Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Perfekt - 03.11.11 - klo:10:06
-
Näin siis luki jossain porkkana rahojen ehdoissa , vaikka enempi tie on kyllä normaali H-a liikenteessä
Kylätie kasvaa leveyttä 6M ,,,,,,12 M luokkaan
Pitääkö maan omistajien vain "antaa" maata tarkoitukseen ?
Vaiko vaatia korvaus ?
Entä vallit voiko vaatia viemään urakoitsijaa pois ? A metsän ja B pellon osalta ?
Tien varren maattomat käyttäjäjäsenet pääsee kuten koira jostakin ennenvanhaan pääsi ,,,,siis veräjästä
Tämähän on semmoinen alle 10 km tienpätkä jota aktiivisesti käyttää 20 ihmistä.
Satunnaisesti heidän tuttujaan sukulaisiaan ehkä 200 käyttäjää.
Saman verran aivan outoja tien kautta oikaisijoita ja muutamia puutavara , vilja, lannoite yms kuljetuksia.
Maitoautoa ei ole enää näkynyt mutta Posti kulkee,,,,,
Itsekin olen kolmasti talkoilla tehnyt pellon ja tien välisten ojien kaivuut + vallit
ja aina se on pellon suuntaan levinnyt noin vaan, lienee normaalia yleensä
Se että nyt jonkin porkkanarahan turvin aloitetaan mittava remontti niin mielestäni nyt tulisi huomioida nämä levitykset jotenkin
vaikka edullisestikin korvaten koska on myös näitä maattomia tien jäseniä
+ nuot aivan ulkopuoliset käyttäjät.
Lienee kohtuutonta että vain jotkut kärsivät luovuttamalla maata ja vielä ottaen vallit riesakseen ?
Mitenkä muualla on mennyt tien parannukset, ainaskin valtionteiden osalta ostavat tarvittavan maapohjan ja vievät ojien vallit pois
Tierummut tien alta menevät tulee kaiketi urakkaan mutta peltoliittymät ei,,,,,,, :-[
-
Ilmeisesti menossa on yksityistien perusparannus projekti?
Olitko kokouksissa joissa asioista päätettiin?
Tuo perusparannuksen eteneminen vaatii että 50% osakkaista puoltaa sitä.
Tielle tehdään uusi yksiköinti sekä tietoimitus jossa vahvistetaan rasitealueen leveys, siis tiepohjan omistus ei muutu.
Eli korvauksia ei odotettavissa...
Näin lyhyesti ilmaistuna. :D
-
Ilmeisesti menossa on yksityistien perusparannus projekti?
Olitko kokouksissa joissa asioista päätettiin?
Tuo perusparannuksen eteneminen vaatii että 50% osakkaista puoltaa sitä.
Tielle tehdään uusi yksiköinti sekä tietoimitus jossa vahvistetaan rasitealueen leveys, siis tiepohjan omistus ei muutu.
Eli korvauksia ei odotettavissa...
Näin lyhyesti ilmaistuna. :D
Jooo, kyllähän meikääkin parivuotta sitten vitutti, kuin pientä oravaa, kun käpy oli jäässä. Vitutus johtui siitä että eräs yksityistiekunta päättä asfaltoida pätkän tietä. Meikän puut ei todellakaan asfalttia tarvii, mutta demokraattinen päätöksentoko tässä suhteessa persiistä. Joutuu maksamaan sellaisesta a. mitä ei tarvii, b maksamaan toisten hyödyn. >:(
-
sellastahan se tuo elämä on! ei aina voi vain voittaa!
-
Jooo, kyllähän meikääkin parivuotta sitten vitutti, kuin pientä oravaa, kun käpy oli jäässä. Vitutus johtui siitä että eräs yksityistiekunta päättä asfaltoida pätkän tietä. Meikän puut ei todellakaan asfalttia tarvii, mutta demokraattinen päätöksentoko tässä suhteessa persiistä. Joutuu maksamaan sellaisesta a. mitä ei tarvii, b maksamaan toisten hyödyn. >:(
*** Sanovat maailmalla tuota mikä sua kyrsii solitaarisuudeksi. Kieltämättä sen puute vaivaa monia. Oma napa on monelle se pyhin. Ja se tekee ihmisestä helvetin kapeakatseisen, valitettavasti.
