Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: arzygirl - 28.02.12 - klo:21:11
-
Onko kenelläkään aavistuksia, miksi meidän joillain elukoilla on niiiiiin pitkät kiimat, että oksat pois? Kiima saattaa kestää viikon-puolitoistakin alkaen ensimmäisistä limahavainnoista veriin. Hankalaa osua mihinkään, kun tollasia kiimoja. Parhaimmillaan ollut 8 päivää siemennysten välillä ja 'sisäisesti' lehmä on ihan hyvin kiimassa kumpaankin siemennykseen. Ei ihan noin paljon tartteis olla kevättä rinnassa :). Apuva ...
-
Niillä on voimakas väli-ja normaalikiima peräkkäin.Keltarauhanen on heikossa hapessa,tiinehtyminen on huonoa,vaikka ajoituksen saisitkin kohdalleen.Itse sain tuon viimeksi pois energia-korsipitoisellarehulla,on vaikeaa koska tuo vaikutus ei näy heti ja yleensäkkin tahtoo olla näissä kyseisissä elukoissa vähän suolistoperäistäongelmaa,keikkuvat kiimattomuuden ja pitkä kiimaisuuden välissä,menivät pitkä kiimaisuudesta kiimattomaksi ja sitten vasta normaaliksi.Niin ja teillä on sitten virallisesti"ongelmattomia lehmiä",tutkimalla ei löydy mitään,oikea-apu on tiukassa,ties millä nurinkurisella verukkeella ja vika on aina kiimantarkkailussa...ohhoijaa tätä nurinkurista maailmaa...
-
pyydä nyt ens alkuun e-lääkäriltä kiiman katkasu piikki aina kun siemennätte pitkä kiimasta elukkaaa ja se vika kyllä taitaa löytyä ruokinnan puolelta ikävä kyllä
-
Minulla on vähän päinvastainen ongelma, kiimat todella lyhyitä. Jos sattuu yöaikaan, hiehojen kiimasta ei välttämättä tiedä mitään. Havaitut kiimat ovat kaikki aika rajuja, voimakasta limottelua ja hyppimistä. Hivenaine- ja kivennäislisät on ruokinnassa aina, korsipitoinen karkearehu.
-
Matsolle:
Katkaisupiikkejä on käytetty ja tuntui ettei edes sillä saatu eräälle yksilölle apua. Piikki aamulla ja siemennys kohta perään. Valuttelee limoja vielä parin päivän päästä...
Ruokinta asioita on yritetty miettiä... Tai sitä missä olisi vika :o Näytteiden perusteella kaikki kohtuullisen hyvin kohdillaan. Rasva sais olla korkeampi, eli karkeampaa tavaraa on lisätty säiliksen lisäksi (kuivaheinää). Voiko liiallinen vitamiinien annostelu mahdollisesti aiheuttaa noita ongelmia. Tämmöistäkin on ehdotettu kun asiasta on keskusteltu... Tankkimaidon urea on alhainen, mutta yksittäisillä eläimillä on suuria heittoja. Ns. omat eläimet on ihan ok urean suhteen, mutta muutamalla ostetulla holstikilla on urea 12-17 mikä laskee pienessä karjassa tankkimaidon ureaa tosi paljon. Eläimet on kyllä muuten tosi terveitä ja tuotokset on ihan kohtuullisia tällä ruokintastrategialla.
-
Sitten ei auta kuin kierukka hoito jolla laitetaan keltsi kuntoon, mutta sekin edellyttää että ruokinta on kunnossa, muuten ei tärppää. Viime kesän rehut oli taas sellaisia että oli puhtaasti maantietellisestä sijainnista kiinni onnistuiko rehut eli jos se hellejakso osui justiin siihen kohtaan kun timotei valmistuu ja vanhenee muutenkin nopeaan niin kyllä niissä sadoissa on energiat vähissä. Lehmän pääosa energiasta tarvis saada karkearehusta jos säilikset on sellaista että ei oo mistä ottaa niin sittenhän tilanne on vaikea. Lisäenegiarehuilla voi koittaa paikata mutta nekin tarvis olla ruokinnassa jo ennaltaehkäisevänä mukana - ne kun ei oikein enää auta kun tilanne on jo päällä.
