Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Hammer - 29.12.11 - klo:21:15
-
Taas asiaa paalauksesta ja käärinnästä. Elikkä paljonko säästää muovissa, kun verrataan 125cm halkaisijaltaan olevaa paalia halkaisijaltaan 160cm paaliin. Paalien tilavuudethan on noin 1,5m3 ja 2,4m3. Tulee tuo kombikone vaihtoikään ja seuraavaksi koneeksi olis varmaan muuttuvakammioinen kombi tulossa. Paalattavaa on ihan hyvin kun paalataan kolmen tilan rehut eli noin 200ha ja sitten jonkun verran olkea. Toki käärintätekniikkakin vaikuttaa muovin kulutkseen (3D-käärintä). Realistilla on varmaan kokemusta/näkemystä asiasta.
Sitten ei mielellään mitään osta McHale, tekee tiukkoja paaleja, eikun osta Kuhn juurikin tuon 3D-käärinnän takia, kyllä tällä Casen paskallakin paalaa, mutta naapurin kaimalla onkin Claas, kiitos ;D
-
Jos ny oikeen muistan niin 140cm paaleja kääris rullalla 16-17 ja 125cm 20-22
-
muovinsäästö on luokassa 35-40%. Isoa paalataan aina kun on kuiva keli ja mahdollisuus ison paalin käsittelyyn talossa, optio mitä harvoin ajatellaan on se että isoon paaliin menee kiloja enemmän suhteessa kuutioihin kuin pieneen. Eli 125cm voi painaa 500kg niin 160cm painaa 950kg eli kuutiopaino on korkeempi.
No tuossa olisi jollekin halvalla melkein uusi kuhn ;)
-
muovinsäästö on luokassa 35-40%. Isoa paalataan aina kun on kuiva keli ja mahdollisuus ison paalin käsittelyyn talossa, optio mitä harvoin ajatellaan on se että isoon paaliin menee kiloja enemmän suhteessa kuutioihin kuin pieneen. Eli 125cm voi painaa 500kg niin 160cm painaa 950kg eli kuutiopaino on korkeempi.
No tuossa olisi jollekin halvalla melkein uusi kuhn ;)
Kuhnilla ja welgerillä tuo toimiikin noin. Claasin muuttuvakammioinen oli joskus ja sillä paali oli sen löysempää höttöä mitä suuremmaksi teki halkaisijan :) Sekin kannattaa huomioida että tiukempi isompi paali säilyy paremmin vähemmän ilmapitoisuuden ja pienemmän pinta-alan vuoksi jolloin muovikerroksissakin saattaa voida säästää. Muovin määrä on kuitenkin aina kompromissi kustannusten ja säilyvyyden kesken.
-
Viime kesänä käärin itselle 15 paalin koe erän neljällä muovikerroksella, analyyseissä eikä säilyvyydessä mitään eroa kuudella kerroksella käärittyihin. Jatkossa ainakin omat kääritään näin ja ehkä muutama urakkapaikkakin.
Kombipaalauksessa en ehkä uskaltaisi kokeilla, tai sitten paalinkäsittely pitäisi tapahtua päädyistä.
Yksikkökäärinnässä onnistuu, varsinkin jos paaleihin ei kosketa ennen varsinaista syöttöä.
Ompa joskus hevosheiniin laitettu 12 kerostakin muovia ;D ;D
-
Ompa joskus hevosheiniin laitettu 12 kerostakin muovia ;D ;D
Joo ja on niissä hevosheinissä ollut vähän pajuakin mukana ja kaikkea muutakin "rikkaruohoa". Taitaa mikä tahansa säilyä kun muovia on tarpeeksi ;D
-
Hei ja hyvää uuttavuotta.
Minua kiinnostais konefoorumissa ollut agronic 1302 muovisidonnalla, ainaki lomituksisa agronicin paalit on ollu ihan syöttökelpoisia, vai onko paalit liian pieniä? hyvältä näyttää muovisidotut paalitkin vielä, oon tuosa muutamaa katsellu jotka tehtiin aika tuoreina acc näytöksessä. Ainaki siinä pitäis olla 2 kerrosta sidontamuovia ja siihen kun lisää neljä kerrosta muovia ni sehän on kuusi yhteensä
-
Agronic on ylihinnoiteltu. Kuhn ei maksa paljoa enempää ja siinä on 3D, vaikka ei muovisidontaa olekkaan. Muovisidonta maksaa myös ~3K€.
Eikä agronic paalit kuitenkaan vastaa welgerin, mäkkärin tai kuhnin paaleja. Myös se 1500kg painoero kertoo jotain jämeryydestä.
-
ei agronic ehkä huono ole, mutta tuon muovisidonnan luotettavuudesta voi olla montaa mieltä. Parissa paikassa kävin kattoon kun muovilla ajoivat, eikä kummassakaan oikeen häävisti pelannut.
-
Voin olla tietysti väärässä, mutta minusta 16 t€ on isohko raha (siis listahinnoisa)
työnäytöksessä muovisidonta kyllä pelas, vaikka niin on pelannu kyllä kaverin kuhniki
-
muovinsäästö on luokassa 35-40%. Isoa paalataan aina kun on kuiva keli ja mahdollisuus ison paalin käsittelyyn talossa, optio mitä harvoin ajatellaan on se että isoon paaliin menee kiloja enemmän suhteessa kuutioihin kuin pieneen. Eli 125cm voi painaa 500kg niin 160cm painaa 950kg eli kuutiopaino on korkeempi.
No tuossa olisi jollekin halvalla melkein uusi kuhn ;)
Paalikoko ja tilavuspaino tietysti voivat mennä noin aiva hyvin, mutta tuon muovinsäästön laskuopin minäkin haluan kuulla..
1,25 paalissa on 1,47 kuutiota rehua, ja muovia menee 24 kierrosta eli 117 metriä. Eli muovia per kuutio noin 80 metriä.
1,6 metrinen paali on 2,41 kuutiota ja muovia menee 33 kierrosta eli 184 metriä. Eli muovia per kuutio noin 76 metriä.
Muovin määrässä ei ole huomioitu millään tavoin kiristintä vaan laskettu suoraan paalin ulkomittojen mukaan.
Voisitko osoitta missä laskin väärin, vai onko uskottu myyntimiesten höpinöitä ilman kritiikkiä?
