Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 28.12.11 - klo:10:15
-
Nyt kun vuodevaihde lähenee niin on aika miettiä tulevaa vuotta. Toki maitotaloudessa vuosi vaihtuu enemmänkin toukokuussa kun näin talvella mutta kuitenkin. Oletteko asettaneet ihan kirjallisia tavoitteita joita seuraamalla voitaisi nähdä missä mennään vuoden mittaan ja pystyä korjaamaan epäkohdat. Mitä tällaiset seurattavat kohdat voisi olla. Itsellä tulee äkkiseltään mieleen navetassa tyhjien lehmien määrä, ja rehujen määrä varastossa. Konepuolella vois olla dedlaineja koneiden huoltoihin ja sitten peltopuolelle rehumäärät eri aikoina. Mulle ainakin olisi hyötyä mielestäni että kuukausittain pystyis seuraamaan missä mennään jotta asiaan olisi hieman aikaa reagoida ennen kun on pa**at housuissa. Mutta tekeekö raatilaiset tällaista ihan kirjallisena vaan annetaanko tilan purjehtia vähän tuulen mukana.
-
Toihan alkaa kuulostaa jo managementiltä.
-
Vms1: Onko sinulla joku toimintastrategia, millä saat tyhjien lehmien määrää vähennettyä?
Meillä on yksi ensi vuoden tavoite sellainen, että tilalla kuolleiden lehmien määrä pitää olla pienempi. Ja keino millä sen tavoittaa on Ketovet. Yleensä kun lehmä sairastuu, tilataan eläinlääkäri ja kun se tulee esim. vkl:na 4 tunnin päästä niin lehmä on jo ihan henkitoreissaan ja kuolee lääkärin lähdön jälkeen. Nyt saatiin pelastettua pari kolilehmää kun annoimme heti Ketovetiä. Eläinlääkäriä ei edes tarvita siihen tautiin, sanoi hän.
Ja toinen tavoite olisi maitomäärän lisääntyminen.
-
Taitaa nuo ilmojen ja eu:n herrat antaa niitä määräpäiviä ihan tarpeeksi ettei tarvii itellä lisätä. Työt tehhään silloin kun ne kuuluu tehä ja jos tuntuu liikaa hommaa olevan niin tehdään paperille lista tekemättömistä hommista ja laitetaan tärkeysjärjestykseen. Hiljasempana aikana yritetään tehä etukäteen kiireaikojen hommia jos vaan pystyy.
Tulevalle navettaprojektille on tehty ihan oikea aikataulu. Ja siitä pidetään kiinni. Piru sen tavarantoimittajan periköön joka toimittaa tavarat myöhässä ;D
-
Vms1: Onko sinulla joku toimintastrategia, millä saat tyhjien lehmien määrää vähennettyä?
Kyllä sitä pitää tehostaa lisäämällä ylimääräinen valvontakierros navettaan jolloin seurataan kiimoja. Lisäksi ollaan merkattu eläimet jotka ovat "siemennysikkunan" sisällä. Jatkossa on viellä tarkoitus parannella lehmäliikennettä ja paikkoja niin että lehmät saadaan helpommin eroteltua siementäjää varten ja niin että siementäjä pystyy toimimaan ilman tilallisen avustusta jotta vältytään kaikista siemennystä haittaavista tekijöistä.
Noin muuten niin pitäisin sitä hyvänä jos vaikka kuukausittain voisi tarkastaa niin sanotun tilanteen jotta voisi ajoissa reagoida esimerkiksi lisäämällä työvoimaa tai hankkimalla rehualaa lisää sekä muuttamalla korjuutapoja sen mukaan miten vuosi etenee. Helposti jos asiat menee pelkän muistin ja fiiliksen mukaan niin joudutaan tekemään liian nopeita ja tehokkaita korjausliikkeitä mitkä yleensä tulee kalliiksi.
-
Keskilehmäluvun nosto min 40 yksiköllä
-
Vms1: Onko sinulla joku toimintastrategia, millä saat tyhjien lehmien määrää vähennettyä?
Toimilupakurssi auttaa tuohon vaivaan. Toki niitä tyhjiä lehmiä/hiehoja aina ilmenee, mutta siemennysajan tarkempi valinta on ainakin meillä vaikuttanut positiivisesti tiineystuloksiin.
-
Vms1: Onko sinulla joku toimintastrategia, millä saat tyhjien lehmien määrää vähennettyä?
Tilasonni ts. cleanup-sonni, jonka joukkoon toisen siemennyksen jälkeen...se auttaa tuohon vaivaan.
Tavoitteita on, tietenkin. Joitakin on asetettu 5-6 vuotta sitten ja on mukava nähdä, että suurin osa on toteutunut, osa jopa ylitetty. Vuositasolle on tehty huoltoaikataulu eri koneille (talvisaikaan), vuodenvaihteessa katsotaan varastot ja mietitään, miten seuraavasta vuodesta selvittäisiin pienemmillä varastoilla ( varastot maksaa). Vuositasolle on omat tavoitteet samoin, kuin kuukausitasolle ja viikkotasolle.
-
Mulla on selvä tavoite päästä eläkkeensaajasta eläkeläiseksi. Pääsis täyspäivaisesti tutkimaan sukuja ja vanhoja asioita. Selvittää esim. maakunnan salaojituksen vaiheet sillä tänä vuonna tuli 90 vuotta kun kolmella tilalla salaojitettiin ensi kertaa Kesolaisen systeemin mukaan. Tilallamme jäi ostotilan ojitus tekemättä kun pakkasta ei tullut että olis saatu soraa pellolle. Ehkä tammikuussa onnistuu ja auraojituksella saadaan putket maahan siinä kun pieni routa ei haittaa. Tilusjärjestelun lisäaluella ojitus onnistui mutta se vasta 1.1. 12 mun peltoa.
-
Vms1: Onko sinulla joku toimintastrategia, millä saat tyhjien lehmien määrää vähennettyä?
Toimilupakurssi auttaa tuohon vaivaan. Toki niitä tyhjiä lehmiä/hiehoja aina ilmenee, mutta siemennysajan tarkempi valinta on ainakin meillä vaikuttanut positiivisesti tiineystuloksiin.
toimilupasiemennys on hyvä suosittelen täällä oli maininta tilalle kuolleista lehmistä /naudoista se on myös meillä tavoite jotta lauhaluoman auto olis harvinainen näky.
-
Vms1: Onko sinulla joku toimintastrategia, millä saat tyhjien lehmien määrää vähennettyä?
Toimilupakurssi auttaa tuohon vaivaan. Toki niitä tyhjiä lehmiä/hiehoja aina ilmenee, mutta siemennysajan tarkempi valinta on ainakin meillä vaikuttanut positiivisesti tiineystuloksiin.
toimilupasiemennys on hyvä suosittelen täällä oli maininta tilalle kuolleista lehmistä /naudoista se on myös meillä tavoite jotta lauhaluoman auto olis harvinainen näky.
Nuo Lauhaluoman autot pestään tuos naapuris joutuvat työttömiksi jos ei ajoja oo. Ajurit Virosta joutuu lähtemään kotiinsa.
-
Mulla ei sen kummenpia tavoitteita ole muutakuin, että yrittää tehdä joka homman pikkusen paremmin kuin edellisvuonna, niin sillä on tavannut homma edetä tasasen varmasti.
-
jaa-a onhan niitä ja paljon 8) ;D ohessa muutamia
elukat: vierotuspainon ja kasvun parantaminen, kuolleisuus alle 1 % (kop kop toteutui 2011) karjamäärän kasvatus tai siirto luomuun... :-[ ???
pelto: siirto luomuun tai ainakin siihen valmistautuminen, satotasojen saaminen ylöspäin... ilman yber panostusta... ::) LAIDUNNUKSEN oppiminen.... :-\
Mitä voi mitata sitä voi parantaa, eli opetella tilastoimaan edelleen enemmän esim syöntejä, peltojen tuottoja /kasvuja... kustannuksia, TYÖTÄ minne se menee...
eli kokoajan tiettyyn suuntaan kai pyritään/haetaan ratkaisumalleja jos toiminta-ympäistö muuttuu, minne oman toiminnan pitäisi kehittyä...
-
Mikkohan nuo listas aivan täysin samoilla mennään :)
-
Tavotteita ?
Noh jos näillä samoilla mentäis nyt tässä..? Navetta on nyt ollu kaksi vuotta käytössä
ja vapaita parsia ei ole yhtään ollut noin puoleen vuoteen. (saatiin siis nopeammin
karja kasvatettua, kuin oli likviin laskettu..) Jospa sais ihan normiteuraina poistot, että
ei tarttis lopettaa ketään, ja metsän reunaan kuopata. ( ei keräystä meiltä )
Säilyisi koneet ja muut vermeet ehjinä työsesongin aikana. Nythän ne tuolla säilyykin;
joutilaina. Amen.
-
Ensi vuoden tavoitteena olisi saada ostopellot salaojiin ja saada tänä kesänä ojitetut pellot hyvään kasvukuntoon. Navetalla toivottavasti eläimet pysyy terveinä ja meijeriin menevä maitomäärä saataisiin mieluummin vähän kasvamaan. Henkilökohtaisena tavoitteena on päästä emännän kanssa rapakon taakse katsomaan navetan mallia, siitä seuraavat tavoitteet onkin sitten vähän kauempana.
