Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: RoutaisenPellonPehtoori - 12.10.11 - klo:21:33
-
Kenelläkään kokemuksia/mielipiteitä tästä kevätvehnästä?
Kaipaisin lisää infoa netistä löytyvään:
http://www.boreal.fi/fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=64&Itemid=90&MITdomain=laaja;MITform=docu_laaja;id=1971 (http://www.boreal.fi/fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=64&Itemid=90&MITdomain=laaja;MITform=docu_laaja;id=1971)
http://www.kws-lochow.de/kws-scirocco.html (http://www.kws-lochow.de/kws-scirocco.html)
Sanoivat, että viime kesän kuivuuden takia tähkiin ei tullu paljoo jyviä.
KWS: "Kornzahl/Ähre 2 sehr niedrig bis niedrig"
-
Torajyvää kuulemma pirusti ko nisussa.
-
Torajyvää kuulemma pirusti ko nisussa.
:o Wigga-noidat maksavat noista pirusti :o
-
Ei kuitenkaan Trappea....odoteltais vieläkin valmistumista...jokohan olisi maitotuleentumisvaiheessa... ;D
-
Kaverilla oli aikoinaan Wv Scirocco,aivan kelpoinen menopeli mutta jäi toiseksi Ford Caprille :P ::) ::) ::) ::)
-
Kaverilla oli aikoinaan Wv Scirocco,aivan kelpoinen menopeli mutta jäi toiseksi Ford Caprille :P ::) ::) ::) ::)
foortin miehiä minäitten kans :D
-
Sanoivat, että viime kesän kuivuuden takia tähkiin ei tullu paljoo jyviä.
KWS: "Kornzahl/Ähre 2 sehr niedrig bis niedrig"
Ei se sitten nimensä veroinen ole. Scirocco, pohjoisafrikkalainen aavikkotuuli, luulisi että tykkäisi kuivasta.. :D
-
Hankkija ei kuulemma myykään tänä vuonna. Siementen itävyydet jääny alhasiks. Lisäks sadot vaihdellu paljon: toiset saanu hyvin ja toiset jääny 2,5t/ha. Ei ilmeisesti myydä, ennen kun syyt on selvillä...
-
Hankkija ei kuulemma myykään tänä vuonna. Siementen itävyydet jääny alhasiks. Lisäks sadot vaihdellu paljon: toiset saanu hyvin ja toiset jääny 2,5t/ha. Ei ilmeisesti myydä, ennen kun syyt on selvillä...
= Kädettömillä sadot jääneet pieniksi ;D
-
Hankkija ei kuulemma myykään tänä vuonna. Siementen itävyydet jääny alhasiks. Lisäks sadot vaihdellu paljon: toiset saanu hyvin ja toiset jääny 2,5t/ha. Ei ilmeisesti myydä, ennen kun syyt on selvillä...
= Kädettömillä sadot jääneet pieniksi ;D
Kädelliset = apinoita?
;D
-
Ja taas isännät osallistuivat tuotekehityksen kustannuksiin :D
Pistäisin kyllä aika paljon haasteellisten kelien piikkiin. Ihan lotolla arvaan, että poudanarka ja onneton juuristo ::)
-
Mites nykyään voi tämä Scirocco, onko kellään viljelyksessä ja jos oli viime vuonna, niin millaisia kokemuksia on ollut?
-
Hankkija ei kuulemma myykään tänä vuonna. Siementen itävyydet jääny alhasiks. Lisäks sadot vaihdellu paljon: toiset saanu hyvin ja toiset jääny 2,5t/ha. Ei ilmeisesti myydä, ennen kun syyt on selvillä...
Oletan, että täyden annoksen tautipaketit, hivenet ja korrensääde, yhdistettynä runsaaseen orgaaniseen lannoitukseen ja lisäpaukkuna moniravinteinen keinolannoite, typpitasolla alkaen 200N/ha tarvitaan, ennen kuin satopotenttiaali aukeaa täyteen kukoistukseensa.
