Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 04.11.11 - klo:08:52
-
Koneviestissä oli rehuketjun esimerkkiä. Äkkiseltään laskeskelin että 8 kaveria koneineen teki rehua pystystä aumaan. Jotenkin tuntu että ajatuksena voisi olla tulevaisuutta mutta aikapaljon olisi viellä kehiteltävää. Suurimpana ongelmana taitaa olla toi pellolle kippaaminen ja sieltä uudestaan kerääminen. Joku lava minkä sisään ton rehun kippais vois olla asiaa.
Nosturiautolla säästyi toi erillinen kuormaaja jo pois.
Noin tulevaisuudessa luulen että ollaan monessa paikkaa tilanteessa että eri vehkeet kuljettaa tuotteen tiellä kun mitkä levittää tai kerää sen pellolla.
-
Armeijan vanhat Masit voisivat olla hyviä siirtokoneita. Eikö niissä ole moottori jo fiksummassa paikassa kuin Protossa jossa se taisi olla huonossa paikassa ??
Turvelava päälle vaan ja mutakkoon sähläämään jumalattoman ajosilppurin viereen :o
-
Armeijan vanhat Masit voisivat olla hyviä siirtokoneita. Eikö niissä ole moottori jo fiksummassa paikassa kuin Protossa jossa se taisi olla huonossa paikassa ??
Turvelava päälle vaan ja mutakkoon sähläämään jumalattoman ajosilppurin viereen :o
Mä en usko että nää neljämetriä leveet keksinnöt jotka kulkee pellolla tulee olemaan tulevaisuutta siirrossa. (raktori paripyörillä ja kärry metrin kummeilla tai joku itsekulkeva härpätin) Sensijaan telivetoinen auto tai nopeesti kulkeva raktori missä on kuorma-auton alustaa vastaava kärry voi olla aika tehokas tiellä. Kaikki on vaan kiinni siitä miten saadaan massa siirtymään pellonlaidalla toiseen kippoon. Lietteellä kai on aika tehokas systeemi jo niin kait rehullekkin on mahdollista tehdä.
-
Oikeasti kyllä... Se rehunteon pullonkaula on siellä varastoinnissa. Tiivistyksessä ja siilon/auman hygieniassa.
Joku ajaa 1000 tonnia rehua päivässä pihalleen pilaantumaan. Toinen saman läjän kolmessa päivässä ja rehu säilyy. Kumpi menestyy ? ? ?
Ja se 20 tonninen telakaivuri 2 metrisellä raivausharalla siilossa on kyllä todella nopea levittämään rehua, mutta pintapaine on pienempi kuin maassa istuvalla ihmisellä.
-
Senvertaa täytyy mainostaa että paalirehua on mahdollista kuljettaa hyvin nosturiautolla pellolta tilaakeskukselle kunjoko käärijä tuo paalit lastausalueelle tai käy erikseen ajamassa ne pellonlaitaan yhdistelmän jäljiltä. Kallis säilöntätapa jonkun mielestä mutta ei välttämättä kaikkien.
-
kannattaisi ehkä tuossa ajatella ajosilppuri + 2 isoa koukkuvaunua leveillä renkailla pellolle. Koukkuvaunuilla ajeltaisiin kontit silppurin alta pellonlaitaan jossa kolme laatikkoinen konttiauto ottaisi tavarat kyytiin, hygieenistä ja tehokasta ;D
-
Oikeasti kyllä... Se rehunteon pullonkaula on siellä varastoinnissa. Tiivistyksessä ja siilon/auman hygieniassa.
Joku ajaa 1000 tonnia rehua päivässä pihalleen pilaantumaan. Toinen saman läjän kolmessa päivässä ja rehu säilyy. Kumpi menestyy ? ? ?
Ja se 20 tonninen telakaivuri 2 metrisellä raivausharalla siilossa on kyllä todella nopea levittämään rehua, mutta pintapaine on pienempi kuin maassa istuvalla ihmisellä.
