Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Peurajussi - 07.02.12 - klo:14:01
-
Millaisia viritelmiä on käytössä paalirehun sulattamiseen? Kaikki paalit jotka ajan kesällä pihaan, tuntuvat jäätyvän huolimatta korkeasta kuiva-aineesta. Hankalinta on verkon jäätyminen paaliin, onnetonta repimistä ja turhaa ajankäyttöä. Lisäksi kunnolla jäätynyt paali ei tahdo edes mennä paalisilppurista läpi. Jäinen rehu rajoittaa syöntiä.
Suunnittelin jo merikontin ja löpölämmittimen tilaamista. Jotain pitäis keksiä, koska ongelma näyttää olevan jokavuotinen.
Argh.. >:(
-
Auttasko jos tekee niistä paaleista oikeen kunnon monumentin, niistä kuivemmista mitkä varaa pakkasille, heti kun tulee lunta niin peittää koko komeuden lumilingolla..
-
niin, ei se näitä tämän talvisia enää sulata tietenkään..
-
eikös yhteen aikaan ollut myynnissä sähköillä toimivia paalin päälle pantavia huppuja vai oliko se susi jo syntyessäään? huono puoli ei saa kun paalin kerrallaan mutta kontissa saisi monta...
-
Millaisia viritelmiä on käytössä paalirehun sulattamiseen? Kaikki paalit jotka ajan kesällä pihaan, tuntuvat jäätyvän huolimatta korkeasta kuiva-aineesta. Hankalinta on verkon jäätyminen paaliin, onnetonta repimistä ja turhaa ajankäyttöä. Lisäksi kunnolla jäätynyt paali ei tahdo edes mennä paalisilppurista läpi. Jäinen rehu rajoittaa syöntiä.
Suunnittelin jo merikontin ja löpölämmittimen tilaamista. Jotain pitäis keksiä, koska ongelma näyttää olevan jokavuotinen.
Argh.. >:(
Nostat kuormaajalla 3,7m korkeuteen ja tiputat alas kehälleen vaikka 6 kertaa niin
johan lähtee verkot irti ja pehmenee paali :o
-
Kesällä kun jättää tekemättä, ei jäädy talvella ;D
-
Millaisia viritelmiä on käytössä paalirehun sulattamiseen? Kaikki paalit jotka ajan kesällä pihaan, tuntuvat jäätyvän huolimatta korkeasta kuiva-aineesta. Hankalinta on verkon jäätyminen paaliin, onnetonta repimistä ja turhaa ajankäyttöä. Lisäksi kunnolla jäätynyt paali ei tahdo edes mennä paalisilppurista läpi. Jäinen rehu rajoittaa syöntiä.
Suunnittelin jo merikontin ja löpölämmittimen tilaamista. Jotain pitäis keksiä, koska ongelma näyttää olevan jokavuotinen.
Argh.. >:(
Näppäränä miehenä äkkiä tekaiset miroaaltouunin tuosta merikontista. :)
-
Mä.. hautasin 3 vuotta sitten paalin paskakasaan ja se suli siellä ihan mukavasti ;D Mutta.. eihän tuota voinut enää sen jälkeen jalosukuisille elukoille syöttää..
Mutta. Jos tekisi huonosta säilörehusta kompostin niin ehkä sillä uskaltaisi sulatella ::) ;D
-
Takavuosina Itä-Suomessa pellepeloton kavereineen koitti markkinoille paalinsulatusputkella mut tais kaatua hintaan ja lauhoihin talviin JNE. Katoin vekotinta livenä muistaakseni Kuopion maatalousnäyttelyssä ja jossain lehdes oli kuvaa... Iso putki jonka ympärillä oli vesikierto sekä eristeet ja päädyissä ovet. Sisään mahtui muutama paali. Pituutta ois kait saanu tarpeen mukaan.... ja pohjassa oli ura kuljetinta varten....
-
Vanha sääntö sanoo että säilörehu on kolme kertaa halvempi sulattaa sähköllä kuin lehmällä ::)
Kohta joku vastaa tähän että pötsille tekee vaan hyvää kun ylimääräinen lämpö saadaan sidottua sulatukseen. Tuo on sellaista tyypillistä "isi kertoi" tai "mummun mielestä" -legendaa ;D
-
Ei jäätynyttä paalia saa muuten sulaksi järkevässä ajassa kuin pilkkomalla sen jollakin konstilla pienemmiksi paloiksi ja antaa sitten lämpöä. Mulla homma toteutuu siten että paali tuodaan navettaan ja leikataan paalileikkurilla paloiksi. Sulaa aika hyvin tuolla systeemillä vaikka navetassa ei kylmimmillä keleillä ole lämpöä paria astetta enempää.
-
Se siitä taas seuraa kun paalataan märkää rehua paaliin? ::)
-
Se siitä taas seuraa kun paalataan märkää rehua paaliin? ::)
Sen siitä saa kun tekee ylipäänsä rehua paaliin.. ::)
-
Voishan sitä syksylämpimillä spruutata kuivikepurut ja turpeet paalikasan päälle. Olis kierrätystä. Juu ja enemmän kierrätystä kun latois paalit paskapatterin päälle ja sitten ne purut piälle. Juu ja paikalliseen jokeen ankkurilla pohjaan ja sieltä pilkillä talvella sulia paaleja. Ei nyt tuu muuta mieleen.
