Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: realisti - 08.01.12 - klo:23:11
-
menisikö vildellä ja ringsakerilla, vai onko jotain parempaa tarjolla? maat "kukkamultaa" ja sitten ihan suota, hapantakin löytyy jatkuvasta neutraloinnista huolimatta.
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/ohra
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kaura
-
Minä laittasin tuommoselle happamalle ja eloperäiselle maalle jotain muuta ohraa kuin vildeä, siis jos on pakko ohraa laittaa eloperäiselle maalle. Muuten ei varmastikaan huonoja ollenkaan. Meinaa noiden keskimyöhäistenkin/aikaisten lajikkeiden kanssa mennä monesti liian pitkälle valmistuminen ja yleensä aikaisuus korreloi aika hyvin happamuuden siedon kanssa. Kaura nyt on tietenkin luonnollisempi valinta eloperäiselle maalle ::) Vaikka mun mielipiden on kääntynyt sellaiseksi ettei eloperäisellä maalla pitäisi viljaa viljellä ollenkaan. Yleensä ongelmia kylvöstä puintiin asti ja sato ei ole laadultaan ja määrältään mitä oikeilta peltomailta. Mutta aina ei voi valita sitä parasta vaihtoehtoa ???
-
Akseli kaura koetulosten ja käynännönkin mukaan parasta A-ryhmää. Kokemuksia tulee ens kesältä.
Einar-ohra sitten toiseksi, kun satoa tavoittelee. Vildeä ja Einaria oli turvemaalla, vierekkäin ja samalla pellollakin eikä kahta puhetta kummasta tuli kiloja. Vaikka meni osa maata myöten rapakolla, ja oli heikommilla lohkoillakin, keskisato Einarilla reilusti yli viiden tonnin. Siitä huolimatta, että kaikista parhailla lohkoilla meni pieleen ja sato jäi niillä 5.2tn/ha.
Vilde romahti omilla pelloilla jostakin käsittämättömästä syystä, komeat kasvustot "mätäni" pystyyn.
-
Akseli mailman paras kaura siementä saatavissa rajoitetusti
-
Laittakaahan kokemuksia tuosta ringsakerista, itellä 2 kevättä takaperin ja ei vakuuttanu. Nyt ollu Fiiaa ja ingeboria ja nuo on kyllä onnistunu, kunhan ei laita ingeboria eloperäiselle maalle...
-
Vanha kunnon Saana diggaa kostea peräisistä maista eikä ole kovin nuuka ph:kaan suhteen. Pysyy paska vuonnakin pystyssä. Huomion arvoinen seikka on myös 2-tahoisuus jolloin tähkä tuulettuu tuhruisissa olosuhteissa huomattavasti paremmin kuin monitahoisissa. Ei välttämättä hurraa satotasolla mutta Oulu-Joensuu akselilla ehdottomasti viljelyvarma. Taudin kestokin on suht hyvä, joskin stressin herkkä fysiologisten laikkujen muodossa. Eikä siemenkään maksa sertinä ihan maltaita.
-
Akseli kaura koetulosten ja käynännönkin mukaan parasta A-ryhmää. Kokemuksia tulee ens kesältä.
Einar-ohra sitten toiseksi, kun satoa tavoittelee. Vildeä ja Einaria oli turvemaalla, vierekkäin ja samalla pellollakin eikä kahta puhetta kummasta tuli kiloja. Vaikka meni osa maata myöten rapakolla, ja oli heikommilla lohkoillakin, keskisato Einarilla reilusti yli viiden tonnin. Siitä huolimatta, että kaikista parhailla lohkoilla meni pieleen ja sato jäi niillä 5.2tn/ha.
Vilde romahti omilla pelloilla jostakin käsittämättömästä syystä, komeat kasvustot "mätäni" pystyyn.
mulla kanssa viimeisenä puidut vildet oli tuollaisia >:( Muuten päästiin 5,5tn satoon ja painotkin oli sallituissa rajoissa. Eloperäistä maata vain on niin paljon että sinnekin tulee väistämättä ohraa, vilde on ainakin meillä päljännyt siinä paremmin kuin saana, voitto ja edel. Ringsaker, fiia ja aslak oli melko tasaväkisiä, sadot kahta puolta viittä tonnia 80% suolla.
-
Kenellä on akseli-kaurasta hyviäkokemuksia.Agrimarketin myyjä sitä kyllä kehui.
-
Kenellä on akseli-kaurasta hyviäkokemuksia.Agrimarketin myyjä sitä kyllä kehui.
Aikainen mutta Belindan satoluokka. Yksi miinus pienehko jyväinen.
-
Akselin satotaso ei ole käytännössä lähelläkään belindan satoatasoa.
-
Kenellä on akseli-kaurasta hyviäkokemuksia.Agrimarketin myyjä sitä kyllä kehui.
