Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: peki - 18.02.12 - klo:08:46
-
Noniin, eli hakevarastoa suunitteilla.
Maatilalle, jousi/nivelvarsi purkaimella. Tähän hommaan riittävä etukuormaaja hydraulisella kauhan käännöllä käytössä. Purkainvaraston ei tarvitse siis vetää kerralla vuoden tarpeita.
Mitenkä olisi järkevää ratkaista hakkeen varastointi, metsät kun ei rajoitu lähelle tonttia eikä kelvollista puunkuljetuskalustoa ole omasta takaa.
Ensimmäisen mieleen tulee sellainen että puukasat pidetään metsätien varressa ja haketetaan siellä. Urakoitsija ajaa hakkeen autolla suoraan varastoon. Kaikentyylisiä rakennelmia on valmiiksi pihalla, vaan ei täyskorkean rekan mentäviä. Ainakin yhdellä lähiseudun hakeyrittäjistä on taakse purkaava lava, ja sellaisella olisi kätevää varastot täyttää. Ainoa mieleen tuleva miinus on se että uutta pitäisi rakentaa, ei halpa, kun kauniskin pitäisi olla.
Toisena olisi puiden siirto urakoitsijan toimesta pihalle, ja haketus suoraan latoon josta ek:lla purkaimelle. Hankala risujen kanssa, sotkua pihamaalle ja ainakin tällä näkymällä varaston ja purkaimen väli n. parisataa metriä.
Kolmanten purkainvarasto, johonka auton mentävä ovi, ja pituutta lisää. Siittä sitten työntää takalanalla tai kauhalla purkaimelle. Onnistuukohan käytännössä.
Onko asiasta ajatelmia, kokemuksia ym. viisaita ehdotuksia?
Asiahan on periaatteessa heleppo...
-
joinkin se pitääs suhteuttaa kulutukseen, välttyy sitte suuremmilta onkelmilta kun alkaa vastustamaan laitteistojen kuluessa.. meillä tokeri 17m3 säiliöllä tankopurkainpohjalla, talvella kovilla pakkasilla täyttöväli 2vko, kesällä 4-5vko.. täyttö isommasta varastosta, johon haketetaan eri tontilla rankavarastolla, kuljetus kippikärryillä.. mun mielestä tuo kohtuuhyvä systeemi, tulee nuohottua samalla kun täyttää tokerin.. purkuperäauto vaatii min4.5m korkeutta että mahtuu kukun kanssa ovesta, 60m3 purku vaatii n10m pitkittäis tilaa tavarasta riippuen.. uuteen varastoon meininki laittaa puhalluskanavakin..
-
omista tarpeista joudut tuon lopullisen ratkaisun pohtimaan, mutta korostan sitä, että muista vikasietoisuus oli mikä tahansa ratkaisu. Eli mieti rakenteet niin, että pohjakuljettimen/syöttimen/tms hajotessa tilanne on kohtuullisesti purettavissa korjauksia varten - niin ettei kolahruksen kuuluessa ole 50m3 haketta edessä poistettavissa ainoastaan talikolla/saavilla...
-
Tietysti senmoinen vaihtoehto on myös että haketetaan metsässä, ja puretaan pihalle josta kuormaajalla lykkää latoon sisään. Riski epäpuhtauksille tietysti kasvaa.
Kippikärry vaatii myös sisäkorkeutta.
15m3 palaisi reilussa parissa viikossa. Jos hakkeelle oman uuden varaston laittaa, niin ilmeisesti halvin olisi rakentaa samaan muun lämpökeskuksen kanssa, nekin ovat vielä tekemättä...
-
Sellaistakin ajatusta suosittelen pohtimaan, että ajatat puut rekalla hakevaraston eteen ja urakoitsija hakettaa ne suoraan varastoon. Täysperävauhurekka tuo melkoisen määrän puuta kerralla ja hinta on halvempi, kuin ajella haketta monella traktorilla. Jokatapauksesssa iso laattta/asfaltti pitää oven suussa olla, kun tavaraa tippuu kauhasta pihaan.
-
Me on tässä kotivehkeissä 60kw ala-talkkarilla , ratkatkaistu polttoaineen varastointi niin että on betonilattiainen huone jossa betoninousee 120 cm korkealle , että tyhmempiki konemies ei pukkaa seinää paikaltaan . Niin se hake tehdään vähän miten sattuu olemaan helpoin joskus haketetaan metsässä ja ajetaan oven eteen kippaamalla ja työnnetään huoneeseen tai tuodaan rangat huoneeen eteen ja haketetaan huoneeseen. Sitten sieltä täytetään etukuormaajalla ala-talkkarin säiliötä.