-
JOS/kun navetan rakentaminen alkaa ensi keväänä niin jos selviäis kesän hengissä ja saisi hommat pyörimään heti alusta asti kunnolla. Peltopuolella kaikki on oikeastaan niin hyvin kunnossa ettei isompia tarvi sinne puolelle tehdä. Ojitukset, maan rakenne ja ravinnetasot hyvällä mallilla. Kohtuullisella panostuksella toivottavasti hyviä satoja. Aina on tietenkin varaa parantaa, mutta tyytyväinen voi olla nykyiseen tilanteeseenkin.
Eläinten parempi tiinehtyminen olisi kiva juttu. Vaikka vaimolla onkin toimilupa ja siementelee ihan ahkerasti niin heikkoa on ollut keskimäärin tiinehtyminen. Onneksi ei olla ainoita joita vaivaa tuo ongelma :o Tyhjiä eläimiä joutuu poistaa valitettavasti. Eläimiä on tarkistutettu semmareilla ja eläinlääkäreillä ja nyt näyttäis tilanne paremmalta kuin syksyllä. Maitoa ei oikeastaan osaa nykyisellä ruokintamallilla enempää odottaa ja tyytyväinen voi olla siihen mitä on saatu eläimistä irti ja keskimäärin terveystilanne tosi hyvä.
Yksityissektorilla tavoitteena pitää pojat ja vaimo hengissä kaiken hulinan keskellä. Aamen :)
-
Yksityissektorilla tavoitteena pitää pojat ja vaimo hengissä kaiken hulinan keskellä. Aamen :)
Niinpä, oman perheen elättämisestä tässä on eniten kyse!
-
Valittaa vähempi ja tehä enemmän niin ku ukki vaenaa sanoi :)
Ensi vuodelle tuo uusi navetta ottaa käyttöön ja täyttää se hyvillä lehmillä :) Ja toevoa että kaikki meni eläinten suhteen hyvin. Koneethan tunnetusti *****ilee koko vuoden tasaesesti aina kun on sesonkia.
Opetella sorkkien tilapäishoetamista eläinten suhteen. Peltopuolella vanhojen salaojien aukasua ja uusien lohkojen tekemistä. Vähemmän rakentamista kun kuluneella kesänä ja sais vaikka jossain reisussakin keväällä käytyä että ei pelkää työntekkoo aena olisi ku ensimmäistä kertoo saa lomitusta virallisesti.
-
Henkilökohtaisena tavoitteena on päästä emännän kanssa rapakon taakse katsomaan navetan mallia, siitä seuraavat tavoitteet onkin sitten vähän kauempana.
Asiaa !
Sielä aukesi silmät mullakin :o
(Menestyneillä tiloilla oli Vario pihas 8) )
Vai olikohan se tää verhoseinän ylivoima ja ape yhdistelmä
-
Henkilökohtaisena tavoitteena on päästä emännän kanssa rapakon taakse katsomaan navetan mallia, siitä seuraavat tavoitteet onkin sitten vähän kauempana.
Asiaa !
Sielä aukesi silmät mullakin :o
(Menestyneillä tiloilla oli Vario pihas 8) )
Vai olikohan se tää verhoseinän ylivoima ja ape yhdistelmä
Vai musta karja 8)
-
Vms1: Onko sinulla joku toimintastrategia, millä saat tyhjien lehmien määrää vähennettyä?
Toimilupakurssi auttaa tuohon vaivaan. Toki niitä tyhjiä lehmiä/hiehoja aina ilmenee, mutta siemennysajan tarkempi valinta on ainakin meillä vaikuttanut positiivisesti tiineystuloksiin.
Toimilupa voi myös pahentaa tilannetta rajusti, kun ei osaakaan siementää/ tulkita elukan sisuskaluja. Itse olen keskittynyt lypsämiseen ja jättänyt siementämisen faban huoleksi. (täytyyhän jonkun sitäkin käyttää ;D). Miettikääpä oikeasti kannattaako kaikki omat typpisäiliöt, alkiot, huuhtelut jne. Jättää turhan leikimisen ja jasut tekemättä ja jää maitotilistä enempi törsättävää?
-
Oliskohan yksi vaihtoehto jos nämä tuotokseen ja tuotantoon tekis kaavion johon pystyakseliin merkkais nykyisen hetken. Sitten lähtis vetämään viivaa vaikka prosentin muutoksella siihen suuntaan mikä on tavoite. No hetken päästä vois merkata uudet pisteet ja kattoa että osuiko janalle vai mennäänkö metsään. Eräänlaista tietoa tämäkin. Toisaalta navetanseinässä olis hyvä että kaikki työntekijät tietäisi tavoitteet ja näkisi tilanteen.
-
Vms1: Onko sinulla joku toimintastrategia, millä saat tyhjien lehmien määrää vähennettyä?
Toimilupakurssi auttaa tuohon vaivaan. Toki niitä tyhjiä lehmiä/hiehoja aina ilmenee, mutta siemennysajan tarkempi valinta on ainakin meillä vaikuttanut positiivisesti tiineystuloksiin.
Toimilupa voi myös pahentaa tilannetta rajusti, kun ei osaakaan siementää/ tulkita elukan sisuskaluja. Itse olen keskittynyt lypsämiseen ja jättänyt siementämisen faban huoleksi. (täytyyhän jonkun sitäkin käyttää ;D). Miettikääpä oikeasti kannattaako kaikki omat typpisäiliöt, alkiot, huuhtelut jne. Jättää turhan leikimisen ja jasut tekemättä ja jää maitotilistä enempi törsättävää?
Empä tiiä saako mistään ittellen parempaa palkkaa ku toimilupasiementämisestä. Faban hinnastosta: käyntimaksu 15e plus siemennysmaksu 12e eli 27e, plus lisää € jos on esim. lähestymissoittoja tai pyhä. Ittellä n. 250 siemennystä per vuosi, mistä siis kertyisi 6750e+alv pelkkiä käynti- ja siemennysmaksuja.
-
Jeps! Tollasessa hintaluokassa varmaan liikutaan. Se vaan on sellanen jutska, että ne innokaimmat emännät polttaa helposti tuhansia egejä johonkin alkioihin ja annoksiin. Pahimillaan ne maksavat kuulema reilusti yli 1000€ kipale. Nuokin rahat voisi sijoittaa vaikka autoon, traktoriin tai mihin vaan. Tällaisia spesiaali jutskia ei paljoa ostella meitin vuotuisilla n.5000€ siemennyskuluilla.
-
Jeps! Tollasessa hintaluokassa varmaan liikutaan. Se vaan on sellanen jutska, että ne innokaimmat emännät polttaa helposti tuhansia egejä johonkin alkioihin ja annoksiin. Pahimillaan ne maksavat kuulema reilusti yli 1000€ kipale. Nuokin rahat voisi sijoittaa vaikka autoon, traktoriin tai mihin vaan. Tällaisia spesiaali jutskia ei paljoa ostella meitin vuotuisilla n.5000€ siemennyskuluilla.
Kaipa ne tuhrais sen saman summan vaikka kävis semmari siementämässä, mitäs se siihen liittyy. ;)
Kyllä se musta on ihan kotiinpäin kun en varsinaisesti menetä yhtään työaikaa kun samalla tavalla se eläin pitää kiinni laittaa muutenkin, sen voi vaan tehdä aina siinä muun ohessa. Jos mää palkkaan jonkun lypsämään ei mun tartte hakia kurmuja sille ja pitää niitä kiinni. :P
-
Jeps! Tollasessa hintaluokassa varmaan liikutaan. Se vaan on sellanen jutska, että ne innokaimmat emännät polttaa helposti tuhansia egejä johonkin alkioihin ja annoksiin. Pahimillaan ne maksavat kuulema reilusti yli 1000€ kipale. Nuokin rahat voisi sijoittaa vaikka autoon, traktoriin tai mihin vaan. Tällaisia spesiaali jutskia ei paljoa ostella meitin vuotuisilla n.5000€ siemennyskuluilla.
Minä perustelen noita alkio-ostoja ja kalliimpia siemeniä karjan jalostuksellisen tason paranemisena, joka tulevaisuudessa toisi hieman lisää terveempänä, tuottavampana ja helppohoitoisena karjana. 8) Tiineysongelmia ei ole, tilasonni viimestelee sen, mitä minulta jää tekemättä.
Joskus jollekkin vierailijalle sanoinkin, et onko se nyt niin kauheaa ottaa se sonni sinne töihin, esim. alotusvaiheessa on muutakin kytättävää kun kiimat, niin jatkon kannalta olis varmasti järkevämpää, et sais ne elukat edes poikimaan uudestaan... Ne on kalliita ne tyhjät lehmät... :P
Otsikon kysymykseen: Saisi navetan loputkin parret täyteen lypsäviä, elukat pysyis terveenä ja koneet ja muut härpäkkeet toimis niinkun on suunniteltu. Ja jos itselle saisin 2-4 vapaapäivää/kk, niin olis jees. 8)
-
Ensi vuoden tavoitteena olisi saada ostopellot salaojiin ja saada tänä kesänä ojitetut pellot hyvään kasvukuntoon. Navetalla toivottavasti eläimet pysyy terveinä ja meijeriin menevä maitomäärä saataisiin mieluummin vähän kasvamaan. Henkilökohtaisena tavoitteena on päästä emännän kanssa rapakon taakse katsomaan navetan mallia, siitä seuraavat tavoitteet onkin sitten vähän kauempana.
