Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Heino Leino - 26.10.11 - klo:20:35
-
sattuupiko olemaan kokemuksie kysseisestä kattilasta? Ompi harkinnassa, kun oesi kooltaan meleko passeli pieneen tillaan...
-
Ei oo kokemuksii muutako hökforssin valurautakattilasta kestää isältä poijalle ;D
-
Melkoisen lyhyttä puuta polttaa, kopase soppiiko pykälätä isompi, poisto imurilla, ei kelistä/piipusta oo niin kranttu, tsekki versio 40kW:stä ollut muutaman vuoden. Uuvet tiilet tilluussa...kylläkin...
-
Kovin lyhyet puut menee pesään ja pesä aika pieni, sekapuulla saa aikaiseksi yhdellä pesällisellä noin 70 kWh. Teho myös hieman arveluttaa.Varaavassa järjestelmässä pannun teho pitäsi olla 4 kertaa talon lämmittäiseen tarvitava huipputeho. Vanhempi 150 neliöinen maalaistalo äkkiä ottaa tehoa 8-10kW, joten mieluumin pannu vähintään 35kW. Että Kaukoran tarjonasta mieluummin niitä hieman suurempia malleja. Toki on muitakin merkkejä vaihtoehtona, jos pannuhuoneeseen sopii.
-
Aina vähemmän puuhommia mitä pidempää klapia mahtuu kattilaan ;)
Muuten tuollainen käänteispalokattila on ihan ok jos hyvää klapia poltettavana.
Ite ostin Kespeksen alapalokattilan (25 kw) Poltettava materiaali vaihtelee, niin ei ollut oikeen muita vaihtoehtoja ::) ja tähän pystyy laittamaan varastopesään jatkosiilon, eli täyttökerrat harvenee.
Kokemusta tuosta ei vielä ole, mut vissiin ens kesänä lähtee tulille jos kaikki onnistuu..
-
Nuo käänteispalokattiloilla pitää vain osata oikea sytytystekniikka. Ensin pieni määrä pienempiä puita pesän pohjalle ja polttaa ne hiilokselle eli nk. kynsitulet. Sitten vaan latoo hiiloksen päälle pesän täyteen ja antaa palaa. Tuolla tekniikalla tulee savupiipun päästä mahdollisimman vähän sauhua. Jos latoo pesän täyteen ja sytyttää, niin ensimmäinen tunti tulee sauhua todella paljon piipun päästä.
Itse Veda 35:lla harjoittelin yhden talven, kunnes nettikeskusteluista tuon tekniikan omaksuin.
-
Meillä oli 25 ekopuu pannuremontissa yhtenä vaihtoehtona mutta aika pienitehoinen, ei puolen metrin puille tarkoitettu ja ilman imuria ja vaatii pitkän piipun. Hinta tosin oli kohtuullinen. Uusi pannu on 40 kw yläpaloinen jossa palaa kaikki mitä sinne syöttää ja puhdistus helppoa....
-
minkämerkkisen sitte laitoit? On se mulla vielä heleppo vaehtaa merkkie ja mallie, kun en oo tilannu mittää. Eikö nuissa yläpalosissa oo huonommat hyötysuhteet, esim arimaksin 240 tae joku jäspin nelikymppinen ypv.. Lupapeätös oesi postissa (ossuuskaupassa) lubastettava, näkyhä tuolla kuitenni olevan hintaa satanen
-
Kymmenkunta vuotta kokemusta jämän 40 kw yläpalokattilasta. En suosittele.. Melkoinen työmaa lämmityksessä varsinkin talvella. Pannuhuoneessa saa ravata jatkuvasti, kun pesällisen paloaika lyhyt.
Hyötysuhde jotain luokkaa 50 % :P
Aritermillä aikalailla vastaava malli tuo 240
-
Yläpalokattila todellakin on työmaa, saa ravata pannuhuoneessa tunnin välein lisäämässä puita pannuun, edellinen kattilani nimittäin oli yläpaloinen. Lisäksi hyötysuhde on huomattavsti huonompi.