Niin itseasiassa määkin katoin että noi koneet oli väärinpäin. Se kaivinkone maassa nostamassa rehua aumaan ja pyöräkuormaaja siilolla tallaamassa. Samoiten voi olla kaks siiloa jos homman tehokkuus nousee näin rajuksi.
Pitääkö siilojen väliin tehdä laidalliset tiet joihin saa kuormat purettua mistä kaivinkoneella saa nostettua rehun siiloon jos ruvetaan yhdistelmällä tuomaan rehua.
-
kannattaisi ehkä tuossa ajatella ajosilppuri + 2 isoa koukkuvaunua leveillä renkailla pellolle. Koukkuvaunuilla ajeltaisiin kontit silppurin alta pellonlaitaan jossa kolme laatikkoinen konttiauto ottaisi tavarat kyytiin, hygieenistä ja tehokasta ;D
Vaatii järkyttävästi lavoja jotka pitää aina siirtää seuraavalle loholle jotta aina on sekä tyhjiä etä täysinäisiä lavoja kaikille kulkijoille sen mukaan mihin suuntaan ne lähtee. Sentakia toi purkuallas vois olla kätevämpi että ei ole niin paljon siirrettäviä osia.
-
Yllättävän tiukkaan tuollainen telakaivinkone rehun loppupelissä tamppaa. Naapurilla on kaivuri ollut aumalla ja rehu on priimaa pintaan asti.
-
http://www.youtube.com/watch?v=WZHdBxEvLMc Flyykeli on tän ongelman jo ratkassu, tiiä sitten kuinka yleisiä ovat vaikkapa saksassa. Yhden suuren suomalaistilan tiedän joka on tollasta ruuvivaunua vähän ostatellu joka tossa lopussa näkyy. Ideana siellä oli purkaa semmosella hakerekkaan.
-
Ja se 20 tonninen telakaivuri 2 metrisellä raivausharalla siilossa on kyllä todella nopea levittämään rehua, mutta pintapaine on pienempi kuin maassa istuvalla ihmisellä.
Ja sillä saa silti tiivistä aikaan paremmin kuin traktorilla. Rehua ei voi tiivistää painavalla ja kapearenkaisella koneella, vaan pintapaineen tulee olla kohtuullinen. Muualla laitetaan isoihin traktoreihin paripyörät siilotyöskentelyä varten.
-
Ei ne täryjyrätkään pintapaineen voimalla maata tiivistä.. ::)
-
http://www.youtube.com/watch?v=WZHdBxEvLMc Flyykeli on tän ongelman jo ratkassu, tiiä sitten kuinka yleisiä ovat vaikkapa saksassa. Yhden suuren suomalaistilan tiedän joka on tollasta ruuvivaunua vähän ostatellu joka tossa lopussa näkyy. Ideana siellä oli purkaa semmosella hakerekkaan.
Heh, nuista peräpurkajista just päästy erilleen 20v sitte... :P
-
Lieköhän tuossa kovin järkeä rekalla lähteä raijaamaan. Etäisyys pitäisi olla aika suuri ainaski. Kokeiltiin aikanaan lietteen siirtoa rekalla, luovuttiin kolmesta syystä. 1. Nopeus ei yllättäen ollut kovin hyvä, risteykset hidasti vauhtia. 2. Rekka kulki vain klo 8.00- 16.00 ja välissä ruokatauko. 3. Eihän se rekka ollut edes täynnä kun tuli painoraja vastaan.
-
Senvertaa täytyy mainostaa että paalirehua on mahdollista kuljettaa hyvin nosturiautolla pellolta tilaakeskukselle kunjoko käärijä tuo paalit lastausalueelle tai käy erikseen ajamassa ne pellonlaitaan yhdistelmän jäljiltä. Kallis säilöntätapa jonkun mielestä mutta ei välttämättä kaikkien.
Minun perässäni lähti neliakselinen kourakuormaimen kanssa viikon päästä kotiuttamaan paalisaalista. Ei ole niin reaaliaikaista sähläämistä kuin tuo irtosilppuhomma. Aina kun mahdollista, paalit nosteltiin hyvältä tieltä ojan yli.