Turha mennä rapakon taakse navettoja katsomaan kyllä niitä on lähellakin . Hyviä ja varsinkin huonoista oppii.
-
Kovin on maitopainotteista tämä tavoitteiden asettelu.
Meidän mullimiesten viimeiset tavoitteet taitaa löytyä sieltä v.2008 haudatusta utopististen skenaarioiden arkistosta.
Eipä silti, on se mukava että joillakin riittää virtaa.
Meikäläinen ja cc kun päästettäis vuodeksi maakuntaan saarnaamaan, niin ens Jouluna saatais kunniamerkit... vegaaniliitolta. :-[
-
koitetaan hilata taas 300kg keskituotosta ylöspäin, terveystilanne kun pysyisi yhtä hyvänä kuin nyt niin voisi olla tyytyväinen. Umpparihalli pitäisi saada aikaiseksi ja sitä myöden lehmiä liki 50, vasikkalaan juottoautomaatti ja muuta hienosäätöä.
Pelloille lisää kuonaa kuten joka vuosi, satotaso saisi viljojen osalta pysyä mutta nurmiin täydennyksellä pitäisi tulla lisää potkua.
kalustoon ei laiteta ainakaan toivottavasti suuria, yritetään maksaa osamaksut mahdollisimman vähiin niiltä osin kuin niitä on. Eikä ainakaan oteta lisää.
Taloon tarttis hieman uusia putkia ja maalia. Lisäksi viljalle täytyisi keksiä varastotilaa.
siinä ne tärkeimmät, niin ja yaraa ostetaan mahdollisimman vähän.
-
Tavoitteena tienata enemmän samalla tai pienemmällä työmäärällä :)
Miten tuohon pääsee, vaatii taas panostuksia vähän kaikkeen muttei koneisiin tulevana vuonna. Että pääsee säästämään, pitää panostaa 8)
-
Tavoitteena tienata enemmän samalla tai pienemmällä työmäärällä :)
Miten tuohon pääsee, vaatii taas panostuksia vähän kaikkeen muttei koneisiin tulevana vuonna. Että pääsee säästämään, pitää panostaa 8)
iijaskan esimerkkiä seuraten voi panostaa säästämällä kun jättää ylikalliin navetan/mullilan tekemättä,moni miettii ny mullilan/navetan panostusta :o
-
Tavoitteena tienata enemmän samalla tai pienemmällä työmäärällä :)
Miten tuohon pääsee, vaatii taas panostuksia vähän kaikkeen muttei koneisiin tulevana vuonna. Että pääsee säästämään, pitää panostaa 8)
iijaskan esimerkkiä seuraten voi panostaa säästämällä kun jättää ylikalliin navetan/mullilan tekemättä,moni miettii ny mullilan/navetan panostusta :o
Kaikilla se maailma ei ole niin valmis kun apilaksella. Tietty ylikalliin rakentamisessa ei ole mitään järkeä, vaan kukas niitä tekeekään?
Petri
-
Ensi vuoden tavoitteena olisi saada ostopellot salaojiin ja saada tänä kesänä ojitetut pellot hyvään kasvukuntoon. Navetalla toivottavasti eläimet pysyy terveinä ja meijeriin menevä maitomäärä saataisiin mieluummin vähän kasvamaan. Henkilökohtaisena tavoitteena on päästä emännän kanssa rapakon taakse katsomaan navetan mallia, siitä seuraavat tavoitteet onkin sitten vähän kauempana.
Turha mennä rapakon taakse navettoja katsomaan kyllä niitä on lähellakin . Hyviä ja varsinkin huonoista oppii.
Ei sinne mitään betonibunkkereita mennäkään katsomaan. ;D Aina sitä jotakin oppii, kun on pois kotoa.
-
Tavoitteena tienata enemmän samalla tai pienemmällä työmäärällä :)
Miten tuohon pääsee, vaatii taas panostuksia vähän kaikkeen muttei koneisiin tulevana vuonna. Että pääsee säästämään, pitää panostaa 8)
iijaskan esimerkkiä seuraten voi panostaa säästämällä kun jättää ylikalliin navetan/mullilan tekemättä,moni miettii ny mullilan/navetan panostusta :o
Kaikilla se maailma ei ole niin valmis kun apilaksella. Tietty ylikalliin rakentamisessa ei ole mitään järkeä, vaan kukas niitä tekeekään?
Petri
Jos muistat ijasja aikoi tehdä edullisen mullila ja laskelmat tuottivat viljatilana saman huomattavasti pienemmällä työllä,varmasti moni harmittelee koko mullilan/navetan tekoa :( joten se siittä sun valmihista maailmasta :o
-
Henkilökohtaisena tavoitteena on päästä emännän kanssa rapakon taakse katsomaan navetan mallia, siitä seuraavat tavoitteet onkin sitten vähän kauempana.
Asiaa !
Sielä aukesi silmät mullakin :o
(Menestyneillä tiloilla oli Vario pihas 8) )
Vai olikohan se tää verhoseinän ylivoima ja ape yhdistelmä
Tarviiko mennä niin pitkälle että tajuaa ostaa sitä Variota..
-
Tavoitteena tienata enemmän samalla tai pienemmällä työmäärällä :)
Miten tuohon pääsee, vaatii taas panostuksia vähän kaikkeen muttei koneisiin tulevana vuonna. Että pääsee säästämään, pitää panostaa 8)
iijaskan esimerkkiä seuraten voi panostaa säästämällä kun jättää ylikalliin navetan/mullilan tekemättä,moni miettii ny mullilan/navetan panostusta :o
Kaikilla se maailma ei ole niin valmis kun apilaksella. Tietty ylikalliin rakentamisessa ei ole mitään järkeä, vaan kukas niitä tekeekään?
Petri
Jos muistat ijasja aikoi tehdä edullisen mullila ja laskelmat tuottivat viljatilana saman huomattavasti pienemmällä työllä,varmasti moni harmittelee koko mullilan/navetan tekoa :( joten se siittä sun valmihista maailmasta :o
Siitä vaan kaikki kaurankasvattajiksi ja urakoitsija tekemään työt. Ei tarvii yli-investoida ja maailma pelastuu.
Veikkaisin, että ijasja2:kaan ei ole sitä toimeentuloon ja yrityksen kestävään tulevaisuuteen riittävää peltoalaa ihan ilmaiseksi ja työttä hankkinut... ristinsä on joka lajissa.
Mutta omat tavoitteet: sama tuotos vähemmällä työmäärällä. Erinäisiä hankkeita asian eteen menossa, tässä kehitysvaiheessa joutuukin yllättäen satsaamaan enemmän työtä!
Petri
vielä 20 vuotta sitten vakavissaan 30 ha viljatilalle likviä tehneenä...
-
Ensi vuoden tavoitteena olisi saada ostopellot salaojiin ja saada tänä kesänä ojitetut pellot hyvään kasvukuntoon. Navetalla toivottavasti eläimet pysyy terveinä ja meijeriin menevä maitomäärä saataisiin mieluummin vähän kasvamaan. Henkilökohtaisena tavoitteena on päästä emännän kanssa rapakon taakse katsomaan navetan mallia, siitä seuraavat tavoitteet onkin sitten vähän kauempana.
Turha mennä rapakon taakse navettoja katsomaan kyllä niitä on lähellakin . Hyviä ja varsinkin huonoista oppii.
vain kun tääpäin kaikki kehuu omaansa, meni sitte vaikka kuinka pahoon päin p...
-
Jos ja kun menette rapakon taakse, niin keskittykää siihen miten hommat järjestetään ja tehdään, mikä sen mahdollistaa ja varsinkin MIKSI. Renkaita voi potkia kotomarkillakin. Myös rakentamisen mallia löytyy jonkin verran lähialueelta, mutta loppuviimein se ei ole rakentamisosaaminen, jota meiltä eniten puuttuu. Isännät pitää päivittää ensin.
Nimimerkillä päivitys pahasti kesken ;)
-
Tärkein suuremman linjan asia on saada spv-järjestelyt tehtyä ja saada isä potkittua eläkkeelle.
Keskituotosta pitäisi saada ylöspäin lähinnä poikimavälin lyhentämisen ja keskipokimakerran kautta. Maitokilojen kanssa ei sinänsä ole ongelmaa, mutta nekin saattaa nousta. Nuorison tiloja pitäisi vähän laajentaa ja entrata, mahtuisi samantein olemaan pari lehmää enemmän karjassa. Hyvää eläinainesta on kasvamassa.
Peltopuolella yksi raivio pitäisi saada kesän aikana viljelykuntoon ja varmaan aloittaa seuraavaa. Vanhoille kalkkia ja hiveniä. Satotasoa ylöspäin, nurmilla ihan ok nyt, mutta viljoilla ja rypsillä kehitettävää vielä.. Niin ja enää apilanurmia jatkossa ja vehnää myös viljelyyn. Koneinvestoinnit jäihin.
-
mulla on yhtenä tavoitteena joko lisätä tai siirtää tilan työmäärää navetan suuntaan. Kaikki muu on kivaa ja ehkä kannattavaa mutta navettahommat on käypiä mutta ehdottomasti kannattavaa. Eli sinne töitä enemmän jotta sen osa-alueen saa kuntoon. Yksi varteenotettava vaihtoehto on kokopäiväinen karjanhoitaja. Tavoite ei enempi eikä vähempi kun jokaiseen parsipaikkaan lehmä joka tuottaa yli kympin ja on terve. Tuotoksista saa sanoa mitä vaan mutta viimekädessä ne on kuitenkin ne jotka turvaa tilan talouden.