Käänteispalokattila en sijaan on vähätöinen, kun täyden pesän on kynsitulien jälkeen pesään pistänyt, ei välttämättä tarvitse käydä pannuhuoneessa pakkasesta riippuen 0,5-1 vuorokauden päästä. Puhallin tai imuri riippuen pannusta sammuu, kun puut ovat palaneet, joten ei edes sitä pellien kiinni pistämistä ole vaivana. Itse teen usein tulet nukkumaan mennessä ja aamulla herätessä kun heittää puita pesään ja pistää puhaltimen päälle, niin puut syttyvät pohjlla olevista kekäleistä. Ennen yläpalon kanssa ilta meni lämmityspuuhissa ja puun kulutus on vähentynyt huomattavasti. Kaksikerainen on käänteispalo hinnaltaan Vs.yläpalo, mutta siitä huolimatta hintansa väärtti.
-
minkämerkkinen kattila se nekkerillä?
-
Minulla Veda 35. Ei siinä keraamisia osia ole niinkuin esim. tsekkiläsissä kattiloissa, mutta eipä sitten tarvitse kovin tarkkaan katsoa, mitä pesään pistää, kaikki kyllä palaa. Kuluvat osat ovat arinalevy(joka muuttelee kyllä muotoaan kuumuuden vaikutuksesta, mutta eipä siitä haittaa) ja arinakivi, jotka maksavat luokkaa 100 eur, kestoikä lienee 2-3 vuotta, itsellä kesti 3,5 vuotta ja olivat sitten ihan finaalissa. Osien vaihtamiseen menee ehkä 10-15 minuuttia.
Max puu, joka menee on 65 senttiä, itsellä käytössä 50 senttinen, joka menee hyvin kuormalavoille.
Keraamisia osia kun ei ole ihan joka pinnalla, niin hyötysuhteessa ehkä häviää jonkun prosentin, puhallin taas kestää varmaan maailman tappiin, kun ei ole lainaan tekemisissä savukaasujen kanssa. Puhdistaminen helppoa, yläkannen kautta tuubit harjalla parin viikon välein, pesä ison suuluukun kautta tuhkien poisto ja uunin pintojen puhdistus.
Käy vilkasemassa Vedan sivulla(Veda.fi) . Latauspaketti on sitten ihan hyvä varuste kattilan ja varaajan väliin ja lämmönsäätöön Ouman-tyyppinen systeemi sekä sisätila- että ulkoanturein.
Kuten totesin, kun uunin kynsitulien jälkeen latoo täyteen, voi lämmittämityön unohtaa, puhallin sammuu, kun puut ovat palaneet, anturi ottaa tiedon savukaasujen lämpötilasta(säädettävä arvo). Itse olen viritellyt pannuun vielä öljypoltintermostaatin, joka samuttaa puhaltimen, jos kattilan lämpötila nousee yli säädetyn(siis varaaja alkaa olla täynnä latausta).
-
Minulla Veda 35. Ei siinä keraamisia osia ole niinkuin esim. tsekkiläsissä kattiloissa, mutta eipä sitten tarvitse kovin tarkkaan katsoa, mitä pesään pistää, kaikki kyllä palaa. Kuluvat osat ovat arinalevy(joka muuttelee kyllä muotoaan kuumuuden vaikutuksesta, mutta eipä siitä haittaa) ja arinakivi, jotka maksavat luokkaa 100 eur, kestoikä lienee 2-3 vuotta, itsellä kesti 3,5 vuotta ja olivat sitten ihan finaalissa. Osien vaihtamiseen menee ehkä 10-15 minuuttia.
Max puu, joka menee on 65 senttiä, itsellä käytössä 50 senttinen, joka menee hyvin kuormalavoille.
Keraamisia osia kun ei ole ihan joka pinnalla, niin hyötysuhteessa ehkä häviää jonkun prosentin, puhallin taas kestää varmaan maailman tappiin, kun ei ole lainaan tekemisissä savukaasujen kanssa. Puhdistaminen helppoa, yläkannen kautta tuubit harjalla parin viikon välein, pesä ison suuluukun kautta tuhkien poisto ja uunin pintojen puhdistus.
Käy vilkasemassa Vedan sivulla(Veda.fi) . Latauspaketti on sitten ihan hyvä varuste kattilan ja varaajan väliin ja lämmönsäätöön Ouman-tyyppinen systeemi sekä sisätila- että ulkoanturein.