-
Jooo, kyllähän meikääkin parivuotta sitten vitutti, kuin pientä oravaa, kun käpy oli jäässä. Vitutus johtui siitä että eräs yksityistiekunta päättä asfaltoida pätkän tietä. Meikän puut ei todellakaan asfalttia tarvii, mutta demokraattinen päätöksentoko tässä suhteessa persiistä. Joutuu maksamaan sellaisesta a. mitä ei tarvii, b maksamaan toisten hyödyn. >:(
*** Sanovat maailmalla tuota mikä sua kyrsii solitaarisuudeksi. Kieltämättä sen puute vaivaa monia. Oma napa on monelle se pyhin. Ja se tekee ihmisestä helvetin kapeakatseisen, valitettavasti.
kokoomuslaiset ovatkin erityisen solitaarisia varsinkin silloin kun pääsevät jonkun muun rahoja jakamaan, siin on katseella sekä leveyttä että syvyyttä ;)
-
Nyt on menossa tienvarren puiden kaato motolla varmaankin tuntityönä koska hidasta ja hankalaa,,,,
Sitten erivapautuksia saaneet muutamat tunnepuilleen vaikka olisikin tie alueella, ei meidän puuta saa kaataa jne jne
Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.
Muutenkin noin yleisellä tasolla tien varrella ei paljoa puita ole ajettavaksi ne olisi voinut kyllä ajaa roudanturvin talvis aikaan, mutta kun nykyaika vaatii että myös syksyn sateiden pehmittämillä teillä on ajettava raskailla kuormilla että qvartaali talous pelastuu
???
-
Nyt on menossa tienvarren puiden kaato motolla varmaankin tuntityönä koska hidasta ja hankalaa,,,,
Sitten erivapautuksia saaneet muutamat tunnepuilleen vaikka olisikin tie alueella, ei meidän puuta saa kaataa jne jne
Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.
Muutenkin noin yleisellä tasolla tien varrella ei paljoa puita ole ajettavaksi ne olisi voinut kyllä ajaa roudanturvin talvis aikaan, mutta kun nykyaika vaatii että myös syksyn sateiden pehmittämillä teillä on ajettava raskailla kuormilla että qvartaali talous pelastuu
???
Voi kyynel! Sä olet niin pihalla... Olisko tarvinnu käydä kokouksissa? :o
-
Muutenkin noin yleisellä tasolla tien varrella ei paljoa puita ole ajettavaksi ne olisi voinut kyllä ajaa roudanturvin talvis aikaan, mutta kun nykyaika vaatii että myös syksyn sateiden pehmittämillä teillä on ajettava raskailla kuormilla että qvartaali talous pelastuu
???
Pikkuisen positiivisempi asenne.... Kun tukkirekat pääsevät ongelmitta kulkemaan edes suurimman osan vuotta, niin tie kestää myös kotitalouksien roska-autot ja maatalouden vilja- sekä pask*kuormat. Ja varsinkin nuo lantakuormat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet niin paljon, että jo pelkästään niiden takia montaa yksityistietä pitäisi parantaa.
-
Entä vallit voiko vaatia viemään urakoitsijaa pois ? A metsän ja B pellon osalta ?
Tierummut tien alta menevät tulee kaiketi urakkaan mutta peltoliittymät ei,,,,,,, :-[
Ehkä ei ensimmäisenä kannata mennä VAATIMAAN >:( vallien poistoa, vaan kannattaisko ensin käydä kysäsemäs urakoitsijalta mitä niille tapahtuu...kun sitä yleensä saa mitä tilaa :)
Ainakin täällä erään metsäautotien kunnostamisessa oli niin, että pellon kohdalla ajettiin pois ja metsän kohdalla jätettiin sinne.
Ja saahan isäntä ainakin täyttömaata ::)
Onko tosiaan niin ettei olemassaolevia peltoliittymiä tehdä urakkaan ???
Ylimääräiset liittymät toki joutuu isäntä maksamaan
-
Joo o Kyllä ne niin esitti että rummut pitää itse tilailla ja sellaisia pitkiä nykyajan esim muoviputkia
Ettei kaivuumieheltä mene liikaa aikaa,,,,,
Tämänkulman tiehän on ollut varsin hyvä ja kantava , ainoastaan lanaukset ja linkoukset jääneet varojen puutteessa vähiin
Nyt on kova into Porkkanarahoilla tehdä 200 000 e parannukset joista siis neljännes velkaannuttaa tiekuntaa
Puita on jo kaadeltu viikonajan motolla tuohon 12 M leveyteen
-
Toi on kyllä ihan järkevä projekti kun vaan tehdään yhteisymmärryksessä.
Valtio maksaa 60%, kunta 20% loput kustantaa tiekunta? Jos on yhteistyökykyä voidaan osa lopuista kuitata työllä. Esim maanajoa, lanausta, rumpujen ja yms. asennusta. Lopulliseksi kustannuksesksi jää ehkä parin vuoden yksikkömaksut. Seuraavat 5 vuotta pääsee vähäisellä hiekoituksella ja lumenaurauskulut vähenee, jolloin perusparannus tulee liki ilmaiseksi.
