Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Mäksä - 09.10.11 - klo:19:23
-
Laittaiskohan kuusakoskelle ??? Tuossa toisessa keskustelussa olikin jotain juttua, että tarvii parin tunnin välein säätää ja pitää kyllä ihan paikkansa. Monella eri koneellakin koitettu ja aina yhtä hankalaa. Jos vaikka toiselle päin saakin viilut kääntymään nätisti niin toiseen suuntaan ajaessa sitten meinaakin jäädä viilut pystyyn. Sekin ihmetyttää, kun siinä on se ohjelappu mille mitalle kumpikin vanttiruuvi on käännettävä eri viilunleveyksillä ja raideväleillä. Sen mukaan kun laittaa niin aurat vetää kyntämättömälle päin niin paljon ettei mitään rajaa. Sitten kun saa viimein jäljen kohtalaiseksi niin eipä kauaa tarvi ajella, kun jo saa taas olla ruuvaamassa. >:(
-
Kannattaa vaihtaa niiden ruuvien tilalle sylinterit, niin johan alkaa toimia. ;D Mä ostin nuo omat Agroluxit kaverilta viime vuonna ja niille ei tarvinnu tehdä muuta kuin laittaa perään ja pellolle.
-
Laittaiskohan kuusakoskelle ??? Tuossa toisessa keskustelussa olikin jotain juttua, että tarvii parin tunnin välein säätää ja pitää kyllä ihan paikkansa. Monella eri koneellakin koitettu ja aina yhtä hankalaa. Jos vaikka toiselle päin saakin viilut kääntymään nätisti niin toiseen suuntaan ajaessa sitten meinaakin jäädä viilut pystyyn. Sekin ihmetyttää, kun siinä on se ohjelappu mille mitalle kumpikin vanttiruuvi on käännettävä eri viilunleveyksillä ja raideväleillä. Sen mukaan kun laittaa niin aurat vetää kyntämättömälle päin niin paljon ettei mitään rajaa. Sitten kun saa viimein jäljen kohtalaiseksi niin eipä kauaa tarvi ajella, kun jo saa taas olla ruuvaamassa. >:(
Onko ne nelisiipiset MRT aurat?
Kaveri lähti just, aiko huomenna aloittaa manaamisen nurmipellolla, itse lähden sänkipellolle tuskailemaan ;D Jälki omilla ihan ok. (joku sanoo että hyvääkin, esiaurat erona muiden vastaaviin), mutta ylläoleva totta jossain määrin, sen verran vtuttanut vuosien saatossa että seuraavien aurojen ei pitänyt olla Agroluxit. Toinen kaveri tosin vaihtoi MRWT auroihin, eli ne sylinterit ja viides siipi lisää. Nättiä jälkeä, edelliset oli neliteräiset MRT aurat ja niissä sama ropleema kuin muillakin.
Eräskin kerta tullut sekoitettua aurojen säädöt ihan tarkoituksella ja alusta saakka uusiksi. Loppujen lopuksi säädöt samat kuin aloittaessa, ei se ruuvaamalla kummene. Käsittämätöntä kun kaikki mitat auroissa kohdillaan, terävälit, kallistukset, vetokarttu keskellä ym. Jotain mystistä noissa on, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Omat vuosimallia -99, kaverilla harmailla siivillä ts. paljon uudemmat.
-
Eipä ole täälläkään säätöjen kanssa ongelmia ollut käytetyillä MRWT 5875 Agroluxeilla. Jälki on tasaista. Näissäkään ei yhtään vanttiruuvia kyllä ole.
-
Samanlaisia tuntemuksia -08 CX Överumeista, nelisiipisistä. Ei vaan stna kule toiseen suuntaan suoraan, "vasemmalla" puolella tulee hyvää jälkeä, oikealla puolella viilu ei käänny tarpeeks ja murtaa paljon enemmän. Tuntuu että kuusakoski ois tosiaan oikea paikka näille.. ;D Tutuilla riittää kun kvernet on suunnilleen säädetty, silti ihan ok jälkeä..