-
Komppaan isantaa :)...
-
Sen verran oon kuullu, että siihen varastoon missä ne raapat kulkee ei parane hakettaa suoraan...
-
Hakkeen teko on tosi pölystä hommaa,mieluimmin kaukana kartanolta .
Jos varastoon suoraan puhaltaa niin kuivaa pitää rankojen olla koska pöly menee kasaan ja kuumiaminen alkaa herkästi kun puhalluskohtaan tulee tosi tiivis kohta.
Jos rakennuksessa muutakin toimintaa niin pöly tunkeutuu joka paikkaan ja on myös palovaarallista.
Meillä haketus ulkona ja siitä kippikärryllä sisälle siellä takalevyllä pusketaan korkealle kasalle.Ostin 80 tuhtin sitä varten se mahtuu juuri sisälle kippi pystyssä.On mitoiltaan 8000 tuhtin kokoinen myös leveys.
-
Hakkeen teko on tosi pölystä hommaa,mieluimmin kaukana kartanolta .
Jos varastoon suoraan puhaltaa niin kuivaa pitää rankojen olla koska pöly menee kasaan ja kuumiaminen alkaa herkästi kun puhalluskohtaan tulee tosi tiivis kohta.
Jos rakennuksessa muutakin toimintaa niin pöly tunkeutuu joka paikkaan ja on myös palovaarallista.
Meillä haketus ulkona ja siitä kippikärryllä sisälle siellä takalevyllä pusketaan korkealle kasalle.Ostin 80 tuhtin sitä varten se mahtuu juuri sisälle kippi pystyssä.On mitoiltaan 8000 tuhtin kokoinen myös leveys.
Ja sitten kun on kuivaa haketta on pölyäminen jotain aivan käsittämätöntä, eli haketus metsässä :)
Parilla purkavalla rehukärryllä ehtii kuskata hakkeen kotiin ja ei vaadi varastolta kolmeakaan metriä korkeutta.
-
Hakkeen teko on tosi pölystä hommaa,mieluimmin kaukana kartanolta .
Jos varastoon suoraan puhaltaa niin kuivaa pitää rankojen olla koska pöly menee kasaan ja kuumiaminen alkaa herkästi kun puhalluskohtaan tulee tosi tiivis kohta.
Jos rakennuksessa muutakin toimintaa niin pöly tunkeutuu joka paikkaan ja on myös palovaarallista.
Meillä haketus ulkona ja siitä kippikärryllä sisälle siellä takalevyllä pusketaan korkealle kasalle.Ostin 80 tuhtin sitä varten se mahtuu juuri sisälle kippi pystyssä.On mitoiltaan 8000 tuhtin kokoinen myös leveys.
Ja sitten kun on kuivaa haketta on pölyäminen jotain aivan käsittämätöntä, eli haketus metsässä :)
Parilla purkavalla rehukärryllä ehtii kuskata hakkeen kotiin ja ei vaadi varastolta kolmeakaan metriä korkeutta.
Tahtoo vaan nykyään urakoitsijoiden hakkurit olla sitä kaliiberia ettei parilla itsepurkavalla kovin monen sadan metrin päästä haketta kotiin kuskailla :-\
Eli kannattaa suunnitella sellaset systeemit että suurikaan haketuskapasiteetti ei mene hukkaan. Mielellään koko vuoden tarve kerralla, ellei hakettaja ole naapurissa.
Naapuri vaihtoi hakkuria syksyllä, pienin MusMax ja kyllä silläkin ehtii, passelisti ehti metsästä ajamaan hakkeet kotiin laakasiiloon kahdella kärryllä, vesitilavuudet 18m3 ja 23m3. Tehokkaamalla hakkurilla pitää olla suht läheltäkin kolme kärryä ajossa, autohakkurilta paljonkin kalustoa liikkeellä ja mielellään haketettavaa vähintään satoja kuutioita kerrallaan.
Haketta ei tosiaankaan kannata hakettaa käyttöpaikalle, ellei kulutus ole suurta ts. hakeläjä ei ole samoilla sijoilla toista vuotta... Saattaa savu nousta kasasta vaikka kuinka olisi olevinaan kuivaa.
Haketus metsässä kärryihin, kärryillä kipaten hakevaraston yhteydessä olevaan varastoon. Eli samassa rakennuksessa laakasiilotyyppinen varasto ja etukuormaajalla täytettävä siilo. Paloturvallisempi kuin avonainen tankopurkainpohja samassa tilassa, huonolla onnella käryää vain siilossa eikä koko rakennus.