-
Voin olla tietysti väärässä, mutta minusta 16 t€ on isohko raha (siis listahinnoisa)
työnäytöksessä muovisidonta kyllä pelas, vaikka niin on pelannu kyllä kaverin kuhniki
Paalainkaupoissa on turha tuijottaa listahintoja ;)
-
Voin olla tietysti väärässä, mutta minusta 16 t€ on isohko raha (siis listahinnoisa)
työnäytöksessä muovisidonta kyllä pelas, vaikka niin on pelannu kyllä kaverin kuhniki
no ei se ainakaan kukonkylällä pelannut ;) Ainakin sen 10 paalin aikana mitä seurasin kävivät melkeen jokaisella paalilla ulkona. Oli taas hyvä mieli kun jatkoi kotona kuhnilla paalausta.
-
muovinsäästö on luokassa 35-40%. Isoa paalataan aina kun on kuiva keli ja mahdollisuus ison paalin käsittelyyn talossa, optio mitä harvoin ajatellaan on se että isoon paaliin menee kiloja enemmän suhteessa kuutioihin kuin pieneen. Eli 125cm voi painaa 500kg niin 160cm painaa 950kg eli kuutiopaino on korkeempi.
No tuossa olisi jollekin halvalla melkein uusi kuhn ;)
Paalikoko ja tilavuspaino tietysti voivat mennä noin aiva hyvin, mutta tuon muovinsäästön laskuopin minäkin haluan kuulla..
1,25 paalissa on 1,47 kuutiota rehua, ja muovia menee 24 kierrosta eli 117 metriä. Eli muovia per kuutio noin 80 metriä.
1,6 metrinen paali on 2,41 kuutiota ja muovia menee 33 kierrosta eli 184 metriä. Eli muovia per kuutio noin 76 metriä.
Muovin määrässä ei ole huomioitu millään tavoin kiristintä vaan laskettu suoraan paalin ulkomittojen mukaan.
Voisitko osoitta missä laskin väärin, vai onko uskottu myyntimiesten höpinöitä ilman kritiikkiä?
ei olla höpinöihin perustettu. saan 125 paalia tehtyä 22kpl ilman säästöön pyrkivää ohjelmaa, kun taas 160cm paalia tulee 17kpl / rulla eli säästö on 26%, + sitten 3d säästö-ohjelmalle niin päästään tuohon noin 35% säästöön varsin nätisti.
-
jos 3d:tä ei oteta huomioon (en tunne faktoja) muovin säästöllä ei juurikaan merkitystä koneketjun valintaan. Säästö on luokkaa satasia tai korkeintaan tonneja ::) :o mun mielestä ehkä ratkaisevampaa on miettiä pääomakulua/ koneen toimivuutta/ylläpitokulua ja ennenkaikkea toimivuutta tilalla ja koneen käyttökuluja... ketään ei tunnu kiinnostavan mikä on se hinta jolla esim. se kombi kulkee siellä pellolla, mikä on se kulu aisan etupuollella :o :-[
-
Jo edesmennyt TilaArtturi -hanke jätti jälkeensä mielenkiintoista puolueetonta tietoa. Materiaali löytyy netistä.
Esimerkiksi vaikka tämä pyöröpaalien painot eri koneilla ja eri kuiva-aine %:lla.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/Py%F6r%F6paalien%20painot%20TA%202009.jpg
Siitä on mielenkiintoista laskea, miten paljon rehun kuivattaminen vaikuttaa kustannuksiin. Vaikkapa siihen muovitukseen. Saattaapi tulla oivallus, ettei se paras vaihtoehto olekaan tehdä helvetisti painavia paaleja ;D
-
Tuo on ihan mielenkiintoinen kaavio paalien painosta eri paalaajilla. Pienellä varauksella pitää kuitenkin katella tuota kun ei ole tietoa millaiset tekijät paalaimen lisäksi vaikuttaa paalin painoon ja kuinka suuri on näytteiden määrä.
Yllättävästi esim. kronella ja jontikalla laskee paalien painot kun kuiva-aine lisääntyy. Mitä päälisin puolin paaleja on tullu kateltua niin ei jontikan paalit tiukkuudessa ainakaa claasille häviä :o
-
Mutta ei saisi olla liian kuivaakaan, ei maita:/
-
Mutta ei saisi olla liian kuivaakaan, ei maita:/
Pelkästään positiivinen asia kun kyse emoista ;D
-
Tuo on ihan mielenkiintoinen kaavio paalien painosta eri paalaajilla. Pienellä varauksella pitää kuitenkin katella tuota kun ei ole tietoa millaiset tekijät paalaimen lisäksi vaikuttaa paalin painoon ja kuinka suuri on näytteiden määrä.
Yllättävästi esim. kronella ja jontikalla laskee paalien painot kun kuiva-aine lisääntyy. Mitä päälisin puolin paaleja on tullu kateltua niin ei jontikan paalit tiukkuudessa ainakaa claasille häviä :o
Hankkeen aineistosta löytyy myös sellainen graafi, jossa näkyvät yksittäisten paalien tulokset. Vaihtelua toki on, mutta trendi on tuollainen.
Yllättävästi? Kaikki paalaimet toimivat samoin, sillä vesi painaa tunnetusti tonnin per motti, tiivistetty heinän kuiva-aine karkeasti neljäsosan siitä.
Hatarasti muistelen, että taannoin joku tällä foorumilla väitti, ettei samalla paalaimella tehdyn paalin painolla ole suurtakaan merkitystä sen sisältämän kuiva-aineen kannalta. Ainakin tämän tutkarin perusteella väitteen voi kumota. Esimerkiksi McHalen, kun ka-% 20 -> 40 , paalin paino putoaa 970 -> 840 kg, mutta sen sisältämät kuiva-ainekilot nousee 72%!
Eli kun urakoitsia laskuttaa paalien lukumäärän perusteella , onhan paalit varmasti painavia, jotta rehuyksiköt pysyvät edullisina ;D ;D
-
Tarkoitin että noilla paalaimilla (jd ja krone) paalien paino laskee suhteessa enemmän kuin muilla kuiva-aineen lisääntyessä...