-
Voishan sitä syksylämpimillä spruutata kuivikepurut ja turpeet paalikasan päälle. Olis kierrätystä. Juu ja enemmän kierrätystä kun latois paalit paskapatterin päälle ja sitten ne purut piälle. Juu ja paikalliseen jokeen ankkurilla pohjaan ja sieltä pilkillä talvella sulia paaleja. Ei nyt tuu muuta mieleen.
Entäs jos... maalaisi paalit ruskeiksi ja levittäisi ne pellolle pystyasentoon. Sitten kertoisi hipeille että noita kantoja halaamalla ne versovat uusia oksia eivätkä kuole. Riittääkö aikuisen uroshipin (40-45 kg) ruumiinlämpö sulattamaan paalin ???
-
Varmolla jäinen paali ruokintapöydälle hienoksi. Jauhaa kerralla useamman paalin, niin ei ammunkaan tarvii syödä jäistä rehua ja ei mene sähköä paalin sulattamiseen. Minusta kait on mukavampi käsitellä jäisiä paalia, ei puriste neste lotraa joka paikkaa ja kirvele käsissä. Lomittajille on vain hirveä tavaaminen että ajakaa vain niitä paalia silpuksi ja pöytää ei tarvii tyhjentää ennen kuin se on syöty puhtaaksi. Jäinen rehu ei pilaannu.
-
Kuiva-ainetta näkyy olevan 45-59% että en tiedä siitä märkyydestä. ::) Ei viittis ihan kuivaksi heinäksi tehdä.
-
Käärimestä pellon reunaan pudotettu paali ei jäädy läheskään niin helposti kuin pihdeillä kotiinkannossa pari kertaa puristetut. Tämän siis opin silloin, kun kaikki rehut paalattiin. Kuiva-aineen nostaminen yli 45% tarkoituksella on oman oksan sahuuta ;)
-
Samaa mieltä adamin kanssa. Kovimmilla pakkasilla tuli syötettyä kuivarehua pari paalia jotka oli ihan ok sulavuudeltaan ja muilta pitoisuuksilta, mutta eipä tule maitoa semmoisella rehulla.
Mitenkäs muuten appeen kanssa tuo homma menee jäisen rehun syöttäminen ??? Tipahtaako maitomäärä jos on jäistä rehua appeessa mukana...
-
Eipä ole rehu juuri jäätynyt kuin 20-30 senttiä seinänvierestä. Sitä en oo raaskinu vaunuun laittaa.
-
Ei sitä tarvitse sulatella, otat verkot ja muovit pois, kyllä ne elukat sen saavat jyrsittyä siitä pallosta, vaikka se vähän jäässä olisikin ....
-
Miks pitäs sulattaa ?
Tee appeeksi, siihen kuulemma saa jäisetkin paalit suit-sait sekoitettua.
(näin oon kuullu)
-
Nämä on ehkä ikuisuuskysymyksiä, mutta täällä lintuongelma on todellinen eli pellon laidassa varastointi ei tahdo onnistua lainkaan. Viime kesä oli asian suhteen katastrofaalinen, lähes välittömästi paalaamisen jälkeen muoveihin oli hakattu kymmeniä reikiä lähes jokaiseen paaliin. Varikset siis asialla. Pihassa paalit säästyvät lintuinvaasiolta, lisäksi ovat hieman lähempänä syöttöaikaan. Teippasin kaikesta huolimatta yli 500 paalia vaikka yritin kiirehtiä kuljettamista.
Kaikista eniten raivostuttaa tuo verkon nyplääminen jäästä. Jos pintaa saisi vähän sulaksi, verkko lähtis nätisti ja oletettavasti paalin hajottamiseenkin menis vähän vähemmän aikaa ja polttoainetta. Pitää huomenna siirtää silppurin vastakampa eri asentoon, jos alkais tapahtua..
-
Jep, linnut on ongelma. Täälläkin on peltoaukeita, joille paaleja ei voi jättää edes pariksi tunniksi. Paaliaikaan ne oli siirrettävä heti pois ja syötettiin sitten pois.
-
On olemassa säilörehun korjuutapa jossa ei ole verkko ja muovipropleemeja eikä sulattamisvaikeuksia eikä lintuongelmia. Oppi-isäni Artturi I Virtanen ei unissaankaan nähnyt paalikorjuuutapaa joka poikkeaa alkuperäisestä AIV järjestelmästä jossa rehu tiivistetään ilmattomaksi säilöön ja painotetaan. Siitä on nykyaikaan sovellutus esikuivattu tarkuussilputtu säilörehu joka säilötään nykyisin useimmiten tornien sijasta laakasiiloon. Ei ole verkko ja muovi eikä rehun sulattamisvaikeuksia.
Paalikorjuu on useille tiloille pelastus joka mahdolistaa maidontuotannon jatkamisen mutta on siinä kalleuden lisäksi e.m. vaikeuksia.