Todellisuus epäonnistujilla lienee 400 kg salpeetaria kevällä sijoittamalla, ja kerran käydään express ja 0.01 litraa Prolinee antamassa, eikä sitten muuta.
Eihän viimeksi mainitulla menetelmällä tonneja irtoa kuin Zebrasta !
-SS-
-
Oli pari hehtaaria viime vuonna. Tosi iso jyväinen, oli vähän pakko sekoittaa kuivurissa ja erotui selvästi isojyväsenä kuivauksen jälkeen. Kasvoi viime vuonna hyvin multamaalla. Tänä vuonna ei ole kasvussa.
-
Kolmas vuosi meneillään, korvasin sillä Kruunun.
Sakoluku on hieman heikko, mutta muuten oikein oivaa vehnää, ainakin savipellolle.
Kookas on jyvä, tän vuoden siemenessä esim. 49,9g tsp...
-
Joku sellainen keskimyöhäinen hyvä kevätvehnälajike pitäis löytää, kun en ole oikein tyytyväinen tohon Quarnaan, se on ollut pettymys. "Ennustan" (heh heh) että nämä kuumat kesät alkaa olla sen verran yleisiä nykyään, että vois alkaa viljellä vähän myöhäisempiä lajikkeita, kun kuitenkin aika etelässä viljelen. En tosin mitään ihan Eposta tai Trappea uskalla kokeilla, vois tosin Eposta kokeilla "kakkoslajikkeeksi" pienemmällä viljelyalalla, mutta sit joku uudempi lajike, kuten Sertori tai Demonstrant voisivat olla kiinnostavia, myös Amaretto, Marble tai Zebra on kiinnostavia vaihtoehtoja.
-
Joku sellainen keskimyöhäinen hyvä kevätvehnälajike pitäis löytää, kun en ole oikein tyytyväinen tohon Quarnaan, se on ollut pettymys. "Ennustan" (heh heh) että nämä kuumat kesät alkaa olla sen verran yleisiä nykyään, että vois alkaa viljellä vähän myöhäisempiä lajikkeita, kun kuitenkin aika etelässä viljelen. En tosin mitään ihan Eposta tai Trappea uskalla kokeilla, vois tosin Eposta kokeilla "kakkoslajikkeeksi" pienemmällä viljelyalalla, mutta sit joku uudempi lajike, kuten Sertori tai Demonstrant voisivat olla kiinnostavia, myös Amaretto, Marble tai Zebra on kiinnostavia vaihtoehtoja.
Bjarnea parina Zebran kanssa yhtenä vuonna, juuri sellaisena kuivana kesänä. Zebrasta noin 4 tonnia, Bjarnesta kaksi tonnia, paikoin ei Bjarnesta jäänyt puimuriin mitään; harmaa savipelto vaan näkyi, vaaksanmittaista tiheää minikortta.
Eposta kolmena vuonna parina Zebran kanssa, yhtenä vuonna aivan ihmeellinen yli 6 tonnia, kahtena vuonna jäi tai pääsi samaan sadossa Zebraan verrattuna.
Demonstrant parina Zebralle, aivan identtinen sato, Zebralla oli vähemmän ns. panoksia.
Marble nyt parina Zebralle, Zebra orastui kuivassa nopeammin, tuli tiheämpi oras, vaikka itävyyden piti olla Marblessa parempi. Paljon eroa ei mielestäni olle kasvuston vihermassassa eikä tähkäluvussa. Zebrassa ei ole laikkua, Marblessa mielestäni vähän härmää, vaikka on saanut ruiskutuksen.
Kun Zebra tuli rinnan Kruunun kanssa, oli heti semmoinen olo, että Zebra jää. Sitten kaikki sanoivat , että hyh-hyh - vai että seepraa, pitää olla joko laatu- tai satotykki, eli vaikkapa Epos Trappe ja Amaretto ja Bjarne ja Quarna, Zebra ei kelpaa mihinkää. Aina vaan olen sen Zebran varmuuden vuoksi ottanut rinnalle, ja kyllä taitaa edelleen jäädä, ei stressaa puidessa eikä mene lakoon; ei ole tauteja, ei mikään savimaan satotykki, mutta ei semmoinen täyspaskakaan kuin esimerkiksi Bjarne.