-
muovinsäästö on luokassa 35-40%. Isoa paalataan aina kun on kuiva keli ja mahdollisuus ison paalin käsittelyyn talossa, optio mitä harvoin ajatellaan on se että isoon paaliin menee kiloja enemmän suhteessa kuutioihin kuin pieneen. Eli 125cm voi painaa 500kg niin 160cm painaa 950kg eli kuutiopaino on korkeempi.
No tuossa olisi jollekin halvalla melkein uusi kuhn ;)
Paalikoko ja tilavuspaino tietysti voivat mennä noin aiva hyvin, mutta tuon muovinsäästön laskuopin minäkin haluan kuulla..
1,25 paalissa on 1,47 kuutiota rehua, ja muovia menee 24 kierrosta eli 117 metriä. Eli muovia per kuutio noin 80 metriä.
1,6 metrinen paali on 2,41 kuutiota ja muovia menee 33 kierrosta eli 184 metriä. Eli muovia per kuutio noin 76 metriä.
Muovin määrässä ei ole huomioitu millään tavoin kiristintä vaan laskettu suoraan paalin ulkomittojen mukaan.
Voisitko osoitta missä laskin väärin, vai onko uskottu myyntimiesten höpinöitä ilman kritiikkiä?
Tässä esitetyistä luvuista laskien, vastaus aloittajan kysymykseen: 17%
Tuubiin käärii rullaparilla 75 kpl 1,6 metrisiä paaleja.
-
Hatarasti muistelen, että taannoin joku tällä foorumilla väitti, ettei samalla paalaimella tehdyn paalin painolla ole suurtakaan merkitystä sen sisältämän kuiva-aineen kannalta. Ainakin tämän tutkarin perusteella väitteen voi kumota. Esimerkiksi McHalen, kun ka-% 20 -> 40 , paalin paino putoaa 970 -> 840 kg, mutta sen sisältämät kuiva-ainekilot nousee 72%!
Väitteen esitin minä ja siinä suljettiin alle 30 ja yli 65% ka:t ulos. Tuolla välillä ero on pieni ja sen näkee noista tuloksistakin ;)
-
Väitteen esitin minä ja siinä suljettiin alle 30 ja yli 65% ka:t ulos. Tuolla välillä ero on pieni ja sen näkee noista tuloksistakin ;)
Asteikko luoppuu kesken, joten yläpäätä on pakko rajata:
Sama graafi ja McHalen. 30ka%, 900kg -> 270 kgka. HUOM 55ka%, 750 kg ->413 kgka. Eli vaatimaton 53% ero kuiva-ainemäärissä häviää pyöristysvirheisiin ;D
Kuinkahan moni pitäisi tuon kokoista eroa muovin ostohinnassa ihan merkityksettömänä?
-
Asteikko luoppuu kesken, joten yläpäätä on pakko rajata:
Sama graafi ja McHalen. 30ka%, 900kg -> 270 kgka. HUOM 55ka%, 750 kg ->413 kgka. Eli vaatimaton 53% ero kuiva-ainemäärissä häviää pyöristysvirheisiin ;D
Kuinkahan moni pitäisi tuon kokoista eroa muovin ostohinnassa ihan merkityksettömänä?
Mulle on paalattu mchalella, agronikilla, claasilla, jontikalla jne. Etukuormaimessa on vaaka ja joka polli tuli punnittua. Mchalen paali painoi 30% ka:lla noin 1100kg, +/-50 kg ja kuiva, yli 50% hädintuskin 600 kg. Kostean tavaran tiukkaansaaminen vaatii karhotetun heinän, kuivan taas karhottamattoman ja hyvän silppurin. Noi graafit vaikuttaa siltä, että ne on piirretty aika pienellä otannalla...
Nyttemin paaleja on vähemmän, mutta edelleen noi 30% timoteinolkipaalit painaa sen 1100kg ;)
-
Mchalen paali painoi 30% ka:lla noin 1100kg, +/-50 kg ja kuiva, yli 50% hädintuskin 600 kg. Kostean tavaran tiukkaansaaminen vaatii karhotetun heinän, kuivan taas karhottamattoman ja hyvän silppurin.
Painavia paaleja sulla..
Meillä on juuri päinvastainen havainto kuiva-aineen vaikutuksesta paalin painoon. Ääripäät kun unohdetaan, niin paalit painavat saman kuiva-aineesta riippumatta... Karhottamatta tehdään ja urakoitsija pitää terät aina kunnossa, ehkä siinä selitystä?
-
Kyllä vaan kosteudella on merkitys ka-sisältöön, liian kuivaan ei sovi ka-kiloja mutta ei myöskään liian märkään. Sopivinta on "siilonmiesten kuiva" eli paalimiesten kostea rehu, omien havaintojen mukaan sillä saa eniten ka-kiloja paaliin.
-
Joo on mäkkärin paaliis painoa, jos 125cm kokoisia ;)
-
Kyllä vaan kosteudella on merkitys ka-sisältöön, liian kuivaan ei sovi ka-kiloja mutta ei myöskään liian märkään. Sopivinta on "siilonmiesten kuiva" eli paalimiesten kostea rehu, omien havaintojen mukaan sillä saa eniten ka-kiloja paaliin.
Tossa varmaan viisaus lypsylehmien ja kasvavien eläimien rehuun :)
Emoille ja kuivikkeiksi sitten mahdollisimman kuivaa ;)
Joku jo toteskin, että kuiva rehu maittaa huonommin ja tosiaan liika kuivuus myös heikentää rehun sulavuutta..
Siinä mietittävää lypsykarja ja sonnimiehille; kuivaa halvalla vai maittavaa hyvin sulavaa vähän kalliimmalla ::)
-
Mulle on paalattu mchalella, agronikilla, claasilla, jontikalla jne. Etukuormaimessa on vaaka ja joka polli tuli punnittua. Mchalen paali painoi 30% ka:lla noin 1100kg, +/-50 kg ja kuiva, yli 50% hädintuskin 600 kg. Kostean tavaran tiukkaansaaminen vaatii karhotetun heinän, kuivan taas karhottamattoman ja hyvän silppurin. Noi graafit vaikuttaa siltä, että ne on piirretty aika pienellä otannalla...
Nyttemin paaleja on vähemmän, mutta edelleen noi 30% timoteinolkipaalit painaa sen 1100kg ;)
Ehkä hanke on saanut virheellisiä tuloksia :(
Tässä esityksessä on sellainen kuva, jossa on yksittäiset tulokset mukana
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/TA_MaataloustieteenP%E4iv%E4t_2010.pdf
-
tosiaan liika kuivuus myös heikentää rehun sulavuutta..