Kun näitä hakekamppeita palaa kuitenkin silloin tällöin, vaikka on kaikki mahdolliset varmistukset... Ainakin palotarkastaja tykkää suljettavasta välisiilosta.
-
Hakkeen teko on tosi pölystä hommaa,mieluimmin kaukana kartanolta .
Jos varastoon suoraan puhaltaa niin kuivaa pitää rankojen olla koska pöly menee kasaan ja kuumiaminen alkaa herkästi kun puhalluskohtaan tulee tosi tiivis kohta.
Jos rakennuksessa muutakin toimintaa niin pöly tunkeutuu joka paikkaan ja on myös palovaarallista.
Meillä haketus ulkona ja siitä kippikärryllä sisälle siellä takalevyllä pusketaan korkealle kasalle.Ostin 80 tuhtin sitä varten se mahtuu juuri sisälle kippi pystyssä.On mitoiltaan 8000 tuhtin kokoinen myös leveys.
Ja sitten kun on kuivaa haketta on pölyäminen jotain aivan käsittämätöntä, eli haketus metsässä :)
Parilla purkavalla rehukärryllä ehtii kuskata hakkeen kotiin ja ei vaadi varastolta kolmeakaan metriä korkeutta.
Tahtoo vaan nykyään urakoitsijoiden hakkurit olla sitä kaliiberia ettei parilla itsepurkavalla kovin monen sadan metrin päästä haketta kotiin kuskailla :-\
Eli kannattaa suunnitella sellaset systeemit että suurikaan haketuskapasiteetti ei mene hukkaan. Mielellään koko vuoden tarve kerralla, ellei hakettaja ole naapurissa.
Naapuri vaihtoi hakkuria syksyllä, pienin MusMax ja kyllä silläkin ehtii, passelisti ehti metsästä ajamaan hakkeet kotiin laakasiiloon kahdella kärryllä, vesitilavuudet 18m3 ja 23m3. Tehokkaamalla hakkurilla pitää olla suht läheltäkin kolme kärryä ajossa, autohakkurilta paljonkin kalustoa liikkeellä ja mielellään haketettavaa vähintään satoja kuutioita kerrallaan.
Haketta ei tosiaankaan kannata hakettaa käyttöpaikalle, ellei kulutus ole suurta ts. hakeläjä ei ole samoilla sijoilla toista vuotta... Saattaa savu nousta kasasta vaikka kuinka olisi olevinaan kuivaa.
Haketus metsässä kärryihin, kärryillä kipaten hakevaraston yhteydessä olevaan varastoon. Eli samassa rakennuksessa laakasiilotyyppinen varasto ja etukuormaajalla täytettävä siilo. Paloturvallisempi kuin avonainen tankopurkainpohja samassa tilassa, huonolla onnella käryää vain siilossa eikä koko rakennus.
Kun näitä hakekamppeita palaa kuitenkin silloin tällöin, vaikka on kaikki mahdolliset varmistukset... Ainakin palotarkastaja tykkää suljettavasta välisiilosta.
Naapurissa käy tämmönen hakettamassa http://www.youtube.com/watch?v=5sDlNeTE7wQ&feature=plcp&context=C34272c4UDOEgsToPDskJ1lRlmW28kMWLV2IungOmX ... Meikäläinen ajaa yleensä vanhaan laakasiiloon (n.300m matkaa) 15kuution kärryillä (siellä on kuormainkone puskemassa korkeammalle) ja sen aikaa kun vien kuormaa niin toiseen kärryyn tehdään kuormaa... Ja kun mulle tehdään kuormaa niin kaveri vaihtaa traktoria/kärryä... Ja viime syksynä ajoin joku 90 kuutiota ja melkein saman verran jäi muille kärryille... Talvella ei kuitenkaan muita kärryjä tarvita niin saavat jäädä täyteen... 1,5h tulee talven tarpeet :P
-
Mulla käy hakkuri n kerran vuodessa hakettamassa suoraan kuivuriin (jos ylivuotista niin ei tarvi kuivata).
Kuivurista työntelen traktorilla tankopurkaimelle viikon kahden välein. Yleensä urakoitsija ajaa puut haketuspaikalle. Hakevarasto "pihanperällä" eli pölyongelmaa ei mielestäni ole -hakevaraston takalape on pölyinen seuraavaan sateeseen asti. Taitaa olla liian yksinkertainen systeemi kun vertaa näihin kärrymenetelmiin .:)
-
Omien kärryjen kanssa ei mitään suurempaa motivaatiota ole haketta siirrellä. Kärryt pieniä ja matka kuitenkin aaika pitkä. Eli menee varmaankin siihen että on rakennettava hakkeelle oma halli, esm. 6*15m ja korkeutta tuon 4,5-5m ja alle pienelle alalle ilmakanavat. Jotenkin syö koko homman kannattavuutta.