Ja Zebrassa on sekin etu tällai keikkatyöläiselle, että voi katsoa viiikonloppuna, et joo on kypsää, tullaan seuraavana viikonloppuna puimaan. Saa kypsänä kuivuriin eikä mene sako ihan pikkusateista.
-SS-
-
Jos ajattelee Marblea laittaa, niin viihtyy hietamaalla (ks. kuva), ei toimi hiesulla.
(http://www.viistonninen.com/muut/marble.jpg)
06.07.2013, kylvöp. 14.05
-SS-
-
Jos ajattelee Marblea laittaa, niin viihtyy hietamaalla (ks. kuva), ei toimi hiesulla.
(http://www.viistonninen.com/muut/marble.jpg)
06.07.2013, kylvöp. 14.05
-SS-
Ei paha, vaikkei vettä ole vissiin paljoa saanu.
-
Tästä saattaa joku ottaa nokkiinsa siemenmarkkinoinnin puolella, mutta Marble ei todellakaan ollut poudankestävä lajike. Pouta nyt on meetrin mustanmullan sumujen pohjanmaalla monikäsitteinen sana; siellä "pouta" merkinnee puolikasta harmaata tihkusateista päivää raskaana roikkuvien ukkospilvien välissä; Meilläpäin™ "oikea pouta" tarkoittaa vapusta heinäkuun 15:een päivään kestävää tuulisen pistävää ja pölyistä kuloaikaa; semmosta et mettässä kuuset kuivaa pystyyn ja koivutkin kellastuu.
Marble hiesusavella, pH 6.5, hivenet laitettu ja ruiskutettu. Orastui hyvin.
(http://www.viistonninen.com/muut/Marble_08072013A.jpg)
Sitten multaisemmalla vesijätöllä Marble vasemmalla, Zebra oikealla.
(http://www.viistonninen.com/muut/Marble_Zebra_08072013A.jpg)
Sitten vastaavassa sateettomassa rutikuivassa mäenrinteessä, jossa vettä ei riittänyt Skagenin rehevöitymiseen (etualalla) , niin Zebra on silti pitkää ja tähkä aivan eri mallia kuin 1. kuvassa:
(http://www.viistonninen.com/muut/Zebra_Skagen_08072013A.jpg)
Olikohan puolitoista litraa CCC ja kaksi Moddusta liikaa tuolle Skagenille ???
-SS-
-
Kai SS kiinnitti hintoja? Vehnällä ei tee juur nyt oikeestaan mitään eli eipä se taida ahdistaa vaikka vituiks män osa????
-
Kai SS kiinnitti hintoja? Vehnällä ei tee juur nyt oikeestaan mitään eli eipä se taida ahdistaa vaikka vituiks män osa????
Se taitaa olla TOS-siemen vuosi ens vuosi, eli kyl käyttöön menee. Ruis - siis tää nyt ei kuulu tähän keskusteluun, mut siis - ruis antaa nyt ainakin kylvösiemenen takasin, ei kun Reettaa vaan taas peltoon karrelle kuivaneen vehnän perään....
Reetta ei ole saanu kuin Y1 muutamasata kiloa ja 50g Tooleria. Kun ei yritä mitään, niin ei tarvii ajaa ylös keväällä niikö monin paikoin Uudellamaalla on käynyt, olisko hybriidi ollut herkkä propikonatsolille ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Reetta_06072013A.jpg)
-SS-
-
Joku sellainen keskimyöhäinen hyvä kevätvehnälajike pitäis löytää, kun en ole oikein tyytyväinen tohon Quarnaan, se on ollut pettymys. "Ennustan" (heh heh) että nämä kuumat kesät alkaa olla sen verran yleisiä nykyään, että vois alkaa viljellä vähän myöhäisempiä lajikkeita, kun kuitenkin aika etelässä viljelen. En tosin mitään ihan Eposta tai Trappea uskalla kokeilla, vois tosin Eposta kokeilla "kakkoslajikkeeksi" pienemmällä viljelyalalla, mutta sit joku uudempi lajike, kuten Sertori tai Demonstrant voisivat olla kiinnostavia, myös Amaretto, Marble tai Zebra on kiinnostavia vaihtoehtoja.