Onko näin? Jokainen tietää miten käy pellolla makaavan kuivan heinän ka% :lle sadekuurossa. Miten käy pötsin sisällön ka%:lle vesiryypyn jälkeen?
Maittavuuteen ka% varmaankin vaikuttaa, mutta kyllä siinä on myös silmänlumetta mukana. 10 kg 25%ka sisältää 2,5 kgka. Jos ka% on 50, samaan ka-määrään riittää 5 kg rehua. Ekahan on maittavampaa, kun sitä uposi kaksinkertainen määrä ;D
-
Mutta ei saisi olla liian kuivaakaan, ei maita:/
Pelkästään positiivinen asia kun kyse emoista ;D
[/quote
Emot onki kaikkiruokaisia :D
-
Mulle on paalattu mchalella, agronikilla, claasilla, jontikalla jne. Etukuormaimessa on vaaka ja joka polli tuli punnittua. Mchalen paali painoi 30% ka:lla noin 1100kg, +/-50 kg ja kuiva, yli 50% hädintuskin 600 kg. Kostean tavaran tiukkaansaaminen vaatii karhotetun heinän, kuivan taas karhottamattoman ja hyvän silppurin. Noi graafit vaikuttaa siltä, että ne on piirretty aika pienellä otannalla...
Nyttemin paaleja on vähemmän, mutta edelleen noi 30% timoteinolkipaalit painaa sen 1100kg ;)
Ehkä hanke on saanut virheellisiä tuloksia :(
Tässä esityksessä on sellainen kuva, jossa on yksittäiset tulokset mukana
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/TA_MaataloustieteenP%E4iv%E4t_2010.pdf
Jos tuollainen yksi piste kuvaa aina yhtä otettua näytettä, niin liian vähän on otettu näytteitä ??? Otetaan esim. claas 46 jolla ei ole ollenkaan tuloksia kuivista paaleista - kuitenkin käppyrä on vedetty siitä huolimatta :-\ Melkoisia heittoja on paalien painossa (jopa 200 kg) samassa kuiva-aineessa samalla paalaimellakin. Tästä näkee että kokeet pitäisi tehdä samanlaisissa olosuhteissa, jos lähdetään kilpailemaan siitä millä paalaimella tulee ja millaisia paaleja. Olihan nhk:lla jokin aika sitten kilpailu siitä kenen paalaimella tulee painavimmat paalit. Osaanottaja pula taisi vaan vaivata...
Itellä on aika heikot kokemukset liian kuivista paaleista. Ei pysty sellaisia rehuja syöttää montaa päivää peräkkäin. Meneekkö pötsi tukkoon vai mikä lie?
-
Jos tuollainen yksi piste kuvaa aina yhtä otettua näytettä, niin liian vähän on otettu näytteitä ??? Otetaan esim. claas 46 jolla ei ole ollenkaan tuloksia kuivista paaleista - kuitenkin käppyrä on vedetty siitä huolimatta :-\ Melkoisia heittoja on paalien painossa (jopa 200 kg) samassa kuiva-aineessa samalla paalaimellakin. Tästä näkee että kokeet pitäisi tehdä samanlaisissa olosuhteissa, jos lähdetään kilpailemaan siitä millä paalaimella tulee ja millaisia paaleja.
En ole ollut hankkeen kanssa missään tekemisissä, enkä tiedä koejärjestelyistä mitään. Käsittääkseni tarkoituksena ei ollut järjestää paalainten välisiä kisoja, vaan lisätä viljelijöiden tietämystä paalien painoista ja kuiva-aineista.
Yhtäkkiä laskien paaleja on mitattu reilut 40. Yksittäistä paalainta katsoessa saattaa tulla epäilys näytteiden riittävyydestä. Kun koetta katsoo kokonaisuutena huomaa, että hyvin samankaltaisesti kaikki koneet toimivat ka-%:n muuttuessa. Trendiviivan piirtäminen näytteiden perusteella on tilastotieteen alkeita ja se kertoo sen, että vaikka yksittäisissä tuloksissa on vaihtelua, keskimäärin tulos noudattaa käyrää.
Tämä on vain yksi tutkimus. Olisi hauska järjestää raadin kanssa oma vastaava, mutta pelkään pahoin, että näytteistä tulisi hyvää paikaistuntemusta noudattaen valittuja ja/tai ka-% määrityksessä käytettäisi sormenpääanalyysiä. Ihmisillä on luontainen tarve vahvistaa omaa (harha)käsitystään asioista. Mutu on vahva, mutta valitettavasti myös kokake jyrää. Siis konekauppias kertoi ;D
-
tosiaan liika kuivuus myös heikentää rehun sulavuutta..
Onko näin? Jokainen tietää miten käy pellolla makaavan kuivan heinän ka% :lle sadekuurossa. Miten käy pötsin sisällön ka%:lle vesiryypyn jälkeen?
Maittavuuteen ka% varmaankin vaikuttaa, mutta kyllä siinä on myös silmänlumetta mukana. 10 kg 25%ka sisältää 2,5 kgka. Jos ka% on 50, samaan ka-määrään riittää 5 kg rehua. Ekahan on maittavampaa, kun sitä uposi kaksinkertainen määrä ;D
Maittavampaa on. Kuivempia rehuyksiköitä eläin ehkä pystyy syömään enemmän mutta onkohan tuotantovaikutus yksi yhteen kuiva-ainekilojen kanssa ???
-
Eihän tuo artturi rehujutska ollut tietenkään mikään paalaimien välinen kisa :o Enhän minä sitä tarkoittanut tietenkään. Ihmetyttää vaan nuo kovat heitot paalien painossa. Katelkaapa claas 46 viivaa ja pisteitä (otetut näytteet). Järkyttävä ero kun ka. 35% paalin painossa on samalla paalaimella noin 200 kg ero, mikä on prosentuaalisesti vielä järkyttävämpi ero. En ymmärrrä edes miten noin ison eron saa aikaiseksi, jos paalaimessa on samat säädöt :-[ Voiko ajotekniikalla ja esim. karhon koolla saada noin isoa eroa aikaiseksi?