-
Meillä ajetaan paalit 12 kerralla sulamaan verstaaseen trukkilavojen päälle ilman muoveja. Oma pelinsä on tästäkin, mut niin se on kyllä aumassa tai laakasiilossakin.
-
Meillä ajetaan paalit 12 kerralla sulamaan verstaaseen trukkilavojen päälle ilman muoveja. Oma pelinsä on tästäkin, mut niin se on kyllä aumassa tai laakasiilossakin.
Ootko kokeillu sulattaa muovien kanssa? Meinaan jos paalin pinta kuivahtaa niin sehän periaatteessa eristää ja siten hidastaa loppupaalin sulamista? Muovin kanssa tätä ei ehkä tapahtuisi. Kunhan mutuilen.
-
Voishan sitä syksylämpimillä spruutata kuivikepurut ja turpeet paalikasan päälle. Olis kierrätystä. Juu ja enemmän kierrätystä kun latois paalit paskapatterin päälle ja sitten ne purut piälle. Juu ja paikalliseen jokeen ankkurilla pohjaan ja sieltä pilkillä talvella sulia paaleja. Ei nyt tuu muuta mieleen.
Entäs jos... maalaisi paalit ruskeiksi ja levittäisi ne pellolle pystyasentoon. Sitten kertoisi hipeille että noita kantoja halaamalla ne versovat uusia oksia eivätkä kuole. Riittääkö aikuisen uroshipin (40-45 kg) ruumiinlämpö sulattamaan paalin ???
Kysy äskooännältä. Sillä on toi hippvaihe menossa. Vois olla ihan terapoivaa paalinhalaaminen hippaajille. Ainaki jos ovat hamppupaaleja.
-
Käärimestä pellon reunaan pudotettu paali ei jäädy läheskään niin helposti kuin pihdeillä kotiinkannossa pari kertaa puristetut.
Mystinen juttu. Aatamiko mystikko? ;)
-
Kävin hiukan pudottelemassa paaleja, irtos ne verkot paremmin kun jotain 6kertaa pudotti kuormaajan nokasta. Ei mulla ihan umpijäisiä olekkaan.
-
On olemassa säilörehun korjuutapa jossa ei ole verkko ja muovipropleemeja eikä sulattamisvaikeuksia eikä lintuongelmia. Oppi-isäni Artturi I Virtanen ei unissaankaan nähnyt paalikorjuuutapaa joka poikkeaa alkuperäisestä AIV järjestelmästä jossa rehu tiivistetään ilmattomaksi säilöön ja painotetaan. Siitä on nykyaikaan sovellutus esikuivattu tarkuussilputtu säilörehu joka säilötään nykyisin useimmiten tornien sijasta laakasiiloon. Ei ole verkko ja muovi eikä rehun sulattamisvaikeuksia.
Paalikorjuu on useille tiloille pelastus joka mahdolistaa maidontuotannon jatkamisen mutta on siinä kalleuden lisäksi e.m. vaikeuksia.
No ei se aina välttämättä ole kallista, ei voi yleistää kun muuttujia niin monenmoista kys. funktion sisällä.
Meillä ajetaan paalit 12 kerralla sulamaan verstaaseen trukkilavojen päälle ilman muoveja. Oma pelinsä on tästäkin, mut niin se on kyllä aumassa tai laakasiilossakin.
Ootko kokeillu sulattaa muovien kanssa? Meinaan jos paalin pinta kuivahtaa niin sehän periaatteessa eristää ja siten hidastaa loppupaalin sulamista? Muovin kanssa tätä ei ehkä tapahtuisi. Kunhan mutuilen.
Muovin kanssa sulaa paremmin. Rehun pinta tosiaan kuivaa ja eristää jos muovit ottaa pois.
Kiitos vinkistä! Pitää kokeilla sulatusta muovit päällä ja palata asiaan.
-
Paallirehun käyttäjille viisastellaan eniten,miksiköhän joillain savuaa auma ja siilo 8)
-
Kyllä totuus lienee se että paalaus on pelastanut Suomen maidontuotannon. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia ei ekä järkevää oikeaan rehuntekotapaan. Useilla tiloilla lopetellaan paaleilla maidontuotantoa.
-
Paalitaktiikka on siinä mielessä helppo sanua kalliiksi kun siiton niin helppo laskia kustannukset. Kaksi kuluerää, muovit ja verkot. Eipä tartte pestä siiloja eikä muovittaa eikä peittää eikä tartte happoja eikä siiloja tai puolen hehtaarin asfalttikentää mihin tehdä aumoja. Ja jos pitääs ruveta tekemään pellolle aumaa niin siinä vaiheessa on pareet ruveta tyhjäämän navettaa elukoosta...
Tuottaako rehusiilot silloon enemmän jos niistä teköö hiehoille talvisuojan?
-
ja silloin kun se auma on puolen kilsan päästä taloa! toiseen suuntaan kuin navetta!
kyllä itellä on paalijuttu sen takia kun itekseen teköö rehua ja pellot vähän kauempana nin helpompi kantaa paaleja kuin ajaa varmon kanssa tietä myöten joka nyytti varastolle jossa muuten siilorehukin osaa jäätyä ja onhan se ainakii märempäää!