Bjarnea parina Zebran kanssa yhtenä vuonna, juuri sellaisena kuivana kesänä. Zebrasta noin 4 tonnia, Bjarnesta kaksi tonnia, paikoin ei Bjarnesta jäänyt puimuriin mitään; harmaa savipelto vaan näkyi, vaaksanmittaista tiheää minikortta.
Eposta kolmena vuonna parina Zebran kanssa, yhtenä vuonna aivan ihmeellinen yli 6 tonnia, kahtena vuonna jäi tai pääsi samaan sadossa Zebraan verrattuna.
Demonstrant parina Zebralle, aivan identtinen sato, Zebralla oli vähemmän ns. panoksia.
Marble nyt parina Zebralle, Zebra orastui kuivassa nopeammin, tuli tiheämpi oras, vaikka itävyyden piti olla Marblessa parempi. Paljon eroa ei mielestäni olle kasvuston vihermassassa eikä tähkäluvussa. Zebrassa ei ole laikkua, Marblessa mielestäni vähän härmää, vaikka on saanut ruiskutuksen.
Kun Zebra tuli rinnan Kruunun kanssa, oli heti semmoinen olo, että Zebra jää. Sitten kaikki sanoivat , että hyh-hyh - vai että seepraa, pitää olla joko laatu- tai satotykki, eli vaikkapa Epos Trappe ja Amaretto ja Bjarne ja Quarna, Zebra ei kelpaa mihinkää. Aina vaan olen sen Zebran varmuuden vuoksi ottanut rinnalle, ja kyllä taitaa edelleen jäädä, ei stressaa puidessa eikä mene lakoon; ei ole tauteja, ei mikään savimaan satotykki, mutta ei semmoinen täyspaskakaan kuin esimerkiksi Bjarne.
Ja Zebrassa on sekin etu tällai keikkatyöläiselle, että voi katsoa viiikonloppuna, et joo on kypsää, tullaan seuraavana viikonloppuna puimaan. Saa kypsänä kuivuriin eikä mene sako ihan pikkusateista.
-SS-
Quarna ei vaan toimi poutivilla mailla, joita itsellä on aika iso osa lohkoista. Selllaisia kuivia hiesukumpareita monilla lohkoilla. Korsi lyhyt, ja nyt vielä aiempia vuosia lyhyempi kuivuuden takia, ja multavammilla tasaisillakin lohkoilla viime vuotta selvästi lyhyempi. Zebra vaikuttaisi ihan kiinnostavalta, ei paljon moitittava löydy, jos siitä etsii tietoja googlailemalla, vaikauttaa tasaisen varmalta lajikkeelta. Toinen joka kiinnostaa ja jota mm. Tilasiemenen sivuilla kehutaan poudankestäväksi, on Amaretto, valkuainen tosin aika alhainen, mutta kun viime vuosina on mylly- ja rehuvehnien hinnat olleet lähellä toisiaan, niin kyllähän suurempi sato kompensoi, vaikka valkuainen jäisi alle myllyrajan. Vaatii ilmeisesti tosin aika kovat panokset, jotta satopotentiaali toteutuisi käytännössä, ja jos ei kelpaa myllyyn, niin sateisenakaan syksynä ei tarvi jännittää sakoluvun kestoa.
-
Epos, Trappe ja Amaretto. Jos kasvukausi on viime vuoden kaltainen eli viileä ja lyhyehkö, joudut odottelemaan lokakuulle että pääset noita kolmea parturoimaan pois. Sihen vielä pikku sateet ja kylmät yöt, menee satoisuus hukkaan kun löpörekka kärrää pöötä kerran viikossa kuivurin tiinuun.