Ite paalailen mieluummin rauhassa ja teen kunnollisia pallukoita :-X
Muuten nuo käppyrät osoittaa asian ihan ihan niin kuin sen pitääkin mennä.
Mua on kanssa mietityttänyt tuo kuiva-aine asia ruokinnassa ??? Syöntiä mitataan kuiva-aineen syöntikykynä tutkimuksissa ja laskelmissa, mutta onko käytäntö kuitenkin ihan toinen juttu. Joharalla varmaankin tähän jotain sanottavaa ;)
-
Kiinteäkammioisen paalaimen paalin painon ratkaisee:
-paalin koko sekä se, kuinka suurelle
-kammion paine on säädetty.
-terien lukumäärä ja kunto
-telojen koko, pienet paremmat
-ka% ääripäissä
Kuski ratkaisee loput yhdessä vetokoneen kans.
Eihän laakeroidut rautaläjät mitään taikalaatikoita ole, heinää imevät sisään ja puristavat kasaan.
Toki toimintavarmuudessa, karhon nielemisessä ja materiaalivahvuuksissa on suuria eroja paalainten välillä mutta tämä painokeskustelu on usein mulla on painavin paali mäkkärissä-tyylistä..
Punnituslista pitäisi tehdä laittamalla kiinteäkammioiset samalle pellolle saman asiansa osaavan kuskin ja traktorin vietäväksi.
Ei tartte kun katsella pelloille niin näkee että kaikilla paalaimilla saa sekä löysiä että tiukkoja paaleja..
lisäys: painavan paalin resepti on kunnossa ainakin acc pulsessa, antaa kammion avautua mutta pumppaa sitä kiinni voimalla, näin saadaan paaliin sekä kokoa että tiukkuutta. Peräportin mekaanisella lukolla saadaan kyllä sikatiukka paali, mutta se jää pieneksi (welger, 1302).
-
Missäs lehdessä oli just testi missä oli tää jontikan uus remmikone sekä mchalen kiintee ja muuttuvakammioinen kone. Paalien painot oli kuitenkin aika samaa luokkaa joka koneella.
-
KM, samankokoiset paalit olivat samanpainoisia.
-
Tässäkin asiassa perus fysiikka on yksinkertaista. Paalin tiheys ja koko vaikuttaa painoon. Tiheys kasvatetaan mekaanisesti eli se minkä muovissa säästää poltetaan lisääntyneenä polttoaineen kulutuksena paalatessa. Eli ainut missä säästää on suurentaa paalia. Joku järki siinäkin toki vastaan tulee.
-
tosiaan liika kuivuus myös heikentää rehun sulavuutta..
Onko näin? Jokainen tietää miten käy pellolla makaavan kuivan heinän ka% :lle sadekuurossa. Miten käy pötsin sisällön ka%:lle vesiryypyn jälkeen?
Maittavuuteen ka% varmaankin vaikuttaa, mutta kyllä siinä on myös silmänlumetta mukana. 10 kg 25%ka sisältää 2,5 kgka. Jos ka% on 50, samaan ka-määrään riittää 5 kg rehua. Ekahan on maittavampaa, kun sitä uposi kaksinkertainen määrä ;D
Kokeileppa vaikka salaatin lehdellä.. Jätä se lehti keittiön pöydälle parix päiväx ja sitten kastelet sen hanan alla, sun teorian mukaan se on taas ihanan rapsakka ja hyvin sulava salaatin lehti, onhan kuiva-ainerosenttikin sama kun vaan lehden päällä olevat vesipisarat imaiset mukaan ::)
-
Niin toi iso paali vs normaali, niin voisko joku kiihkottomasti kertoa mihin perustuu hurjat muovinsäästölukemat isoilla paaleilla. Itte laajan matikan lukeneena suhtaudun vähän skeptisesti siihen, että isossa paalissa sisällön tiiveys suhteessa ulkovaipan pinta-alaan olisi merkittävästi parempi sittenkin kun tiedossa on paalin päätyissä olevan ulkovaippaa enemmän muovia?
Six toiseksaan millä te jaatte niitä superjättimölttejä kun mäkkärin paali painaa tonnin, niin eikö iso paali paina ainaskin kax tai enempi? Mun varmoo saa hitsata jo noilla pikkupaaleillaki eikä isompi nousis millään kyytiin ku nykyisinkin tahtoo etupää nouseskella lastatessa..
-
Niin toi iso paali vs normaali, niin voisko joku kiihkottomasti kertoa mihin perustuu hurjat muovinsäästölukemat isoilla paaleilla. Itte laajan matikan lukeneena suhtaudun vähän skeptisesti siihen, että isossa paalissa sisällön tiiveys suhteessa ulkovaipan pinta-alaan olisi merkittävästi parempi sittenkin kun tiedossa on paalin päätyissä olevan ulkovaippaa enemmän muovia?
Six toiseksaan millä te jaatte niitä superjättimölttejä kun mäkkärin paali painaa tonnin, niin eikö iso paali paina ainaskin kax tai enempi? Mun varmoo saa hitsata jo noilla pikkupaaleillaki eikä isompi nousis millään kyytiin ku nykyisinkin tahtoo etupää nouseskella lastatessa..
Matikka on niin vaikeeta että mun pitää yksinkertaistaa asia, mutta jos lasketaan helposti eli hehtaarin alahan on 100x100 metriä eli ympärysmitta on 400 metriä jos taas suurennetaan alaa 2 hehtaariin eli 200x100 metriä niin pinta-ala tuplaantuu mutta ympärysmitta kasvaa vain 600 metriin eli 50 %. saman ilmiön voit laskea kuutiolla eli ulkoseinien neliöt suhteessa sisätilojen kuutioihin ja lopuksi pallolla sama.
Kuitenkin muovinsäästön lisäksi suurempi säästö tulee siitä että hehtaarilla on vähemmän paaleja eli kaikki liikkeet navetalle kuskatessa vähenee. Toki elukatkin syö vähemmän paaleja vuoden mittaan. Varmo nyt ei vaan tänäpäivänä enää ole ehkä se tehokkain jakomuoto ja jollain tehokkaammalla koneella pystytään käsittelemään isompia möllejä. Itte tehdään järjestäen 150 senttisiä paaleja ja painot menee jossain 1200 ja 1600 kilon välissä kosteudesta riippuen. Mielestäni maksimi on saavutettu ja seuraava suuri askel olisi tuplata paalin leveys joka taas helpottais itse paalaus prosessia mutta se vaatii koko rehuketjun järeytymistä mikä ei välttämättä ole kovin järkevää ainakaan lähi tulevaisuudessa.