Aikainen mutta Belindan satoluokka. Yksi miinus pienehko jyväinen.
pieni jyvä: onko niin että hehtopainotki pieniä? kuten muissaki aikaisis kaurois...
-
Muuten päästiin 5,5tn satoon ja painotkin oli sallituissa rajoissa. Eloperäistä maata vain on niin paljon että sinnekin tulee väistämättä ohraa, vilde on ainakin meillä päljännyt siinä paremmin kuin saana, voitto ja edel. Ringsaker, fiia ja aslak oli melko tasaväkisiä, sadot kahta puolta viittä tonnia 80% suolla.
Millä reseptillä pääsee tuonne viiteen tonniin ohralla eloperäisillä? Tuntuu kyllä korkealta. Itsellä tuntuu keskiarvon jäävän 3,5t, tosin aika tasaista joka paikassa. Olisin kovin tyytyväinen jos saisi 4t ja hyvät painot.
Mikä on 5 tonnin kytömaan typpilannoitus, pH ja mitä kemiaa on käytetty?
-
Muuten päästiin 5,5tn satoon ja painotkin oli sallituissa rajoissa. Eloperäistä maata vain on niin paljon että sinnekin tulee väistämättä ohraa, vilde on ainakin meillä päljännyt siinä paremmin kuin saana, voitto ja edel. Ringsaker, fiia ja aslak oli melko tasaväkisiä, sadot kahta puolta viittä tonnia 80% suolla.
Millä reseptillä pääsee tuonne viiteen tonniin ohralla eloperäisillä? Tuntuu kyllä korkealta. Itsellä tuntuu keskiarvon jäävän 3,5t, tosin aika tasaista joka paikassa. Olisin kovin tyytyväinen jos saisi 4t ja hyvät painot.
Mikä on 5 tonnin kytömaan typpilannoitus, pH ja mitä kemiaa on käytetty?
ohramailla ph 6-6,5 , kauraa pidetään happamammilla mailla, tautitorjunta tehdään aina 1-2 ruiskutuksella. Lannoitus ihan vaan suunnitellun 5t sadon mukaan proagrian visusta. Tärkeintä on ettei pehmeitä maita muokata keväällä liian "kuohkeiksi", ja kylvö tehdään hyvissä oloissa.
-
Muuten päästiin 5,5tn satoon ja painotkin oli sallituissa rajoissa. Eloperäistä maata vain on niin paljon että sinnekin tulee väistämättä ohraa, vilde on ainakin meillä päljännyt siinä paremmin kuin saana, voitto ja edel. Ringsaker, fiia ja aslak oli melko tasaväkisiä, sadot kahta puolta viittä tonnia 80% suolla.
Millä reseptillä pääsee tuonne viiteen tonniin ohralla eloperäisillä? Tuntuu kyllä korkealta. Itsellä tuntuu keskiarvon jäävän 3,5t, tosin aika tasaista joka paikassa. Olisin kovin tyytyväinen jos saisi 4t ja hyvät painot.
Mikä on 5 tonnin kytömaan typpilannoitus, pH ja mitä kemiaa on käytetty?
ohramailla ph 6-6,5 , kauraa pidetään happamammilla mailla, tautitorjunta tehdään aina 1-2 ruiskutuksella. Lannoitus ihan vaan suunnitellun 5t sadon mukaan proagrian visusta. Tärkeintä on ettei pehmeitä maita muokata keväällä liian "kuohkeiksi", ja kylvö tehdään hyvissä oloissa.
Mulla tuli einarista tuolta LCt eli saraturpeelta, tosi osittain hyvin maatuneelta ja pienellä alalla jo kivennäismaatakin, 5.7tn/ha 20ha:n alalta. Punnittuja kiloja, kuivurin vaakalla.
Ojitus kunnossa, ph. sopiva vajaa 6, raivio-osa saanut sianlietettä ja muuten just niinku realisti sanoi. Keväällä muokkaus rexiuksella, kaverin renki ajoi kertaalleen kynnökset läpi. Korrensääde kummallakin ruiskutuksella, tautiaineet toiseen ruiskutukseen.
