Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: sirkussonni - 04.11.11 - klo:21:42
-
Onko kokemuksia isomman kappaleen galvanoinnista. Ajatuksena taitto-ovien runkoja jollakin keinolla pintakäsitellä. Ja yksi vaihtoehto olisi ehkä galvanointi. Mutta, onko se hinnoittelu oikeasti n. 1 eur/ kappaleen painokilo? Raskaissa kappaleissa tuntuu kalliilta, koska paksuseinäinen putkipalkki painaa enemmän kuin huonekaluputki. Mihin perustuu tuo hinnoittelu?
Ja sitten vielä, missä tuollaisia n. 4.3*1 m kappaleita (muualla kuin hyvinkäällä) pystytään galvaniseeraamaan?
T. hölömö
-
Onko kokemuksia isomman kappaleen galvanoinnista. Ajatuksena taitto-ovien runkoja jollakin keinolla pintakäsitellä. Ja yksi vaihtoehto olisi ehkä galvanointi. Mutta, onko se hinnoittelu oikeasti n. 1 eur/ kappaleen painokilo? Raskaissa kappaleissa tuntuu kalliilta, koska paksuseinäinen putkipalkki painaa enemmän kuin huonekaluputki. Mihin perustuu tuo hinnoittelu?
Ja sitten vielä, missä tuollaisia n. 4.3*1 m kappaleita (muualla kuin hyvinkäällä) pystytään galvaniseeraamaan?
T. hölömö
Tampereella galvanomis oy galvanoi mitä vaan. Hintakin oli ainakin 2006 vielä ihan siedettävä. Galvanoitin siellä itsetekemäni kärryn ja hintaa tuli silloin 1070. Itse en pitänyt sitä pahana ja homma tapahtui seuraavana päivänä tilauksesta. Nykytilannetta en tiedä, mutta alan firmana galvanoimis oy on suomen huippua.
-
Auran sinkittämössä yhden telineen sinkitytin . Kallista puuhaa . Galvanointi vois olla halvempaa .
-
Auran sinkittämössä yhden telineen sinkitytin . Kallista puuhaa . G-ALV-anointi vois olla halvempaa .
Niinhän ne Sliipparitkin "lauloi"
-
toi oven runko painaa jotain 200kg. johan sen hiekkapuhallus+maalaus on kalliimpi operaatio. muistat vaan reiittää nurkat ettei tuu lisäkiloja/kuluja. itte tehtiin just yhdeksät ovet eikä muu kuin sinkitys tullu edes mieleen. niin se hinta 1/kilo+alv.
-
Onko kokemuksia isomman kappaleen galvanoinnista. Ajatuksena taitto-ovien runkoja jollakin keinolla pintakäsitellä. Ja yksi vaihtoehto olisi ehkä galvanointi. Mutta, onko se hinnoittelu oikeasti n. 1 eur/ kappaleen painokilo? Raskaissa kappaleissa tuntuu kalliilta, koska paksuseinäinen putkipalkki painaa enemmän kuin huonekaluputki. Mihin perustuu tuo hinnoittelu?
Ja sitten vielä, missä tuollaisia n. 4.3*1 m kappaleita (muualla kuin hyvinkäällä) pystytään galvaniseeraamaan?
T. hölömö
Veroton kilohinta on n.0,8 ekee/kilo kertakastossa,mutta jos kappale on niin iso,että se joudutaan välillä kääntämään,jotta saadaan joka puolelle sinkki,hinta muistaakseni 1,3 kertainen.Altaat n.6-7m pitkiä,
2m syviä,1,5m leveitä.Kannattaa tarkistaa mitat ennen osien valmistusta.
Koska sinkittävä kappale täytyy kuumentaa tiettyyn lämpötilaan ja vahvaseinämäiset syö enemmän energiaa,siksi kilohinta.
Rakenteissa ei saa olla umpikoteloita(räjähtää kuumennettaessa).Rakenne läpivirtaavaksi,reiät(8mm) ala-ja yläpintoihin,sekä kaikkiin mahdollisiin välihyllyihin.
Hitsisaumat ympäri,jos ei yhtenäisiä,ruoste valuu välisä hyvinkin pian
-
http://www.aurajoki.fi/images/stories/dokumentit/Suurimmat_sinkittavat_kappalekoot.pdf
http://www.aurajoki.fi/fi/tarjouspyyntoe.html
http://www.aurajoki.fi/
-
Halvempi versio; http://www.scanferro.fi/ Takuu tuskin kuuluu kauppaan
::)
-
Auran sinkittämössä yhden telineen sinkitytin . Kallista puuhaa . G-ALV-anointi vois olla halvempaa .
Niinhän ne Sliipparitkin "lauloi"
;D
-
Teknotyöllä Ylistarossa sinkitytin tavaraa keväällä. Hinta luokkaa euron kilo, mutta kysymällä selviää tarkemmin.
Täytyy antaa pisteitä tälle firmalle. Ottavat pienekin työn vastaan ja toimitusaika nopea jos ei isompaa ruuhkaa. :)
Ite vein autolla tavarat firmaan ja seuraavana päivänä transpointilla takaisin.
-
Teknotyöllä Ylistarossa sinkitytin tavaraa keväällä. Hinta luokkaa euron kilo, mutta kysymällä selviää tarkemmin.