-
Millä lihaksilla mäkkärin paalut saa painamaan tonnin?Myyjän kans keskustelin näytöksessä niin tuumaili että 850 kg/paali painaa normaali olosuhteissa tehtynä märällä kelillä voi painaa sen tonnin verran.
-
Ja todellisen kulutuksen voi myös laskea eli kuinka pitkä matka on paalin ympäri ja kuinka monta kierrosta pitää kiertää vaikka 60 cm etenemällä että koko paali on kääritty.
eli 150 cm paali
pii * halkaisija = kehän mitta
3,14 * 1,50 = 4,71 m
kehän mitta /etenemä jokaisella kierroksella= käärintävarren kierroksia että paali on muovin peittämä
4,71 / ,60 = 7,85
pääty+pääty+pystysivu+pystysivu=matka paalin ympäri
1,25 +1,25 +1,5 +1,5 =5,5 m
matka paalin ympäri*kärintävarren kierrokset*muovikerrokset=muovin menekki/paali
5,5 *7,85 *6 = 259metriä
Paalin tilavuus=
pii *säde(toiseen)*leveys =tilavuus
3,14 *0,75 (toiseen) *1,25 = 2,2 kuutio
2,2/259*1000= kilometrillä muovia saatava rehumäärä eli8,49 kuutiota.
Rupes sen vertaa kiinnostamaan että piti laskea oma tapaus
ja joku muu voi laskea saman pienemmällä paalilla
-
Ei mchalen paalit paina tonnia, vesimärkänä ehkä, mutta pieni on paali.
Hypetystä vaan..
-
Ei mulla ole kokemusta mäkkärin säilispaaleista mutta mitä olen jutellut niiden kanssa touhuavien, niin 900-1000 kiloa painavat. On siinä kuitenkin eroa omaan paskajontikkaan, millä tulee noin 700 kiloisia möllyköitä vaikka päälle päin näyttävätkin samoilta.
-
Koska menee paali vs. siilo jankkaamiseksi :D :D
-
Mutta kun aletaan aatteleen sitä isoa paalia tekevää paalaajaa niin voisin väittää varmaksi että se ei tule kestämään samoja paalausmääriä mitä kiinteekammoinen jos lasketaan määrät tonneine.
Eli tuleeko se iso paali loppupeleissä yhtään halvemmaksi?
Remmikoneet yms ei oo suunnitellu rehun paalaukseen vaan kuivan paalaukseen ja jos paalataan rehua kuuluisi paalikoko tiputtaa sinne 130cm paikkeille.
-
Kyllähän tästä hyvä laakasiilo, auma, paali keskustelu saadaan jos sille päälle satutaan :)
Tohon erikin mainitsemaan koneen kestävyyteen niin varmasti viellä onkin niin että kiinteekammioinen pienehköä paalia tekevä on viellä kestävämpi mutta epäilen että jos tulevaisuudessa kehitetään enää paalaimia niin erinäköisiin muuttuvakammioisiin joutuu tyytymään. Kuitenkin uskon että ongelma ei ole se kammion kestävyys vaan ongelmat tulee noukkimessa, sulloassa ja voimansiirrossa mihin työnnetään aina vaan enemmän tehoja ja massaa. Siksi haaveissa puhe siitä leveemmästä sullojasta ja kammiosta että niillä 10 metristä karhotetuilla rehuilla olisi hieman tilavammat reitit mennä paaliin.
-
Tuolla naapurikunnan puolella yhdellä mullimiehellä on kolme vuotta vanha Welgerin remmikone. Tekee aina sellaisia 160cm paaleja säällä kuin säällä, tosin viime syksynä palasi "normi" paaleihin. Paalasi sellaista vesimärkää apila/ruokonata/timoteinurmea. Syyskuussa yks ilta soi puhelin ja kysyi, että ehtisinkö paalaamaan sille loput n. 10ha, kun oli paalaajasta mennyt vetotela, kulmavaihde ja oli siinä jotain muutakin muistaakseni mennyt. Käytiin sit pistämässä loput nippuun. Isäntä oli miettinyt että onkohan paalaaja liian kovilla, mutta aatteli, että kyllä se nyt viimeiset hehtaarit kestää, ei kestänyt. Keväällä oli laittanut näitä paaleja apevaunuun, sanoi että kyllä huomas pyöräkuormaajassakin, että painoakin paalissa oli ja vaunun vaaka oli näyttänyt 160cm paalille painoa 1645 kg. Kuulemma oli ollut aika hinnakas remontti Welgeriin.
-
Tuolla naapurikunnan puolella yhdellä mullimiehellä on kolme vuotta vanha Welgerin remmikone. Tekee aina sellaisia 160cm paaleja säällä kuin säällä, tosin viime syksynä palasi "normi" paaleihin. Paalasi sellaista vesimärkää apila/ruokonata/timoteinurmea. Syyskuussa yks ilta soi puhelin ja kysyi, että ehtisinkö paalaamaan sille loput n. 10ha, kun oli paalaajasta mennyt vetotela, kulmavaihde ja oli siinä jotain muutakin muistaakseni mennyt. Käytiin sit pistämässä loput nippuun. Isäntä oli miettinyt että onkohan paalaaja liian kovilla, mutta aatteli, että kyllä se nyt viimeiset hehtaarit kestää, ei kestänyt. Keväällä oli laittanut näitä paaleja apevaunuun, sanoi että kyllä huomas pyöräkuormaajassakin, että painoakin paalissa oli ja vaunun vaaka oli näyttänyt 160cm paalille painoa 1645 kg. Kuulemma oli ollut aika hinnakas remontti Welgeriin.
Tais mennä useemman vuoden muovinsäästöt remontteihin :P
-
Niinhän tuo manaili, että tähän päivään asti säästi muovissa, mutta säästö kuittaantui remonttikuluina ;D
-
Millähän ihmeellä tuollaiset paalit kääritään, kun normaalisti tonnin painoiset pallukat on jo aika hankalia tapauksia ::)
-
Eikös tuo paalin koko ole jo ratkaistu! KANTTIPAALI! Laskin kerran erään paalin tilavuuden 5 kuutiota! Paljonkohan siinä on lopulta heinää kun se vielä sullotaan? Millä se sitten nostetaan maasta irti ja vielä kääritään?