Rasite kannattaa hakea perusparannuksen yhteydessä jolloin kuluista jää maksettavaa vain noin 20%.
Mikäli rasitetta ei haeta ja nykyinen rasite on kapeampi kuin tie, niin maanomistaja voi kieltää tieojan kaivuun.
Nykyään rasiteleveys on useinmiten juurikin toi 12m. Korvaukset voi saada nykyisen tiealueen ulkopuolelle ulottuvasta rasite alueesta (poikkeuksiakin on). Yksityistien ollessa kyseessä tuskin kannattaa korvauksista paljoakaan huudella.
Liian leveää tietä ei kannata tehdä jos kohtaamispaikkoja on muutaman sadan metrin välein. (eli raskaankaluston ohituspaikkoja) Mitä leveämpi tie sen suuremmat kustannukset ja usein turhaan.
Yksiköinti kannattaa myös sisällyttään samaan projektiin, jos sitä ei ole viime aikoina tehty.
Tieojat kuuluu aina tiekunnan hoidettavaksi, joten jos on itse niitä perkaillut niin omaan piikkiin menee. Sopuisa tiekunta voi tietysti jotenkin huomioida omatoimiset perkaukset varsinkin jos todetaan niistä olleen hyötyä perusparannukselle. Mikään pakko niitä ei ole kuitenkaan huomioida.
-
Eu sta 50 %
Kunnalle anomus 25 % avustus
Lainaa tiekunnalle 25%
-
Liittymät kuuluvat yleensä liittymän käyttäjän vastuulle. Jos vallit ovat ojamaita, niin tiekunta hoitaa ne pois, ellei lupaa niiden jättämiseen maastoon ole annettu.
Tiealue sis. ojat mutta ei ojamaiden läjitysaluetta. On tietysti tieosakkaan etu, jos ojamaita voidaan jättää esim. metsään. Tulee kaivutyö edullisemmaksi. Ojamaita kertyy toisten maille enemmän kuin toisten, joten olisi varsin epäreilua edellyttää maanomistajaa hoitamaan ojamaat alueellaan.
-
Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.
Tuosta voimme olla yhtämieltä. Sehän on ihan sama kuka hommaa valvoo ja suunnitelmat tekee, kunhan niiden perusteella voi hakea noita yhteiskunnan tukia. Tiekunnan jäsenten eripuraisuutta käytetään hyväksi jolloin "virallinen toimija" Metsäkeskus pääsee päsmäröimään tieremonttia. Meillä teki aikanaan suunnitelmat eläkkeellä oleva tiemestari ja valvonnan hoitivat tien hoitokunnan jäsenet. Ei mennyt montaa tuhatta markkaa 7 km tien perusparannuksen ja valvonta- sekä paperitöiden hoitamiseen. Yksiköinnin ajantasaistamisen hoiti kaupungin mittaustoimisto.
Ja oliko se sepen maksuosuus sitten loppupeleissä niin mahdottoman iso ? Eihän metsähehtaareista kovin suurta maksuosuutta muodostu jos ei puhuta kolminumeroisista hehtaariluvuista.
-
Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.
Tuosta voimme olla yhtämieltä. Sehän on ihan sama kuka hommaa valvoo ja suunnitelmat tekee, kunhan niiden perusteella voi hakea noita yhteiskunnan tukia. Tiekunnan jäsenten eripuraisuutta käytetään hyväksi jolloin "virallinen toimija" Metsäkeskus pääsee päsmäröimään tieremonttia. Meillä teki aikanaan suunnitelmat eläkkeellä oleva tiemestari ja valvonnan hoitivat tien hoitokunnan jäsenet. Ei mennyt montaa tuhatta markkaa 7 km tien perusparannuksen ja valvonta- sekä paperitöiden hoitamiseen. Yksiköinnin ajantasaistamisen hoiti kaupungin mittaustoimisto.
Ja oliko se sepen maksuosuus sitten loppupeleissä niin mahdottoman iso ? Eihän metsähehtaareista kovin suurta maksuosuutta muodostu jos ei puhuta kolminumeroisista hehtaariluvuista.
Konkurssiin ei kukaan joudu. Yksityistielaki antaa mahdollisuuden, että näissä peruskorjauksissa ei käytetä normaalia yksiköintiä, vaan kaikki maksaa saman summan. Tätä mahdollisuutta käytettiin kyseisellä tiellä.