Pitkämaitoisille lehmille kantsii antaa vähän lisäaikaa, kierukka hoitoa ja kevään auringon valoa, ruokintaa kannattaisi ainakin tarkistaa. mutta useimmat tarvivat kierukan ja sitten vielä ne piikkihoidot. Nämä ovat vaikeita juttuja ja mekin ollaan tämä sama asia käyty melkein joka vuosi. Oikein pahojen tapausten kanssa voi punnita sitten että laittaako ne pois sitten kun maidot on lypsetty.
Luin vasta tarkemmin viestisi; siis meijerimaidon rasva matalahko ja urea alhainen: ainakin korkea rasva kertoo melkein aina energian puutteesta varsinkin jos valkuainenkin on alle 3,4. mutta tässä tapauksessa se ei voi olla tilanne. Kovin alhainen urea niin kuin teillä kertoo myös aika rajusta oiv;n puutteesta TAI vain kehnosta rehujen laadusta. Tuskin korkeatuottoiselle lehmälle voi tulla vitamiineista yliannostusta, mutta eihän niitä kannata liikaa syöttää, antakaa vain ohjeen mukaan.
-
Lypsikille:
Säilis on aika lailla huippulaatuista englanninraiheinä-apilaa mistä on teetetty analyysit eikä siinä puolessa pitäis olla vikaa. Timotei nurmia ei ole syötössä ollenkaan, mutta siinä tuskin vika. Eläinten kuntoluokat on aika lailla kohdillaan... Väkirehuna oma seos ohra-vehnä+rypsitiiviste ja korkeatuottoisimmille annetaan energiarehua. Seuraavaksi tarkoitus kokeilla muuttaa valkuaistiiviste "parempaan".
Meijerimaidon pitoisuudet on pyörineet luokassa V% 3,5-3,8 R% 4-4,2% ja ureat 20 molemmin puolin. Pari tapausta on saanut jo lähdön paremmille laitumille kun ei vaan tartu. Osa jää ihan hyvin kantavaksi, mutta sitten löytyy niitä ongelmatapauksia ??? Aina pitää löytyä jotain mikä vastustaa...
-
Eikö nuo ureat oo alakanttiin ja pahasti?? Meillä pyörii 30 hujakoilla (+-3) eikä mitään hedelmällisyysongelmia ole ollut, ainakaan negatiivisia. Tässä parina viikkona hoidettiin kurssilaisten kanssa sorkkia ja sen jälkiseurauksena oli toistakymmentä lehmää seisovassa kiimassa viikon aikana, pahimmat 10 pv poikimisesta... ::) Ja onhan nuo siemennykset tarttuneetkin sekä keinosellaiset että astutetut. ;D
-
Lypsikille:
Säilis on aika lailla huippulaatuista englanninraiheinä-apilaa mistä on teetetty analyysit eikä siinä puolessa pitäis olla vikaa.
Onko kivennäisanalyysi myös? Kevät- vai syysatoa? Itsellä auttoi muinoin, kun alettiin syöttää lypsäville Tarmoa.
-
Lypsikille:
Säilis on aika lailla huippulaatuista englanninraiheinä-apilaa mistä on teetetty analyysit eikä siinä puolessa pitäis olla vikaa. Timotei nurmia ei ole syötössä ollenkaan, mutta siinä tuskin vika. Eläinten kuntoluokat on aika lailla kohdillaan... Väkirehuna oma seos ohra-vehnä+rypsitiiviste ja korkeatuottoisimmille annetaan energiarehua. Seuraavaksi tarkoitus kokeilla muuttaa valkuaistiiviste "parempaan".