-
Laittaiskohan kuusakoskelle ??? Tuossa toisessa keskustelussa olikin jotain juttua, että tarvii parin tunnin välein säätää ja pitää kyllä ihan paikkansa. Monella eri koneellakin koitettu ja aina yhtä hankalaa. Jos vaikka toiselle päin saakin viilut kääntymään nätisti niin toiseen suuntaan ajaessa sitten meinaakin jäädä viilut pystyyn. Sekin ihmetyttää, kun siinä on se ohjelappu mille mitalle kumpikin vanttiruuvi on käännettävä eri viilunleveyksillä ja raideväleillä. Sen mukaan kun laittaa niin aurat vetää kyntämättömälle päin niin paljon ettei mitään rajaa. Sitten kun saa viimein jäljen kohtalaiseksi niin eipä kauaa tarvi ajella, kun jo saa taas olla ruuvaamassa. >:(
Montako siipeä? Missäpäin? Kyl mää voin ne kilohinnalla noutaa. Minen usko ennenkö kokeilen. ;D Tuskin huonommat ku puoliautomaattifiskarssit....
-
Nää on ihan murtopulttilaukasulla olevat paluuaurat en itseasiassa edes vuosimallia muista, mutta rs397 on malli ja fk siivillä. Kuluosatkin on uusittu ja muutin viilunleveyden 14->16 tuumaan paremman huomisen toivossa, mutta eipä se tietenkään näihin ongelmiin vaikuttanut. Nyt viime vedoilla tuli ihan ok jälkeä vaikka silmin nähden aurat on ihan päin peetä siellä perässä :D Kohta varmaan koittaa mullakin se vaihe, että tiputan ne pois perästä ja alotan ihan alusta ::)
-
Minä rupesin uhkailemaan Agroluxeja sillä että vaihdan ne pois. Pelotteeksi toin vielä Kone-Forumista läjän paluuauraesitteitä eri merkeistä. Nyt on tullut parempaa jälkeä kuin pitkään aikaan ;D
-
Minä rupesin uhkailemaan Agroluxeja sillä että vaihdan ne pois. Pelotteeksi toin vielä Kone-Forumista läjän paluuauraesitteitä eri merkeistä. Nyt on tullut parempaa jälkeä kuin pitkään aikaan ;D
Kyllä uhkailu, lahjonta ja kiristys toimii aina.
-
täälläkin agroluxit menee miten sattuu, vaikka kuinka säätää..kaksi kertaa korkannu kiertee siitä tangosta, jolla säädetään auran kulma..NYT hitsasin sen jäykäksi, niin ei ala temppuilemaan..toisella keralla kun se korkkas, niin samalla rikkoi ensimmäisen viilun säätösylinterin..mukava, kun kuuluu räks ja huomaa samalla sivuikkunasta auran kääntyvän sivulle..surkeaa rautaa se säätövarsi..ja niin pienet jengat että..ja paineaukuista en tykkää..
kuorimet sen malliset, että helposti heittää ruohotupsuja jo käännetylle maalle..kuorimien päälle hitsattiin laput, niin pystyy ajamaan sitten 8-10 km/h muuten joutui köröttelemään kävely vauhtia..
-
Samanlaisia tuntemuksia -08 CX Överumeista, nelisiipisistä. Ei vaan stna kule toiseen suuntaan suoraan, "vasemmalla" puolella tulee hyvää jälkeä, oikealla puolella viilu ei käänny tarpeeks ja murtaa paljon enemmän. Tuntuu että kuusakoski ois tosiaan oikea paikka näille.. ;D Tutuilla riittää kun kvernet on suunnilleen säädetty, silti ihan ok jälkeä..
Just. Ihan kun mun sullani sanottu. Voi perkele, että annoin Kwernelandit vaihdossa ja ostin Agroluxit. ***** että sitä voi ihminen joskus olla tyhmä. Ja pihi. >:(
-
Nuot ruåttalaiset fältit on liian kireitä teitin lonksuville nostolaitteille. Vetovarsissa mittaeroa yms. vaivaa.
Norjalaisissa sopivasti klappia oikeissa kohdissa jotta osaavat hakeutua suoraan väljissäkin nostolaitteissa.
