Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: ravenlord - 11.12.11 - klo:15:49
-
Kuinka suuri polttoainekulutus appeen teossa vuositasolla on, suurinpiirtein? Olettaen että seosta tehdään yksi 12 kuution satsi päivässä?
-
Onko säilörehu pyöröpaalissa, tarkkuussilppuroituna vai siltä väliltä?
-
Muutama tonni sekoittajakoneessa ja vähän vähemmän kuormaajassa...... Olisko ollu 0.12-0.15 litraa per lypsylehmä, kun joskus sitä mittailin. Muistelisin että 8 litraa per 60 lehmää päivässä keskimäärin siilorehulla, sis. nuorkarjan rehut joka toinen päivä??
Paaleilla n.50% enemmän!!
-
6000 litraa... Huh huh ::)
Onko kukaan laskenu paljon vie sähköapemylly ja täyttöpöydät sähköä?
-
On noita laskettu. Meillä päin on menossa navettarakentamiseen liittyvä hanke ja siinä käytiin läpi erilaisia rehustukseen ja siihen liittyvien koneiden kustannuksia. Aperuokinta suoraan kärryllä oli edullisin vaihtoehto ja traktorikin oli laskettu tässä tapauksessa 50 k€ hinnalla ja kuoletus varmaan 5 vuotta ??? En muista oliko TTS laskemia vai joku muu. Laskelmat on tietysti aina sellaisia kuin on lähtötiedot ja haluttu lopputulos ::)
Olennaista on appeen sekoitusajassa se missä muodossa säilörehu on tehty. Itelläkin on paalisysteemi (vielä), mutta isossa mittakaavassa hankala keksiä mitenkä muutenkaan paalit saa elukoille eteen järkevästi kuin apevaunulla :-\ Jos ajattelis että 12 m3 satsin teko paalirehusta veisi aikaa 40 min ja jako päälle niin joku 20 litraa siinäkin voisi mennä pahimmillaan? Lisäksi lastaukset ym. päälle niin meneehän siinä löpöä. Vaikka olis kuinka täyttöpöydät niin eihän ne saa paalille mitään keinoa. Eli pitäis olla apesekoitin -> täyttöpöytä eikä omasta mielestä mitenkään järkevää.
Itellä ei vielä mitään kokemusta apehommista, mutta kaikille vaunuille voima tuntuu kelpaavan hyvin ;D Jonkin verran on varmasti eroja vaunujen välillä tehontarpeessakin... Liian pieni vaunu -> ylitäyttö->suuri tehontarve ja huonorakenteinen ape ??? Itelle tarkoitus laittaa ylisuuri vaunu heti alkuunsa. On kapasiteettia laajennustakin ajatellen ja saa tehtyä vaikka parin päivän satsin tarvittaessa.
-
Noin 400 h tulee apevaunun edessä olevaan traktoriin, nyt parina vuotena ehkä enemmänkin, kun osa rehuista on paaleissa. Siilorehun kanssa pääsee paljon vähemmällä. Olisikohan polttoaineenkulutus noin 60-70 litraa viikossa + kuormaajakoneen kulutus. Lypsävien ape tehdään joka päivä, umpilehmien rehu joka 2. tai 3. päivä. Lisäksi möyhitään yksi olkikanttipaali joka toinen viikko lypsävien apetta varten.
-
Ei paalisysteemillä mee paljon kauemmin apekuorman teossa eikä sekotuksessa ku tancolla ottaa muovit pois päältä ja halkoo paalit. :) Mutta tuo sähköllä pyöritys voi olla näillä polttoaine hinnoilla jo kannattavaa 100 lehmän ja alle karjassa jos ruokinta tapahtuu yhdellä ruokintapöydällä. esim 3+1 rivinen missä nuorkarja saman katon alla. Se on sitte eri asia jos ruokittavaa useammassa navetassa useammalla ruokpöydällä ja eri paikoissa jolloin tuo traktori käyttönen apevaunu ainoa vaihtoehto.
-
Jos moottorit veisivät kilpitehon kuluisi sekoitukseen 2,75 kWh/vrk ja jakoon ketjupöydällä 6,8 kWh/vrk. Moottorit tuskin käyvät lähelläkään täydellä kuormituksella, ainakaan jaossa.
-
Lähinnä sitä että jakaakko siilorehu rehumatilla ja kioskit taktiikka. vai kuinka?