Kuten totesin, kun uunin kynsitulien jälkeen latoo täyteen, voi lämmittämityön unohtaa, puhallin sammuu, kun puut ovat palaneet, anturi ottaa tiedon savukaasujen lämpötilasta(säädettävä arvo). Itse olen viritellyt pannuun vielä öljypoltintermostaatin, joka samuttaa puhaltimen, jos kattilan lämpötila nousee yli säädetyn(siis varaaja alkaa olla täynnä latausta).
Latauspumppupaketti todella hyvä, lämmön säädössä onnismallinen, asetetaan säätökäyrä, mittaa ulkolämpötilaa ja säätää shuntilla lattiakiertoon menevän veden lämpötilaa. Atmoksessa itsessään kattilatermostaatti joka katkaisee imurin(>90c), optimi oloissa imuri pyörii alle puolet lämmitysajasta. Toinen säätö katkaisee kun puut on palaneet ja lämpö on alle 70c.
-
mettimarkkinassa joku kauppovaa uutta atmosta kahella tonnilla, paljonko maksanee kaupassa?
-
Tuossa hinnasto Rica:n sivulta http://rica.fi/index.php?article_id=505
-
Putkifirmalta jos kysyy puukattilaa, niin ne tarjoo melkein aritermia tai jäspiä. Muista ei tiietä mittään :P
Olisko näissä parhaimmat katteet?
Kespeskin oli ihan outo kattila, eivät ole koskaan kuulletkaan tuollaisesta ;D
Mutta kun tekee uutta pannuhuonetta, niin kannattaa mitoittaa reilusti tulevaisuutta ajatellen jos mahdollista.
Isot ovet helppoa puunkuljetusta varten. Palo-oveakin löytyy 120 cm leveänä.
Hormin reikä ainakin se mikä on kattilavalmistajan suositus eikä yhtään pienempi ::)
Pituutta mielummin liikaa kuin liian vähän. Vetoa on helppo kuristaa, mutta hankala lisätä jälkikäteen.
-
Putkifirmalta jos kysyy puukattilaa, niin ne tarjoo melkein aritermia tai jäspiä
Noitahan ne myyvät ja ottavat helevetinmoisen katteen asennuskulujen lisäksi. Vedaa myy valmistaja suoraan ja Atmosta Suomessa Rica riihimäeltä(voi Atmoksen myös tilata ulkomailta hieman edullisemmin). Se vaan on ongelma, miten sitten löytää asentajan, nuo firmat kun tuppaavat mielummin asentamaan vain itse myymiään tarvikkeita. No onneksi löytyy nykyään yhden miehen LVI-yrityksiä, jotka homman hoitavat. :)
-
Kyllähän noista keraamisista kivistä käyttökuluja tulee. Minulla on vähä reilut 3 vuotta käytössä ollut 35+ Aritermi ja toinen alatiili pitäis vaihtaa kun tuppaavat poikki palamaan. Toki ensimmäinen oli joku kehitysversio, mut ei tuo langoilla vahvistettukaan kovin häävi esitys ollut. Muutaman kympin kipale maksaavat, toki sain vielä pari uutta tiiltä takuuseen.
Ja alle tuon 55 cm puun nielevää kattilaa en ainakaan itselleni kelpuuttaisi.
Joka kolmas päivä kun lämmittää näillä keleillä niin n. 150 neliön mökki pysyy lämpimänä.
-
Kyllähän noista keraamisista kivistä käyttökuluja tulee. Minulla on vähä reilut 3 vuotta käytössä ollut 35+ Aritermi ja toinen alatiili pitäis vaihtaa kun tuppaavat poikki palamaan.
Lämpötila siellä alhaalla niin käänteispalo kuin alapalokattilassakin on luokkaa 1000 astetta, joten keraaminenkin aine on kovilla.. Omassa Vedassa ensimmänen arinasetti, siis teräksinen levy ja keskellä oleva arinakivi kestivät noin 3,5 vuotta eli puuta varmaankin poltettiin tuona aikana 70 pinomottia. Puunsäästö Vs. yläpalo lienee luokkaa 15 pinomottia, joten ei tuo sadan euron arinakustannus lienee siinä valossa suuri. Jos yläpalokattilassa on valurauta-arina, ei se toisaalta kestä yhtään kauempaa ja taitaa maksaa lähes saman.