Syystä että, tien alkupään asukkaat hyötyivät eniten asfaltista ja yksikkojä käytettäessä olisivat maksaneet vaan kymppejä. Asfaltointi tehtiin koulun takia. Oikea periaate olisi ollut ,että kaupunki olisi maksanut koko homman.
Mutta kun kyläkoulut ovat joillekin henki ja elämä, niin kaupunki kiristää. Nyt mummot ja papat maksoivat satasia asfaltista. Tuskin heille siitä hyötyä on ,koska taksi kulkee soratielläkin ;D
-
Eipä tarvii ens vuonna noita kaivuumiehien maavalleja tuskailla teiden varslla. esim. tänä vuonna pohjois-savon elykeskus sai 8 milj. euroa yksitysteiden perus parannuksiin ja ens. vuonna 2 milj. euroa. Ihan samaa luokka on tietääkseni jokaisen elykeskuksen alueella yksitysteiden perusparannusvarojen supistaminen. Siinä Jykän ja Jutan terveiset maaseudun asukkaille.
-
Kloppi tarvitsee Eurokiiman hoitoon kaikki Suomen rahat. >:( >:( >:(
-
Eu sta 50 %
Kunnalle anomus 25 % avustus
Lainaa tiekunnalle 25%
Noihan on siis Alv.0% rahaa eli tiekunnalle tulee 25% kustannusten päälle vielä Alv.
Toi olis ollu järkevin toimittaa niin että tiekunnan lainan sijaan tiekunnan osuus jaetaan yksiköiden mukaan osakkaille jolloin ne osakkaat jotka ovat Alv. velvollisia saavat alvit vähentää ja ne jotka eivät niin maksavat koko urakkaosuutensa sis.Alv. Mitään tiekunnan lainoja ei tarvittaisi ollenkaan. Näin silloin kun tiekunnassa ei ole "neitejä" osakkaina... ;D
-
Moneen otteeseen yritettiin saada tiekunnan lainan maksut tieosakkaiden metsä- ja maatalouden kirjanpitoon hyväksytyksi. Viimeisellä käynnillä virastossa saatiin virkailijoiden pitkällisen pohdinnan tuloksena seuraavan sisältöinen vastaus.
Metsätalouden tien rakentamislainan pitää olla tilan oma laina, että koron voi laskea tilan menoihin ja velan määrän tilan velkoihin kuuluvaksi. Tieosakas voi halutessaan ottaa oman lainan ja maksaa tiekunnalle osuutensa tällä lainalla.
Varsinainen pirun keksintö tuo tiekunnan laina. Siihen ei pitäisi koskaan sekaantua. Ilmeisesti se kuuluu sarjaan "metsäkeskuksen älynväläykset".
Verotoimistoissa on sitten tunnetusti kaikki järjen käyttö kielletty. Ei auta vaikka miten ammattitaitoisesti jaetaan yhteinen laina osakkaiden osuuksiin vuosittain, ei vaikka kerralla annettaisiin koko maksuajalle lasketut summat.
-
Onkos tälläisiä toteutettu muualla ?
Kuulin parilta tutulta että eivät lähteneet moiseen lainkaan,,,,,
Toinen tapaus oli ettei kukaan mennyt takaamaan lainaa ja toinen tyssäsi jo alkuunsa muuten vaan kokouksessa
huh
::)
-
Moneen otteeseen yritettiin saada tiekunnan lainan maksut tieosakkaiden metsä- ja maatalouden kirjanpitoon hyväksytyksi. Viimeisellä käynnillä virastossa saatiin virkailijoiden pitkällisen pohdinnan tuloksena seuraavan sisältöinen vastaus.
Metsätalouden tien rakentamislainan pitää olla tilan oma laina, että koron voi laskea tilan menoihin ja velan määrän tilan velkoihin kuuluvaksi. Tieosakas voi halutessaan ottaa oman lainan ja maksaa tiekunnalle osuutensa tällä lainalla.
Varsinainen pirun keksintö tuo tiekunnan laina. Siihen ei pitäisi koskaan sekaantua. Ilmeisesti se kuuluu sarjaan "metsäkeskuksen älynväläykset".
Verotoimistoissa on sitten tunnetusti kaikki järjen käyttö kielletty. Ei auta vaikka miten ammattitaitoisesti jaetaan yhteinen laina osakkaiden osuuksiin vuosittain, ei vaikka kerralla annettaisiin koko maksuajalle lasketut summat.
Miksei lainan korkoja ja lyhennyksiä voi yksiköissä maksaa? Eikö se ratkaisisi verottajaongelman?