-
sekon itsekulkevalla menee n. 10l/h
-
Melko tarkasti 0 litraa vuodessa. Tosin satseja tehdään monta pienempää päivän mittaan.. ;D
-
Melko tarkasti 0 litraa vuodessa. Tosin satseja tehdään monta pienempää päivän mittaan.. ;D
Mikäs olikaan pääsulakekoko? ;)
-
Lähinnä sitä että jakaakko siilorehu rehumatilla ja kioskit taktiikka. vai kuinka?
***Kyllähän valitettava tosiasia on , että markkinat ovat onnistuneet ulosmittamaan seosrehun taloudellisen hyödyn. Vaunujen, komponenttien, polttoaineen yms. hinnannousu on rokottanun appeen etumatkaa siinä määrin ettei se enää ole päivänselvä valinta uutta tehtäessä.
Appeen parhaat hyödyt nykypäivänä on eri ruokintavariaatioinen mahdollistaminen vuosien/raaka-aineiden vaihtelujen tasaamiseksi.
-
Ja peltopuolella aperuokinta antaa hieman mahdollisuutta kikkailla muullakin kuin nurmi-vilja kierrolla. Siis jos on tarkoitus laittaa kaikki pellosta saatava tavara laittaa navetan kautta kiertoon. Noita vaihtoehtoisia viljelykasveja on olemassa aika lailla ja rohkeasti niitä kokeillaankin. Joskus onnistuukin onneksi nuo edelläkävijöiden kokeilut :)
-
Melko tarkasti 0 litraa vuodessa. Tosin satseja tehdään monta pienempää päivän mittaan.. ;D
Mikäs olikaan pääsulakekoko? ;)
Kakspuolsatasiakin löytyy, kun piti saada vähän isompi, kuin olis ollut tarvis...lasku...
-
Jos on ajosilppurirehua, niin sekoittaessa menee 5min, noukkarirehulla 5-10min ja paalirehulla 45min. Laitan voimanoton pyörimään vasta, kun kaikki komponentit on kyydissä, paitsi jos on paaleja syötössä. Traktorissa on 80hv ja väitän että 8l/h on melko lähellä todellisuutta. Vaununa on 14m3 Lucas (yksi pystyruuvi) lehmiä lypsyssä 61 + pikkuhiehot saa samaa seosta ja vaunuun jäävä satsi laimennetaan heinällä umppareita ja hiehoja varten.
-
Lähinnä sitä että jakaakko siilorehu rehumatilla ja kioskit taktiikka. vai kuinka?
***Kyllähän valitettava tosiasia on , että markkinat ovat onnistuneet ulosmittamaan seosrehun taloudellisen hyödyn. Vaunujen, komponenttien, polttoaineen yms. hinnannousu on rokottanun appeen etumatkaa siinä määrin ettei se enää ole päivänselvä valinta uutta tehtäessä.
Appeen parhaat hyödyt nykypäivänä on eri ruokintavariaatioinen mahdollistaminen vuosien/raaka-aineiden vaihtelujen tasaamiseksi.
Eiköhän tuo yksi yksinkertaisesti korvattavissa oleva kone ole se appeen vahvuus. http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=32692.0
-
Lähinnä sitä että jakaakko siilorehu rehumatilla ja kioskit taktiikka. vai kuinka?
***Kyllähän valitettava tosiasia on , että markkinat ovat onnistuneet ulosmittamaan seosrehun taloudellisen hyödyn. Vaunujen, komponenttien, polttoaineen yms. hinnannousu on rokottanun appeen etumatkaa siinä määrin ettei se enää ole päivänselvä valinta uutta tehtäessä.
Appeen parhaat hyödyt nykypäivänä on eri ruokintavariaatioinen mahdollistaminen vuosien/raaka-aineiden vaihtelujen tasaamiseksi.
Ja jos märehtijän näkökulmasta asiaa tarkastellaan, niin eikö ape ole suorastaan YLIVOIMAINEN? Terveys-, mainitsemasi vaihtelu- ja arzyn mainitseman pellonkäyttöseikat huomioon ottaen varmasti kokonaistaloudellisesti edelleen paras.
Meillä ei siis aperuokintaa, eikä se varmaan lyhyesti laskettuna kannattaisi nykyisellä karjamäärällä, mutta edellä mainitut seikat huomioiden vaikuttaa entistä houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Ja eihän apevaunu ole paikkaan sidottu.. ::)