Siksipä tuo pihalla haketttaminenkin houkuttelee, mutta silloin olisi puun todella oltava kuivaa ettei ala varastossa kuumenemaan? Vai voikohan kauhakuormaajalla möyhiä kasaa ilmavammaksi?
Vanha latokin kaipaa siin tapaukses uuden lattian, tuskimpa maalattialle hakettaa kannattaa. Samalla siihenkin väsäisi nuo kanavat...
Ja sitten on viel se risujen ja hakkuutähteen siirtely rekalla. Mahtaako pysyä kyydissä, tai edes suostua moisia ajamaan... ::)
Näköjään saa taas yksityispuolellekkin tukea uusiutuvaan lämmitysmuotoon. Tulee varmaan kokonaisuudessaan halvemmaksi laittaa maalämpö.
-
Tietysti senmoinen vaihtoehto on myös että haketetaan metsässä, ja puretaan pihalle josta kuormaajalla lykkää latoon sisään. Riski epäpuhtauksille tietysti kasvaa.
Kippikärry vaatii myös sisäkorkeutta.
15m3 palaisi reilussa parissa viikossa. Jos hakkeelle oman uuden varaston laittaa, niin ilmeisesti halvin olisi rakentaa samaan muun lämpökeskuksen kanssa, nekin ovat vielä tekemättä...
Tuollaisten järjestelmien hinta haketerminaaleineen on järjetön. Kun huomioidaan vielä polton ja lämmönsiiron hupnohyötusuhde, niin panostaminen lämpöpumpputekniikaan on edullisempaa.
-
Tietysti senmoinen vaihtoehto on myös että haketetaan metsässä, ja puretaan pihalle josta kuormaajalla lykkää latoon sisään. Riski epäpuhtauksille tietysti kasvaa.
Kippikärry vaatii myös sisäkorkeutta.
15m3 palaisi reilussa parissa viikossa. Jos hakkeelle oman uuden varaston laittaa, niin ilmeisesti halvin olisi rakentaa samaan muun lämpökeskuksen kanssa, nekin ovat vielä tekemättä...
Tuollaisten järjestelmien hinta haketerminaaleineen on järjetön. Kun huomioidaan vielä polton ja lämmönsiiron hupnohyötusuhde, niin panostaminen lämpöpumpputekniikaan on edullisempaa.
Kyllähän asia todella on niin, että sille omalle "ilmaiselle puulle" tulee todella paljon hintaa, jos joudutaan rakentamaan kalliita ratkaisuja hakkeen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
-
No joo , minusta asiaa tulisi tarkastella numeroiden perusteella ,maalämpö ei ole ilmasta , minusta se on yksi välivaihe vois sanoa tehostetuksi sähkölämmöksi . Heitänpä numeroina muutamia arvoja Öljylämpö 120 eur/mwh sähkölämpö 85 eur/mwh maalämpö 50 eur/mwh hakelämpö 25eur/mwh nämä ei ole mitään absoluuttisia arvoja eikä näissä ole laitekuluja /investointeja , mutta suuntaaa antavina kuitenkin.
-
Tietysti senmoinen vaihtoehto on myös että haketetaan metsässä, ja puretaan pihalle josta kuormaajalla lykkää latoon sisään. Riski epäpuhtauksille tietysti kasvaa.
Kippikärry vaatii myös sisäkorkeutta.
15m3 palaisi reilussa parissa viikossa. Jos hakkeelle oman uuden varaston laittaa, niin ilmeisesti halvin olisi rakentaa samaan muun lämpökeskuksen kanssa, nekin ovat vielä tekemättä...
Tuollaisten järjestelmien hinta haketerminaaleineen on järjetön. Kun huomioidaan vielä polton ja lämmönsiiron hupnohyötusuhde, niin panostaminen lämpöpumpputekniikaan on edullisempaa.
Kyllähän asia todella on niin, että sille omalle "ilmaiselle puulle" tulee todella paljon hintaa, jos joudutaan rakentamaan kalliita ratkaisuja hakkeen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Yleensä hakelämmityksessä on takana satoja neliöitä lämmitettävää ,eli maasähkölämmitys laitteet pitäisi olla aika JÄREÄT jotta lämpö näille saataisiin ja hintakin taitaa "pomsahtaa"tämä tahtoo nyt unohtua kun vertailuja tehdään.Pelkän omakotitalon lämmitys on taas aivan oma kokoluokkansa ja siinä on vaihtoehtoja .