-
Moneen otteeseen yritettiin saada tiekunnan lainan maksut tieosakkaiden metsä- ja maatalouden kirjanpitoon hyväksytyksi. Viimeisellä käynnillä virastossa saatiin virkailijoiden pitkällisen pohdinnan tuloksena seuraavan sisältöinen vastaus.
Metsätalouden tien rakentamislainan pitää olla tilan oma laina, että koron voi laskea tilan menoihin ja velan määrän tilan velkoihin kuuluvaksi. Tieosakas voi halutessaan ottaa oman lainan ja maksaa tiekunnalle osuutensa tällä lainalla.
Varsinainen pirun keksintö tuo tiekunnan laina. Siihen ei pitäisi koskaan sekaantua. Ilmeisesti se kuuluu sarjaan "metsäkeskuksen älynväläykset".
Verotoimistoissa on sitten tunnetusti kaikki järjen käyttö kielletty. Ei auta vaikka miten ammattitaitoisesti jaetaan yhteinen laina osakkaiden osuuksiin vuosittain, ei vaikka kerralla annettaisiin koko maksuajalle lasketut summat.
Miksei lainan korkoja ja lyhennyksiä voi yksiköissä maksaa? Eikö se ratkaisisi verottajaongelman?
Asia sattui ehkä 1994. Sen jälkeen varmaan asiat muuttuneet parempaan päin. Minusta kaikista suurin mokaaja oli metsäkeskus, siitä firmasta ei koskaan saatu osakkaille minun mielestä riittävän hyviä laskuja kirjanpitoa ajatellen. Metsäkeskuksen mielestä rakennuskustannuksia ei voinut edes ujuttaa vuosittaiseen tiemaksuun, sehän olisi paljastunut vasta perusteellisessa verokirjanpidon tarkastuksessa. Pienoiset tappiot tuli 10-15 metsänomistajalle, muut 90 omisti kesäasunnon.
-
Parhaiten taitaa hommassa rahastaa metsäkeskus ja maanmittauslaitos joka saa näin hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti suunnittelijana ja toteuttajana maastossa.
Tuosta voimme olla yhtämieltä. Sehän on ihan sama kuka hommaa valvoo ja suunnitelmat tekee, kunhan niiden perusteella voi hakea noita yhteiskunnan tukia. Tiekunnan jäsenten eripuraisuutta käytetään hyväksi jolloin "virallinen toimija" Metsäkeskus pääsee päsmäröimään tieremonttia. Meillä teki aikanaan suunnitelmat eläkkeellä oleva tiemestari ja valvonnan hoitivat tien hoitokunnan jäsenet. Ei mennyt montaa tuhatta markkaa 7 km tien perusparannuksen ja valvonta- sekä paperitöiden hoitamiseen. Yksiköinnin ajantasaistamisen hoiti kaupungin mittaustoimisto.
Ja oliko se sepen maksuosuus sitten loppupeleissä niin mahdottoman iso ? Eihän metsähehtaareista kovin suurta maksuosuutta muodostu jos ei puhuta kolminumeroisista hehtaariluvuista.
No ei
Tää onkin ihan keinotekoista vedota puun kuljetuksiin
Muu liikenne on sitä normaalia käyttöö
:'(
-
Liittymät kuuluvat yleensä liittymän käyttäjän vastuulle. Jos vallit ovat ojamaita, niin tiekunta hoitaa ne pois, ellei lupaa niiden jättämiseen maastoon ole annettu.
Tiealue sis. ojat mutta ei ojamaiden läjitysaluetta. On tietysti tieosakkaan etu, jos ojamaita voidaan jättää esim. metsään. Tulee kaivutyö edullisemmaksi. Ojamaita kertyy toisten maille enemmän kuin toisten, joten olisi varsin epäreilua edellyttää maanomistajaa hoitamaan ojamaat alueellaan.
Ojamaat metsässäkään ei ole kivoja
Ja haittaa veden pääsyä ojiin
>:(
-
Liittymät kuuluvat yleensä liittymän käyttäjän vastuulle. Jos vallit ovat ojamaita, niin tiekunta hoitaa ne pois, ellei lupaa niiden jättämiseen maastoon ole annettu.
Tiealue sis. ojat mutta ei ojamaiden läjitysaluetta. On tietysti tieosakkaan etu, jos ojamaita voidaan jättää esim. metsään. Tulee kaivutyö edullisemmaksi. Ojamaita kertyy toisten maille enemmän kuin toisten, joten olisi varsin epäreilua edellyttää maanomistajaa hoitamaan ojamaat alueellaan.
No tuohan valotti jo paljon asiaa
Ei mulla sitten mitään hätää olekkaan
8)
-
Noin periaatteessa jos tierasite kasvaa (tie levenee) niin siitä korvaus kuuluu.......