Paras sato koskaan noilta mailta, vaikka toinen lohko meni lähes maata myöten lakoon ja siltä 5578kg/ha. Puintihan oli helvetistä seuraavaa, ei paljoa autocontour mieltä lämmitä tuollaisella höttömaalla :) Kaiken a ja o kesän lämpö, normikesänä vain haaveita nämä sadot turvemailla. Kosteudesta ei ole koskaan pulaa, tänä vuonna oli liikaakin minkä osoitti vieressä pystyyn lahonnut Vilde. Lajikkeena Einar, satoa tulee ja laatua, mutta pystyssä pysyminen näkyy olevan Vildeen verrattuna parikin piirua heikompaa. Viljavin lohko mitä mulla on, sai kolme kertaa moddusta ja silti kaatui sateissa :-X
Paljon on lajikkeet ja jotain muutakin mennyt eteenpäin vuosien varrella, viitisentoista vuotta sitten kaupalla vanhat isännät tuumas ettei enää linnunlaulua kuulu, kun kasvinsuojeluaineita ostin. Tautiaineita ja korrensääteitä, tavoitteena saada parhailta lohkoilta kuustonnia. Siihen ei kuulemma pysty kuin kahdessa kerroksessa viljelemällä, neljä tonnia huippusato :)
Tavoitteista ja siihen käytettävistä keinoista kiinni mitä pelloilta saa, mielestäni. Peltoja paranneellaan aina, kun maa on sulaa eikä lunta liikaa. Eilenkin :)
Pellon peruskunnosta lähtee kuitenkin kaikki, loput voi tehdä ihan perus ohjeiden mukaan ja pelto sen lopulta määrää mitä tulee. JOS isäntä on tehnyt oikeita ratkaisuja, jokaisella pellolla ei todellakaan voi onnistua jokavuosi. Menneeltäkin vuodelta enemmän pettymyksiä kuin onnistumisia, mm. syysvehnän huippukasvustot antoi vain pyöreästi neljän tonnin keskisadon. Panoksiin nähden perseelleen män :-X
-
homma on just kuten edellinen totesi, viime vuonna kuivurin vaakan mukaan päästiin tohon 5,5tn, mutta eihän se jokaisena vuonna tuota ole. Kuitenkin kun yrittää voi onnistuakin.
-
Meillä jatketaan seosviljalla ja nyt olisi yhtenä vaihtoehtona Maaren ja Marika, onko niistä kokemuksia? Ainakin kasvuajat passaisi hyvin yhteen (kylvetään siis jo seoksena 50/50).
-
Maalaispojalle: Meillä on sellaiset kokemukset sekaviljasta että ilmoitetuilla kasvuajoilla ei välttämättä ole yhtetyttä lopullisessa tuleentumisessa. Johtunee varmaan siitä että kaura varjostaa ohraa ja muistaakseni ohra yhtetyttää vihneillä loppuvaiheessa. Olosuhteetkin varmaan vaikuttaa myös seosviljan valmistumiseen. Mutta teillä varmaan menee murskeviljana appeen seassa, joten tuskin niin suurta merkitystä tuolla tuleentumisella ::)
Hyviä satoja on näköjään tullut eloperäisiltäkin mailta. Varmaankin pH:n hyvä luokka on yksi avaintekijöistä onnistumisessa, kun normaalisti nuo maalajit on aika happamia. Itellä on yksi mielenkiintoinen lohko jossa on puolet savista hietaa ja toinen puoli multamaata. Järkyttävä ero viljan valmistumisessa ja lakoutumisessa. Pitäisi olla ihan eri tavalla viagraa korteen tuolle eloperäiselle maalle. Jos eloperäiseltä maalta aikoo saada kunnon satoja niin korrenvahvistajaa pitää käyttää maksimimääriä.
Ohra lajikkeissa on merkittäviä eroja ränsistymisen kanssa. Keskon toinenkin lajike (edel) tuntuis olevan myös tosi pahasti ränsistyvä lajike. Onko ränsistymisestä olemassa jotain taulukkoa mistä voisi vertailla lajikkeita?
Vaikka mulle tuolla ei sinänsä ole tulevaisuudessa niin suurta merkitystä kun viljaa tulee vähemmän viljeltyä, mutta ihan muuten vaan kiinnostais.
-
Itellä on yksi mielenkiintoinen lohko jossa on puolet savista hietaa ja toinen puoli multamaata. Järkyttävä ero viljan valmistumisessa ja lakoutumisessa. Pitäisi olla ihan eri tavalla viagraa korteen tuolle eloperäiselle maalle. Jos eloperäiseltä maalta aikoo saada kunnon satoja niin korrenvahvistajaa pitää käyttää maksimimääriä.
Mä olen ratkaissut tuon ongelman pienentämällä lannoitusta reilusti multamaan puolella.
-
Samoin minäkin... Tai ainakin siis tehnyt siten että en aja lehmien tuotoksia ollenkaan eloperäiselle osalle kun sitä typpeä vapautuu muutenkin syksylle asti. Siitä huolimatta tahtoo olla ongelmia enemmän tai vähemmän...