-
No joo , minusta asiaa tulisi tarkastella numeroiden perusteella ,maalämpö ei ole ilmasta , minusta se on yksi välivaihe vois sanoa tehostetuksi sähkölämmöksi . Heitänpä numeroina muutamia arvoja Öljylämpö 120 eur/mwh sähkölämpö 85 eur/mwh maalämpö 50 eur/mwh hakelämpö 25eur/mwh nämä ei ole mitään absoluuttisia arvoja eikä näissä ole laitekuluja /investointeja , mutta suuntaaa antavina kuitenkin.
Sähkölämmitystä ei saa aivan tuohon mwh-hintaan, joskin sähkööämmitys on kokonaisuutenaan mm öljylämmitystä edullisempaa. 25e/MWh hakelämmitys ei ole mahdollista.
-
Tietysti senmoinen vaihtoehto on myös että haketetaan metsässä, ja puretaan pihalle josta kuormaajalla lykkää latoon sisään. Riski epäpuhtauksille tietysti kasvaa.
Kippikärry vaatii myös sisäkorkeutta.
15m3 palaisi reilussa parissa viikossa. Jos hakkeelle oman uuden varaston laittaa, niin ilmeisesti halvin olisi rakentaa samaan muun lämpökeskuksen kanssa, nekin ovat vielä tekemättä...
Tuollaisten järjestelmien hinta haketerminaaleineen on järjetön. Kun huomioidaan vielä polton ja lämmönsiiron hupnohyötusuhde, niin panostaminen lämpöpumpputekniikaan on edullisempaa.
Kyllähän asia todella on niin, että sille omalle "ilmaiselle puulle" tulee todella paljon hintaa, jos joudutaan rakentamaan kalliita ratkaisuja hakkeen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Yleensä hakelämmityksessä on takana satoja neliöitä lämmitettävää ,eli maasähkölämmitys laitteet pitäisi olla aika JÄREÄT jotta lämpö näille saataisiin ja hintakin taitaa "pomsahtaa"tämä tahtoo nyt unohtua kun vertailuja tehdään.Pelkän omakotitalon lämmitys on taas aivan oma kokoluokkansa ja siinä on vaihtoehtoja .
Suuremmissa kohteissa voi porauttaa vaikka kymmenien kaivojen ryhmän, hinta ei pompsahda vaan yksikköhinta romahtaa.
-
Pelkällä kaivolla ei pitkälle potkita.
En usko että maasähkölämpö lyö läpi itseänsä suurissa kohteissa .Lähinnä se on "laiskan täppärin " lämmitystapa tai jolla ei ole metsää itsellä josta tulee puuta kuin heinää.
-
Pelkällä kaivolla ei pitkälle potkita.
En usko että maasähkölämpö lyö läpi itseänsä suurissa kohteissa .Lähinnä se on "laiskan täppärin " lämmitystapa tai jolla ei ole metsää itsellä josta tulee puuta kuin heinää.
Määkin haluan metsää, josta "tulee" puuta kuin heinää, ilman kuluja
-
Pelkällä kaivolla ei pitkälle potkita.
En usko että maasähkölämpö lyö läpi itseänsä suurissa kohteissa .Lähinnä se on "laiskan täppärin " lämmitystapa tai jolla ei ole metsää itsellä josta tulee puuta kuin heinää.
Maalämpö ei ole kaikissa kohteissa,varsinkaan isommissa kovin kilpailukykyinen.Investointi kauhian kallis.
Eikä loppujen lopuksi lämmityskään ihan ilmaista.
Ja vaatii myös sulakekokojen suurentamista joskus.
-
Pelkällä kaivolla ei pitkälle potkita.
En usko että maasähkölämpö lyö läpi itseänsä suurissa kohteissa .Lähinnä se on "laiskan täppärin " lämmitystapa tai jolla ei ole metsää itsellä josta tulee puuta kuin heinää.
Määkin haluan metsää, josta "tulee" puuta kuin heinää, ilman kuluja
Tuleeko se ilman "kuluja" meinaan sähkö siihen maasähkölämmitykseen ,epäilempä ettei tule ja metsäkään ei tule kuntoon .
-
No joo , minusta asiaa tulisi tarkastella numeroiden perusteella ,maalämpö ei ole ilmasta , minusta se on yksi välivaihe vois sanoa tehostetuksi sähkölämmöksi . Heitänpä numeroina muutamia arvoja Öljylämpö 120 eur/mwh sähkölämpö 85 eur/mwh maalämpö 50 eur/mwh hakelämpö 25eur/mwh nämä ei ole mitään absoluuttisia arvoja eikä näissä ole laitekuluja /investointeja , mutta suuntaaa antavina kuitenkin.