-
Kyllä tuos Agroluxis se suurin syyllinen noihin ongelmiin taitaa olla tuo siipimalli. Meikäläisellä meni hermo fk-siipiseen sarka-auraan. Ei per.... kun ei hyvää jälkeä ei sitten millään. Vaihdoin ne kverneen ja sen jälkeen homma on ollut yhtä juhlaa.
-
Ei kovin moni osaa säätää auroja :o
Mä,Maalaispoika ja JarJar 8)
Ei se ole ihme jos kaikki kevythärpättimet menee hyvin kaupaks. ;D
-
Moroo! Mulla Mrtw Agroluxit vm 2006 muovisiivet,kuorimet. ainut asia mitä pitää säätää on tukipyörän korkeus kun siirrytään perunamaalta sängelle, ei mitään muuta tarvi säätää. Nosto varret samalle korkeudelle aurat perään ja menox. koskaan mitään ongelmia.
-
Agrolux ja Överum menee lahjakkaasti ristiin ja sekaisin. Käsittääkseni nuo ei ole kaikilta osin samalla tavalla toteutettuja.
Kuinka monella on ongelmia nimenomaan näiden uudempien Ö-v-e-r-u-m-i-e-n kanssa?
-
Ei kovin moni osaa säätää auroja :o
Mä,Maalaispoika ja JarJar 8)
Ei se ole ihme jos kaikki kevythärpättimet menee hyvin kaupaks. ;D
Taitaa Klopin saada lisätä samaan listaan... ;)
Yksi huono puoli noissa HRWT-auroissa on, että niitä ei meinaa saada sopimaan mopon perään. Vetokarttu on niin leveä, että meinaa vetovarret ottaa kiinni takarenkaaseen ja loppuu säätövara sivurajoittimesta.
-
Ei kovin moni osaa säätää auroja :o
Mä,Maalaispoika ja JarJar 8)
Ei se ole ihme jos kaikki kevythärpättimet menee hyvin kaupaks. ;D
Taitaa Klopin saada lisätä samaan listaan... ;)
Yksi huono puoli noissa HRWT-auroissa on, että niitä ei meinaa saada sopimaan mopon perään. Vetokarttu on niin leveä, että meinaa vetovarret ottaa kiinni takarenkaaseen ja loppuu säätövara sivurajoittimesta.
Kyl mää aurat osaan säätää mutten agroluxeja. Tänään taas ihmettelin kun meni muka toiseen suuntaan syvempään kun toiseen. Mittasin sen tukipyörän rajoittimen ja molempiin suuntiin millilleen yhtä pitkä, mutta vako oli kuitenkin toiseen suuntaan 4 cm syvempi. Hohhoijjaa... Kvernet tai ehkä lemkkenit seuraavaksi!
-
Kyl mää aurat osaan säätää mutten agroluxeja. Tänään taas ihmettelin kun meni muka toiseen suuntaan syvempään kun toiseen. Mittasin sen tukipyörän rajoittimen ja molempiin suuntiin millilleen yhtä pitkä, mutta vako oli kuitenkin toiseen suuntaan 4 cm syvempi. Hohhoijjaa... Kvernet tai ehkä lemkkenit seuraavaksi!
[/quote]
Merkistä riippumatta tukipyörä kuuluu säätää mittaamalla esim. maapuolen reunasta tukipyörään
molemmin puolin sama mitta.
Ei ne rajoittimet välttämättä ole ihan symmetrisiä.
Tietyst täytyy kattoa että siivet on samalla linjalla.
-
Kyl mää aurat osaan säätää mutten agroluxeja. Tänään taas ihmettelin kun meni muka toiseen suuntaan syvempään kun toiseen. Mittasin sen tukipyörän rajoittimen ja molempiin suuntiin millilleen yhtä pitkä, mutta vako oli kuitenkin toiseen suuntaan 4 cm syvempi. Hohhoijjaa... Kvernet tai ehkä lemkkenit seuraavaksi!
No ota ja ruuvaa toisen suunnan rajoitinta niin että menee molempiin suuntiin samaan syvyyteen ???
-
Kyllä tuos Agroluxis se suurin syyllinen noihin ongelmiin taitaa olla tuo siipimalli. Meikäläisellä meni hermo fk-siipiseen sarka-auraan. Ei per.... kun ei hyvää jälkeä ei sitten millään. Vaihdoin ne kverneen ja sen jälkeen homma on ollut yhtä juhlaa.
