viljavuusnäytteitä turvepelloilta ja korkeassa luokassa (ph 6.0) näytti mangaani välttävää. Mulla on ollut tapana antaa mn-kelaattia kaikille viljoille ruiskutusten yhteydessä. Kauraa ei enää pariin vuoteen ole ollut viljelyssä, joka olis noille eloperäisille maille normaalisti suositellumpi vaihtoehto. Jos suojaviljalla perustat nurmia niin kovasti viagraa vaan viljalle.
Mangaani pysyy turvemailla tyydyttässä luokassa ph:n ollessa hyvä tai tyydyttävä.
Karkeilla hietamailla hyvässä tai korkeahkossa ph luokassa mangaani romahtaa huonoksi tai huononlaiseksi.
Turvemailla harvemmin tulee mangaanin puutoksesta oireita muilla paitsi kauralla, ph järkevää pitää 5.5- 5.8 tasolla, tarkoittaa viljavuusluokkana hyvää/tyydyttävää.
Tämä kalkkifirman taulukko hiukan erikoisen näköinen, kun vertaa omien peltojen Mangaanin/ph:n suhdetta. 6.5 ph hietamailla ja mangaanit todella huonoja kaikissa näytteissä.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kalkitus/kalkin-vaikutukset
Ravinneasiaa voi vielä sotkea näppärästi varastoravinteiden tutkimuksella (ns. luomututkimus), osalla peltoja viljavuusnäytteet ei anna oikeaa kuvaa ravinnereservistä. Tutkimus per peltoalue riittää, ravinnereservit alueellisia riippumatta maalajista eikä viljelyhistoriasta.
-
Tämä kalkkifirman taulukko hiukan erikoisen näköinen, kun vertaa omien peltojen Mangaanin/ph:n suhdetta. 6.5 ph hietamailla ja mangaanit todella huonoja kaikissa näytteissä.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kalkitus/kalkin-vaikutukset
Ei nyt varsinaisesti liity tähän kalkitsemiseen mutta luitteko jontikan propaganda lehdestä (Vako) maaperä juttua?
Siinä oli kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta maaperän pieneliöihin ja maininta että glyfosatti sitoo kaikkia ravinteita kasveille käyttökelvottomaan muotoon ja erityisen hyvin vaikutus tunnetaan mangaanin osalta..
-
Ijasjan kanssa samoilla linjoilla tässä asiassa, olen tosiaan pyrkinyt ph:ssa lähelle kuutta mutta ei yli. Johtuisiko yhteneväinen näkemys samassa maakunnassa tapahtuvasta suureen satoon tähtäävästä villjelystä? :D
-
Itse en eloperäisillä halua mennä yli 5,8. Alkaa turve kulumaan alta pois ennen kuin ehdin eläkkeelle + nuo muut oireet...
5,6-5,8 sopivin haarukka.
-
Tämä kalkkifirman taulukko hiukan erikoisen näköinen, kun vertaa omien peltojen Mangaanin/ph:n suhdetta. 6.5 ph hietamailla ja mangaanit todella huonoja kaikissa näytteissä.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kalkitus/kalkin-vaikutukset
Ei nyt varsinaisesti liity tähän kalkitsemiseen mutta luitteko jontikan propaganda lehdestä (Vako) maaperä juttua?
Siinä oli kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta maaperän pieneliöihin ja maininta että glyfosatti sitoo kaikkia ravinteita kasveille käyttökelvottomaan muotoon ja erityisen hyvin vaikutus tunnetaan mangaanin osalta..
Millos moinen lehti on tullut? Taidan omistaa liian vanhan jontikan, kun en ole moista lehteä nähnyt, saavutus tämäkin eikä haittaa yhtään. Agribonuksia kuitenkin jonkinverran :)
Tuohon glyfon vaikutukseen maaperässä, tutkimuksia lienee paljonkin mutta hiljaiseksi ostettuja. Välillä lipsahtaa totuuksiakin...
Turvemaiden viljelystä yhteneväiset käsitykset, mukavia viljeltäviä pl. pehmeydestä johtuvan viljelytekniset vaikeudet. Kosteudesta enemmän hyötyä kuin haittaa, ojitukselta vain vaatii todella paljon.