-
Jos ja kun menette rapakon taakse, niin keskittykää siihen miten hommat järjestetään ja tehdään, mikä sen mahdollistaa ja varsinkin MIKSI. Renkaita voi potkia kotomarkillakin. Myös rakentamisen mallia löytyy jonkin verran lähialueelta, mutta loppuviimein se ei ole rakentamisosaaminen, jota meiltä eniten puuttuu. Isännät pitää päivittää ensin.
Nimimerkillä päivitys pahasti kesken ;)
Juuri näin. Boonusmarketin ja levalin yms. "ammattimatkat" rapakon taakse ovat lähinnä kaupallista lomailua... niiltä olisi syytä poistaa vähennysoikeus välittömästi ja mielellään takautuvasti. ;) :P
Voi vaan kysyä mitä suomi jyväjuice oppii trattorin rakentamisesta Suolahdessa tai John Deeren tehtaalla rapakon takana.... ei yhtään mitään. Eikä ole edes tarkoituskaan.... Vain täppäri lähtee tuollaisille "lomille" tai "rehuristeilylle" loman nimissä.... ammattiasiaa niissä ei ole nimeksikään kaupallisen hapatuksen poistamisen jälkeen. Hyville asiakkaille voi toki järjestää korruptiomatkan, jossa firma maksaa viulut kokonaisuudessaan. 8)
-
Jos ja kun menette rapakon taakse, niin keskittykää siihen miten hommat järjestetään ja tehdään, mikä sen mahdollistaa ja varsinkin MIKSI. Renkaita voi potkia kotomarkillakin. Myös rakentamisen mallia löytyy jonkin verran lähialueelta, mutta loppuviimein se ei ole rakentamisosaaminen, jota meiltä eniten puuttuu. Isännät pitää päivittää ensin.
Nimimerkillä päivitys pahasti kesken ;)
Joo eiköhän nuo konehallinkiertoreissut tehty opiskeluaikoina, nyt voi keskittyä niihin navetoihin. :D Tottahan sen navetanmallin varmaan saisi selville kotomaassakin kiertämällä, mutta kun kerran mahdollisuus on päästä vähän kauemmaksi, niin mennään sitten. Varsinkin, kun vielä ei ole mitään päätettynä, eikä lasien väriä valittuna, niin voi ihan avoimin mielin katsella.
-
Ei ole. Tulevaksi vuodeksi vaan. On tässä investoitu parina menneenä vuonna. Uudemmalle ja isommalle ykköstraktorille on tarvetta, mutta lykätään sitä vielä vuosi, sijoitetaan kassaa nyt noihin tuottaviin pikkuinvestointeihin. Tavoitteena jatkossa pitää kone/vuosi tahtia, niin pysyy konekanta kohtuu hyväkuntoisena.
-
. Varsinkin, kun vielä ei ole mitään päätettynä, eikä lasien väriä valittuna, niin voi ihan avoimin mielin katsella.
***Eikö uskonto ole jo muodostunut, ainakin ton lauseen perusteella "Ei sinne mitään betonibunkkereita mennäkään katsomaan"
-
***Eikö uskonto ole jo muodostunut, ainakin ton lauseen perusteella "Ei sinne mitään betonibunkkereita mennäkään katsomaan"
No ei varmaan. Sellasia vaan on vaikea löytää sieltä ;)
-
Tuohon varastoasiaan kysyisin yleistä mielipidettä. On aina mielenkiinoista lukea näiden isompien toimijoiden tyyleistä ja ajatusmaailmoista jotain oppiakseen omaan. Tuolla ketjun alkupäässä Aatami mainitsi tavoitteekseen varastojen pienentämisen, mikä varmaan on aika oleellista liiketoimintaa ajatellen bisnesmäisesti(varsinkin iso systeemi ja runsaampi pääoman tarve). Pienet varastot ovat hyvää liiketoimintaa yleensä kaikilla aloilla ja mielellään vielä niin, että varastot omistaa jokin muu kuin itse(maksetaan käytön realisoituessa, kuten keskittynyt päivittäistavarakauppa), silloin niihin ei sitoudu pääomaa ja näin kannattavuus kastaa ja tunnusluvut ovat hyviä. Tällaisia ehtoja ei vain ainakaan keskivertoviljelijä tahdo pystyä neuvottelemaan.
Sitten tullaan siihen kriittiseen kohtaan. Kun toiminta on suurta ja varastot pieniä ja sattuu jokin ongelma. Kohtaamme katovuoden, tai omalle alueelle sattuu hyvin poikkeavat olosuhteet ja satotasot jäävät huomattavasti keskimääräistä alhaisemmiksi. Yleensä säilörehun(hinta moninkertaistuu) ja muun ostopanos on huomattavasti kalliimpaa, kun varastoimalla sitä edullisemman vuoden satoa hivenen reilusti varastossa(vilja syksyllä 2009 80-100€/tn ja vuoden kuluttua n 160 €/tn). Omista niukkuudenajan ostokokemuksista olen tehnyt sen johtopäätöksen, että pyöritän tällaista keskimääräistä maidontuotantoa aika suurilla varastoilla ja otan takkiin hivenen varastotappioiden muodossa.
Toiminnan ollessa tuotannollisella puolella kannattavuudeltaan vähintään hyvällä tasolla, mielestäni tämänhetkinen korkotaso ei ole ongelma hivenen ylisuurten varastojen pitämiseen(jos edullista säikytystilaa) ja mahdollisiin ostoajankohdilla ja määrillä tehtäviin säästöihin nähden. Toimittaessa pienillä varastoilla on yleensä kassan oltava mielellään hyvin vahva, että se tuo mahdollisuuksia tilanteiden hyödyntämiseen.
Eli liiketoiminnan peruskolmio on oltava kunnossa, olipa tyyli mikä hyvänsä. kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus
Oma mottoni perusmaatalouteen on, että siinä ikävä kyllä pyöritetään pientä liikevaihtoa raskaalla taseella ja kaikessa muussa liiketominnassa mielellään isoa liikevaihtoa pienellä pääomalla (hyvä konsultti kuskaa taseen päänsä sisällä ja läppärissään).
Tässä kysyisin muiden suhtautumista varastoihin?
-
Varastot voi olla myös järkevä sijoitus, jos varastossa saa "parempaa korkoa" kuin pankkitilillä, niin silloin kannattaa pitää varastoja, jos pääomasta ei muuten ole puutetta.
Toi parempi korkohan toteutuu oikea-aikaisella ostamisella, jos toteutuu.
-
Monilla tiloilla varastotilat tuntuvat olevan vaan aika nihkeät. Ramin mainitsevat seikat huomioiden, tekisin niin vilja-, säilörehu- ja lantavarastoista mielellään 50% ns. laskettua tarvetta suuremmat. En ymmärrä, miksi melkein joka paikassa pitää mitoittaa kaikki minimin mukaan, koskee muuten valitettavan usein uusien pihattojen toiminnallista mitoitusta myös. No kustannuksia tietysti lisää, mutta liian kanssa on helpompi pelata, kuin liian vähän.
-
Isommassa yksikössä varastoja on helpompi pienentää suhteessa kulutukseen. Tuotantotarvikkeita on usein kokonaisedullisinta hankkia täysin autokuormin. Logistiikka kokonaisuudessaan on yksi tilan suurimmista kustannuksista.
-
Monilla tiloilla varastotilat tuntuvat olevan vaan aika nihkeät. Ramin mainitsevat seikat huomioiden, tekisin niin vilja-, säilörehu- ja lantavarastoista mielellään 50% ns. laskettua tarvetta suuremmat. En ymmärrä, miksi melkein joka paikassa pitää mitoittaa kaikki minimin mukaan, koskee muuten valitettavan usein uusien pihattojen toiminnallista mitoitusta myös. No kustannuksia tietysti lisää, mutta liian kanssa on helpompi pelata, kuin liian vähän.
maatalous on vaan ainoita aloja joilla on varaa pitää varastoa. Normaali yritys ottaa tuotteen juuri silloin kun tarttee ja maksuajalla pyrkii melkein saamaan tuote myytyä ennen kuin raaka-aine pitää maksaa.
Viljatilalla tätä on helppo miettiä eli kaksi vaihtoehtoa ostaako apulannat kesällä viljelee seuraavana kesänä ja myy tuotteen sitä seuraavana vuonna keväällä tai kesällä. Vaihtoehto on tietenkin se että pyytää apulantatoimituksen viimeistään toukokuun alkuun ja maksu vaikka toukokuun loppuun. Samoiten auto heti kuivurille kun viimeinen erä tulee kaapista ja maailmalle. Toisessa tapauksessa raha on kiinni 24 kk ja toisessa 3 kk. Yritysjohtajan ei tartte miettiä kumpaa käyttää mutta maatalousyrittäjän kyllä.