Jos huhtikuussa pääsee kylvämään jotain noista kolmesta ja muistaa ettei ruiki liikaa tautiaineita, voi ne valmistua säädyllisessä ajassa. Noihan tarvii typpeäkin reilusti yli 200kg hehtaarille, sekään ei helpota valmistumista.
-
Epos, Trappe ja Amaretto. Jos kasvukausi on viime vuoden kaltainen eli viileä ja lyhyehkö, joudut odottelemaan lokakuulle että pääset noita kolmea parturoimaan pois. Sihen vielä pikku sateet ja kylmät yöt, menee satoisuus hukkaan kun löpörekka kärrää pöötä kerran viikossa kuivurin tiinuun.
Jos huhtikuussa pääsee kylvämään jotain noista kolmesta ja muistaa ettei ruiki liikaa tautiaineita, voi ne valmistua säädyllisessä ajassa. Noihan tarvii typpeäkin reilusti yli 200kg hehtaarille, sekään ei helpota valmistumista.
Joo (näin unta, että) Epos vaatii sen 150 kg sijoituslannoituksessa ja sitten kolme kertaa 30 l/ha typpiliuosta yhden kerran lippulehdelle, toisen kerran tähkimisvaiheen tautiruiskutuksessa ja kolmannen kerran ennen tuleentumista. Silloin valkuainen nousee aika tarkkaan 12.8 ja sato noin 6.5 tonnia /ha. Mutta muistakaa, tämä oli siis unennäköä, lannoitevalvonnalle tiedoksi. Kylvö 25-28.04 viimeistään. Ja helteinen kesä. -zzzzzz-
-SS-
-
Quarna ei vaan toimi poutivilla mailla, joita itsellä on aika iso osa lohkoista...... Zebra vaikuttaisi ihan kiinnostavalta, ei paljon moitittava löydy, jos siitä etsii tietoja googlailemalla, vaikauttaa tasaisen varmalta lajikkeelta. Toinen joka kiinnostaa ja jota mm. Tilasiemenen sivuilla kehutaan poudankestäväksi, on Amaretto, valkuainen tosin aika alhainen.....
Amaretto. Tulet henkisesti pettymään Zebraan silloin, kun muut ottavat Trappeistaan 7-8 tonnin satoja ja Amaretosta 7 tonnia. Zebra nyt tuottaa vuodesta toiseen hyvin kapealla satoalueella 4 tonnia - 5.3 tonnia. Se on kylvä- ja unohda -lajike. Ei ole koskaan oikeasti tarvinnut tautiruiskutusta, jos ensimmäistä vuotta. Ilman lisätyppeä keskivalkuainen on ollut 12.5-13.4, hl. painot siinä 83 ja sakoluvut 300-400.
Zebra lyhentää itse asiassa tähkää aktiivisella lippulehtivaiheen ruiskuttelulla, typpeä tahi tautiainetta. Se Zebra on semmoinen IP-viljelijän toiveuni; palkitsee ryhtymätöntä.
Amaretto varmaankin tykkää karjanlannasta, ja se vaatii korrensääteen ja kunnon tautiainepaketin. Valkuaispitoisuus ei Amaretolla liene samanlainen ongelma kuin Trapella. Itsellä ei ole koskaan ollut, koska en oikein näin vanhana jaksa enää ruiskulla ajella täyskorkeassa kasvustossa keräten vehnänhelpeitä jäähdyttimeen. Mutta jotkut kollegat saavat sivullista masentavia satoja juuri Amaretosta.
Edit: Omituista, että koetulokset antavat Zebralle juuri samansuuntaisia satotuloksia vuodesta toiseen kuin "omissa kokeissa". Sitten joku Bjarne K-koetilalla, kuuttaa tonnia ja 80 kiloa typpeä, voi haistapaska sentään kuivan maan koekentällä !