Täytyy antaa pisteitä tälle firmalle. Ottavat pienekin työn vastaan ja toimitusaika nopea jos ei isompaa ruuhkaa. :)
Ite vein autolla tavarat firmaan ja seuraavana päivänä transpointilla takaisin.
Tätä olen itsekin käyttänyt. Tuo hinnoittelu on kyllä minustakin melko epäreilu vaikka paksumpi materiaali ottaakin hiukan paksumman sinkkikerroksen. Ohuissa kappaleissa on enemmän suolahappoa "syövää" pintaakin. Kerran vein pahasti ruostuneen huonekaluputki/verkkohässäkän tuonne ja sekin oli hapolla saatu aika puhtaaksi. 1x4m kappale varmaan sopii jokaiseen sinkkikattilaan.
-
Pikkupoika jatkaa kyselyä: Meneekö saranan kolot täyteen sinkkiä? Saako ne paksun maalin pois?
-
EIkö hinnan voisi ottaa sinkkikiloista?
-
EIkö hinnan voisi ottaa sinkkikiloista?
Niimpä, siksi kyselyn aloitinkin, kun joku valistunut kertoi maksun tulevan kappaleen painon mukaan.
Äkkiseltään kuuostaa hassulta, mutta kyllä siihen selityksensä löytyy, eli tuo kappaleen lämmittäminen ja paksumpi sinkki paksummassa tavarassa, sekä nosturin vaatima isompi sähkömäärä nostellessa......
-
Pikkupoika jatkaa kyselyä: Meneekö saranan kolot täyteen sinkkiä? Saako ne paksun maalin pois?
Mitähän ne saranan kolot on? Esim 8mm putki ei ainakaan pitäisi jäädä täyteen sinkkiä. Suojaamaton kierre taas on aivan täynnä sinkkiä.
Hyvä maali ei tahdo lähteä kun puhaltamalla, eikä kai huonompikaan täydellisesti tahdo hapolla lähteä jos ei ole varsin tarkoitettu happoon liukenevaksi. Maalaamalla voi jonkin paikan jopa suojata sinkkikäsittelyltä jos joutuu vaikka sinkityksen jälkeen tehdä hitsauksia
-
Tuli ei_niin_hurjassa_nuoruudessa pällisteltyä vähän enemmänkin sitä myynti-. eli sähkösinkitystä. Sillähän tuotteista tehdään puhtaita ja kivan värisiä eikä ne sitten ruostu sisällä ollessaan... :)
Nooh vähän kärjistin, mutta noinhan se käytännössä menee, jos vertaa kuumasinkitykseen. Sähkösinkitys on elektrolyysiin perustuvaa, kuumasinkitys nimensä mukaan sulaan metalliin kastamista (jossain päin kutsuttu myös "tinahelvetiksi"). Söhkösinkityksessa paksuus on tyypillisesti 10-15 µ, kastamalla 60-150 µ (lähde Wikipedia). Molemmista käytetään nimitystä galvanointi = metallin päällystämistä korroosiota kestäväksi muodostamalla galvaaninen pari, jossa "huonompi" metalli syöpyy ensin.
Oli pinnoitustapa mikä hyvänsä, pitää pinnoitettavan pinnan olla puhdas. Puhdistus tapahtuu yleensä erilaisissa pesukylvyissä. Rasva pois emäksisellä pesulla, pinnan oksidointi pois hapolla (peittaus) jne. Voidaan myös käyttää elektrolyysiä pesuvaiheessa, jolloin käsiteltävä kappale on anodina.
Ei noi pesutkaan ihmeitä tee eikä pinnoittaja tykkää kovin paskaisista kappaleista, kun kylpy kuluu... maalit lähtee huonosti ilman mekaanista häristystä. Hiekkapuhallus on hyvä. Kuten joku totesi, maalia voidaan myös käyttää suojaamaan kohtia, joihin ei pinnoitetta tahdota.
Navetan kanssa samalla tontilla olevat metallirakennelmat pitäis olla vähintään kuumasinkittyjä, jos vaan berberi kestäis niin rosterisia :)
Muoks. täsmennyksiä
-
saranoihin palonkestävää silikonia.
-
EIkö hinnan voisi ottaa sinkkikiloista?
Niimpä, siksi kyselyn aloitinkin, kun joku valistunut kertoi maksun tulevan kappaleen painon mukaan.
Äkkiseltään kuuostaa hassulta, mutta kyllä siihen selityksensä löytyy, eli tuo kappaleen lämmittäminen ja paksumpi sinkki paksummassa tavarassa, sekä nosturin vaatima isompi sähkömäärä nostellessa......
Lisätään vielä pitempi käsittelyaika,vahvaseinämäiset kappaleet vaativat pidemmän lämmityksen.ja työhän on Suomessa kallista.
Sinkkiä ei vahvempiin kappaleihin mene enempää,kalvon paksuus on kaikissa sama.
Tavallaan myös käytetty sinkki määrä huomioidaan,koska kappaleet punnitaan sinkittyinä ja saatujen kilojen perusteella laskutetaan.
-
Teknotyöllä neuvoivat laittamaan puutapit saranoihin yms reikiin mihin ei sinkkiä halua.