Meijerimaidon pitoisuudet on pyörineet luokassa V% 3,5-3,8 R% 4-4,2% ja ureat 20 molemmin puolin. Pari tapausta on saanut jo lähdön paremmille laitumille kun ei vaan tartu. Osa jää ihan hyvin kantavaksi, mutta sitten löytyy niitä ongelmatapauksia ??? Aina pitää löytyä jotain mikä vastustaa...
Nimenomaan, tämä on sellainen ammatti että jos yksi päivä menee hyvin niin seuraava ei mene. Välillä ärsyyntyy siihen kun koko ajan pitäisi huomata ajoissa jos elukoilla on jotain tai sitten jos niilä ei olekaan sitä mitä pitäs olla jne,. Sen lisäksi pitäisi olla täydellinen vanhempi omille lapsilleen, hyvä puoliso omalle puolisolle, hyvä ystävä ystäville ja vielä hyvää pataa suvun kanssa -(erityisesti puolison suvun kanssa). Aargh!! -kun ei pysty olla täydellinen.
-
No niin... jatketaanpas taas kirjoittelua kovassa kuumeessa. Voi tulla sitten mitä sattuu tähän ::)
Eli tässä on viimeisin analyysi mittalypsystä. Alussa on ns. omia lehmiä ja viimeiset neljä on ostettu... Kuten korvanumeroista voi päätellä ja ovat asustaneet meillä yli puoli vuotta. Nämä ostetut on holstikkeja ja lypsävät ihan hyvin mutta niin kuin näkyy... pitoisuudet aivan p...tä. Pienessä karjassa laskee huomattavasti tankkimaidon pitoisuuksia tämmöiset. Asiaa ollaan pohdittu monenkin eri ihmisen kanssa, eikä mitään selvyyttä hommaan ole tullut ??? Ruokinta on ollut aikaisemmin appeella. Väkirehua en näille lisää enää enempää kuin nyt saavat. Paska on muutenkin riittävän pehmoista näillä.
Lab Korva Nimi Näytepv Rasva
% Valk.
% Solut
1000 kpl/ml Urea
mg/100 ml Huom.
R% V% solut urea
SJ > 37 Upea 3,44 3,85 141 38
SJ > 38 Ursula 2,95 3,91 46 27
SJ > 41 Unikko 4,86 4,10 1155 29
SJ > 53 Vastus 3,65 3,78 249 33
SJ > 54 Ypykkä 3,12 3,51 170 31
SJ > 56 Ystävä 4,09 3,65 11 24
SJ > 57 Ylväs 3,13 3,20 11 31
SJ > 60 Aamu 2,35 3,48 51 32
SJ > 64 Akileija 4,09 3,46 9 28
SJ > 65 Allu 3,13 3,32 22 30
SJ > 66 Arpa 5,97 4,10 119 28
SJ > 67 Alvi 1,91 3,68 16 23
SJ > 68 Ella 5,05 4,30 14 25
SJ > 69 Esmeralda4,35 3,47 17 28
SJ > 71 Eerika 2,02 3,36 16 29
SJ > 74 Eeva 5,03 4,05 99 25
SJ > 580 Alma 4,05 3,90 17 30
SJ > 1392 T.Eulalia 1,46 3,44 56 17
SJ > 1463 T.Emoni 2,40 3,05 26 14
SJ > 1473 T.Epätietoinen 2,80 3,29 36 13
SJ > 1513 T.Emmi 4,15 3,88 51 15
-
En osaa tähän syytä sanoa, mutta en ole koskaan nähnyt noin alhaisia rasvalukuja. Meillä välillä 3,6-7,0. Luulen, että syövät liian vähän säilörehua. Korkea väkirehupitoisuus laskee rasvaa ainakin meillä.