-SS-
-
Viljan hinnat on yleensä siinä mallissa ettei noi megatypetykset houkuttele kauheen isolle alalle. Paskahan on lähes ilmaista mutta sitten tulee se valmistumisongelma. Kun Anniinaa pääsee ajamaan, Trappe vasta kukkii.
Ja minnes muuten se Trappe on hävinny siemenkaupasta??
-
Typpitaseet - lisätoimenpide on oikein hyvä työkalu lajikearviointiin oman tilan mittakaavassa. Aina kun kerran haksahtaa johonkin täp-täp -lajikkeeseen, niin seuraavana vuonna sitten korjataan vaurioita Zebralla ja jollakin populaatiorukiilla ja ehkä Aura-syysvehnällä.
Niin, Skagen toi takauman mieleen tänä vuonna. Turso-Tirsi-Terho - äh - TARSO !
-SS-
-
Amareton kanssa menty kohta varmaan kymmenen vuotta. Satoa tulee aina se 4 tonnia vuodesta riippumatta (vrt. kuivana vuonna quarna 2500kg). Valkuaista saa nostettua jaetulla lannoituksella ja nousee kuivana vuonna kyllä reippaalla kylvölannoituksellakin. Tänä vuonna ajettu vaan salpietaria oraille, urealeikit unohdettu. Korvaa harvaksi jäänyttä kasvustoa reippaan pituisella tähkällä. Menee hyvänä vuonna kun satoa tulee keksivehnäksi jos on sakoa, mutta valkuainen ei riitä leiväksi.. Muutaman euron hinnaneron takia unohdettu ureat ja pudotettu typpilannoitustasoa n. 50kg, kun ei aivan huippusatoja ole osunut viime vuosille. Starttifosforiin, kalkitukseen ja ojituksiin tulee panostettua nyt muutama vuosi.
Edit.
Tähkien pituudessa selvä ero naapurin Vanamoon, tiheydet molemmissa 500kpl/m2 tuntumassa.
-
http://www.maapera.fi/files/PeltonenSainio.pdf
Tämä on hyvä dokumentti juuri tuosta satoisuusikkunan aikaisesta kuivuudesta, syö kevätkylvöisten viljojen tuottoa juurikin vanhassa vehnä-Suomessa, etelä- ja lounaisrannikolla.
-SS-
-
Tähkien pituudessa selvä ero naapurin Vanamoon, tiheydet molemmissa 500kpl/m2 tuntumassa.
Jaa tuo Wanamo, taas yksi huippulaatuinen extremeleipävehnä. Mikä vika Manussa oli ? Sehän nyt on painavaa kuin sora, ja varmasti on huippulaatuista leipäjauhovehnää. Mistä näitä edelleenlämmiteltyjä Manuja taas keksitään, onhan tietty nimipäiväluettelossa vielä vapaata riistaa olemassa.
-SS-
-
Niin kuin niin monessa muussa asiassa, niin myös näissä siemenvalinnoissa kannattaa luottaa Saksalaiseen laatun, sakemannit jalosti siemeniä jo, kun Suomessa vasta opeteltiin kaskiviljelyä, ja myös ruotsalaisiin tai norjalaisiin kannattaa luottaa enemmän kuin suomalaisiin jalosteisiin, nekin osaa jalostaa parempia lajikkeita kuin meidän suomalaisten ainoa jalostaja Boreal, kyllähän suomalaiset jalostaa III-vyöhykkeellä menestyviä aikaisia lajikkeita, mutta vain siksi, ettei ulkolaiset jalostajat sitä luonnollisestikan tee, kun ei ole tarvetta ja kysyntää.
Voisi tietysti luulla, että Boreaalin jalostamat lajikkeet on parhaimpia suomalaisille, kun ne on jalostettu meidän olouhteissa meidän olosuhteita varten, ja tämä pätee näihin edellämainittuihin III-vyöhykkeen lajikkeihin, mutta jos ei ihan niitä aikaisimpia lajikkeita kasvata, niin kääntyisin kyllä muissa maissa jalostettujen lajikkeiden puoleen, sakemannijalosteet on parhaimpia ainakin I- ja II vyöhykkeelle, ja norjalaiset ja ruotsalaiset myös, mut ei Boreaalin jalostamat, huonoja taudinkestoltaan, heikkokortisia, pienijyväisiä, kevyitä ja helposti ränsistyviä on nämä suomijalosteet.