Lieköhän tuossa kovin järkeä rekalla lähteä raijaamaan. Etäisyys pitäisi olla aika suuri ainaski. Kokeiltiin aikanaan lietteen siirtoa rekalla, luovuttiin kolmesta syystä. 1. Nopeus ei yllättäen ollut kovin hyvä, risteykset hidasti vauhtia. 2. Rekka kulki vain klo 8.00- 16.00 ja välissä ruokatauko. 3. Eihän se rekka ollut edes täynnä kun tuli painoraja vastaan.
1. Joo, kyllä pitää kunnon pätkä päästä 80 ajamaan että nopeudesta olisi hyötyä.
2. Minulla oli yrittäjä ajamassa ja aivan sama mulle vaikka olisi ottanut ruokalevot.
3. Traktorikalustollakin olisi syytä vähitellen alkaa puuttua noihin akselipainoihin, alkaa olla tolkutonta touhua.
4. Dieselin käyttö lisää kuorma-auton kustannuksia, ehkä sekin pian traktoreissa.
-
Senvertaa täytyy mainostaa että paalirehua on mahdollista kuljettaa hyvin nosturiautolla pellolta tilaakeskukselle kunjoko käärijä tuo paalit lastausalueelle tai käy erikseen ajamassa ne pellonlaitaan yhdistelmän jäljiltä. Kallis säilöntätapa jonkun mielestä mutta ei välttämättä kaikkien.
Minun perässäni lähti neliakselinen kourakuormaimen kanssa viikon päästä kotiuttamaan paalisaalista. Ei ole niin reaaliaikaista sähläämistä kuin tuo irtosilppuhomma. Aina kun mahdollista, paalit nosteltiin hyvältä tieltä ojan yli.
Lieköhän tuossa kovin järkeä rekalla lähteä raijaamaan. Etäisyys pitäisi olla aika suuri ainaski. Kokeiltiin aikanaan lietteen siirtoa rekalla, luovuttiin kolmesta syystä. 1. Nopeus ei yllättäen ollut kovin hyvä, risteykset hidasti vauhtia. 2. Rekka kulki vain klo 8.00- 16.00 ja välissä ruokatauko. 3. Eihän se rekka ollut edes täynnä kun tuli painoraja vastaan.
1. Joo, kyllä pitää kunnon pätkä päästä 80 ajamaan että nopeudesta olisi hyötyä.
2. Minulla oli yrittäjä ajamassa ja aivan sama mulle vaikka olisi ottanut ruokalevot.
3. Traktorikalustollakin olisi syytä vähitellen alkaa puuttua noihin akselipainoihin, alkaa olla tolkutonta touhua.
4. Dieselin käyttö lisää kuorma-auton kustannuksia, ehkä sekin pian traktoreissa.
5. Eikö sitä peltoa voisi lähempää laittaa nurmelle, jos ei muuten, niin sopimuksilla. Minun mielestäni ei ole mitään järkeä ajaa pitkää matkaa sellaista bulkkitavaraa, jota voisi lähempänäkin tuottaa. Ja sama homma tietysti pätee myös paskan ajoon, mitä lähemmäs, sen halvempi! Itse asiassa, esim. 30 km päässä tuotettu rehu, maksaa maantiellä niin paljon, että 100 euroo hehtaari lisää vuokraa lähipellosta, tulee kerrannaisvaikutusten kautta halvemmaksi!! Tai ***** mää mitään tiedä, mutta ajamisen olen todennut turhaksi niin kaukaa.
-
http://www.youtube.com/watch?v=WZHdBxEvLMc Flyykeli on tän ongelman jo ratkassu, tiiä sitten kuinka yleisiä ovat vaikkapa saksassa. Yhden suuren suomalaistilan tiedän joka on tollasta ruuvivaunua vähän ostatellu joka tossa lopussa näkyy. Ideana siellä oli purkaa semmosella hakerekkaan.
Mua häirittee noissa videoissa toi noukinvaunun käyttö ajosilppurin rinnalla. Eiks se noukinvaunu toimi vai miksi tarttee yläkautta täyttää.