-
Millähän ihmeellä tuollaiset paalit kääritään, kun normaalisti tonnin painoiset pallukat on jo aika hankalia tapauksia ::)
Ei isompi paali tuota yhtään sen enempää kommervenkkejä yhdistelmäpaalaajassa. Rautaa toki pitää olla reilusti että runko kestää. Samoiten en jaksa vielläkään uskoa että itte paalain ei kestä pyörittää isompaa paalia jos kaikki paikat on sille suunniteltu. Käytännössä kone rikotaan kun laitetaan liian suuri karho menemään sisään liian nopeesti eli veturia suurennetaan niin paljon että se 10 tonnin paalain tulee hyvin perässä kunnon karhoa niin sitten kun päästelee alamäkeen johonkin tolloon ja raktori syöttää vaikka 200 heppaa akselille niin äkkiseltään joku antautuu. Tämä kaikki johtuu siitä että paikat on liian pienet moiselle rehumäärälle.
-
Joo ei paina mäkkärin paalit tonnia ei ainakaan kuivasta helpistä.. Silti tänään tuli pikku moka ku oli paali pöydällä ja semmonen vähän alavampi paikka ja aattelin, että kyllä se tosta yli menee, no samassa summeri huusi ja täyty topata just siihen notkoon.. No se oli eka virhe ku en kipannu paalia pois ja toinen virhe tuli ku yritin peruuttaa niin toinen puoli putos metrin syvyyteen(senverta oli ruuppaa :) ) No paalin sain käsipelis pois pöydältä ja karhotintraktorilla vedettiin pois, onneksi oli työntekijä paikalla ja mitään ei hajonnu.. Pari asiaa tuli opittua,; paali pois pöydältä, jos paikka jännittää, vetämättömällä vehkeellä ei peruutella ja paalikokokin taitaa olla ihan tarpeeksi suuri ;)
-
Millähän ihmeellä tuollaiset paalit kääritään, kun normaalisti tonnin painoiset pallukat on jo aika hankalia tapauksia ::)
Ei isompi paali tuota yhtään sen enempää kommervenkkejä yhdistelmäpaalaajassa. Rautaa toki pitää olla reilusti että runko kestää. Samoiten en jaksa vielläkään uskoa että itte paalain ei kestä pyörittää isompaa paalia jos kaikki paikat on sille suunniteltu. Käytännössä kone rikotaan kun laitetaan liian suuri karho menemään sisään liian nopeesti eli veturia suurennetaan niin paljon että se 10 tonnin paalain tulee hyvin perässä kunnon karhoa niin sitten kun päästelee alamäkeen johonkin tolloon ja raktori syöttää vaikka 200 heppaa akselille niin äkkiseltään joku antautuu. Tämä kaikki johtuu siitä että paikat on liian pienet moiselle rehumäärälle.
Kyllä me ollaan kesytetty 200hp isossa karheessa ilman ongelmia. Sitä varten nivelakselissa on räikkä että antaa periks jos alkaa ahdistamaan.
Tosta raudan lisäämisestä isoa paalia tekevään koneeseen.
Esim kuhn 2160 painaa 5690kg ja mchale fusion 5700kg
Jos aatellaan että siihen paalin isketään sellaset 700kg lisää painoa ni kyllä voin sanoa että ainaskin kuhnista rakenteet pehmenee ajan myötä. Voimansiirtokin siinä lujilla on kun tosiaan se on rakennettu vaan kuivan tavaran tekemiseen ja sit tulee näitä sankareita mitkä pyörittelee 1600kg palluroita.
-
No miten sellainen asia ku ajo nopeus vaikuttaa paalin kokoon ja tiukkuuteen/painoon?olen törmänny tyyppeihin joiden mielestä sillä ei ole vaikutusta asiaan.Mutta itse olen eri mieltä asiasta.Tai ainakin ku olen katsellu paalaus miehiä jotka puottaa paalaajalla ku noukin vaunulla tuhatta ja sataa niin sitten parin viikon päästä katsoo palloja niin ne on sellaisia lättyjä.Onko vika sitten koneessa vain missä.
-
Vaikka ei mäkki tee painavia paaleja niin yleisesti ottaen ne on kyllä jo ihan arkipäivää. Muuttuvakammioiset puolitoistametriä tekevät koneet pystyy niitä kaikki tekemään. Käytännössä on ihan todistetusti pystytty liikkumaan pellolla moisten kapineiden kanssa ja tietenkin pitää käyttää vähän järkeä eli jos pystyy niin tiputtaa käärittävän paalin pois ennen pehmeetä paikkaa.
Tohon ajonopeuteen/ paalin painoon niin normi tilanteessa paali on sopivan tiukka silloin kun koneeseen ajetaan rehua siitä tahtia mitä sinne menee. Toki tiukemmaksi saa jos hidastaa nopeutta ja itte olen saanut ongelmia aikaiseki kun ajatuksissa ajelee pientä apilakarhoa. Sitä kun kone junttaa tosi tiukkaan niin 130 senttisessä paalissa rupee jo ongelmia tulemaan toki painoa on silloin jo sen 1500 kiloa. Nää lässähtäneet paalit liittyy enemminkin siihen että rehu seassa on vettä ja se kun lähtee liikkeelle niin muoto muuttuu.
-
No onkos kukaan käsitelly sitten acc pulsen paaleja?Pitäis kuuleman mukaan olla tiukkoja ja isoja.Itsellä ei ole näköhavaintoja kyseisen kamppeen paaleista.Kuulemma ottaa aikalailla veturista mehuja.
-
ite koin parhaimmaksi muovin säästö tavaksi paalien laiton tuubiin,ainakin sillä saa helpommin säästöä muovi kuluihin kuin tekemällä paalaimen keston äärirajoilla olevia paaleja.
-
ite koin parhaimmaksi muovin säästö tavaksi paalien laiton tuubiin,ainakin sillä saa helpommin säästöä muovi kuluihin kuin tekemällä paalaimen keston äärirajoilla olevia paaleja.