-
Suomalaiset jalostaa ns. maatiaislajikkeita :D
-
Kun hirvitellään nykyisiä myöhäisiä vehniä niin olisi mielenkiintoista tietää mihin -80-luvun myöhäiset kevätvehnät esim, Hjan Tapio 105 vrk, Kadett 107 vrk, Drabant 108vrk ja Tähti 110vrk (hjan siemenjulkaisu 1985) asettuisi kasvuajaltaan näinä 2000-luvun huippulämpiminä vuosina..
Nuo neljä lajiketta on kuitenkin edustaneet kasarikymmenen puolivälissä yli 50:tä prosenttia kevätvehnän koko viljelyalasta.
-
Kun hirvitellään nykyisiä myöhäisiä vehniä niin olisi mielenkiintoista tietää mihin -80-luvun myöhäiset kevätvehnät esim, Hjan Tapio 105 vrk, Kadett 107 vrk, Drabant 108vrk ja Tähti 110vrk (hjan siemenjulkaisu 1985) asettuisi kasvuajaltaan näinä 2000-luvun huippulämpiminä vuosina..
Nuo neljä lajiketta on kuitenkin edustaneet kasarikymmenen puolivälissä yli 50:tä prosenttia kevätvehnän koko viljelyalasta.
Juuri tuolta ajalta tuli kevätvehnän maine riskialttiina kasvina. Kuitenkin, Tapion käytännön kasvuaika oli melko sama kuin Kruunun. Tähti oli meillä useana vuonna, oli omanvärisensä. Meni myöhäiseksi, ja ainakin kahtena vuonna syyspakaset veivät itävyyden ja sakoluvun. Oikeastaan ihmettelen, mikä siinä Tähti-vehnässä olikaan nin erikoista ? Pieni sato, myöhäinen valmistuminen, tästä johtuen itävyydessä aina ongelmia. Hja Tapio oli yhtenä vuonna, oikea neliapilaviljelijän täppärivehnä, sitten Tukon kautta tuli Drabantia, kun meni Hankkijan kanssa sukset ristiin.
Drabant oli satoisa, en usko, että jäi Trappesta paljonkaan. Täällä järvenpohjapelloilla jo Kadett antoi päikseen yli 7 tonnia keskisatoa joiltakin Kemiran koepelloilta, ja Drabant oli vieläkin satoisampi. Vaalea ja ainaraaka. Drabant ei kuitenkaan valmistunut sellaisena sadokkaamapana - verrattuna esim. 2012 vuoteen - vuotena ollenkaan, kun rupesivat syysillat pimenemään. Poutapäivinäkään ei edistynyt. Jotakin puuroa siitä sitten saatiin loppusyyskuulla, joka kuivattaessa meni ryppyiseksi. Hehtolitroja sata per hehtaari.
Mutta silloin 1970- ja 1980-luvuilla ei paljon käytetty kevätvehnällä tautiaineita eikä korrensääteitä. Eikä kylvetty myöhäisen pääsiäisen aikoihin, vaan äitienpäivänä tai jälkeen.
-SS-
-
Kun hirvitellään nykyisiä myöhäisiä vehniä niin olisi mielenkiintoista tietää mihin -80-luvun myöhäiset kevätvehnät esim, Hjan Tapio 105 vrk, Kadett 107 vrk, Drabant 108vrk ja Tähti 110vrk (hjan siemenjulkaisu 1985) asettuisi kasvuajaltaan näinä 2000-luvun huippulämpiminä vuosina..
Nuo neljä lajiketta on kuitenkin edustaneet kasarikymmenen puolivälissä yli 50:tä prosenttia kevätvehnän koko viljelyalasta.