-
Säilistä on käytännössä vapaasti tarjolla ja heinää saavat kahdesti päivässä, eli kuituakin pitäis olla ruokinnassa mukana. Näillä holstikeilla väkirehuannos 11-14 kg, eli ei mitään ihan alyttömiä kuitenkaan. Lisäksi osa tahtoo jättää silti syömättä kuitenkin. Heinä kelpaa erinomaisesti kyllä näille :-\
-
No mitäs ne Holstikit sitten lypsää? 11-14 kg kuulostaa mun korviin herutusruokinnalta.. :o
-
Kaikki ensikkoja tietenkin noista... huonoin noista lypsää n 30 L/pv ja paras 40 L/pv. Energiakorjattuna ei tosin mitkään ihmeelliset tulokset. Mulla ei ole edes tavoitteena kovin korkea tuotostaso vielä, kun ollaan ikivanhassa parsinavetassa joka ei ole kovin hyvä paikka lehmälle asustaa. Sanottaisko näin että yli 50 L/pv lypsäviä ei meidän navetassa ole tarkoituksenmukaista edes yrittää pitää. Joskus on ollut tosi korkeatuottoisia lehmiä, mutta ei ollut pitkään :( Keskimaito on ollut parhaimmillaan pikkuisen reilut 30l/pv, tällä hetkellä luokkaa 28L/pv. Pitkä poikimisväli rassaa kovasti keskituotosta kun joutuu "väkisin" pitää maidossa lehmiä :o
Ja enempää eivät tosiaan syö väkirehua vaikka yrittäiskin. Karkearehua syövät hyvin...
-
En osaa tähän syytä sanoa, mutta en ole koskaan nähnyt noin alhaisia rasvalukuja. Meillä välillä 3,6-7,0. Luulen, että syövät liian vähän säilörehua. Korkea väkirehupitoisuus laskee rasvaa ainakin meillä.
Ei tuossa ole muuta vikaa kuin se että näytteenotto on tehty väärin ::) Välillä on mennyt kermaa pikariin ja välillä pelkkää vettä.
Hyvä muistaa noissa aina sekin, että jos näyte on pelkästä aamumaidosta tai pelkästä iltamaidosta niin tulos on eri kuin todellisuudessa.. Kas kun aamumaidossa on 0,5% vähemmän rasvaa kuin iltamaidossa ;)
-
Tuohon vain kommentti,kun joku tarjosi varmana hoitomuotona tukikierukkaa,hyvin tavallista se mikä toimii toisella toimii tietenkin kaikilla.Voisin kumminkin sanoa,tähän ongelmaan,pitkäkiimaisuuteen tuosta enemmän apua kun ottaa haulikon laittaa tuon piippuun ja ampuu tuonne kuusikkoon,roikkuu siellä minne kuuluukin.Toki tätäkin voi käyttää muuten hyödyksi.
-
Ittelläki joku mättää ku rasva valk suhde suuri 3,6 ja rasva 5 abaut lukuja ureat pyörii 25 hujakois ... Eikös valk, rasva, erotus saisi nousta 1,2 suuremmaksi, silloon on tasapainoosta ruokintaa???
-
En osaa tähän syytä sanoa, mutta en ole koskaan nähnyt noin alhaisia rasvalukuja. Meillä välillä 3,6-7,0. Luulen, että syövät liian vähän säilörehua. Korkea väkirehupitoisuus laskee rasvaa ainakin meillä.
Ei tuossa ole muuta vikaa kuin se että näytteenotto on tehty väärin ::) Välillä on mennyt kermaa pikariin ja välillä pelkkää vettä.
Hyvä muistaa noissa aina sekin, että jos näyte on pelkästä aamumaidosta tai pelkästä iltamaidosta niin tulos on eri kuin todellisuudessa.. Kas kun aamumaidossa on 0,5% vähemmän rasvaa kuin iltamaidossa ;)
Meillä näyte otettu pelkästään iltamaidosta ja nuo korkeimmat Rasvat juuri poikineilla ja umpeenmenevillä -> alhainen väkirehumäärä.
-
En osaa tähän syytä sanoa, mutta en ole koskaan nähnyt noin alhaisia rasvalukuja. Meillä välillä 3,6-7,0. Luulen, että syövät liian vähän säilörehua. Korkea väkirehupitoisuus laskee rasvaa ainakin meillä.