Sähkön hinta yksityistaloudelle (=alvillisena) taitaa huiskia 140 tienoilla? Maalämpö karkeasti 1/3 sähkön hinnasta (lämpöenergiaa= 3* tarvittava sähköenergia). Jos ostat hakelämpöä lämpöyrittäjältä, tai lasket puulle ja työlle hinnan, nousee hinta jonnekin 40 €/MWh +ALV tienoille?
http://www.smts.fi/jul2010/poste2010/001.pdf
http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_368_861_1845_43/http%3B/tekes-ali1%3B7087/publishedcontent/publish/fi_content/campaigns/puuska/energiapuuska/joensuu_turunen_enon_eo.pdf
Pitää olla tarkkana, onko hinnassa mukana laitoksen pääomakustannuksia. Maalämpövehkeissä on alhaisemmat lämpötilat ja vähemmän liikkuvia osia kuin hakevehkeissä, saattaa kestää pitkään.
-
Kompuroitten laatu on tullut alas viimeisten 3 vuoden aikana ei kannata tehdä 20 vuotta huolettomasti kestävää kompuraa.Kesällä maasähkölämpö vielä herkempi ukkoselle kuin hake homma.
-
Tai ellei vähemmän liikkuvia osia, niin ainakin pienempiä, ja absoluuttisesti halvempia osia. Puu palaa yli 1000 asteisella liekillä parhaimmillaan, niin siinä mielessä lämpötilat on puun poltossa suuremmat. Patteriverkkoon kai silti pitäisi molemmissa tapauksissa saada yhtä lämmintä (n.70oc) vettä...?
Eihän tuo hakelämmitys vielä tässä meidän mittakaavassa välttämättä edullisemmaksi tule, tuskimpa paljoa kalliimmaksikaan. Kyllä valintaan vaikutavat muutkin asiat. Hakehommiin tarvittavat rakennukset toivottavasti säilyvät jonkun sukupolven. Ja voi sitten joskus käyttää johonkin muuhun, kun lämpöpumput tuosta vielä kehittyvät. Sama tilanne on toki porakaivon kanssa, eiköhän nekin ole lähes ikuisia.
-
No joo , minusta asiaa tulisi tarkastella numeroiden perusteella ,maalämpö ei ole ilmasta , minusta se on yksi välivaihe vois sanoa tehostetuksi sähkölämmöksi . Heitänpä numeroina muutamia arvoja Öljylämpö 120 eur/mwh sähkölämpö 85 eur/mwh maalämpö 50 eur/mwh hakelämpö 25eur/mwh nämä ei ole mitään absoluuttisia arvoja eikä näissä ole laitekuluja /investointeja , mutta suuntaaa antavina kuitenkin.
Sähkön hinta yksityistaloudelle (=alvillisena) taitaa huiskia 140 tienoilla? Maalämpö karkeasti 1/3 sähkön hinnasta (lämpöenergiaa= 3* tarvittava sähköenergia). Jos ostat hakelämpöä lämpöyrittäjältä, tai lasket puulle ja työlle hinnan, nousee hinta jonnekin 40 €/MWh +ALV tienoille?
http://www.smts.fi/jul2010/poste2010/001.pdf
http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_368_861_1845_43/http%3B/tekes-ali1%3B7087/publishedcontent/publish/fi_content/campaigns/puuska/energiapuuska/joensuu_turunen_enon_eo.pdf
Pitää olla tarkkana, onko hinnassa mukana laitoksen pääomakustannuksia. Maalämpövehkeissä on alhaisemmat lämpötilat ja vähemmän liikkuvia osia kuin hakevehkeissä, saattaa kestää pitkään.
Tuosta 40 €/mwh on puun osuus ( ajettuna tienvarteen ) neljäsosa eli 10 €/mwh - jos osasin oiken tulkita Enolaisten hyvää esitettä.?