Juuri tuolta ajalta tuli kevätvehnän maine riskialttiina kasvina.
-SS-
Tuolloin taisi tapahtua aika iso muutos lajikkeistossa myöhäisempään päin vrt. -70-luku.
-
Kun hirvitellään nykyisiä myöhäisiä vehniä niin olisi mielenkiintoista tietää mihin -80-luvun myöhäiset kevätvehnät esim, Hjan Tapio 105 vrk, Kadett 107 vrk, Drabant 108vrk ja Tähti 110vrk (hjan siemenjulkaisu 1985) asettuisi kasvuajaltaan näinä 2000-luvun huippulämpiminä vuosina..
Nuo neljä lajiketta on kuitenkin edustaneet kasarikymmenen puolivälissä yli 50:tä prosenttia kevätvehnän koko viljelyalasta.
Juuri tuolta ajalta tuli kevätvehnän maine riskialttiina kasvina.
-SS-
Tuolloin taisi tapahtua aika iso muutos lajikkeistossa myöhäisempään päin vrt. -70-luku.
Tuossa mietin että mulla on lapsuudesta, eli juurikin -80-luvulta, kaksi muistikuvaa vehnän viljelystä.
Ensimmäisessä sorkitaan isän kanssa MÄRKÄÄ vehnää kepillä kaatomontusta kuivuriin.
Toisessa viedään isän kanssa traktorilla kuormaa MÄRKÄÄ vehnää ukin kuivurille kuivattavaksi. ::)
-
Amaretto, Marble tai Zebra on kiinnostavia vaihtoehtoja.
Nyt on vertailukuvaa Marblesta ja Zebrasta. Marblen lippulehden taudinkestävyys murtui 15.07. Zebrassa useampi lehti ylhäältä katsoen täysin laikuton. Ei ihme, että MTT lajikekokeiden tuloksissa näkyy lopetetun ruiskutetun ja ruiskuttamattoman tautiruiskutusvasteiden kirjaaminen. Samoin puuttuvat Sakoluku 3 tulokset. Nämä kaksi tulosta lienevät ne oleellisimmat pimittää, jotta myyntilajikkeita saadaan taas kaupaksi. Eli meille pyritään nähtävästi tarjoamaan valmiiksi kemikaaliaddikti -lajikkeita.
Laitoin kuvaan noin metrin päässä toisistaan kaapaistut näytteet.
(http://www.viistonninen.com/muut/Marble_Zebra_180713B.jpg)
-SS-
-
Ei ole eka kerta kun kotimaisen lajikkeen taudinkestävyys kyseenalaistetaan.
Minulla on Arktikaa ja Zebraa. Kumpikaan ei ole saanut yhtään tautiruiskutusta. Arktikassa on tautia hurumykket, mutta Zebra on edelleen puhdas. Kumpikin muuten sertifioidulla siemenellä kylvetty. Arktikan esikasvi ohra ja Zebran ruis. Kyntämällä tehty perusmuokkaus.
-
Ei ole eka kerta kun kotimaisen lajikkeen taudinkestävyys kyseenalaistetaan.
Minulla on Arktikaa ja Zebraa. Kumpikaan ei ole saanut yhtään tautiruiskutusta. Arktikassa on tautia hurumykket, mutta Zebra on edelleen puhdas. Kumpikin muuten sertifioidulla siemenellä kylvetty. Arktikan esikasvi ohra ja Zebran ruis. Kyntämällä tehty perusmuokkaus.
En siis ole ainut joka ihmettelee Arktikan tautisuutta. Tähän asti pidin syynä liian pientä annosta tautien torjunnassa, puoli litraa Delaroa tähkälle.
-
Montako jyvää muilla on tähkässä?
Sciroccossa, täällä "Saharassa" 2x8kpl
Tässäkin kuussa on vettä tullut hulppeesti, 1+4+5,5mm :-[
Taaskin vähän tihkuu, ei vaan mittarissa vielä näy...