-
Niin ja miksei sitä rehua voi säilöä pellolle aumaan, pakkoko ne on kotomarkille saada. Ajelis sitten talvella ne etäaumat navetalle, silloin ei muutenkaan ole niin hektistä.. ::)
-
Tsiisus, raati mietti kaksi aukeamaa rehulogistiikkaa, mutta Red Bull tiivisti viisauden yhteen lauseeseen. ;) Siinä on se juju, että sen voi tehdä niin edullisilla välineillä, että sillä ei pääse Pirkkaan, ja Pirkkalaiset voivat joutua Pirkka-palkalle (käsittääkseni keskolainen ilmaus K-ketjun palkkauksesta).
-
Rehut lähelle navettaa,keinolla millä tahansa. Muutenkin maatilalla työtä paljon,niin miksi työtä pitää saada vääntää talvellakin niin perkeleesti. Kesällä valoisat yöt ja ihminen jaksaa paremmin,voipi sitten talvella ottaa 6kk lunkimmin,eikä tarvitse lähteä naapurikylälle lunta auraamaan että saisi rehut kärryille. Vapaata kuljetuskapasiteettia löytyy kyllä kun on kyläläisten kanssa väleissä(vilja-/sikatilat).
-
Mua häirittee noissa videoissa toi noukinvaunun käyttö ajosilppurin rinnalla. Eiks se noukinvaunu toimi vai miksi tarttee yläkautta täyttää.
On rehua ja rehua. Kesällä pakkasin kokoviljahernettä vuoron perään noukkarin keräämänä ja silppurilla kerättynä. Toisesta tule rehua ja toisesta mahantäytettä. Arvaa kummasta... ;)
Noista luvuista voi laskea, että rekkakuljetuksen säästö oli polttoainesäästöä. Kuormausaika ja hävikki söi kuljetusajan säästön, hävikki pellolle kipattusta välipinosta lieni yli 5% jäljistä kuvista päätellen.
-
Niin ja miksei sitä rehua voi säilöä pellolle aumaan, pakkoko ne on kotomarkille saada. Ajelis sitten talvella ne etäaumat navetalle, silloin ei muutenkaan ole niin hektistä.. ::)
Kui tiukkaan sellaiseen muovimakkaraan voi laittaa rehut verrattuna sotkettuun aumaan? Jotenkin auman teko on monimutkaista peittelyineen ja painotuksineen. Ja sitten jos yksi lohko on esim kotona ja toinen isompi jossain kauempana, ei osaa päättää oikeeta paikkaa tai joutuisi tekemään kaksi eri aumaa.
-
Kyllä paljon pitää satsata (F 936 + Pöti Jumbo = 400000€) että pääsee säästämään.
No ehkä se on se kannattavin tapa. Mullahan ei noita ole ja kassa tyhjä ;D
-
Niin ja miksei sitä rehua voi säilöä pellolle aumaan, pakkoko ne on kotomarkille saada. Ajelis sitten talvella ne etäaumat navetalle, silloin ei muutenkaan ole niin hektistä.. ::)
Ymppilupa kieltää aumat, elleivät ole kiinteällä pohjalla ja nesteen talteenotto järjestetty. Näin meillä.
-
Niin ja miksei sitä rehua voi säilöä pellolle aumaan, pakkoko ne on kotomarkille saada. Ajelis sitten talvella ne etäaumat navetalle, silloin ei muutenkaan ole niin hektistä.. ::)
Vaikka ittellä on paalit mitkä voi ihan hyvin olla pellon laidalla ja niitä voi sitten ajella koska kerkiää niin olen huomannut että on se yhtä juhlaa jos tuo paalit kotia heti rehunteon jälkeen jolloin tiet on kuivia ja muutenkin on hyvä tuoda täysiä kuormia. Syksyä, talvea ja kevättä kohden tahtoo aina olla joku asia joka haittaa paalin ajoa, Joko on kylmä, liukas, pehmeä, paljon lunta tai jotain muuta mikä hankaloittaa toimintaa. Ainut positiivinen asia on että paalia ei tartte saada kotiin tunnissa siitä kun se on noukittu pellolta vaan aikaa voi vaikka käyttää kaksi viikkoa.