Ei tuossa ole muuta vikaa kuin se että näytteenotto on tehty väärin ::) Välillä on mennyt kermaa pikariin ja välillä pelkkää vettä.
Hyvä muistaa noissa aina sekin, että jos näyte on pelkästä aamumaidosta tai pelkästä iltamaidosta niin tulos on eri kuin todellisuudessa.. Kas kun aamumaidossa on 0,5% vähemmän rasvaa kuin iltamaidossa ;)
Meillä näyte otettu pelkästään iltamaidosta ja nuo korkeimmat Rasvat juuri poikineilla ja umpeenmenevillä -> alhainen väkirehumäärä.
Joo, sorry. Mun piti laittaa tuo kommenttini arzyboyn näytetietojen perään :'(
-
No niin... jatketaanpas taas kirjoittelua kovassa kuumeessa. Voi tulla sitten mitä sattuu tähän ::)
Eli tässä on viimeisin analyysi mittalypsystä. Alussa on ns. omia lehmiä ja viimeiset neljä on ostettu... Kuten korvanumeroista voi päätellä ja ovat asustaneet meillä yli puoli vuotta. Nämä ostetut on holstikkeja ja lypsävät ihan hyvin mutta niin kuin näkyy... pitoisuudet aivan p...tä. Pienessä karjassa laskee huomattavasti tankkimaidon pitoisuuksia tämmöiset. Asiaa ollaan pohdittu monenkin eri ihmisen kanssa, eikä mitään selvyyttä hommaan ole tullut ??? Ruokinta on ollut aikaisemmin appeella. Väkirehua en näille lisää enää enempää kuin nyt saavat. Paska on muutenkin riittävän pehmoista näillä.
Lab Korva Nimi Näytepv Rasva
% Valk.
% Solut
1000 kpl/ml Urea
mg/100 ml Huom.
R% V% solut urea
SJ > 37 Upea 3,44 3,85 141 38
SJ > 38 Ursula 2,95 3,91 46 27
SJ > 41 Unikko 4,86 4,10 1155 29
SJ > 53 Vastus 3,65 3,78 249 33
SJ > 54 Ypykkä 3,12 3,51 170 31
SJ > 56 Ystävä 4,09 3,65 11 24
SJ > 57 Ylväs 3,13 3,20 11 31
SJ > 60 Aamu 2,35 3,48 51 32
SJ > 64 Akileija 4,09 3,46 9 28
SJ > 65 Allu 3,13 3,32 22 30
SJ > 66 Arpa 5,97 4,10 119 28
SJ > 67 Alvi 1,91 3,68 16 23
SJ > 68 Ella 5,05 4,30 14 25
SJ > 69 Esmeralda4,35 3,47 17 28
SJ > 71 Eerika 2,02 3,36 16 29
SJ > 74 Eeva 5,03 4,05 99 25
SJ > 580 Alma 4,05 3,90 17 30
SJ > 1392 T.Eulalia 1,46 3,44 56 17
SJ > 1463 T.Emoni 2,40 3,05 26 14
SJ > 1473 T.Epätietoinen 2,80 3,29 36 13
SJ > 1513 T.Emmi 4,15 3,88 51 15
***Osalla lehmistä rasva on hälyttävän alhainen. Pötsin olosuhteet ovat kaukana optimista. Kuiva heinällä ei ole pystytty kompensoimaan ydinpolttoainesäilörehun ja tärkkelyspitoisen väkirehun aikaansaannoksia. Väkevän annoksen ansiosta valkuaispitoisuudet ovat kohdillaan, mutta lehmät oirehtivat muuten.
En ihan heti käsitä timotein boikotointia. Appeella homman saattaisi saada toimimaan, mutta yksilöruokinnalla haasteellista.