-
Käärimestä pellon reunaan pudotettu paali ei jäädy läheskään niin helposti kuin pihdeillä kotiinkannossa pari kertaa puristetut.
Mystinen juttu. Aatamiko mystikko? ;)
Se paali elää pellonreunalla alla olevan maan kanssa symbioosissa,kumpikaan ei jäädy,lämmittävät toinen toistaan.Ei ongelmia pahempia jäätymisen takia,kostea kortinenrehu ja melkein 70%ka:lla varustettu laihorehu syönnissä,syksy-kevätrehut,syövät kumpaakin hyvin.Märät on syötetty aiemmin,ainakin painavimmat on syötetty.Keväällä meni rehuista osa vanhaksi,mutta aikaisin tehty syksyrehu on paikannut tarvetta varsin hyvin,ei tuossakaan kumminkaan ole d-arvo kuin 68,toisessa on enemmän.
-
Käärimestä pellon reunaan pudotettu paali ei jäädy läheskään niin helposti kuin pihdeillä kotiinkannossa pari kertaa puristetut.
Mystinen juttu. Aatamiko mystikko? ;)
Se paali elää pellonreunalla alla olevan maan kanssa symbioosissa,kumpikaan ei jäädy,lämmittävät toinen toistaan.Ei ongelmia pahempia jäätymisen takia,kostea kortinenrehu ja melkein 70%ka:lla varustettu laihorehu syönnissä,syksy-kevätrehut,syövät kumpaakin hyvin.Märät on syötetty aiemmin,ainakin painavimmat on syötetty.Keväällä meni rehuista osa vanhaksi,mutta aikaisin tehty syksyrehu on paikannut tarvetta varsin hyvin,ei tuossakaan kumminkaan ole d-arvo kuin 68,toisessa on enemmän.
Maa paalin alla ei yleensä jäädy ja maa on myös kuivempaa. Lämpö nousee.
-
Paalitaktiikka on siinä mielessä helppo sanua kalliiksi kun siiton niin helppo laskia kustannukset. Kaksi kuluerää, muovit ja verkot. Eipä tartte pestä siiloja eikä muovittaa eikä peittää eikä tartte happoja eikä siiloja tai puolen hehtaarin asfalttikentää mihin tehdä aumoja. Ja jos pitääs ruveta tekemään pellolle aumaa niin siinä vaiheessa on pareet ruveta tyhjäämän navettaa elukoosta...
Vielä lisäksi liemien keräyssysteemit ja siihen liittyvät kustannukset.
Jos paalit voivat säilyä ehjinä, niin säästö säilöntäaineessa on muovikustannuksen luokkaa. Todennäköisesti hyvin huolletut ja säilytetyt paalintekolaitteet ovat helpommin myytävissä tullessaan tarpeettomiksi kuin laakasiilot ja silppuri-kärry yms -laitteistot. Myöskin paalit ovat helpommin myytävissä jos niitä sattuu tulemaan liikaa. Silppurisysteemissä tarvitaan enemmän ajokoneita kuin paalainkäärinmenetelmässä ja myös henkilökuntaa korjuuaikana.
En ota kantaa lypsylehmille tarkoitetun rehun laatuun paalit/säilörehussa vaan kulujen periaatteisiin.
-
Nuo paalit mitä mulla on tällä hetkellä syötössä on ka. jotain 35 %. Paaleissa on sellainen juttu että keskeltä ovat kuivia ja siksi sulia, mutta pinta on niin jäässä että verkot pitää repiä pois. Tuossa auttais varmaan se ettei tekisi niin tiiviitä paaleja ;) Käytännössä tuollaiset paalit on sulaneet ihan täysin parissa päivässä kun ovat ruokintapöydällä.
Paalit pysyy sulana pellolla ainakin toisesta päästä kun lumi peittää ja maasta tulee lämpöä jonkin verran. Vaikka onpa kotonakin läjään ajetut paalit pysyneet sulana jos ovat keskellä kasaa. Oma värkkääminen siinäkin hommassa...
Edit: Paalitkin tarvitsee säilöntäainetta ::) Parin vuoden kokemuksella lypsylehmien ruokinnassa "oikein" säilötyllä paalirehulla ei ole enää paluuta ilman säilöntäainetta tehtyyn rehuun. Rehua menee vähemmän hukkaan ja maistuu eläimille paremmin. Ainakin mun huonolla matematiikkapäällä olen saanut säilöntäaineen käytön kannattavaksi ;D
-
On se helppoa kun siilossa on rehu ei ole jäässä yhtään! Eikä rehun rintauksen päällä muovia tai mitään lämpö peittoa! On vaan niin helppoa kun rehu on pihassa :)
-
On se helppoa kun siilossa on rehu ei ole jäässä yhtään! Eikä rehun rintauksen päällä muovia tai mitään lämpö peittoa! On vaan niin helppoa kun rehu on pihassa :)
On se niin ikävää näin pakkaskaudella nostella kuivia säilörehupaaleja apevaunuun, niitä menee puolet vähemmänkin sinne vaunuun.