-
itsellä hakevarasto johon kippikärillä ajetaan ja varaston edessä valettu laatta johon voi kipata on kätevä työntää kauhalla sisään ja rattori kiipeää hyvin hakkeen päälle vaikka kattotuolien väliin. tein sillee etttä voi myös purkaa vaikka rekalla
-
kannattaa miettiä mitä lämmittäää esim onko talo vain vai tuleeko muuta konehallia ,navettaa yms...ja sen mukaa ruveta suunnittelee millä lämmittää hakkeessa puoltaa, omat metät siivoutuu ja tuntuu nyt olevan hyvin tarjolla hakerankaakin..pelkälle talolle jos tekee niin kannattaa varmaan harkita en tiedä tänä päivänä kyllä kaikki maksaa
-
Taimikkoa kun harventaa, niin tulisihan siitäkin jo polttorankaa, mutta sitten pitäisi tehdä ajourat rankojen poisajamiseksi, rangat pitäisi karsia, kaiken kaikkiaan on edullisinta jättää rangat maahan mätänemään, ei ne hukkaan mene, sillä mädäntyessään ne lannoittavat maata, vaikka tosiaan tällainen harvennettu taimikko näyttää rumalta monta vuotta, kun siellä ne kaadetut rangat lojuu pitkin poikin.
-
Kompuroitten laatu on tullut alas viimeisten 3 vuoden aikana ei kannata tehdä 20 vuotta huolettomasti kestävää kompuraa.Kesällä maasähkölämpö vielä herkempi ukkoselle kuin hake homma.
No katotaan 20v päästä miten on kestänyt :P Ekopak:n pumpussa kestänyt jo 30v... Jos säädöt on kohdallaan ja käyntijaksot on harvassa ja pitkiä niin se kyllä säästää sitä kompuraa :P
-
Taimikkoa kun harventaa, niin tulisihan siitäkin jo polttorankaa, mutta sitten pitäisi tehdä ajourat rankojen poisajamiseksi, rangat pitäisi karsia, kaiken kaikkiaan on edullisinta jättää rangat maahan mätänemään, ei ne hukkaan mene, sillä mädäntyessään ne lannoittavat maata, vaikka tosiaan tällainen harvennettu taimikko näyttää rumalta monta vuotta, kun siellä ne kaadetut rangat lojuu pitkin poikin.
Miksi ne rangat pitäisi karsia????.Itse olen polttanut risuhaketta jo monet vuodet 8)
-
Taimikkoa kun harventaa, niin tulisihan siitäkin jo polttorankaa, mutta sitten pitäisi tehdä ajourat rankojen poisajamiseksi, rangat pitäisi karsia, kaiken kaikkiaan on edullisinta jättää rangat maahan mätänemään, ei ne hukkaan mene, sillä mädäntyessään ne lannoittavat maata, vaikka tosiaan tällainen harvennettu taimikko näyttää rumalta monta vuotta, kun siellä ne kaadetut rangat lojuu pitkin poikin.
Miksi ne rangat pitäisi karsia????.Itse olen polttanut risuhaketta jo monet vuodet 8)
Asiansa osaava urakkamies terävillä terillä ja kunnon seuloilla varustetulla hakkurilla saa karsimattomastakin puusta kunnon tavaran. JA muuta ei pidä hyväksyäkään.
Nim. oma hakkuri ruostunut näreen alla jo viisi vuotta...
-
Näinpä näin, kunnon hakkurilla saa risustakin hyvää... Pääasiassa kuitenkin on haketettu kuitu kokoluokan ja jonkin verran sitte koivutukkiakin. Tästä syystä ei ole kannattanut koskaan omistaa omaa hakkuria. Pienellä hakkurilla ei saa oksisata kunnollista ja kunnon puu ei mahdu hakkuriin.
-
Mitäs jos ostaisi hakevarastoksi käytetyn ketjupurkupohjalla olevan peräkärryn? Noita näkyy olevan esim 60m3, mikä on jo aika muiseva määrä haketta. Kuinka herkästi jäätyy jumiin tai rikkoutuu tuollaisen pohjapurkulaite? Senhän voisi virittää vaikka jatkuvatoimiseksi niin, että varsinaista pohjapurkainta ei ennen stokeria laisinkaan tarvittaisi, vaan purkaisi kärryn ketjupurulla suoraan pieneen ruuvikouruun, joka vetää sitten polttimelle ja kattilalle. Hydraulimoottorin käyttö vaan samalla tapaan jaksottaen kuin stokerin pohjapurkain. Ehkä hitaamman alennusvaihteen vaatisi.
Vaikeinta lienee maisemoida tuollainen köntys pihapiiriin, mutta varastointi sinällään olisi todella helppoa? Hakettaa kasalla tuon täyteen ja peruuttaa lämpökeskuksen ovelle.