-
Yllättävän tiukkaan tuollainen telakaivinkone rehun loppupelissä tamppaa. Naapurilla on kaivuri ollut aumalla ja rehu on priimaa pintaan asti.
Joo. Tuo mun kaivurin dissaamiseni oli "kivi jolla koitin heittää yhtä tyyppiä" mutta hän ei ilmeisesti enää lue tätä palstaa ;D Kyllä sillä saa tiiviiksi juu, pintapaine ei ole oleellinen tekijä tässäkään, kuten ei aina ole peltotöissäkään.
-
Tuollainenkin tapa tehostaa noukinvaunu korjuuta ajomatkan kasvaessa
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=45234
-
Kun matka kasvaa niin silppu lyhenee ja noukinvaunut unohtuu ;)
-
Kyllä paljon pitää satsata (F 936 + Pöti Jumbo = 400000€) että pääsee säästämään.
No ehkä se on se kannattavin tapa. Mullahan ei noita ole ja kassa tyhjä ;D
Sen verran tästä tapauksesta tiiän, että taisivat useamman viikon ajaa samaan aumaan tavaraa. Peittelivät sitämukaan ku pituutta tuli lisää... ;D
-
Niin ja miksei sitä rehua voi säilöä pellolle aumaan, pakkoko ne on kotomarkille saada. Ajelis sitten talvella ne etäaumat navetalle, silloin ei muutenkaan ole niin hektistä.. ::)
Näin meillä tehdään. Kerran koitettiin ajaa kotio, ajomatkaa n. 18 km kahdella noukkarilla. Ei yritetä enää. Kesällä aika on muutenki tiukilla. Ja lietettäkin ajetaan vain sen verran sinne kun ei saada lähemmäs mahtuun. Ja sekin sonta yhteistyökumppaneiden kaivosta joka on lähempänä, meiltä levitetään sitten heille tähän viereen.
-
Oikeasti kyllä... Se rehunteon pullonkaula on siellä varastoinnissa. Tiivistyksessä ja siilon/auman hygieniassa.
Joku ajaa 1000 tonnia rehua päivässä pihalleen pilaantumaan. Toinen saman läjän kolmessa päivässä ja rehu säilyy. Kumpi menestyy ? ? ?
Ja se 20 tonninen telakaivuri 2 metrisellä raivausharalla siilossa on kyllä todella nopea levittämään rehua, mutta pintapaine on pienempi kuin maassa istuvalla ihmisellä.
Mutta paljonko on pintapaine kun aumaa painelee hara lappeellaan puomilla?
-
En oikein ymmärrä tämän systeemin tehokkuutta jos pitää 8 miestä olla rehunteossa. Paljonkohan tuossa tulee hehtaareita per miestyötunti?
Meillä ihan normisysteemi eli niittomurskain-paalain-käärijä. Valmista tulee noin hehtaari/miestyötunti ja paalit on pellon laidassa siistissä rivissä. Tälläkin systeemillä ehitään ihan helposti tekemään reilut 300 ha. kesässä.
Paalit ajetaan talvella 20 vuotta vanhalla tuhtikärryllä 8 kpl. kerrallaan kotia. Ei ehkä maailman tehokkainta mutta paalinajovehkeissä kiinni pari tonnia. Keskimäärin kuorman hakuun menee aikaa 40 min. (keskim. 7 km./sivu) ja kun lehmä syö 24 paalia vuodessa menee lehmää kohti aikaa rehun ajoon 2 h. vuodessa. 48 €:n tuntitaksalla siirtokustannus 4 €/paali ja 96 €/lehmä.
Pikkusen minusta liikaa hifistellään nykymaataloudessa. Onhan se tietenkin hienon näköistä kun satojen tuhansien vehkeet pörrää pellolla ja väkeä on kuin pipoa töissä mutta halvan rehun kanssa tuolla ei oo mitään tekemistä. Ja oliko se sama juttu missä isäntä meinas ettei säilönäainetta ole varaa käyttää? Ihmekkös tuo ;D
-
Tehokkuus ja kannattavuus on niin tilakohtaisia asioita mutta näen että ko harrastelijat on oikealla uralla. Tulevaisuudessa tilakoot ja logistiikka menee siihen että eri vehkeillä toimitaan tiellä ja pellolla. Nämä massan lappaukset on vaan saatava aika suoraviivaiseksi jotta ei tule kone ja miestyötunti lukemia. Lisäksi varaston on oltava sellainen että se ei hidasta kummankaan kuljetusvälineen toimintaa ja on viellä nopeasti siirrettävissä.