Toista se oli silloin kun rehut oli omassa pihassa laakasiilossa, moottorisahalla kun laipanpituuden verran sahas pintaan viilua niin sai leikkurillakin palan. Oli se vaan niin helppoa ja halpaa silloin...
-
Saatiinhan tähän ihan kunnon perinteiksi muuttuva paali vastaan siilo/auma keskustelu. Mun mielestäni paalissa on kaksi ja puoli huonoa asiaa. 1. Aivan s**t*n*n kallis kone millä ne tehdään (80000€ yhdistelmäkone) 2. muovi on jäte josta joutuu maksamaan sen pois viennistä vaikka siinä olisi valtavasti energiaa poltettavaksi. 3. hieman varauksella muovin hinta. Muuten paali on hyvinkin työvoima ja logistiikkaystävällinen ratkaisu. moni pitää sitä paalin purkua työläänä ja tossa satuin kattomaan kelloa niin 28 minuuttia siitä kun avantti pörähti käyntiin oli 6 paalia avattuna pöydällä ja muovit sekä verkot pihalla kasassa.
työtapana siten että nostelin kuormaajalla kasasta paalit riviin pihalle makaamaan. Sen jälkeen kävelin puukolla niiden ympäri ja otin hatun pois. Sitten kannoin ne avantilla pöydälle jossa kellautin ne toisinpäin ja työnsin piikit muovin ja paalin väliin jolloin loput muovit nousi pois ja tuli perässä pihalle ja kasaan. Kun oli kaikki paalit pöydällä jalkauduin ja otin verkosta kiinni ja kaks kierrosta paalien ympäri jolloin verkko jäi mukaan ja paali oli syöntikunnossa. 28 minuutissa saa muuten juosta muillakin tavoilla jos meinaa saada 6 tonnia rehua pöydälle.
-
Viellä kun uskoisi että niitä paaleja ei pidä varastoida sinne pellolle vaan samantien yhdistelmän jälkeen kärrylle ja kotiin. Silloin keli on yleensä suotusaa ja homma toimii. Talvella saa sitten valjastaa raktorikaluston ihan muihin hommiin kun paalit liikkuu tarpeeksi järeällä pienkuormaajalla.
-
Niin viellä siihen aloittajan kysymykseen niin kuulopuheiden mukaan voi syöttää jäätynyttä pilkottua rehua ihan normaalisti lämpimässä pihatossa. Mulla kun on kylmä pihatto niin 2 kuukauden rehut pitää olla niin kuivat että ei pahemmin jäädy. Jos tarttee sulatella niin itse suosittelisin jotain lämmitettävää koppia minne pilkkois 2-3 paalia kerrallaan. Toinen kokeiltava asia olisi kyllä alkutalvesta paalikasan peittminen lingotulla lumella jolloin rehu ei käsityksen mukaan jäädy.
-
Jos paalit pitää heti pihaan ajaa niin sitten varmaan rehu on sama tehdä siiloon tai aumaan, eikös se paalien idea just ole siinä että niitä ajetaan sitten talven mitään... On se helppoa kun rehu on siilossa ja pihassa. :) JA SULAA ON. Joskus paalimiehet sano että että eihän ne paalit koskaa jäädy mutta miten on..
Tilakohtainen juttu tottakai.
-
Jos paalit pitää heti pihaan ajaa niin sitten varmaan rehu on sama tehdä siiloon tai aumaan, eikös se paalien idea just ole siinä että niitä ajetaan sitten talven mitään... On se helppoa kun rehu on siilossa ja pihassa. :) JA SULAA ON. Joskus paalimiehet sano että että eihän ne paalit koskaa jäädy mutta miten on..
Tilakohtainen juttu tottakai.
ei se paalin kuskaus ole sama kuin silppurilogistiikka. Paalilla yksi kaveri ajelee paaleja sitämukaa kun kerkiää eikä tartte välttämättä ajaa ylityönä ja illalla/ yöllä. Silppurilogistiikalla taas tarvitaan vähintään kaks eli toinen ajaa kuormia ja toinen tallaa. Tehokkaalla silppurilla jo kaks ajoon ja koko ketju pysähtyy kun joku osio ontuu. Asiat tulee silppuroijillekin sitämyöden selviksi kun ilmainen työvoima katoo ja jokaisesta tekijästä menee viikonloppu ilta ja ylityökorvaukset sekä sosiaali ja palkkakulut. Silloin vaihtoehdot on yleeensä urakoitsija tai paalit.
-
Eli valitset jäiset paalit..
Kuka sitä nyt silppurilla tekee.. Sitä varten on tehokkaat noukinvaunut kaksi riittää ihan hyvin kun käyttää matoperä konetta niitossa..
Eikö oikeesti haittaa korkea muovin hinta..??
-
Mulla on rehut paalissa tällä hetkellä, joten noukkarin ylivoimaisuus ei lämmitä. Tarkoitus ei ollut aloittaa iänikuista jeesustelua työmenetelmien välillä, vaan saada aidosti kommenttia jäätyneen paalin käsittelyyn. Keskustelu on aina hyvästä, mutta jos heitetään mielipidettä ilman argumenttia eikä oteta tilakohtaisia eroja huomioon, puhutaan minun mielestä jeesustelusta.