Esim:
http://www.nettikone.com/joka/60m3/1279852 (http://www.nettikone.com/joka/60m3/1279852)
-
Tuossakin on ihan ketjulla toteutettu välitys joten olisi aika helppoa pienentää sitä, ehkä vielä hydraulimoottorien tilalle sopivat sähkömoottorit? Kuivalla hakkeella ei pitäisi olla ongelmia jäätymisen kanssa, tosin jos pressu on reikäinen/muuten vuotaa vettä sisään niin voi kyllä jäätyä.
Ja ulkona seisottaessa peitteelle kertyy vettä ja raami vääntyy aika herkästi.
-
itse pähkäilin vajaa 10 vuotta sitten samaa varaston rakentamisongelmaa.
Päädyin siihen että en ottanut siiloa pohjapurkaimella vaan tein noin 100m3 varaston jossa pohjalla kaksi tankopurkainta.
Rangat ajetaan varaston ison oven viereen ja kerran vuodessa haketetaan suoraan sisälle
Tuli loppupeleissä paljon halvemmaksi tehdä näin, kuin joku 2x2 pohjapurkain.
Nyt selvittiin yksien seinien tekemisellä
Toisenlaisessa ratkaisussa olisi pitänyt rakentaa lisäksi erillinen varasto ja käydä aina silloin tällöin ajamassa haketta kuormaajalla syöttölaitteistolle.
Purkulaitteiston rikkoontumiseen on varauduttu niin että varastossa on kaksi tankopurkainta ja hydrauliikka on kytketty niin että jos toinen kola hajoaa, niin yhden hanan käännöllä saadaan ajettua vain sitä jäljellä olevaa ehjää kolaa.
Tuolla tavalla saa tarvittaessa 2/3 varastosta tyhjäksi ja loput kuution sitten tarvittaessa etukuormaajalla tai vaikka bobcatilla
-
Pari vuotta sitten pähkäilin lämmitys systeemejä tälle mäelle.
listassa oli hake, halko ja maalämpö.
Lämmitys 1924 rakennettu talo, johon pikkasen tehty lämpöeristystä kattoon ja lattioihin. Patteri lämmitys. Kuutioita noin 500 Talossa asuu nelihenkinen lapsiperhe. Lapset alle 10v
Toimiva hake systeemi tarviis vähintään sen yli 50Kw kattilan. Okei mietin minne se ylimääräinen lämpö. Vanhaan kivinavettaan? jaa onko järkee. Saako riittävästi polttoainetta ja mikä on sen vaatima ajantarve ja mahdolliset investoinnit ynnä muut sivukulut.
Hakesysteemin oisin tehny seuraavasti.
Kaarihalli talouskeskuksen laitamalle metsänsiimekseen. Kaarihalli molemmista päistä auki. Keskelle tankopurkain ja kaarihallin viereen konttiin hakekattila.
Kahdenpuolin voi hakettaa haketta suoraan varastoon, eli varasto tilaa tulis suht edullisesti ja riittävästi.
Loppu tulos oli että tuli maalämpö. 9 KW pumppu nyt kohta 1,5 vuotta lämmittänyt ja käyttövesi. Käyttöön otto 29.10.1012
Sähkön kulutus (tämän aamunlukema) 10118 KW/H tuottanut 37612 KW lämpöä(sinä lämpö ja käyttövesi) Lämpöpumpun sähkön syöttökaapeliin asennettu oma kilowatti mittari.
Eli yhdellä osto kilowatilla on tuotettu 3,71 kw lämpöä ja käyttövettä. Mikä ois lukema lattialämmityksessä?
Itse olen ollut enemmän kuin tyytyväinen ratkaisuun. Taloudellisesti ja perheen elämänkin kannalta.
isompiin lämmön tarpeisiin hake on oiva, jos logistiikan saa toimivaksi. Varsinkin jos osan rakentamis kustannuksista voi olla vähennys kelpoista.
Siellä on vaan mietittävä tarkkaan poltettavan hakkeen saatavuus. Tiedän monia hakesysteemejä jotka polttavat pellettiä tai muuta osto energiaa kun omat metsät jo puhtaat energia rangasta.
Rautaruukki tuo ilmeiseti uuden kattopellin markkinoille tänä vuonna. Tarkkaa systeemiä en tiedä mutta oletan että pellin rakenteissa virtaa neste joka lämmittä varajaa. Ongelma on kesä. Mihin ylimääräinen energia ladataan. Siitä ollaan tekemässä laskelmia kuinka tuota voi hyödyntää esim porakaivo maalämpösysteemeissä. Eli kesällä auringon tuottamaa energiaa ladataan kallioperään. ja mikä on siitä saatu hyöty. Pari peltiä riittää kuulemma normaalin omakotitalon lämmitykseen just tälläisinä aurinkoisina kevät talven päivinä.