-
Suurien varastotilojen rakentaminen oikein ajoitettuja ostoja varten lienee bisneksistä huonoimpia. Oikea-aikaisuus kun nykymaailmasssa selviää jälkikäteen, esim. lannoitteet. Jos joku luulee olevansa hyvä ennustaja kannattaa ennemmin lotota! Tämän takia meillä on pidetty rehu-, lannoite-, polttoaine- ym varastot pienenä. Korkokulun merkitys juuri nyt ei minusta ole merkittävä, ellei kassa sitten ole niin heikossa hapessa, että viivästyskorkoja maksellaan.
Säilörehulla pitäisin perusteltuna jonkinlaista varmuusvarastoa, mutta 18 kk:n rehuntarvetta vastaavien laakasiilojen rakentaminen ei ole järkevää. 300 lehmän navetassa se siis tarkoittaisi 150 päisen karjan vuotuista rehuntarvetta. Ihan vain varmuuden vuoksi melko suuri panostus...
-
sen määkin ymmärrän että niistä tuotteista joista on mahdollisesti tulossa puute voi olla varastoa kuten esim säilistä. Mutta niitä tuotteita joita saa puhelinsoitolla ei kannata olla suurempaa varastoa kun että saa kuljetuksen jollainlailla järkeväksi.
-
No mun varastoheittoni kohdistuu lähinnä ylisuuriin varastoihin, sellainen 150% varmuus on ihan naurettavaa. Tänään on muuten se päivä, kun varastoinventointi tehdään. Meidän karkearehuvarastosta on huvennut vasta neljännes, siinä mielessä varastoa on aivan liikaa. Jos käyttää 3 sentin kilohintaa varastoarvona (aika lähelle tuotantokustannus), on rehuissa kiinni sata tonnia. Sen matalakin korkovaatimus on enemmän kuin mun kuukauden palkkani, siinä syy varastojen minimoinnin kiinnostukseen.
Vielä siihen varmuuteen: 8 vuotta 10:stä on normaaleja, lopuilla tulee yleensä niukkuutta syystä tai toisesta. Jatkuva loputon varmistuksen varmistamisen maksimointi 150% varastoilla tarkoittaa vaan sitä, ettei hyvänäkään vuonna saa tulosta aikaan ja sitten tulee huono ja kustannuskriisi iskee. Sellaista tilannetta, että koko maassa olisi paha kato karkearehun osalta en muista. Tuleeko niitä edes kerran 20 vuoteen? Kauhian pelon syynä taitaa olla vain se, että joutuis maksaa kanssaviljelijälle rehusta....tai sitten se, että rehun pitää oikeasti olla ilmaista, joko tukien tai oman ilmaisen työn kautta, koska perustuotanto ei muuten kannata holtittoman työmenekin tms takia.....
-
Vielä siihen varmuuteen: 8 vuotta 10:stä on normaaleja, lopuilla tulee yleensä niukkuutta syystä tai toisesta. Jatkuva loputon varmistuksen varmistamisen maksimointi 150% varastoilla tarkoittaa vaan sitä, ettei hyvänäkään vuonna saa tulosta aikaan ja sitten tulee huono ja kustannuskriisi iskee. Sellaista tilannetta, että koko maassa olisi paha kato karkearehun osalta en muista. Tuleeko niitä edes kerran 20 vuoteen? Kauhian pelon syynä taitaa olla vain se, että joutuis maksaa kanssaviljelijälle rehusta....tai sitten se, että rehun pitää oikeasti olla ilmaista, joko tukien tai oman ilmaisen työn kautta, koska perustuotanto ei muuten kannata holtittoman työmenekin tms takia.....
Olisko viisivuotta kun rekalla ajoivat r-paaleja etelään. Maksoivat lähtöpaikalla a 45 e joten en nyt ihan sanoisi säilörehuvarastoa turhaksi. Rahti on niin kallista kun kiloja tulee paljon.
Muut varastot on sitten eri juttu.
-
Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt :o Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia :-X Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili ???
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua 8) Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille ::) Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy :'(
-
Viime kesä oli hyvä säilörehun kasvulle ja kallista se on varmaan ylimääräisenä. Itsellä ollut pitkälti se tilanne, että 2-6 kk ylimääräistä. Toisaalta olen kokenut kesällä syötön vaativan ylivuotista, ellei ole ihastunut paalisulkeisista. Sitten kun joutuu lähteä tyhjiltä markkinoilta ostamaan, saattaa olla, että parinkaan kuukauden rehuihin ei riitä yhden vuoden palkka isossa karjassa.
Viime kesänä olisi pärjännyt tosi pienillä säilörehualoilla ja satotasot olisivat olleet lähes neuvojien optimitasoja, mutta riskit kasvaa syksyn korjuuolojen myötä ja lämpösumman jäädessä kesällä matalammalle.
Teoriassa taitaa kaikilla uusilla kasveilla saada huippulaatuista rehua syksystä, mutta käytännössä useimmat tutut viljelijät ovat joutuneet toteamaan tulevan kuitenkin B-laatuista ja ompa niitä jopa jäänyt korjaamatta.
-
Viime kesä oli hyvä säilörehun kasvulle ja kallista se on varmaan ylimääräisenä. Itsellä ollut pitkälti se tilanne, että 2-6 kk ylimääräistä. Toisaalta olen kokenut kesällä syötön vaativan ylivuotista, ellei ole ihastunut paalisulkeisista. Sitten kun joutuu lähteä tyhjiltä markkinoilta ostamaan, saattaa olla, että parinkaan kuukauden rehuihin ei riitä yhden vuoden palkka isossa karjassa.
Viime kesänä olisi pärjännyt tosi pienillä säilörehualoilla ja satotasot olisivat olleet lähes neuvojien optimitasoja, mutta riskit kasvaa syksyn korjuuolojen myötä ja lämpösumman jäädessä kesällä matalammalle.
Teoriassa taitaa kaikilla uusilla kasveilla saada huippulaatuista rehua syksystä, mutta käytännössä useimmat tutut viljelijät ovat joutuneet toteamaan tulevan kuitenkin B-laatuista ja ompa niitä jopa jäänyt korjaamatta.
***Se on onni nykypäivän tekniikalla ja ruokintaosaamisella, että katovuonnakin pystytään ruokintaa "jatkamaan" muilla komponenteilla tilanteen niin vaatiessa.
-
Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt :o Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia :-X Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili ???
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua 8) Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille ::) Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy :'(
Kiitos sait osumaan aika hyvin... :)
Siinä on vaan pikku ero että jos miettii säilörehua niin jos jokavuosi pyörittää sen vertaa paaleja että riittää vaikka seuraavan vuoden jouluksi niin kun tulee huono vuosi niin silloin selviää puolen vuoden rehulla. Perjaatteessa rehu maksaa yhtä paljon koko ajan eikä ikinä tartte ostaa sitä ylikallista kun on omasta takaa. perjaatteessa ei tartte laskea hirveesti varastointi arvoakaan kun muovi menisi jokatapauksessa seuraavana kesänä. Sitten taas jos mietitään polttoöljyä niin jos sen sijaan että tilaa 2 kertaa vuodessa sen 6 tonnia ainetta tekiskin asianmukaiset säiliöt vaikka puoleksitistavudeksi niin katoksellisen säiliön teko 12 tuhaannelle litralle maksaa taas tuhansia euroja jolloin ei mielestäni ollakkaan ihan pikkurahoissa. Lisäksi kun uskottelen että ton hinnan ennustaminen on niin vaikeaa että hintahyvitystäkin on vaikea saavuttaa. Sama vähän rehussa että jos teoriassa ottais autokuormallisen täysrehua niin siilotilan rakentaminen niin että sais sen yhdisstelmäkurman on niin kallista että ei ole mitään hyötyä siitä että on varastoa puoleksi vuodeksi kotona. Mutta tosiaan jos hyödyke on sellainen että sen varastointi ei vaadi ylimääräisiä investointeja ja muutenkin mahdollisesti kallis ostaa katovuonna niin kiva olis että olis vähän jemmassa kokoajan kuten paaleja.
-
Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt :o Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia :-X Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili ???
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua 8) Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille ::) Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy :'(
Näin puhuu aito ilman alottanu sukutilatäppäri. Oma työ on ilmaista ja kuluja on vaan just ostetut muovit, muu on ilamaaastaaa ;D Vielä kun muistaa, että puhe oli ylivarastoista. Siis omalla kohdalla juuri tuosta 18kk varastomääristä, niin tietää jo, että perstaskuilleläimivä rahamiähen asenne puhuu. Harmi vaan ettet itte saanu niitä rahoja tehdyks, periä piti :D :D :D
Noh, leikki leikkinä. Tää ja miljoona muuta asiaa vaatii säännöllisin välein jonkin sortin debattia. Mulla ei ole aikomustakaan siirtää varastoja kumipyörille, kunhan mietin pieniä.
-
Viime kesä oli hyvä säilörehun kasvulle ja kallista se on varmaan ylimääräisenä. Itsellä ollut pitkälti se tilanne, että 2-6 kk ylimääräistä. Toisaalta olen kokenut kesällä syötön vaativan ylivuotista, ellei ole ihastunut paalisulkeisista. Sitten kun joutuu lähteä tyhjiltä markkinoilta ostamaan, saattaa olla, että parinkaan kuukauden rehuihin ei riitä yhden vuoden palkka isossa karjassa.