-
Paalikorjuu on menetelmänä tunteettomin pellon etäisyydelle tilakeskuksesta. Kombikoneella tehtynä se on myös helpoimmin organisoitavissa, koska henkilö- ja konemäärä on minimissä. Paalaaja määrää edeltävän ketjun eli niiton ja karhotuksen työrytmin. Perässä tulevasta kuljetuskalustosta ja tiivistyksestä ei tarvitse kantaa huolta.
Mitä useampi kone ja kuljettaja on ringissä, sitä vaikeampaa on sen hallitseminen. Tilakohtaista on kaikki, mutta pääsääntö on sama kuin kaikessa. Mitä useampi kone on ketjussa, sitä enemmän pitäisi saada aikaan.
-
tubelinerin uus kone vaikuttais mielenkiintoselta. hintakin tuntuu olevan rapakon takana sopiva.
http://www.youtube.com/watch?v=6oKphtuKaGI& (http://www.youtube.com/watch?v=6oKphtuKaGI&)
urakointikäytössä voisi lyödä itsensä läpi
-
Tuomosessa pitkässä ketjussa mietityttää myös sen suuri haavoittuvuus. Monta on konetta hajoamaan ja vaikeasti korvattavissa muilla. Paljonko maksaa tunnissa kun tuo ketju seisoo yhden koneen hajottua?
-
Taitaa tuos talos olla sen verran rehua tehtävänä, että "kaikki" keinot kannattaa käyttää että rehu tulee ajoissa tehdyksi.
Niistä kustannuksista...
Jos muutamalta etälohkolta ajattaa rehun turverekalla niin taitaa silti jäädä rehu reilusti halvemmaksi, mitä paaliruljanssi tuolta alalta. Silloin kun rehua menee päivässä paljon niin sitä ei enää talvella haeta ,kuorma silloin toinen tällöin tyylillä, ympäri kyliä...
-
Tuomosessa pitkässä ketjussa mietityttää myös sen suuri haavoittuvuus. Monta on konetta hajoamaan ja vaikeasti korvattavissa muilla. Paljonko maksaa tunnissa kun tuo ketju seisoo yhden koneen hajottua?
Tää tehokkuuden tuoma stressi on vaan nykyaikaa kun perjaatteessa paalaajankin tehollinen saavutus on luokkaa 20 ha päivässä niin kahdenkin päivän (40 ha) rehut levällään voi ruveta heikkohermoisempaa urakoitsijaa valvotuttamaan jospa se keksintö hajookin. En halua ajatellakkaan tappiin viritettyä silppuriketjua jolla voi olla 1,5 päivät nurin kun kone kilahtaa. Pinta-alaa ei ole selitettävänä kun vaivaiset 90 ha että ei me nyt päästä kun tosta ajosilppurista meni toi aksila.
-
Sellaisiakin tapauksia on sattunut. Itsellä on ollut yksi tulipalo ja yksi vakavampi kivivaurio silppurissa, jolloin kone oli siltä sesongilta pois pelistä. Kummallakin kerralla oli toinen silppuri pihassa seuraavana päivänä. Olen toki yrittänyt jeesata omalta osaltani jos kohtalotoverilla on ollut ongelmia.
-
Porkkanan nostosta mallia. Traktori ja koukkulavakärry isoilla kumeilla nostokoneen vieressä. Lava pellonreunaan josta kuorma-auto siirtää lavan talouskeskukseen. Ei turhaa pellolle kippaamista ja kuormaamista. Toi ketju ei tosin rehunteossa toimi muuten kun silppurin kanssa.