Jos nyt siihen jeesusteluun mennään, niin minun valinta on tällä hetkellä ollut paali koska:
1. Työvoimaa on vähän, yksin vääntäessä antaa uskomattomasti joustoa
2. Varteenotettavaa urakointia ei ole toistaiseksi tarjolla, edes paalauksessa riittävästi.
3. Pellot pieniä, pistaleisia ja kaikkea muuta kuin säännöllisen muotoisia.
4. Navetan läheisyydessä ei järkevän välimatkan päässä ole tilaa siiloille tai aumoille
5. Pienistä laidunnuslohkoista johtuen myös kesällä säilörehuruokinta on joustavaa, kun voi avata muovia tarpeen mukaan
Kyllä mäkin joskus luovun (todennäköisesti) paalauksesta. Ainakin jos volyymit kasvaa. Näillä määrillä (tuhat pallukkaa vuodessa) ei muovin hintaHEILAHTELUILLLA ole juuri merkistystä suhteessa siihen, kuinka kallis menetelmä se kokonaisuudessaan on.
-
Itse siirtysin siilorehun tekemisestä paaleihin eikä mulla oo siilorehua ikävä ollu...
Hinta on mulla ihan täysin samaa luokkaa kuin siiloonkin tehdessä
Kalliin säilöntäaineen pois jättäminen kuittaa muovikustannukset. Siilossa kun ei ilman oikeen onnistu
Toinen on porukan vähäisyys
Se että paaliketjua väitetään kalliiksi niin onko se 100 tonnin noukinvaunu sitten halpa vai? Ja ne siilot?
Mun mielestä se on sama kummalla systeemillä sitä rehua tekee... kumpikin on loppupeleissä saman hintasia
Ja täysin tilakohtasia juttuja
No sitten siihen paalien jäätymiseen... Rehut tehdään muutenkin kuivina ja jos sattuu joutumaan tekeen märkänä ni ne syötetään lämpimillä keleillä
Emoilla tosin homma ihan eri kun lypsävillä
Niillä kun on vaan parempi ettei rehu maita niin hyvin ;D
-
Eli valitset jäiset paalit..
Kuka sitä nyt silppurilla tekee.. Sitä varten on tehokkaat noukinvaunut kaksi riittää ihan hyvin kun käyttää matoperä konetta niitossa..
Eikö oikeesti haittaa korkea muovin hinta..??
Mun käsityksen mukaan noukkari vaatii sen neljä henkeä jotta homma onnistuu. En näet koe että hyvä kasvusto kuivuu kuudelta metriltä karhossa jolloin se tehokkaasti toimivana vaatii niittäjän, karhottajan, noukkarikuskin ja sen siilomiehen. Paalijamppa selviää kolmella eli niitto, karhotus/paalaus/käärintä ja lopuksi se kuski joka ajaa paalit kotia. Silloin ollaan samoissa työtehoissa. Halvin logistinen ketju taitaa olla joku hinattava silppuri+ parit kippikärryt+ siilokone. Väkeä ja raktoreita pitää vaan olla paljon.
Toi muovikustannus on sen takia vähän kysymysmerkki että epäilen että ne katetut laakasiilot kaikkine huoltohommineen ei oikeasti ole kovin edukkaat ja jos sinne lisää viellä lainakulut niin hintaa kertyy. Muovin hintaa viellä romahtaa jos saataisi se energiakäyttöön jolloin se olisi vaan vähän lainassa. Mutta poliittisesti suomen kannattaa ostaa öljyä poltettavaksi ja ajaa muovi (mikä on samaa tavaraa) kaatopaikalle vuoreksi. Niin eikä kannataa puhua sitten mistään aumoista kun niissä on kuitenkin ihan eri käytettävyys talvella.
-
Tohon paalin sulaamiseen niin mitenkähän toimis vaikka tuhannen litraa lämmintä vettä apevaunuun sekoittaessa. Luulis rehun olevan sulaa kun sen laittaa pöydälle. Vaatii toki lämpimän pihaton jotta ei jäädy uudestaan mutta vois olla oikeasti aika edukas. Vesi tarttis tietenkin lämmittää jollain edullisella tuotteella mistä metsäenergia vois olla vaihtoehto.
-
Tohon paalin sulaamiseen niin mitenkähän toimis vaikka tuhannen litraa lämmintä vettä apevaunuun sekoittaessa. Luulis rehun olevan sulaa kun sen laittaa pöydälle. Vaatii toki lämpimän pihaton jotta ei jäädy uudestaan mutta vois olla oikeasti aika edukas. Vesi tarttis tietenkin lämmittää jollain edullisella tuotteella mistä metsäenergia vois olla vaihtoehto.