Tässä on tietenkin se vivahde-ero, että meillä tuo rehu maksaa oikeasti sen tuotantokustannuksen verran. Omista koneista ja omasta työstä syntyy vain murto-osa kustannuksista. Suurimman osan muodostaa muutenkin ulosmaksettava konetyö. Rahaa liikkuu kassasta ulos ostettiin sitten valmista rehua tai varastoitiin sitä itselle. Tästähän tietysti riemastuu jokainen ittellismies, kuinka sitä noin tyhmään on mentykään :D :D
-
Ei sitä yksinkertasella ooku pari tavotetta.... enemmän tollarija yksitystalouven käättöön ja pankinpiäommoo vähemmäksi...
Vain samontein hyvvee uutta vuotta rakkaat virkaveljet sekä siskot tuotantosuuntoo ja konneen värii kahtomatta !!
-
Hyvä tavoite olis varmaan maitoa tuottaville ja lihaa kasvattaville, että olis hyvää säilörehua riittävästi varastossa. Viime kesäiset rehut voi olla osaksi aika sitkeitä syöttää. Näin tässä kuukausi taakse päin valiolle tulleiden rehujen keskimääräiset d-arvot ja oli aikamoisen huonoa luokkaa - D-arvo 65 :o Rehukauppiaat hieroskelee käsiään :-X Joten varmasti on ylimääräistä (huonoa) rehua paljon tarjolla.
Apeksella hyvä kommentti tuohon ruokintaan. Teollisuudelta löytyy onneksi apua jos tulee katovuosi. Pari vuotta sitten olleeseen rehupulaan löytyi aika äkkiä apuja kaikenlaisten rehujakeiden muodossa... Appeella tietenkin helpompi järjestää lehmille säilörehun täydennykseen sopivia komponentteja jotka ei edes erillisruokinnassa onnistu ::) Siinäpä yksi hyvä syy lisää miksi ruokkia appeella.
Meillä on tällä hetkellä rehua ja viljaa varastossa reilusti omaan tarpeeseen, mutta niille on olemassa osoitteet jos ahistaa. Hyvälaatuiselle tavaralle löytyy paremmin ottajia kuin huonolle :)
-
Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt :o Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia :-X Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili ???
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua 8) Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille ::) Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy :'(
Kiitos sait osumaan aika hyvin... :)
Siinä on vaan pikku ero että jos miettii säilörehua niin jos jokavuosi pyörittää sen vertaa paaleja että riittää vaikka seuraavan vuoden jouluksi niin kun tulee huono vuosi niin silloin selviää puolen vuoden rehulla. Perjaatteessa rehu maksaa yhtä paljon koko ajan eikä ikinä tartte ostaa sitä ylikallista kun on omasta takaa. perjaatteessa ei tartte laskea hirveesti varastointi arvoakaan kun muovi menisi jokatapauksessa seuraavana kesänä. Sitten taas jos mietitään polttoöljyä niin jos sen sijaan että tilaa 2 kertaa vuodessa sen 6 tonnia ainetta tekiskin asianmukaiset säiliöt vaikka puoleksitistavudeksi niin katoksellisen säiliön teko 12 tuhaannelle litralle maksaa taas tuhansia euroja jolloin ei mielestäni ollakkaan ihan pikkurahoissa. Lisäksi kun uskottelen että ton hinnan ennustaminen on niin vaikeaa että hintahyvitystäkin on vaikea saavuttaa. Sama vähän rehussa että jos teoriassa ottais autokuormallisen täysrehua niin siilotilan rakentaminen niin että sais sen yhdisstelmäkurman on niin kallista että ei ole mitään hyötyä siitä että on varastoa puoleksi vuodeksi kotona. Mutta tosiaan jos hyödyke on sellainen että sen varastointi ei vaadi ylimääräisiä investointeja ja muutenkin mahdollisesti kallis ostaa katovuonna niin kiva olis että olis vähän jemmassa kokoajan kuten paaleja.
Jos sinä teet joka vuosi 1000 palloa ylimääräistä rehua ja kuvittelet että se ei maksa sulle mitään, niin olet kyllä metsässä aika tanakasti ....
-
Jos sinä teet joka vuosi 1000 palloa ylimääräistä rehua ja kuvittelet että se ei maksa sulle mitään, niin olet kyllä metsässä aika tanakasti ....
Ymmärsinkö oikein, että pp harrastaa aika paljon myös myyntitoimintaa, eli niitä tuhatta palloa ei joka vuosi kärrätä mettänreunaan? Jos on olettamallani tavalla (ja myyntipalloista saadaan asiallinen hinta), niin ainoa todellinen kulu on korkokulu, tuhannelle paalille?
Petri
-
Jos sinä teet joka vuosi 1000 palloa ylimääräistä rehua ja kuvittelet että se ei maksa sulle mitään, niin olet kyllä metsässä aika tanakasti ....
Ymmärsinkö oikein, että pp harrastaa aika paljon myös myyntitoimintaa, eli niitä tuhatta palloa ei joka vuosi kärrätä mettänreunaan? Jos on olettamallani tavalla (ja myyntipalloista saadaan asiallinen hinta), niin ainoa todellinen kulu on korkokulu, tuhannelle paalille?
Petri
Ymmärrystä on kahdenlaista, Petrillä on sitä parempaa versiota ;)
Siis mulla seilaa sellainen noin 1000 paalin varmuusvarasto, joka vaihtuu koko ajan ja jolla tarvittaessa pystyn ruokkimaan karjan viljaa lisäämällä ja turvetta ostamalla 8)
Ylijäämiä myydään heppaihmisille ja mullimiehille eväiksi ja kuivikkeiksi, ompa helpipaaleja mennyt viisnumeroisella keskituotoksella varustettuun lypsykarjaan umpeenpanolääkkeeksikin 8)
Aatami raukka taisi saada oikein pahan osuman ;D
Muistaani aatami juuri puhui rehuvaraston korkojen ylittävän palkkansa, surullista :'(
Juu ja todettakoon jälleen kerran, että tilasta(18ha peltoa, ei juuri mitään rakennuksia mutta tietty kunnolliset mettät) maksoin 7 numeroisen summan, joka ei ny enää oo yhtään mitään, eli tunnustan ilmaiseksi sain tilani, mutta sittemmin olen rakentanut kaikki karjarakennukset, tuplannu eläinmäärän, koneet hankkinu kaikki(tilakaupan koneita yx kärry enää talossa), peltoa ostanu liki 100 hehtaaria lisää ja vuokrannu vähä enempi lisää ja mettiäki tullu vähä peltokauppojen kylkiäisinä ja sitte oon peruskorjannu molemmat päärakennukset ja hommannu viä yhden sijoitusasunnon, mersuista puhumattakaan 8)
Mutta myönnän, että helpolla oon päässy, ku on kunnollinen työssäkäyvä emäntä ja tila oli kuiteski ihan kehityskelponen ja halpa ja oikea tuotantosuunta oli jo valmiina ;D
Ps. Yhtään paalia ei oo kuskattu mettään, ku kuitenkin kuivitetaan heinällä, se kun on selkeesti halvin materiaali ko tarkoitukseen tällä hetkellä ;) :D 3 paalia joka päivä silputaan emojen alle..
-
kunnolliset mettät
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
-
kunnolliset mettät
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
;) ;D 8)
Juu ja jeesaa ku myy vain silloin ku puun hinta kohdillaan..
-
Näin puhuu aito ilman alottanu sukutilatäppäri. Oma työ on ilmaista ja kuluja on vaan just ostetut muovit, muu on ilamaaastaaa ;D Vielä kun muistaa, että puhe oli ylivarastoista. Siis omalla kohdalla juuri tuosta 18kk varastomääristä, niin tietää jo, että perstaskuilleläimivä rahamiähen asenne puhuu. Harmi vaan ettet itte saanu niitä rahoja tehdyks, periä piti :D :D :D
Noh, leikki leikkinä. Tää ja miljoona muuta asiaa vaatii säännöllisin välein jonkin sortin debattia. Mulla ei ole aikomustakaan siirtää varastoja kumipyörille, kunhan mietin pieniä.
Mikään ei oo ilmasta, mutta halpaa kuin saippua :D
Mulla tosa laskelmassa oli omakustanne hintana kymppi paalilta ;) Toisaalta työn osalle on ehkä vähän vaikea mitään laskeekkaan kun sato on kuiteski korjattava LFAn ja ympin takia kaikilta nurmilohkoilta ja LHPeeltäki joka toinen vuosi(luomussa) ja tietty, ku pinta-alaa on tarpeeksi 8)
-
Aatami raukka taisi saada oikein pahan osuman ;D
Muistaani aatami juuri puhui rehuvaraston korkojen ylittävän palkkansa, surullista :'(
Jep. Osuihan se. Viime kesästä seuraavaan kun lasken keskiarvovarastoille 2.5% koron, on se yli 2 tonnin, mikä on mun kuukausipalkkani. Suhteutettuna, sun varastosi on noin 1/2 meidän vastaavista. Täällä on velkaa puoliälyttömästi ja niin kauan kun sitä on euroakaan, varastolle on laskettava korko. Sulle se on yhdentekevää, kun olet itsesi rahoittaja velattomana. Kyllä mä ymmärrän miten sä asian näet, sinä taas tuskin ymmärrät mitä yritin esittää. Jos toiminta vaatii satojen tuhansien eurojen varastot, kannattaa niihin hiukan uhrata aikaa ja ajtusta homman kehittämiseen. Saattaa jollain muuvilla saada kivan palkankorotuksen tai nostaa omavaraisuutta. Miten vain.