Juu muovia säästyy ja rahaakin jo ehkä 10000 paalin jälkeen
-
No onkos kukaan käsitelly sitten acc pulsen paaleja?Pitäis kuuleman mukaan olla tiukkoja ja isoja.Itsellä ei ole näköhavaintoja kyseisen kamppeen paaleista.Kuulemma ottaa aikalailla veturista mehuja.
Tonnin paaleja tekee Pulse. Miellyttävä myös jatkokäsitellä paaleja teräautomatiikan vuoksi. Mehuja vie tosiaan melko hyvin veturista.
-
Ja todellisen kulutuksen voi myös laskea eli kuinka pitkä matka on paalin ympäri ja kuinka monta kierrosta pitää kiertää vaikka 60 cm etenemällä että koko paali on kääritty.
eli 150 cm paali
pii * halkaisija = kehän mitta
3,14 * 1,50 = 4,71 m
kehän mitta /etenemä jokaisella kierroksella= käärintävarren kierroksia että paali on muovin peittämä
4,71 / ,60 = 7,85
pääty+pääty+pystysivu+pystysivu=matka paalin ympäri
1,25 +1,25 +1,5 +1,5 =5,5 m
matka paalin ympäri*kärintävarren kierrokset*muovikerrokset=muovin menekki/paali
5,5 *7,85 *6 = 259metriä
Paalin tilavuus=
pii *säde(toiseen)*leveys =tilavuus
3,14 *0,75 (toiseen) *1,25 = 2,2 kuutio
2,2/259*1000= kilometrillä muovia saatava rehumäärä eli8,49 kuutiota.
Rupes sen vertaa kiinnostamaan että piti laskea oma tapaus
ja joku muu voi laskea saman pienemmällä paalilla
Sun laskuopin mukaan rullasta tulis about 5,8paalia!!!
Ihmettelin itteki mistä se johtui kun oli niin hyvin tehty kaava
- Paalissa on 2 kerrosta muovia kun varsi on pyörinyt 7,85 kierrosta
- Esikiristys 70 % ei ole lainkaan huomioitu
- Lopputulos (259 metriä /2/1,7 = 76 metriä = about 19,5 paalia rullasta on lähempänä totuutta)
- 3d ja 5 kierrosta teke 60 metriä (3d:ssä ei laskettu muovin kirirstystä)
Vai olenko nyt taas ihan väärässä???
-
Ja todellisen kulutuksen voi myös laskea eli kuinka pitkä matka on paalin ympäri ja kuinka monta kierrosta pitää kiertää vaikka 60 cm etenemällä että koko paali on kääritty.
eli 150 cm paali
pii * halkaisija = kehän mitta
3,14 * 1,50 = 4,71 m
kehän mitta /etenemä jokaisella kierroksella= käärintävarren kierroksia että paali on muovin peittämä
4,71 / ,60 = 7,85
pääty+pääty+pystysivu+pystysivu=matka paalin ympäri
1,25 +1,25 +1,5 +1,5 =5,5 m
matka paalin ympäri*kärintävarren kierrokset*muovikerrokset=muovin menekki/paali
5,5 *7,85 *6 = 259metriä
Paalin tilavuus=
pii *säde(toiseen)*leveys =tilavuus
3,14 *0,75 (toiseen) *1,25 = 2,2 kuutio
2,2/259*1000= kilometrillä muovia saatava rehumäärä eli8,49 kuutiota.
Rupes sen vertaa kiinnostamaan että piti laskea oma tapaus
ja joku muu voi laskea saman pienemmällä paalilla
Sun laskuopin mukaan rullasta tulis about 5,8paalia!!!
Ihmettelin itteki mistä se johtui kun oli niin hyvin tehty kaava
- Paalissa on 2 kerrosta muovia kun varsi on pyörinyt 7,85 kierrosta
- Esikiristys 70 % ei ole lainkaan huomioitu
- Lopputulos (259 metriä /2/1,7 = 76 metriä = about 19,5 paalia rullasta on lähempänä totuutta)
- 3d ja 5 kierrosta teke 60 metriä (3d:ssä ei laskettu muovin kirirstystä)
Vai olenko nyt taas ihan väärässä???
joo en ollu laskeu mitään esikiristyksiä eli sikäli toi muovin kulutus suhteessa rehuun ei pidä paikkaansa. Kuitenkin jos laskee eri paalikoolla niin silloin saa suhteen selville eli kuinka paljon enemmän "esikiristettyä" muovia menee rehutonnille. Tohon 3d en osaa sanoa mitään koska sellaista ei ole. epäilen tosin että enemmän antureit ja liikkuvia osia ei välttämättä helpota rehuntekijän elämää mutta jos rehun laadussa ja muovinkuluissa saisi balsamia haavoille.
-
Mielestäni muovinsäästöä isolla paalilla on hieman liioiteltu.
Käytännön työssä 120cm paalilla rullasta saa 23 ja 140cm paalilla tulee 19 paalia.
Käytössä on 3D käärintä 3 kerrosta vaippaan ja 4 kerrosta vaakakäärintää = 7 kerrosta.
Ehkäpä 160 cm paalissa 3D käärinnällä muovinsäästö olisi jo huomattava, vaakakäärinnässä paalikoon kasvaessa myös paalin päissä on turhaa muovia enemmän.
Meillä 160cm paaleja ei ole enää tehty, koska niitä ei pystynyt kuljettamaan pystyssä kahta rinnakkain (kuorman leveys 3,2m) ja pystyssä ei uskaltanut viedä kahta päällekkäin. 140cm paaleista saa suuremman kuorman.
-
Hieman ennakkoluuloinen olen ollut ACC Pulsea kohtaan,mutta ennakkoluulot hävisi kun oikeita töitä on tehty. ACC muovisidonnalla säästää käärintämuovia ja paalien tiukkuus omaa luokkaansa. Ilmeisesti muovisidonta alkaa valtaamaan markkinoita.
-
Hieman ennakkoluuloinen olen ollut ACC Pulsea kohtaan,mutta ennakkoluulot hävisi kun oikeita töitä on tehty. ACC muovisidonnalla säästää käärintämuovia ja paalien tiukkuus omaa luokkaansa. Ilmeisesti muovisidonta alkaa valtaamaan markkinoita.
Joo mutta miten pelaa sitte 30-40 tuhannen paalin jälkeeen.. sähköä melko hirveesti siinä vehkeessä..
Omasta 1302 alkaa seinät kuluun puhki, 28 tuhatta paalia ajettu..