Laittaa vaunuun rautapyörät ja sitten tuuppaa vaunun paaleineen nuotioon
-
Itselleni olen miettinyt myös monia ratkaisuja millä saisi paalit suliksi tai välttäisi jäätymistä. Parhaalta ajatukselta tuntuu sopivan kokoinen koppi johon saa lykättyä kerralla vaihtolavan paaleja. Vaihtolavan alle jokin iso pönttö täyteen puita ja ehkä tilkka jäteöljyä. Tuon pöntön vain tekee siten että palaa pidemmän aikaa :)
Toinen idea, mikä ei kyllä enää itselle sovi kun en käytä turvetta, ostetaan ensimmäisillä sopivilla ajokeleillä turvetta niin paljon että saa sillä paalipinot peittoon ja turpeen voi sitä mukaa käyttää kuivikkeeksi kun syöttää paaleja :)
-
Siilorehun korjuukustannuksissa unohdetaan usein vaan se, että se rehu on sillä korjauskustannuksella myös pihassa. Näillä keleillä olisi tosi mukavaa lähteä hakemaan puolen hehtaarin rehuja yksitellen etukuormaimella peräkärriin noukkien. Löpöö ei pala ei. Noukinvaunua ei ole pakko ostaa, en missään nimessä ostaisi. 4 tonnin pikku JF:llä, kolmella traktorilla ja parilla Tuhti-kärryllä tehdään varmasti laadukkaampaa rehua kustannustehokkaammin kuin 50 tonnin noukinvaunulla. Tosin pikku-JF, vanhat tuhtikärryt (joilla ajetaan myös paljon muutakin) ja traktoriurakointipalveluiden osto esim. viljatilallisilta on hyvin epätäppärimäistä..
Korjuutekniikka on hyvin tilakohtainen juttu. Osalta meidänkään pelloilta ei ole logistisesti järkevää korjata siiloon, vaan ne paalautetaan. Joku voisi ratkaista asian pitämällä pelkät lähipellot nurmella, mutta se ei taasen ole viljelykierron ja kokonaistaloudellisuuden kannalta missään nimessä suotavaa. Tällöin mielestäni on pienempi paha paalauttaa osa. Tällä voidaan pelata myös korjuuajankohdan suhteen. Pyöröpaaleihin voidaan korjata huomattavasti vanhempaa ja kortisempaa säilistä esim. hiehoille ja umppareille tai jopa kuivaheinää, joka on erittäin kustannustehokasta korsirehua. Käsittääkseni edellä mainitut olisivat hyvä lisä myös appeessa tarkkuussilputun säiliksen rinnalle.
Ja kuten Agromatik sanoi, on siinä tilojen managementissäkin peiliin katsomisen paikka. Paalirehua kuten siilorehuakin voi tehdä hankalasti tai helposti, maitoa voi tuottaa kustannustehokkaasti myös pyöröpaalirehulla tai kustannustehottomasti siilorehulla (esim. 100 k€:n noukinvaunu 50 ha:n kertaakorjuualalle huonolla tilusrakenteella). Vaikka tekovaiheessa siilorehu hieman työlämpää onkin, niin näin talvisin sitä aina kiittää kun pääsee starttaamaan pienkuormaajaan +10C lämpötilasta ja irroittaa sillä jäätymätöntä ja ensiluokkaista säilörehua katetusta laakasiilosta.
-
Tässä rehun jäätymisessä muistan jostain lukeneeni että se rehun sulatus ja pilkkominen ei ole sama asia eli vaikka sen vaikka rehukakun tiputtaa apevaunuun niin vaikka rehu on jauhaantunut lehmälle kelpaavaksi niin jokaisen korren ympärillä on jääkerros joka tarkoittaa että rehussa on yli puolet jäätä. Tämä pitäisi sulattaa niin että se jääkerros poistuu jolloin lehmän hyötysuhde poistuu. Joku viisaampi rehuneuvoja tai karjaihminen voi tarkentaa asiaa.
Sama ilmiö on muuten hiekassa eli talvellarakentaessa kannattaa muistaa että jokaisen hiekanjyvän ympärill voi olla jääkerros joka poistuu vasta sulatessa. Voi tulla itku jos kantavien rakenteiden alle laittaa jäätynyttä hiekkaa joka sulatessa painuu pari cm.
-
Kyllä se paali juttu taitaa oikeesti olla hyvä.. eikun vaan muovia tilaamaan ja jäisiä paaleja odottamaan.. ;D ;D
-
Viellä kun uskoisi että niitä paaleja ei pidä varastoida sinne pellolle vaan samantien yhdistelmän jälkeen kärrylle ja kotiin. Silloin keli on yleensä suotusaa ja homma toimii. Talvella saa sitten valjastaa raktorikaluston ihan muihin hommiin kun paalit liikkuu tarpeeksi järeällä pienkuormaajalla.
http://www.ert.ee/palliplatform ..ja kulkee!
-
Jaa..mutta tietenkin Vicon/Kuhniin saa sellaisen uretaanimatto3D-käärinnän. Toiset rullanpidikkeet vaan ja lämpömattoa paalinpäälle. Vähän hidastaa kaksoiskäärintä, mutta selstohvit alle ja kalvoa päällee...juu. Mäkit taas vanhanaikaisia!!!