-
Tällä kulmalla ei taida korvauksia tulla,,,,?
:'(
-
Näitä tieasioita myös liipaa tämä tapaus. Oli sellainen noin 6 km:n pituinen metsätienpätkä, jonka alussa noin km:n matkalla myös vakitusta sujamistoa. No metsäkeskusehdotti tuon tien perusparranusta ja laskeskeli, että maksaa karvan verran alle 30000 euroa. Hintaa nuo alkupään asujat hieman kummeksuivat ja kysyivät parilta maanrakennusurakoijalta, mitä kustantasi, jos tietä kunnostasi. urakoijat katsastivat tien ja laskivat tarjouksen, joka oli 6000 euroa. Tämä metsäkeskus on myös sellainen eräänlainen suoatyöpaikka, joka näilä ylimitoitetuilla ja -hinnoitetuilla projekteilla pitää itsensä leivässä. Samanalinen organisaatio kuin salaojakeskuskin, pelkkä olemattoman asian suunnittelu jo maksaa maltaita.
-
Sama lienee tän kulman remontissa vaivana,,,,
Ja kun koneiston on käynnistänyt sitä ei niin vaan saakaan seis.
Nollatutkimus toimistot osaa pyörittää hommansa jatkumaan hamaan tulevaisuuteen asti
Muuten tie on taas tosi reikäinen ja huonossa kunnossa sateiden jälkeen
Lanausta kaipaisi mutta varoja ei oo eikä talkoolaisia kuten ennen oli ,,,,,
huh huh
:'(
-
Yleensä hankkeen moottoriksi pistettänn, että siihen jos jonkinlaista tukea. Sen jälkeen tehdään ylimitoitettu suunnitelma, suunnittelu maksaa ja urakoijat pistävät vielä "tukilisän" urakkahintaansa. Ei nistä tuista ole paskan vertaa hyötyä, kun homma suunnitelmineen ja valvomisineen tulee maksamaan kaksin-kolminkertasesti. Moni tie on ollut paikallaan kymmeniä vuosia, joten pohja on taatusti hakenut paikkansa. Ammattitaitoinen maansiirtourakoija kyllä kokemusensa perusteella tietää,, mistä kohtaa ja missä määrin tietä pitää kunnostaa, ei siihen tarvita mitää monimutkasia suunnitelmia ja mittauksia.
-
nestori2:lla on aika väärä kuva tuollaisen perusparannuksen etenemisestä...
-
nestori2:lla on aika väärä kuva tuollaisen perusparannuksen etenemisestä...
No ei todellakaan väärä. ;D Monen tien kunnostusta seuranneena ja maksaneena. :D
-
Niin sanomani ydin on se, että helvetinmoisella byrokratialla monesta melko yksinkertasesta asiasta tehdään monimutkinen ja kallis. Samalla tuhlataan sekä valtion että hankeen toteuttajan rahoja.
-
No teidän rojekteissa on sitten menty perse edellä puuhun...
Metsäkeskusta ei kannata hommaan kytkeä muuten kuin tukien maksatukseen...
-
No teidän rojekteissa on sitten menty perse edellä puuhun...
Metsäkeskusta ei kannata hommaan kytkeä muuten kuin tukien maksatukseen...
Joo koetin sanoa tiekunnan valvojille mutta miltei hymyilivät,,,,
Olivat onnassaan kun euroja tulee vaikka osa hukkaan menee,,,,,
jne
:-[
-
Tiekunnissa perusparannusksesta kukaan toinen osakas ei saa hyötyä, parempi työntää liikoja rahoja ventovieraille kuin maksaa pienempi summa työstä rajanaapurille.
Meillä tehtiin remontti ilman metsäkeskusta tai tieyhdistyksen rahastukseen kouluttamia isäntiä. Avustukset saatin haetun suuruisina, kun maltettiin lukea kirjallisuutta aiheesta ja hakemusten täyttöohjeet myös.
-
Meillä tehtiin remontti ilman metsäkeskusta tai tieyhdistyksen rahastukseen kouluttamia isäntiä. Avustukset saatin haetun suuruisina, kun maltettiin lukea kirjallisuutta aiheesta ja hakemusten täyttöohjeet myös.
[/quote]
Teetetimme suunnitelmat yksityisellä joka hoiti työn valvonnan säästettiin melko paljon. Tosin tien työn katsemus ei meinannut kelvata viranomaispäällikölle. (metsäkeskuksen palkkaa nauttiva). Tien runko muka liian muka liian kapea vaikka metsäkeskus oli tien alunperin tehnyt itse jolloin runkoleveys riitti. Mielestäni runko ajankuluessa vain yleensä levenee painumisen seurauksena.