Aikoinaan omassa yläpalokattilassani oli nk. solulevyarina ja se oli yllättävän kestävä. Se meni keskeltä notkolle kuumuudesta, mutta kääntämällä oli taas käyttökelpoinen, joskin vaihtokuntoon tuli yhden käännön jälkeen.
Arinakivihommassa on myös se vaihtoehto, että ostaa Lakan betonin pikkupusseissa myytävää sementtisekoitetta, josta voi valaa itse keraamsia kiviä, jotka kestävät noin 1200 asteen lämpötilan. Yleensä ne pitää valaa ilman vahvistusrautoja, joten hieman hämmästyttää Aritermin viritelmät.
-
Arinakivihommassa on myös se vaihtoehto, että ostaa Lakan betonin pikkupusseissa myytävää sementtisekoitetta, josta voi valaa itse keraamsia kiviä, jotka kestävät noin 1200 asteen lämpötilan. Yleensä ne pitää valaa ilman vahvistusrautoja, joten hieman hämmästyttää Aritermin viritelmät.
Tuo muuten kävi ihan vakavasti mielessä kun se eka kivi paloi poikki. Oli semmoinen olo että "voiko nämä oikeasti olla näin p*skoja viritelmiä". Aritermissä osa rasituksesta tulee sitäkin kautta että kivi on pitkänmallinen ja aikaansa katkeaa omasta painostaan. Ajattelin nyt tiiltä vaihtaessa laittaa pikkuisen tiilenpalan tukemaan uutta tiiltä keskeltä.
-
Ajattelin nyt tiiltä vaihtaessa laittaa pikkuisen tiilenpalan tukemaan uutta tiiltä keskeltä.
Entäs jos pistää sinne kiven alle 5-6 mm vahvan teräslevyn ja sen verran pienemmän, että liekit evät siihen osu?. Vedassa kun tuo arinakivi(reikä on kiven keskellä) on keskellä arinalevyä olevassa "kaukalossa", jolloin se on tuettu kaikilta reunoiltaan. Arinakivi kyllä kuluu, mutta ei katkea. 3,5 vuoden käytön jälkeen kivi kyllä on lähes jauhoa, vaikkakin on yhtenä kappaleena.
-
En usko että Aritermissä tuo rautalevyllä vahvistaminen onnistuisi. Kivihän on sellainen pyörähtävä alapinnaltaan ja juuri siitä kohtaa varastopesän ja palokammion välissä liekki palaa ja pyörähtää palokammioon. Tuo kiven katkeaminen omasta painostaan lienee tiedostettu tehtaallakin koskapa siihen kehitysversioon oli tungettu niitä langanpätkiä valumassaan tueksi.
Sanoivat vielä tehtaanpäässä että olisin toinen asiakas jolta on katkennut tuo uudistetun mallinen tiili... On se ilmoja pidellyt... :D
Lämmityskertoja kuitenkin tulee minulle aika vähän vuodessa, keskimäärin ehkä 3 kertaa viikossa vuoden ympäri.
-
En usko että Aritermissä tuo rautalevyllä vahvistaminen onnistuisi. Kivihän on sellainen pyörähtävä alapinnaltaan ja juuri siitä kohtaa varastopesän ja palokammion välissä liekki palaa ja pyörähtää palokammioon. Tuo kiven katkeaminen omasta painostaan lienee tiedostettu tehtaallakin koskapa siihen kehitysversioon oli tungettu niitä langanpätkiä valumassaan tueksi.
Sanoivat vielä tehtaanpäässä että olisin toinen asiakas jolta on katkennut tuo uudistetun mallinen tiili... On se ilmoja pidellyt... :D
Lämmityskertoja kuitenkin tulee minulle aika vähän vuodessa, keskimäärin ehkä 3 kertaa viikossa vuoden ympäri.
Atmoksen tiilissä kanssa jotain teräksen pätkiä, vähän niitä on tarvinnut uusia myydä...aha...eikä ainakaan tarvii varastossa pitää, toimitusaika about kuukausi...