-
Nyt on syötössä 35 - 55 ka:n pallukoita. En nyt ole tuolla kuivemmallakaan huomannut maitotuoton alenemista jos se on riittävän nuorena tehtyä. Väkirehutkin on suht vahvat ja homma toimii. Tankissa oli nyt valkuainenkin jopa 3.75 %. Juurikin tuo maata vasten ollut paalin kylki on sula usein, toinen sitten enemmän tai vähemmän kohmeessa. Välivarastossa on lattia lämmitys joka riittää varsin hyvin. Avantilla paaleja on helppo käännellä tarvittaessa. Mikään hirmu ikävä ei ole silppuri rehuun. Jos nyt joskus siihen sattuu lankeamaan niin ajosilppuri urakoitsija on sitten kyseessä.
-
Viellä kun uskoisi että niitä paaleja ei pidä varastoida sinne pellolle vaan samantien yhdistelmän jälkeen kärrylle ja kotiin. Silloin keli on yleensä suotusaa ja homma toimii. Talvella saa sitten valjastaa raktorikaluston ihan muihin hommiin kun paalit liikkuu tarpeeksi järeällä pienkuormaajalla.
Niin, mutta entäs jos on niin *****mainen naapuri, että ei anna tontilleen varastoida puolenvuoden paaleja. Tosin ei se anna tehdä varmaan laakasiiloakaan. Upottaisinko mää ne paalit sitten tonne jokeen, siellä ne vois pysyä sulanakin, ainakin vähän aikaa.
Niin että kaikki paalit vaan heti perästä kotio... juupa juu, jaapa jaa trallalallalaa.
-
Viellä kun uskoisi että niitä paaleja ei pidä varastoida sinne pellolle vaan samantien yhdistelmän jälkeen kärrylle ja kotiin. Silloin keli on yleensä suotusaa ja homma toimii. Talvella saa sitten valjastaa raktorikaluston ihan muihin hommiin kun paalit liikkuu tarpeeksi järeällä pienkuormaajalla.
Järkeä ostaa paalain jos noukinvaunulla voisi ajaa nopeammin ne rehut läjään. Eiköhän paalauksen idea ole vähän se, että sitä rehua voi säilyttää muuallakin..
Enkä usko, että noukkarirehu vaatii erillisen karhottajan. Matolla yhteen ja jonkin aikaa kuivatusta. Eikai se märkä rehu niiin vaarallista ole siellä siilossa? Siilorehu ei jäädy, joten ei tarvi pelleillä senkään paalikasan kanssa sitten ja voi ottaa sillä pienkuormaajallakin jos vaan viittii ::)
Ihmeellistä, että muovin vetäminen auman/siilon päälle on työlästä, mutta se paaliläjän peittäminen ja sulana pitäminen ei ole..
-
Kannattaisi valita semmosia paaleja jotka ei ole kovin jäässä, jos se pallo on oikein pyöreä, niin todennäköisesti se on aika kuiva, mutta semmonen vähän läjässä oleva pallo, on todennäköisesti ihan jäässä.
-
Kannattaisi valita semmosia paaleja jotka ei ole kovin jäässä, jos se pallo on oikein pyöreä, niin todennäköisesti se on aika kuiva, mutta semmonen vähän läjässä oleva pallo, on todennäköisesti ihan jäässä.
Tuolta kun hangesta ronkki, niin siinä on hyvä arvioida muotoja... kyllä pitää olla kesältä jo kirjanpito aiheesta, nyt on myöhäistä.
Petri
-
Mulla on kyllä paalit merkattu ja jokaiselta lohkolta tieto, minkälaista rehua pallukka sisältää. Alle 40% kuiva-aineella näyttäisi olevan jo aivan ankkana..
Ongelma tuossa varastopaikalla taitaa olla se, että maa ehti taas kastua ennen paalien kasaamista ja kun se kunnolla routii ennen lumentuloa, alkaa pakastaa myös niitä paaleja.. ???
-
Mullakin on se näkemys että paalit täytyy kyllä olla aika hyvin kirjattuna paperille vaikka ne on siellä pelloillakin. tammikuussa ei kyllä enää muista missä ne kuivat pallukat on. Jos ne tuo varastopaikalle navetan läheisyyteen niin silloin paalitkin pitää olla merkattuna. Lisämausteen tuo viellä kaste ja sadekuurot jotka voi teetättää kuivan rehun sekaan vaikka 10 % täysin vesimärkiä pallukoita. Siksi käärimessä olisi hyvä olla valmiina paalin merkkaus.
-
Kyllä tänä kesänä oli sen verran poutapäiviä ettei vielä tartte jäsiä paaleja syöttää! >:( >:( >:( >:(
-
Kyllä tänä kesänä oli sen verran poutapäiviä ettei vielä tartte jäsiä paaleja syöttää! >:( >:( >:( >:(
Meillä on asiat huonommin. Meillä ei tänä kesää ole vielä ollutkaan! ;(
-
Kyllä tänä kesänä oli sen verran poutapäiviä ettei vielä tartte jäsiä paaleja syöttää! >:( >:( >:( >:(
Tästä kesästä en tiedä, mutta viime syksynä ei kaikkia saanut aivan kuivana paalattua. Eka sato kerkesi kuivaa liikaakin.
Mut ei paalit pahemmin jäässä oo ku on luntakin paljon päällä.
-
Mää luulin et tää topiikki käsittelee jotain pötsiongelmaa. :o