Ei muuta kuin lisää sepeliä ja lanausta.
Toisella kertaa kelpasi oli kyllä viranomaispäällikkökin vaihtunut.
Edullisesti saatiin lopulta hyväkuntoinen tie. Kannatan jos löytyy hankkeeseen omistajien puolelta sopiva kaveri ja AIKAA HÄNELTÄ kökkätyöhön.
-
Kannatan jos löytyy hankkeeseen omistajien puolelta sopiva kaveri ja AIKAA HÄNELTÄ kökkätyöhön.
Eiköhän se ole parempi, että landen täppärit keskittyy vain siihen talkoilla /kökhällä viljelyyn ynnä muuhun taloon pitoon löyhästi liittyvään talkootyöhön jokahinen omilla sukumaillansa.
Olisko tässä ruuan raaka-aineiden tuotannossa tarpeeksi kökkää?
täptäptäp.
Se tässä on hyvää, että kökkämiehet alkavat pikku hiljaa kuolla nälkään jopa perinteisessä sukutilamaataloudessa.
;D ;D ;D ;D
-
nestori2:lla on aika väärä kuva tuollaisen perusparannuksen etenemisestä...
No ei todellakaan väärä. ;D Monen tien kunnostusta seuranneena ja maksaneena. :D
Nestori on kyllä asian ytimessä. Tiekunnan osakkaita rahastetaan surutta kun yleensä kellään osakkaalla ei ole mielenkiintoa ottaa asiaa hoitaakseen ja asioihin ei jakseta perehtyä edes senvertaa että selviäisi miten hankalaa tukien hakeminen on. Ja jos joku osakas on niin reipas että alkaa hoitamaan tieremontin asioita, silloin alkaa selkäänpuukotus ja paskanjauhanta siitä miten vedetään välistä osakkaiden rahat ym. ym.
Sitten kun päästetään metsäkeskuksen "viisaat" hääräilemään alkaa eurot liikkumaan. Valitettavasti molempiin suuntiin, joten tiekunnan osakkaiden osalta tulos on parhaimmillaankin +\- 0 tai yleensä negatiivinen.
-
Kannatan jos löytyy hankkeeseen omistajien puolelta sopiva kaveri ja AIKAA HÄNELTÄ kökkätyöhön.
Eiköhän se ole parempi, että landen täppärit keskittyy vain siihen talkoilla /kökhällä viljelyyn ynnä muuhun taloon pitoon löyhästi liittyvään talkootyöhön jokahinen omilla sukumaillansa.
Olisko tässä ruuan raaka-aineiden tuotannossa tarpeeksi kökkää?
täptäptäp.
Se tässä on hyvää, että kökkämiehet alkavat pikku hiljaa kuolla nälkään jopa perinteisessä sukutilamaataloudessa.
;D ;D ;D ;D
Ettei vaan kolahtanut omaan nilkkaan kapula. Paistaa läpi jotta olet metsäkeskuksen palkkaa nauttiva.
Näinhän se menee jotta sitä palvelet jonka palkkaa nauttii.
Toki teette hyvää työtä mutta maksamaan tienosakkaille työ tulee noin 50% enemmän sen tiedän kokemuksesta.
-
Kannatan jos löytyy hankkeeseen omistajien puolelta sopiva kaveri ja AIKAA HÄNELTÄ kökkätyöhön.
Eiköhän se ole parempi, että landen täppärit keskittyy vain siihen talkoilla /kökhällä viljelyyn ynnä muuhun taloon pitoon löyhästi liittyvään talkootyöhön jokahinen omilla sukumaillansa.
Olisko tässä ruuan raaka-aineiden tuotannossa tarpeeksi kökkää?
täptäptäp.
Se tässä on hyvää, että kökkämiehet alkavat pikku hiljaa kuolla nälkään jopa perinteisessä sukutilamaataloudessa.
;D ;D ;D ;D
Ettei vaan kolahtanut omaan nilkkaan kapula. Paistaa läpi jotta olet metsäkeskuksen palkkaa nauttiva.
Näinhän se menee jotta sitä palvelet jonka palkkaa nauttii.
Toki teette hyvää työtä mutta maksamaan tienosakkaille työ tulee noin 50% enemmän sen tiedän kokemuksesta.
Näissä suuniteluhommien tukemisissa on jänniä piirteitä. Metsäojituksen suunitteluun saa 50% valtion rahoitusta ja lopun laskun voi laittaa verotukseen. Mikä johtaa siihen että helposti suunitelu maksaa enemmän kuin ojitus.