Paalikustannus raaka-aine mukaanluettuna on jotain 27 euroa noin 850 kg:n paalissa. Tuet ei kuulu kustannuslaskelmaan mitenkään, ne on tuloa. Kustannukset on menoa.
-
. Varsinkin, kun vielä ei ole mitään päätettynä, eikä lasien väriä valittuna, niin voi ihan avoimin mielin katsella.
***Eikö uskonto ole jo muodostunut, ainakin ton lauseen perusteella "Ei sinne mitään betonibunkkereita mennäkään katsomaan"
Niin pitäähän sitä jo jotakin kuvaa olla, mitä haluaa, mutta paljon on silti vielä auki. Varmaa on ainoastaan lypsytapa, ruokintatapa ja kokoluokka. Ja rakennuspaikkakin suunnilleen. ;D
-
Menipäs aika pitkälti säilisvarasto keskusteluksi :o
Mä mietin noita varastoja hyvin pitkälti viljan näkökulmasta, koska hintakehitys on ollut melkoista vuoristorataa viimevuosina, eikä se siitä varmasti tasoitu. Viljan hinta heijastuu myös yllättävän moneen asiaan.
Säiden ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Viime ja toissakesä esimakua tulevasta.
-
Jep. Osuihan se. Viime kesästä seuraavaan kun lasken keskiarvovarastoille 2.5% koron, on se yli 2 tonnin, mikä on mun kuukausipalkkani. Suhteutettuna, sun varastosi on noin 1/2 meidän vastaavista. Täällä on velkaa puoliälyttömästi ja niin kauan kun sitä on euroakaan, varastolle on laskettava korko. Sulle se on yhdentekevää, kun olet itsesi rahoittaja velattomana. Kyllä mä ymmärrän miten sä asian näet, sinä taas tuskin ymmärrät mitä yritin esittää. Jos toiminta vaatii satojen tuhansien eurojen varastot, kannattaa niihin hiukan uhrata aikaa ja ajtusta homman kehittämiseen. Saattaa jollain muuvilla saada kivan palkankorotuksen tai nostaa omavaraisuutta. Miten vain.
Paalikustannus raaka-aine mukaanluettuna on jotain 27 euroa noin 850 kg:n paalissa. Tuet ei kuulu kustannuslaskelmaan mitenkään, ne on tuloa. Kustannukset on menoa.
Juu kaikki on suhteellista, mä lasken alimmillaan lyhytaikaiselle menolle puolentoista prossan korkoa, mikä on mun käyttötilin korko päiväsaldolle.
Mitä tulee sun kuukausituloihin, niin mulla jo veroennakot reilusti isommat 8)
Aika kallista heinää, eikö kannattaisi jo ostaa ne heinät, täällä on tehty pitkäaikaisia tuotantosopimuksia kasvi ja maitotilan välillä 20 euron verottomalla paalihinnalla vapaasti pellon laidassa ja osa jopa ostajan tuotantopihassa? Vuoden kulutukselle aika turha laskea korkoa, jos tuottaa rehut itte. Jos varasto on alle 12kk, niin ostoksi menee.. Toisaalta ne korotki voit lisätä siihen omakustannushintaan ku ostaan ryhdyt, jollain 30 eurolla mä voisin jo tuoda pihaan sun kaikki tarvittemas rehut, jos etäisyys jäis alle 50 kilsan :D
-
No minähän listasin kehityskohteita ja tavoitteita. Persaukisella investoineella ne on omansa. Piti siihen jonkun raharössin päästä riekkumaan :D :D :D Toivottavasti tuli hyvä mieli ;)
-
Menipäs aika pitkälti säilisvarasto keskusteluksi :o
Mä mietin noita varastoja hyvin pitkälti viljan näkökulmasta, koska hintakehitys on ollut melkoista vuoristorataa viimevuosina, eikä se siitä varmasti tasoitu. Viljan hinta heijastuu myös yllättävän moneen asiaan.
Säiden ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Viime ja toissakesä esimakua tulevasta.
Menin tota kommentoimaan, niin siitähän se alkoi ....
-
No minähän listasin kehityskohteita ja tavoitteita. Persaukisella investoineella ne on omansa. Piti siihen jonkun raharössin päästä riekkumaan :D :D :D Toivottavasti tuli hyvä mieli ;)
Juu :)
Sitten kun sinäkin ymmärrät alkaa tuottaa hyvää säilörehua ja riittävästi, niin sustakin tulee semmonen raharössi ;D
-
Menipäs aika pitkälti säilisvarasto keskusteluksi :o
Mä mietin noita varastoja hyvin pitkälti viljan näkökulmasta, koska hintakehitys on ollut melkoista vuoristorataa viimevuosina, eikä se siitä varmasti tasoitu. Viljan hinta heijastuu myös yllättävän moneen asiaan.
Säiden ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Viime ja toissakesä esimakua tulevasta.
Juup toi viljavarastojuttu on mun seuraava kehitysjuttu kanssa. Viljan viljelyn kannattavuus on noussut luomun ja lisääntyneen pinta-alan myötä ja hinnatkin noussu mukavasti. Tarttis rakentaa kunnon pytty tien varteen, johon sopis muutama rekallinen ja aina hintapiikin myötä vois sen tyhjentää ja muulloin syöttäis vaan omalle karjalle.
-
Sitä en tiedä onko maidontuotanto pohjoisessa niin hyvin vai niin huonosti kannattavaa, että aletaan miettiä varastojen siirtoa kumipyörille kuten teollisuus on tehnyt :o Samat miehet miettii muutaman euron varastokorkoja ja sitten pilkkaa joitain pikkuostojen kilpailuttajia :-X Mutta jos rehuvaraston korkokulu alkaa mennä oman palkan yli, niin ehkä itte tuotannossa on menty metsään. Emolehmillä katteet pieniä ja toisaalta pääoman korkovaatimus pieni johtuen tulojen keskittymisestä kolmeen kuukauteen vuodessa. Itte pidän ylimitoitettua esikuivatun heinän varastoa, kun muistelen jotain 80-luvun salaojitusvuosia joihin osui vielä kuivuus ja heiniin meni koko maitotili ???
Mulla vuosikulutus jotain 2500 rullaa ja viime kesänäkin niitä tehtiin 3000 ittelle, väliin myydään, osteta ei koskaan, mutta ilmaisia haetaan hyvinä vuosina pois ja huonoina myydään.. Jos mulla vaikka 1000 paalia ylimääräistä varastossa ja kymppi kuluja per paali, niin korkokulu jotain 200 vuodessa, mutta jos joutuisin ostaan ne 1000(hypoteettinen esimerkki, ei toteudu koskaan) vaikka 20 euron hintaan, niin lisäkulu siis vastaa 50 vuoden korkokulua 8) Tällä laskulla siis yksi paha katovuosi parin sukupolven aikana antaa kannattavuuden mun varmuusvarastoinnille ::) Lisäksi tietty heinän myynnillä otetaan korkoa pois markkinoilta. Venssi ja muut pikavipeillä elävät managementtimiehet tietty maksaa jäätäviä korkoja ja sen takia ei paljoo hyötyjä oteta ennakkokaupoilla eikä varastoilla, kun velkoja nappaa joka ropon aika kun niitä kotona näkyy :'(
Kiitos sait osumaan aika hyvin... :)
Siinä on vaan pikku ero että jos miettii säilörehua niin jos jokavuosi pyörittää sen vertaa paaleja että riittää vaikka seuraavan vuoden jouluksi niin kun tulee huono vuosi niin silloin selviää puolen vuoden rehulla. Perjaatteessa rehu maksaa yhtä paljon koko ajan eikä ikinä tartte ostaa sitä ylikallista kun on omasta takaa. perjaatteessa ei tartte laskea hirveesti varastointi arvoakaan kun muovi menisi jokatapauksessa seuraavana kesänä. Sitten taas jos mietitään polttoöljyä niin jos sen sijaan että tilaa 2 kertaa vuodessa sen 6 tonnia ainetta tekiskin asianmukaiset säiliöt vaikka puoleksitistavudeksi niin katoksellisen säiliön teko 12 tuhaannelle litralle maksaa taas tuhansia euroja jolloin ei mielestäni ollakkaan ihan pikkurahoissa. Lisäksi kun uskottelen että ton hinnan ennustaminen on niin vaikeaa että hintahyvitystäkin on vaikea saavuttaa. Sama vähän rehussa että jos teoriassa ottais autokuormallisen täysrehua niin siilotilan rakentaminen niin että sais sen yhdisstelmäkurman on niin kallista että ei ole mitään hyötyä siitä että on varastoa puoleksi vuodeksi kotona. Mutta tosiaan jos hyödyke on sellainen että sen varastointi ei vaadi ylimääräisiä investointeja ja muutenkin mahdollisesti kallis ostaa katovuonna niin kiva olis että olis vähän jemmassa kokoajan kuten paaleja.
Jos sinä teet joka vuosi 1000 palloa ylimääräistä rehua ja kuvittelet että se ei maksa sulle mitään, niin olet kyllä metsässä aika tanakasti ....