Jos FK siipisellä sarka-aura fiskarsseilla ei saa hyvää jälkeä niin kyllä on vika ratin ja penkin jäljessä.
L-siipisten fisujen kanssa tuli taisteltua, mutta kun ostin FK siipiset niin kyntö on ollut todella helppoa.
Tuossa videolla hätäisesti säädetyt fiskarssit, 15v vanha nurmi ja pääosin emäntä puikoissa: http://www.youtube.com/watch?v=c_kxsm2GlK4
-
Kyl mää aurat osaan säätää mutten agroluxeja. Tänään taas ihmettelin kun meni muka toiseen suuntaan syvempään kun toiseen. Mittasin sen tukipyörän rajoittimen ja molempiin suuntiin millilleen yhtä pitkä, mutta vako oli kuitenkin toiseen suuntaan 4 cm syvempi. Hohhoijjaa... Kvernet tai ehkä lemkkenit seuraavaksi!
No ota ja ruuvaa toisen suunnan rajoitinta niin että menee molempiin suuntiin samaan syvyyteen ???
Älä ny? Voisko sen niinkin tehdä?
Kai mää ny sen tälläsin samaan syvyyteen. Huvittaa vaan että mistä voi tulla noin suuri heitto?
-
Sähkötolppaan kun nojaa tukipyörällä tulee äkkiä varteen mutka.
-
Kyl mää aurat osaan säätää mutten agroluxeja. Tänään taas ihmettelin kun meni muka toiseen suuntaan syvempään kun toiseen. Mittasin sen tukipyörän rajoittimen ja molempiin suuntiin millilleen yhtä pitkä, mutta vako oli kuitenkin toiseen suuntaan 4 cm syvempi. Hohhoijjaa... Kvernet tai ehkä lemkkenit seuraavaksi!
No ota ja ruuvaa toisen suunnan rajoitinta niin että menee molempiin suuntiin samaan syvyyteen ???
Älä ny? Voisko sen niinkin tehdä?
Kai mää ny sen tälläsin samaan syvyyteen. Huvittaa vaan että mistä voi tulla noin suuri heitto?
Kiittämättömyys on maailman palkka :'(
-
Sähkötolppaan kun nojaa tukipyörällä tulee äkkiä varteen mutka.
Käytetäänkö noissa samaa vartta kuin vajaa 20v vanhoissa överumeissa? Ei mikään ihme jos on kiero, tukipyöräkin taitaa nykyään painaa tuplat
-
Tuli muuten mieleen, kun nää omat agrolussit on samaa näköä överumien kanssa, että mahtaneeko kuitenkin siipimallit olla erilaisia.. Eiks tämä fk ole jotain fiskarssien peruja? Joskus kokeilin jotain överumeja oisko ollu cv398 tai jotain. Käänti paljon paremmin näitä jäykkiä maita. Onko sitten jyrkempi kulma siivessä eduksi, tai joku muu ominaisuus. Tänään sain taisteltua loput noiden luksusten kanssa ja päätin, että ne ei ole ens syksynä enää työvälineenä. Ennen vedän vaikka kaikki kultivaattorilla.
-
ihmettelen vaan edelleen näitä pohjoisten aurojen suosijoita. Kuhnilla saa todella loistavan jäljen ilman ylimääräistä säätöä, samoin nyt käytössä olevalla c-plus vogel&nootilla. Rabe ainakin saataneen lisätä laatupelien listaan. Agroluxin ja kvernen jälkeen kyntö muuttui säätämisestä tekemiseksi.
-
loppuu säätövara sivurajoittimesta. ::)
Meikäläinen kyllä kyntelee niin, että sivurajoittimet ovat ihan vapaana, siis tappi ei ole edes siinä pitkässä reiässä. Auroina on Kvernelandin kääntöaurat. Ihan ne suoraan tulevat perässä ja viilu samannäköinen kumpaankin suuntaan.