-
Asiaa en tunne mutta arvelisin että rehukuorman lappaamisessa nosturilla ei mee paljon kauempaa kuin koukkulavan kanssa vekslatessa. Voi jopa mennä nopeammin.
-
jos tuo tubelinen systeemi pelaa ihan oikeesti, niin tuossa olisi kyllä paaliurakoitsijoille tulevaisuutta. Varsin yksinkertaisen näköinen ja toimiva. Perinteisesti tuubin ongelma on ollut pienet lohkot joille ei tuubia kannata aloittaa, eli tavara on ajettava vaunuilla joka taas lisää miehitystarvetta. Tuolla ketjulla on kyllä toimiessaan mahdollista tehdä 30-40ha päivässä rehua valmiiseen pötköön esim.160cm paaleina. Lisäksi noiden päädystä auki olevien paalien kanssa tancot sun muut pelaa paremmin eli käsityö on minimissään.
-
Asiaa en tunne mutta arvelisin että rehukuorman lappaamisessa nosturilla ei mee paljon kauempaa kuin koukkulavan kanssa vekslatessa. Voi jopa mennä nopeammin.
Kyllä todennäköisesti on parempi kun pellon puolella olisi joku allas johon pellolla liikkuva kone kippais tavaran ja sitten kantorekka nosturilla nostais ne sieltä kyytiin ja veis siilolle. Ei vaadi yleetöntä tilaa peltotiellä ja perjaatteessa kaks kaveria toimittaa rehun pellolta siilolle jos noukkari kulkee pellolla. Tää laatikko pitäis sitten olla sellainen että auto sais vietyä sen seuraavalle lohkolle kun urakka jatkuu siellä.
-
Paljonkos tommonen tuubikäärintä sitte oikeesti säästää muovia. Meinaan et jos se kumminki maksaa 15-30 tonnia tai jotain. No tietysti paalaajan ei tarvi olla kombi. Taas kyllä työ voimaa pitäis olla enemmän.
-
Paljonkos tommonen tuubikäärintä sitte oikeesti säästää muovia. Meinaan et jos se kumminki maksaa 15-30 tonnia tai jotain. No tietysti paalaajan ei tarvi olla kombi. Taas kyllä työ voimaa pitäis olla enemmän.
50-60 prosenttia säästää muovia. Halvemmalla saa tuubikäärimen+paalain kuin combipaalaimen.
-
50-60 prosenttia säästää muovia. Halvemmalla saa tuubikäärimen+paalain kuin combipaalaimen.
Ja sillä parilla tehdään 2x määrä paaleja kombeihin verrattuna. Kombissa kun se yks paali rytkii ja rujoo runkoa kaks kertaa ennen maahan tippumista, tavan paalaimessa vain kerran.
-
50-60 prosenttia säästää muovia. Halvemmalla saa tuubikäärimen+paalain kuin combipaalaimen.
Ja sillä parilla tehdään 2x määrä paaleja kombeihin verrattuna. Kombissa kun se yks paali rytkii ja rujoo runkoa kaks kertaa ennen maahan tippumista, tavan paalaimessa vain kerran.
Kerroppa mulle, että minkä merkkisen kombin ongelma on rungon kestävyys??
-
http://www.youtube.com/watch?v=j-aWdBShvlI&feature=fvwrel
Ei toi Koukkulavasysteemi näytä kovin tehokaalta. Ehkä se pienempi kippo pellolle mikä kippaa välivarastoon ja sitten kuormaajalla sinne hakerekkaan.
-
50-60 prosenttia säästää muovia. Halvemmalla saa tuubikäärimen+paalain kuin combipaalaimen.
Ja sillä parilla tehdään 2x määrä paaleja kombeihin verrattuna. Kombissa kun se yks paali rytkii ja rujoo runkoa kaks kertaa ennen maahan tippumista, tavan paalaimessa vain kerran.
Kerroppa mulle, että minkä merkkisen kombin ongelma on rungon kestävyys??
Lada Combin ;D
-
http://www.youtube.com/watch?v=j-aWdBShvlI&feature=fvwrel
Ei toi Koukkulavasysteemi näytä kovin tehokaalta. Ehkä se pienempi kippo pellolle mikä kippaa välivarastoon ja sitten kuormaajalla sinne hakerekkaan.