Mutta enhän mä tee jokavuosi ylimääräisiä vaan vaan kerran. Eli optimi kohdallani olisi mielestäni että tekisin hyvänä rehuvuonna noin 1,5 vuoden rehut jolloin ne riittäis seuraavan kesän yli noin vuodenvaihteeseen. Sitten seuraavana kesänä tekisin noin vuoden rehut jolloin ne taas riittäis seuraavan kesän yli vuodenvaihteeseen. Koskaan ei uutta paalia saisi syöttää ennen kuin entiset olisi mennyt. No sitten kun tulisi huono rehukesä niin ei tarvitsisi kuin kevään rehut niin selviäis seuraavaan kesään. Silloin jo syksyllä kun tilanteen näkis vois ruveta muljaamaan seuraavan kesän rehuntekoa jotta saisi kokoon sen puolentoistavuoden satsin taas että pääsis optimiin. Toki ne muovit ja työ olisi kiinni paaleissa mutta se ei kuitenkaan olisi ylimääräistä vaan realisoituisi seuraavana kesänä. Pahin tilanne on silloin kun viimeinen oma paali menee toukokuussa ja sen jälkeen ollaan osto ja seuraavan kesän rehunteon varassa.
-
Tuttu systeemi ;) Mää tosin yritän paremmat rehut syöttää vuoden kuluessa, mutta niitä vanhempana ja erittäin kuivina tehtyjä pidetään varmuusvarastoina ja ne sitten väliin useitakin vuosia vanhoja.. No kuivikkeena kuiteski käypäsiä ja kuivat säilyy muutenkin parempina pitkää säilytystä. Tää systeemi tietty sopii emotiloille paremmin kuin lypsylehmille, tietty apetiloille kans tietyin varauksin..
-
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Olen siis vallan selkärangaton..
-
Sainpahan ainakin kysymykseeni vastauksia ja molemmille linjoille näyttää löytyvän kannatusta. Itsellä pienimuotoista, kuten sanoin, mutta maksan myös korjuut ja muutakin työtä rehun korjuussa joudun ostamaan ja olen pitänyt hyvälaatuista säilörehua aina ihan riittävän kalliina rehuna. Tästä huolimatta jatkan varastointiani "pahan päivän" varalle.
Pari vuotta sitten myin ylimääräistä parempaa laatua olevaa ja ostin tilalle hieho/umpieläinrehua. Toki rehu tuntuu aina myydessä halvalta ja ostaessa kalliilta. :o
-
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Olen siis vallan selkärangaton..
Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä ;D ;D ;D
-
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Olen siis vallan selkärangaton..
Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä ;D ;D ;D
Tiäkkös sää aatami,kuinka suuri navetta tarttee olla,ettei tartte muita karehtia :-\ ;D
-
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Olen siis vallan selkärangaton..
Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä ;D ;D ;D
Mä kans liityn selkärangattomiin
-
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Olen siis vallan selkärangaton..
Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä ;D ;D ;D
Mä kans liityn selkärangattomiin
;D
Täällähän piisaa matelijoita.... ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Yleensä tässä vaiheessa iltaa velat ovat muuttuneet saataviksi joka täppäriltä..
;D ;D ;D
-
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Olen siis vallan selkärangaton..
Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä ;D ;D ;D
Tiäkkös sää aatami,kuinka suuri navetta tarttee olla,ettei tartte muita karehtia :-\ ;D
;D
-
Vakavasti puhuen navetasta ei ikinä saa oikeesti rahaa ;)
Ittekki alkuun lisäsin karjaa vain pystyäkseni ostaan kunnon urakointikoneet, sitten ihan h...tisti paaali pyöriin ja sitte vähä lisää elukoita sitte peltoa, lisää peltoa etc lumipallo alko pyöriin ei sitä oo estäny edes perintömettät ;D 8)
-
Ajankohta, sijainti ja lähtötilanne vaikuttavat aika paljon siihen, mitä kannattaa yrittää. Luullakseni sekä Aatami että PP ovat pelanneet annetun käden ihan hyvin, ja toinen on kuitenkin viipynyt pöydän äärellä vähän kauemmin. Ja toisaalta peltojen kautta rikastujalla pitääkin olla tuloja että omaisuus kasvaa, täysien poistojen kautta rikastuja voi maksaa veroja kymmenen kertaa vähemmän ja rikastua saman verran, ellei kymmenen vuotta vanhaa ISOA navettaa ja parin sadan lypsävän hyvää karjaa pidä huonompana kuin vaikka 50ha peltoa. Itsellä on peli vasta aluillaan, navetan kun saisi tänä vuonna kohtuuhintaan rakennettua niin hyvä, ja tulevaisuudessa pitää vaan muistaa haistella tuulia ja tarttua tilaisuuteen vaikka se tuntuisi vaikealta. Tilaisuus tekee yrittäjän :)
-
Täytyy tunnustaa, että moni asia oli helpompaa 10-15 vuotta sitten :) Esimerkiksi timpurin sai töihin kahdellakympillä ;D Toisaalta nurmihehtaarista sai tukea alle 300, emoosta sai enempi ;) No nykyään siitä nurmesta saa triplat ja emosta puolet entisestä, ei oo vaikeeta arvata kummat on mun ostoslistalla :)
-
kunnolliset mettät
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Ihmeellisiä johtopäätöksiä saatiin tästä kommentista vedettyä.
Mutta ei tuohon ole sen enempää kommentoitavaa. Asia on juuri niinkuin sanoin. :)
-
]Tiäkkös sää aatami,kuinka suuri navetta tarttee olla,ettei tartte muita karehtia :-\ ;D
En :D :D :D
Palataas oikeaan asiaan: tavoitteena on myös alentaa väkirehun käyttöä ja tämä tavoite lyö korvalle tietenkin varastoja. Hyvin sulavaa säilörehua voi käyttää paljon ja silloin sitä on oltava varastossa. Apemies on mun käsittääkseni tehnyt päinvastoin, korkea väkirehu% ja karkeana korjattu säilörehu on yhdistelmä, jossa säilörehuvarastoja ei tarvita niin paljoa. Olen myös ymmärtänyt, ettei strategia aivan metsään ole mennyt ;)
-
]Tiäkkös sää aatami,kuinka suuri navetta tarttee olla,ettei tartte muita karehtia :-\ ;D
En :D :D :D
Palataas oikeaan asiaan: tavoitteena on myös alentaa väkirehun käyttöä ja tämä tavoite lyö korvalle tietenkin varastoja. Hyvin sulavaa säilörehua voi käyttää paljon ja silloin sitä on oltava varastossa. Apemies on mun käsittääkseni tehnyt päinvastoin, korkea väkirehu% ja karkeana korjattu säilörehu on yhdistelmä, jossa säilörehuvarastoja ei tarvita niin paljoa. Olen myös ymmärtänyt, ettei strategia aivan metsään ole mennyt ;)
Mitä, eikö se säilis olekaan ilmaista, kun siitä ei tarvii maksaa ???. Jää rahaa ostaa se sadantonnin Jumbo 40 hehtaarin kertakorjuualalle, kun ei tarvitse paljoa väkirehua ???. Se on kustannustehokasta, koska aikaa ei mene yhteen tekoon kuin kaksi päivää.
-
]Tiäkkös sää aatami,kuinka suuri navetta tarttee olla,ettei tartte muita karehtia :-\ ;D
En :D :D :D
En tiiä kyllä minäkään mutta ei kauheen iso niin jossain välissä kadehtii sitä naapurin pienempää. Koskaan se ei ole oikean kokoinen.
-
Apemies on mun käsittääkseni tehnyt päinvastoin, korkea väkirehu% ja karkeana korjattu säilörehu on yhdistelmä, jossa säilörehuvarastoja ei tarvita niin paljoa. Olen myös ymmärtänyt, ettei strategia aivan metsään ole mennyt ;)
***Tällä taktiikalla ollaan menty parhaiten vuosina 2005-2009, mutta nyt viime vuosina on väkirehun hinnannousu hiukan muuttanut taktiikkaa. Toisaalta myös säilörehun muuttuvat kustannukset ovat nousseet. Tulevaisuudessakin taktiikkaa säädetään hintasuhdanteiden mukaan.
-
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Olen siis vallan selkärangaton..
Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä ;D ;D ;D
Mä kans liityn selkärangattomiin
kuin myös. Se vähä mitä mettää on pyörii vaan kustannuksena kun on paljon taimikonhoitoa yms. Olen tehnyt urani aikana 1,5ha päätehakkuuta, tästä 1ha on nyt peltoa ;D
-
Kunnollisilla mettillä hommaa vaikka kuun taivaalta. Olkoon asiat kuinka hyvänsä, mutta mettä on talon selkäranka.
Olen siis vallan selkärangaton..
Mä kans. Se tuntuu olevan tuo ilman saatu mettä monen talon selkäranka. Sillä on sitten hyvä neuvoa meitä köyhempiä ;D ;D ;D
Mä kans liityn selkärangattomiin
kuin myös. Se vähä mitä mettää on pyörii vaan kustannuksena kun on paljon taimikonhoitoa yms. Olen tehnyt urani aikana 1,5ha päätehakkuuta, tästä 1ha on nyt peltoa ;D
eikös koppakuoriaisetkin ole selkärangattomia, olisinko mää sellainen ??? :o ;D
-
Paalikustannus raaka-aine mukaanluettuna on jotain 27 euroa noin 850 kg:n paalissa. Tuet ei kuulu kustannuslaskelmaan mitenkään, ne on tuloa. Kustannukset on menoa.
onko pelto aatamille kulu vai sijoitus ja onko tuet tuloa vai korkoa sijoitetulle pääomalle... ??? ???