-
Ettei vaan kolahtanut omaan nilkkaan kapula. Paistaa läpi jotta olet metsäkeskuksen palkkaa nauttiva.
Näinhän se menee jotta sitä palvelet jonka palkkaa nauttii.
Toki teette hyvää työtä mutta maksamaan tienosakkaille työ tulee noin 50% enemmän sen tiedän kokemuksesta.
Höpöhöpö. Täppärien kökhäämä tien kunnostus on aina puoliksi ryssittyä.
Tiekunta joka joutuu tälläiset hommat organisoimaan ei ole alv velvollinen eli verollinen hinta tulee osakkaille maksuun täysmääräisenä eli 23 pinnaa päälle. Ja toisekseen avustus on 50 % verottomasta kustannusarviosta eli kyllä siinä laskutaidottomat kokhätäppärit saa kovasti tinkiä murskeen määrästä ja laadusta + konetyöstä jotta oikeasti halvemmalla kunnollista tehdään. ;D
Isäntien halavalla kokhäämiä teitä kyllä piisaa, mutta taso pitää olla sama kun verrataan. Nää isäntien puheet ja laskutaito kyllä tiedetään. ;D
Ja toisekseen minulla ei ole minkäänmuotoisia jääviyssiteitä metsäkeskus yms tahoihin. 8)
-
Tahtoo vaan olla niin, että kun metsäkeskuksen johdolla urakkaa suunnitellaan, niin edullisin (suomeksi halvin) tarjous on hyväksyttävä. Tällöin yleensä just ne ammattitaidottomat täppärikökkääjät rustaavat jonkun epärealistisen kustannusarvion "lonkalta" ja se valitaan. Tämä syystä että metsäkeskuksen väellä ei ole mitään keinoja taikka taitoja punnita tarjouksenantajan kykyjä hoitaa urakka kunnialla loppuun. Heillä ei ole minkäänlaisia realistisia työkaluja suorittaa laatuun perustuvaa valintaa urakoitsijan suhteen, vaan halvimman tarjouksen antanut valitaan.
Ympäristössä on useitakin esimerkkejä tieurakoista joissa budjetti kusi kun valvonta petti. Metsäkeskuksenkin urakka venyi venymistään ja tehtiin ihan viimetipassa loppuun.
-
Kerrankin pitää antaa Hervastille pisteitä
just näin
8)
-
Tahtoo vaan olla niin, että kun metsäkeskuksen johdolla urakkaa suunnitellaan, niin edullisin (suomeksi halvin) tarjous on hyväksyttävä. Tällöin yleensä just ne ammattitaidottomat täppärikökkääjät rustaavat jonkun epärealistisen kustannusarvion "lonkalta" ja se valitaan. Tämä syystä että metsäkeskuksen väellä ei ole mitään keinoja taikka taitoja punnita tarjouksenantajan kykyjä hoitaa urakka kunnialla loppuun. Heillä ei ole minkäänlaisia realistisia työkaluja suorittaa laatuun perustuvaa valintaa urakoitsijan suhteen, vaan halvimman tarjouksen antanut valitaan.
Ympäristössä on useitakin esimerkkejä tieurakoista joissa budjetti kusi kun valvonta petti. Metsäkeskuksenkin urakka venyi venymistään ja tehtiin ihan viimetipassa loppuun.
Tää on niiiiiiiin totta.
Hyvä kirjoitus hervast.
Loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä mikä taho sen suunnitelman tekee kunhan se on realistinen ja toteutuu niin kuin pitää.
Viimekesän jouto aikana kiertelin höylän kanssa ykstyistiepuolella oikomassa runkoja ja muotoilemassa kantavia sekä pintoja perus parannus kohteissa.
Erot näkee selvästi kuka on ollut puikoissa. Useamman isännöitsijän toimesta ja metsäkeskuksen ja muutama isäntien omia. Parhaat tiet ovat yhden isännöitsijän suunnittelemia joka on tehnyt jo useamman vuoden eli kustannus arvio piti ja tie tuli siihen kuntoon jotta muutaman vuoden päästä ei tarvii uutta peruskunnostusta tekemässä. Metsäkeskuksen tiet olivat päässääntöiseti kemera rahoitteisia joten hyviähän niistäkin tuli mutta aikataulu oli aika pitkäpiimäistä. Myös ihan isäntien omat projektit olivat myös onnistuneita joka perustui just oikein urakoitsijoiden valintaan. Hyvistäkin tarpeista voi tunari tehdä silkkaa paskaa.
Oikean urakoitsijan valinnassa on hemmetinmoinen merkitys.