Ehkä tommonen jos haluaa kikkailla. http://www.youtube.com/watch?v=Awef-6Tbbc8 Pitäskös tommonen tehdä jf-tuhtista, karhotin vaan keulaan.
-
50-60 prosenttia säästää muovia. Halvemmalla saa tuubikäärimen+paalain kuin combipaalaimen.
Ja sillä parilla tehdään 2x määrä paaleja kombeihin verrattuna. Kombissa kun se yks paali rytkii ja rujoo runkoa kaks kertaa ennen maahan tippumista, tavan paalaimessa vain kerran.
Kerroppa mulle, että minkä merkkisen kombin ongelma on rungon kestävyys??
Lada Combin ;D
;D ;D ;D Ja toisaalta varmasti Opel Compon....
-
http://www.youtube.com/watch?v=j-aWdBShvlI&feature=fvwrel
Ei toi Koukkulavasysteemi näytä kovin tehokaalta. Ehkä se pienempi kippo pellolle mikä kippaa välivarastoon ja sitten kuormaajalla sinne hakerekkaan.
Tossa ei ollut mitään muuta etua kuin se, että kuraa tuli tielle vähemmän, ja aikaa meni lavojen vaihtoon sekä pelto tiivistyisi näillä meidän maalajeilla enemmän koukkuvehkeiden lisäpainosta. Tietysti se on kivaa, kun välillä lavan väri vaihtuu, ei ole niin tylsää aina ajaa samalla lavalla.......Ja se lujaa kulkeva ventti siinä edessä ajaisi ihan samalla vaivalla ja ajalla sen välin, kuin joku mannin kurma-auto.....
-
http://www.youtube.com/watch?v=gBhFVAOfhfw&feature=related
-
http://www.youtube.com/watch?v=gBhFVAOfhfw&feature=related
Rehuhygienia kohdallaan :D
-
50-60 prosenttia säästää muovia. Halvemmalla saa tuubikäärimen+paalain kuin combipaalaimen.
Ja sillä parilla tehdään 2x määrä paaleja kombeihin verrattuna. Kombissa kun se yks paali rytkii ja rujoo runkoa kaks kertaa ennen maahan tippumista, tavan paalaimessa vain kerran.
Kerroppa mulle, että minkä merkkisen kombin ongelma on rungon kestävyys??
Viconin ainakin... :-[
-
50-60 prosenttia säästää muovia. Halvemmalla saa tuubikäärimen+paalain kuin combipaalaimen.
Ja sillä parilla tehdään 2x määrä paaleja kombeihin verrattuna. Kombissa kun se yks paali rytkii ja rujoo runkoa kaks kertaa ennen maahan tippumista, tavan paalaimessa vain kerran.
Kerroppa mulle, että minkä merkkisen kombin ongelma on rungon kestävyys??
Viconin ainakin... :-[
yhden vuosimallin koneissa oli tuota ongelmaa, meillä tosin kesti ongemitta. Liekö käyttäjässäkin vikaa?
-
toisaalta alkuperäinen tapaushan oli olemassa olevan konekaluston toiminnan virittämistä ja ehkä hieman kokeilunhalua. tilalla oli itsellään olemassa oleva toimiva rehunkorjuukalusto ja mikälie sukulainen jolla oli tarvittavat rekkavehkeet. Eli sillaansa voi olla hyvinkin kannattavaa, ainakin jos rekkapuoli on joutilasta tai saa sopivasti järjestettyä aikaa oikeaan saumaan.
-
kyllä kaikki rehut pitää olla navetan vieressä jo tekovaiheessa. ei ainakaan minun hermot kestäis talvella erikseen rehua kelkkomaan mistään pellonlaita aumasta. varsinki sillon jos aletaan puhumaan 10t vuorokausikulutuksista, siinähän melkein saa olla yks työntekijä kelkkomassa rehua..
ja mulla ainaki on talvisin muutakin (hauskempaa) tekemistä kuin töissä olla yötä päivää.