-
Kuivaheinää on annettu lisää ja syövätkin sitä mielellään... Eipä ole sellaista elukkaa jolle ei maistuisi. Säilis ei ole mun mielestä nyt ihan ydinpolttista kun d-arvo on luokkaa 70 ollut näissä tänä talvena syötetyissä palleroissa. Timoteita boikotoin ihan sen vuoksi että siitä ei tahdo tulla kuin yksi ihan oikeasti hyvä sato. Meillä on kuivia jokiranta hietikoita, joissa ei tahdo tulla mitään timpasta jos on vähänkin kuivuutta ilmassa. Eloperäisillä mailla ihan hyvä vaihtoehto. Satoa on tullut viime kesänä ihan p...ti tuosta englanninraiheinä-apila nurmesta.
Edit: Viime sisäruokintakausi syötettiin timotei-ruokonata-nurminata säilistä ja rasvaa oli silloin maidossa kyllä hyvin, mutta maitoa ei tullut. Ja huonosti tiinehtyi eläimet silloinkin. Selityksiä on etsitty kuumasta kesästä yms. mikä vois aiheuttaa myös ongelmia. Jos joku asia on edes lohduttanut niin se että muillakin on ollut paljon ongelmia samojen asioiden kanssa. Pitänee kokeilla syöttää vuorotellen hieman köykäisempiä säilispalloja näiden nykyisten lomassa. Appeella kaikki olis vähän helpompaa...
-
Ja enempää eivät tosiaan syö väkirehua vaikka yrittäiskin. Karkearehua syövät hyvin...
Tos se vika on. Väkirehu tapissa. 8)
-
Ja tämä ilmiö juuri noilla ostetuilla eläimillä "vikana". Ihmetyttää vaan kun juuri näillä on ureat noin älyttömän alhaalla ja muutenkin maidon pitoisuudet mitä sattuu. Muutenkin tuntuvat reagoivan ruokintaan hieman erilailla mitä omat kasvatit ??? Ajattelis ettei heidän edellinen "elämä" enää vaikuttais nykyiseen tilanteeseen. Rehustuksessa kokeillaan nyt joka tapauksessa muutosta tiivisterehun ja säilörehun vaihtamisella.
-
Ja tämä ilmiö juuri noilla ostetuilla eläimillä "vikana". Ihmetyttää vaan kun juuri näillä on ureat noin älyttömän alhaalla ja muutenkin maidon pitoisuudet mitä sattuu. Muutenkin tuntuvat reagoivan ruokintaan hieman erilailla mitä omat kasvatit ??? Ajattelis ettei heidän edellinen "elämä" enää vaikuttais nykyiseen tilanteeseen. Rehustuksessa kokeillaan nyt joka tapauksessa muutosta tiivisterehun ja säilörehun vaihtamisella.
Minkä sorttista murua syötät nyt? Ja mihin vaihtanet?
-
Ja tämä ilmiö juuri noilla ostetuilla eläimillä "vikana". Ihmetyttää vaan kun juuri näillä on ureat noin älyttömän alhaalla ja muutenkin maidon pitoisuudet mitä sattuu. Muutenkin tuntuvat reagoivan ruokintaan hieman erilailla mitä omat kasvatit ??? Ajattelis ettei heidän edellinen "elämä" enää vaikuttais nykyiseen tilanteeseen. Rehustuksessa kokeillaan nyt joka tapauksessa muutosta tiivisterehun ja säilörehun vaihtamisella.
Rasvadepressio(vai onko se degressio)syndrooma ei selitä alle 3%:n rasvoja. Selvitä nyt ihan ensin se että miten maitonäytteet on otettu ::)
Valkuainen ja urea ovat oikein vaikka näytteen ottaa väärinkin.
Mitäs meijeritilillä rasvasta muuten sanotaan ?
-
Elikkä maitonäytteet otetaan aamuisin mittalypsyn yhteydessä defatalin mittareilla. Ohjeessa on että maitoa sekoitetaan mittarissa 30 s. päästämällä ilmaa sekaan ja sitten näyte pikariin. Tankkimaidon rasva on pyörinyt neljän molemmin puolin ja valkuainen on ollut hyvä, joten sakkoa tulee rasvasta. Erotus pitäis olla isompi.