-
Kyl mää aurat osaan säätää mutten agroluxeja. Tänään taas ihmettelin kun meni muka toiseen suuntaan syvempään kun toiseen. Mittasin sen tukipyörän rajoittimen ja molempiin suuntiin millilleen yhtä pitkä, mutta vako oli kuitenkin toiseen suuntaan 4 cm syvempi. Hohhoijjaa... Kvernet tai ehkä lemkkenit seuraavaksi!
No ota ja ruuvaa toisen suunnan rajoitinta niin että menee molempiin suuntiin samaan syvyyteen ???
Älä ny? Voisko sen niinkin tehdä?
Kai mää ny sen tälläsin samaan syvyyteen. Huvittaa vaan että mistä voi tulla noin suuri heitto?
Pitääkö maa kannatuspyörän alla samalla tavalla (välillä märkää, kovaa, pehmeää) joka kohdassa peltoa, onko maalajivaihtelua yms olosuhteista johtuvaa? Kun edellinen avovako on mennyt eri syvyyteen, sekin muuttaa seuraavan ''säätöä''. Olis kynnön kannalta kivaa jos maalaij olisi lohkolla sama kaikkialla sekä kosteus.
-
loppuu säätövara sivurajoittimesta. ::)
Meikäläinen kyllä kyntelee niin, että sivurajoittimet ovat ihan vapaana, siis tappi ei ole edes siinä pitkässä reiässä. Auroina on Kvernelandin kääntöaurat. Ihan ne suoraan tulevat perässä ja viilu samannäköinen kumpaankin suuntaan.
Tuossa meidän kyntötraktorissa on rajoitin vain toisella puolella mallia Waltteri, toisella puolella on pelkkä jousi.
-
Pitääkö maa kannatuspyörän alla samalla tavalla (välillä märkää, kovaa, pehmeää) joka kohdassa peltoa, onko maalajivaihtelua yms olosuhteista johtuvaa? Kun edellinen avovako on mennyt eri syvyyteen, sekin muuttaa seuraavan ''säätöä''. Olis kynnön kannalta kivaa jos maalaij olisi lohkolla sama kaikkialla sekä kosteus.
Periaatehan on se, että aurat eivät varsinasesti ole tukipyörän kannatuksella, vaan pyörä ottaa vain kevyesti maahan. Jos maalji muuttuu selvästi pehmeämmäksi ja vetovastus siis pienee, niin silloin saattaa tuo tukipyörä rajoittaa aurojen liian syvään menemistä. Itse hienosäätelen maalajin mukaan Aurocontrol nostolaitteen säätöpyörästä. Kun menee pehmeälle kevytvetoiselle hietamaalle, niin hiemen säätöä ylöspäin, kyllä se näkee ihan silmällä, kun säätö on oikea.Jos säätöä pitäsi samassa kuin kovalla savella, niin syvempäähän ne aurat menevät, kun hietamaa luonnostaan pehmeämpää ja tukipyörä hieman uppouaa maahan.
Siis pähkinänkouressa, tukipyörä on vain sen takia, että sillä on helppo saada tasaisnen kyntösyvyys. Mitä vähemmän painoa on siellä tukipyörän päällä, sitä paremmin toimii painonsiirto traktorin takapyörille. Tämä ei tietenkään koske puolihinattavia auroja, joissa takana olevalla tukipyörällä on käytännössä puolet aurojen aiheuttamasta painosta. Joskus niihin pistettiin tukipyörään hydraulimoottoriveto ja auralukua sai hyvinkin lisätä yhdellä.
-
Pitääkö maa kannatuspyörän alla samalla tavalla (välillä märkää, kovaa, pehmeää) joka kohdassa peltoa, onko maalajivaihtelua yms olosuhteista johtuvaa? Kun edellinen avovako on mennyt eri syvyyteen, sekin muuttaa seuraavan ''säätöä''. Olis kynnön kannalta kivaa jos maalaij olisi lohkolla sama kaikkialla sekä kosteus.
Ja traktorikin painuu pehmeämmällä maalajilla jonkinverran enemmän -> aurojen työsyvyys muuttuu. Mä en ainakaan ole nähnyt auroja, joiden säätöön ei tarvitsisi koskea kun maalaji vaihtuu savesta turpeeseen.
Puolihinattavien pyörän kokoluokka onkin jotain ihan muuta kuin nostolaitevälttien 'apupyörä'.