-
Maalaispojalle: Meillä on sellaiset kokemukset sekaviljasta että ilmoitetuilla kasvuajoilla ei välttämättä ole yhtetyttä lopullisessa tuleentumisessa. Johtunee varmaan siitä että kaura varjostaa ohraa ja muistaakseni ohra yhtetyttää vihneillä loppuvaiheessa. Olosuhteetkin varmaan vaikuttaa myös seosviljan valmistumiseen. Mutta teillä varmaan menee murskeviljana appeen seassa, joten tuskin niin suurta merkitystä tuolla tuleentumisella ::)
Meilläkin on 15 vuotta kylvetty pelkkää sekulia ja yleensä kauraa on saanut odottaa, kun ohra on ollut jo valmista. Tähän asti on kaikki kuivattu, mutta ensi syksynä on tarkoitus osa säilöä laakasiilossa murskeena. Saanaa on ollut tähän asti, mutta nyt voisi kokeilla jotain muuta ja uudempaa.
-
Kokeile streif-ohr aa se on happamuuden kestävää, kuten saana mutta streifiä tulee n.1500kg enemmän hehtaarilta kun saanaa.
-
Saana vaihtui meillä Streiffiksi ensi vuodeksi. Lajikekokeiden perusteella varsin lupaava ohra, hakkaa Saanan lähes joka ominaisuudessa, mitä nyt muutaman päivän myöhäisempi. Saa nyt nähdä mitä tulee. Ensi vuonna kylvetään kukkamullalle. Maaren taitaa olla enemmän savimaiden lajike? Streif huomattavasti monipuolisempi.
-
Saana vaihtui meillä Streiffiksi ensi vuodeksi. Lajikekokeiden perusteella varsin lupaava ohra, hakkaa Saanan lähes joka ominaisuudessa, mitä nyt muutaman päivän myöhäisempi. Saa nyt nähdä mitä tulee. Ensi vuonna kylvetään kukkamullalle. Maaren taitaa olla enemmän savimaiden lajike? Streif huomattavasti monipuolisempi.
On mulla tarjous tuosta Streifistäkin, reilu 40 euroa/tonni on kalliimpaa kuin Maaren. Nyt kylvettävät lohkot on aika savisia, mutta Streif ilmeisesti kävisi niillekin? Mikäs kaura sille kaveriksi?
-
Minttu voisi olla kanssa ihan hyvä kaveri ohraksi. Onhan sitä mainostettu saanan korvaajaksikin. Marika kauraa tuli viljeltyä muutamana vuotena ja minusta oli ihan hyvä lajike. Omassa luokassaan ainakin tjp osalta... Tai oli ainakin. Enpä ole tutkinut uusimpia lajikkeita mutta täältähän noista löytyy tietoa. Itelle ainakin tuo tjp on ihan merkityksellinen asia. Kunnollisen kokoisessa jyvässä on sitä sisältöäkin hieman, eikä pelkästään kuorta. Sillä tuo minttukin on valittu ohraksi kunnollisille peltomaille. Olkeakin tuntuu tulevan ihan hyvin :)
-
Saana vaihtui meillä Streiffiksi ensi vuodeksi. Lajikekokeiden perusteella varsin lupaava ohra, hakkaa Saanan lähes joka ominaisuudessa, mitä nyt muutaman päivän myöhäisempi. Saa nyt nähdä mitä tulee. Ensi vuonna kylvetään kukkamullalle. Maaren taitaa olla enemmän savimaiden lajike? Streif huomattavasti monipuolisempi.
On mulla tarjous tuosta Streifistäkin, reilu 40 euroa/tonni on kalliimpaa kuin Maaren. Nyt kylvettävät lohkot on aika savisia, mutta Streif ilmeisesti kävisi niillekin? Mikäs kaura sille kaveriksi?
Samalla lohkolla Scarlettiin verrattuna noin tonnin enemmän, kummankin satotaso ihan jotain muuta kuin keskisadot. Tämä kaverin kokeilemaa, tulevana kesänä Streif syrjäyttää Scarletin, joka ollut varma lajike satoisanakin.
-
Ens kesänä laitan aslakkia ja kunnaria sekuliin?? kunnari on vaan nätysti polovillaan ku kakan päällä kasvaa, mutta ku halavalla sai siemetä ;D
-
Saana vaihtui meillä Streiffiksi ensi vuodeksi. Lajikekokeiden perusteella varsin lupaava ohra, hakkaa Saanan lähes joka ominaisuudessa, mitä nyt muutaman päivän myöhäisempi. Saa nyt nähdä mitä tulee. Ensi vuonna kylvetään kukkamullalle. Maaren taitaa olla enemmän savimaiden lajike? Streif huomattavasti monipuolisempi.
On mulla tarjous tuosta Streifistäkin, reilu 40 euroa/tonni on kalliimpaa kuin Maaren. Nyt kylvettävät lohkot on aika savisia, mutta Streif ilmeisesti kävisi niillekin? Mikäs kaura sille kaveriksi?
Kato tuolta: http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu13.pdf . Ehkä Fiia voisi olla sopiva kumppani? Ensivuodeksi kylvetään Belindaa, meillä siis ei sekakasvustoja.