Tällä hetkellä tiiviste on rypsiä, missä on 10% melassileikettä+vitamiineja ja kivennäisiä. Tarkoitus olisi kokeilla vaihtaa ns. kalliiseen puolitiivisteeseen jos siitä olisi apua. Todennäköisesti ei. Nykyinen tiiviste loppuu parin viikon päästä ja ajattelin tilata meijeriltä tankkimaidostas näytteet kun vaihtaa ensin säilistä ja sitten myöhemmin vielä näytteet uuden tiivisterehun kanssa. Ongelmana tuon englanninraiheinän kanssa on alhainen ndf- kuitu, mitä on yritetty paikata kuivaheinällä mutta ilmeisesti ei ole onnistunut riittävän hyvin. Muuten lehmät on syöneet tuota säilistä tosi hyvin ja jatkossa appeeseen mun mielestä tosi hyvä komponentti kun vähän laimentaa.
-
En ole asiantuntija, mutta veikkaisin että ammusi saavat liikaa tärkkiä. Paljon on viljan osuus (ohra-vehnähän se oli?) väkirehusta? Onko viljat analysoitu? Mielestäni jos lehmä tumppaa väkirehua, on sitä silloin liikaa. Syövätkö säilistä mielellään? Oletettavasti tiivisteen OIV-korkea, mutta energia matala? Mä vähentäisin väkirehua hitusen ja lisäisin valkuaisen osuutta väkirehusta..
-
Näin olis tarkoitus menetellä. Itse teen täysrehun myllyllä johon tulee ohraa+vehnä ja tiiviste. Edellisen satsin kun tein, niin lisäsin tiivistettä. Tiivisteen energia on yksi vanha rehuyksikkö ja tarkoitus tosiaan vaihtaa tuotteeseen jossa olis noin 10 % enemmän energiaa ja vähemmän valkuaista. Säilistä menee mun mielestä hyvin ja laadultaan analyysien mukaan kiitettävää. Energiarehua annetaan noille enemmän lypsäville ja se näyttäis maistuvan oikein hyvin. Viljasta ei ole otettu näytteitä :'( Viljan käyttöä on yritetty maksimoida kun sitä on vähintään riittävästi. Liian "hyvä" säilis ilmeisesti kostautunut tänä talvena. Viime vuonnakin oli ydinpolttista syötössä mutta vastaavaa ongelmaa ei ollut rasvan kanssa kun oli eri nurmikasveja ja kuitua oli enemmän säiliksessä.
-
Elikkä maitonäytteet otetaan aamuisin mittalypsyn yhteydessä defatalin mittareilla. Ohjeessa on että maitoa sekoitetaan mittarissa 30 s. päästämällä ilmaa sekaan ja sitten näyte pikariin. Tankkimaidon rasva on pyörinyt neljän molemmin puolin ja valkuainen on ollut hyvä, joten sakkoa tulee rasvasta. Erotus pitäis olla isompi.
Tällä hetkellä tiiviste on rypsiä, missä on 10% melassileikettä+vitamiineja ja kivennäisiä. Tarkoitus olisi kokeilla vaihtaa ns. kalliiseen puolitiivisteeseen jos siitä olisi apua. Todennäköisesti ei. Nykyinen tiiviste loppuu parin viikon päästä ja ajattelin tilata meijeriltä tankkimaidostas näytteet kun vaihtaa ensin säilistä ja sitten myöhemmin vielä näytteet uuden tiivisterehun kanssa. Ongelmana tuon englanninraiheinän kanssa on alhainen ndf- kuitu, mitä on yritetty paikata kuivaheinällä mutta ilmeisesti ei ole onnistunut riittävän hyvin. Muuten lehmät on syöneet tuota säilistä tosi hyvin ja jatkossa appeeseen mun mielestä tosi hyvä komponentti kun vähän laimentaa.
M.O.T. 8)