-
Muutenkin mulla on peltojen ph:n tarkoitus olla luokassa korkea, vaikka siitä onkin ongelmia mangaanin kanssa. Isä on onneksi laittanut kalkkia peltoihin aikanaan hyvin ja sen kyllä huomaa. Ph ei edes laske kovin herkästi kun ei tarvitse käyttää lannotteitakaan kovin paljoa. Uudet näytteet pitäis ottaa sitten ensi syksynä oikeastaan niin pääsee tutkailemaan muutoksia. Kalkitusaineet on valittu viime aikoina ihan ph:n ylläpitoa ajatellen kuonista.
Joskus on tullut katseltua taulukoita luennolla peltoviljelyyn liittyvistä asioista ja keskimääräiset satotasot on olleet aina sitä parempia mitä korkeammassa luokassa ph on. (isoviljatutkimus taisi olla) Varmasti tähän liittyy myös sekin että kun pelto on kunnossa niin sinne myös panostetaan enemmän.
-
Tämä kalkkifirman taulukko hiukan erikoisen näköinen, kun vertaa omien peltojen Mangaanin/ph:n suhdetta. 6.5 ph hietamailla ja mangaanit todella huonoja kaikissa näytteissä.
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kalkitus/kalkin-vaikutukset
Ei nyt varsinaisesti liity tähän kalkitsemiseen mutta luitteko jontikan propaganda lehdestä (Vako) maaperä juttua?
Siinä oli kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta maaperän pieneliöihin ja maininta että glyfosatti sitoo kaikkia ravinteita kasveille käyttökelvottomaan muotoon ja erityisen hyvin vaikutus tunnetaan mangaanin osalta..
Millos moinen lehti on tullut? Taidan omistaa liian vanhan jontikan, kun en ole moista lehteä nähnyt, saavutus tämäkin eikä haittaa yhtään. Agribonuksia kuitenkin jonkinverran :)
Tuohon glyfon vaikutukseen maaperässä, tutkimuksia lienee paljonkin mutta hiljaiseksi ostettuja. Välillä lipsahtaa totuuksiakin...
Eilen oli laatikossa.
Mä lienen sitten potentiaalinen käännytettävä kun en omista minkäänlaista jontikan konetta.. ;D
JD Suomi sivuilta löytyy vaan edellinen numero.
No ei ihan mahdoton yllätys ollut tuo glyfo asia, varmaan on paljon vaiettuja tutkimustuloksia. Ja jos maan pieneliöstöstä tunnetaan vasta n. 10% tapahtuu siellä myös paljon sellaista mistä ei ole tällä hetkellä mitään käsitystä..
-
Muutenkin tullut katseltua joskus dokumenttielokuvia mitkä on liittyneet monsanton toimintaan tavalla tai toisella niin alakaa sylettää koko firma. Vaikka joku viisas sanoi että dokkarit on suurinta valetta, mutta varmaan niissä joku totuuden siemenkin on olemassa ::)
Eikä ole tännekään tullut jontikkaviestiä vaikka puimuri löytyy peuramerkiltä.
-
Paljonkos sitä kalkkia nyt tulikaan rekan nupissa ja perävaunussa? 15+25t?
-
Sitä luokkaa jos 3+4 akselinen yhdistelmä.
Jos sora-auto tyyppinen 4-aks auto + kasetti niin 20t molempiin.
-
Paljonkos sitä kalkkia nyt tulikaan rekan nupissa ja perävaunussa? 15+25t?
Yhteensä 38- 53 tonnia, riippuu autoilijasta ja ajankohdasta, onko tiet jäässä, yö vai päivä ::)
-
Aiemmin on tainnut vajaan 40 tonnia tulla rekassa, en vaan osannut tietää kuinka massa jakautuu. Osalle lohkoja voi ajaa nupin suoraan ja osalle käy perävaunu, lohkot ei tosiaan ole aina kovin suuria.. :P
-
Sitä luokkaa jos 3+4 akselinen yhdistelmä.
Jos sora-auto tyyppinen 4-aks auto + kasetti niin 20t molempiin.
Kuivaa voivat ajaa puoliperävaunullakin. Viimeksi kun tilasin tuli sillä, muistaakseni 35tn kuorma.