Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: mikko9b - 08.09.11 - klo:11:20
-
unohdetaan perinteinen omantyön ohessa urakointi ja perinteinen urakoinnin osto sekä yhteiskoneet ja mietitään uutta.
Millä muilla konsteilla konekustannusta olisi mahdollista laskea ja samalla tekemistä tehostaa ??? ???
urakointipalveluiden ostorenkaat jotka kilpailuttavat urakoitsijat 3 v välein, hoitavat myös työn suunnittelun ???
koneasemaosuuskunnat ???
"urakointikartellit" eli urakoijat eivät jokainen tee kaikkea vaan jokaiselle etsitään oma urakoinninala ???
kasvi ja karjatilojen kiinteä yhteistyö koneissa ???
ennenkuin urakoijat hermostuvat ei ole tarkoitus kampittaa ketään vaan löytää keinoja koneiden käyttöasteen parantamiseen ja sen myötä urakointihintojen alenemaan, voittonne todennäköisesti kasvaisi ::)
KYSE olisi siis asiakaslähtöisestä palvelemisesta, asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta...
-
omat/porukan ikäloput koneet ;D
-
omat/porukan ikäloput koneet ;D
tekemistä tehostaa..... tarttee lähtee traktorikaupoille :D jos vaan tehtäs vähän rauhallisemmin vähän halvemmilla koneilla ::)
-
unohdetaan perinteinen omantyön ohessa urakointi ja perinteinen urakoinnin osto sekä yhteiskoneet ja mietitään uutta.
Millä muilla konsteilla konekustannusta olisi mahdollista laskea ja samalla tekemistä tehostaa ??? ???
urakointipalveluiden ostorenkaat jotka kilpailuttavat urakoitsijat 3 v välein, hoitavat myös työn suunnittelun ???
koneasemaosuuskunnat ???
"urakointikartellit" eli urakoijat eivät jokainen tee kaikkea vaan jokaiselle etsitään oma urakoinninala ???
kasvi ja karjatilojen kiinteä yhteistyö koneissa ???
ennenkuin urakoijat hermostuvat ei ole tarkoitus kampittaa ketään vaan löytää keinoja koneiden käyttöasteen parantamiseen ja sen myötä urakointihintojen alenemaan, voittonne todennäköisesti kasvaisi ::)
KYSE olisi siis asiakaslähtöisestä palvelemisesta, asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta...
No meillä on monenlaista "kimppaa" kolmen tilan kesken.
Kylvötyöt teen yhdessä sonnitilan kanssa: Kuivalannan levityskalusto ja kylvökone on hänellä, minulla puolestaan äestyskalusto. Koko kevään en tee mitään muuta kylvöaikaan kuin äestän. Hehtaarit ja tunnit ylös ja näistä tehdään sitten tasauslaskelma syksyllä.
Kivipekka omistetaan puolestaan neljän tilan kimpassa, joista yhdellä ei ole keväällä kylvettävää, vaan keskittyy pelkästään kivipekan ajoon - näin tuo kone ehtii lähes aina oikeaan paikkaan äestyksen ja kylvön väliin. Lisäksi mikäli ehtii porukan lisäksi niin saa ajaa ulkopuolisille. Koneen ajaja tekee laskelmat syksyllä, jossa jyvitetään omistuksen ja ajojen suhteessa hyvitystä noista ulkopuolisille ajosta, porukalle ajosta vastaavasti saa traktorista ja kuskista hyvitystä
Rehut tehdään kolmen tilan kimpassa, jossa niittomurskain on minulla, ajosilppuri ja karhotin kahden isomman omistuksessa, kärrykalustoa kummaltakin, siilokoneita samaten. Hehtaarit ylös ja syksyllä tasauslaskelma. Niittomurskausta ajan porukan lisäksi toisen puolen ulkopuolisille.
Murskeviljamylly kolmen tilan kimppa hehtaarien suhteessa.
Lisäksi osuuksia eri tavoin etuaurat, lautasmuokkain, lietepytty, lavetti jne. Traktoreita ja kuskeja liikutellaan tarpeen mukaan erikseen sopimalla.
Näin ollaan saatu hyvät käyttöasteet ja joustava käyttö koneille
Ollaan joskus pohdittu konehommien yhtiöittämistä, mutta kustannusetua ei taida tällä kuviolla vielä saada - koneiden käyttö on nytkin tehokasta ja eikä tuo kuvio itsessään tuo tuohon mitään etua. Sitten jos merkittävästi toimittaisiin ulkopuolisille, voisi olla selkeämpi kuvio pyörittää yhtiön kautta.
-
Rahtipuimurin ja korsirehuketjun asiakkaiden kannattaisi yhdessä suunnitella kasvilajit ja -lajikkeet niin että työ jaksottuisi mahd. pitkälle ajalle. Samalla voisi pohtia tilannetta jossa aloitus lykkääntyy sateiden takia. Pitäisi voida toimia niin, että kokonaisvahinko jäisi mahd. pieneksi ja tasattaisiin jotenkin. Esim. emolehmätila voi syöttää kaikki vanhana korjatut ja tilaisuuden tullen luovuttaa omilta pelloilta tulevaa sulavaa satoa pois.
-
täälläpäin on turha haaveillakka mistään koneyhteistyöstä
kaikkien pitää saada OMAT koneet ja kaikkien pitää saada tehä ITSE
-
Millä muilla konsteilla konekustannusta olisi mahdollista laskea ja samalla tekemistä tehostaa
Omat konekustannukset kassasta olen saanut alas ostamalla käytetyt tehokkaammat konemallit. Kun löytää sen oikean merkin ja mallin voi hyvinkin pärjätä erittäin pitkään ilman muita kassamenoja kuin huollot. Korkoineen laskettuna ja per ha tuo ei välttämättä ole kirjanpidon kannalta se kaikkein halvin ratkaisu yksikkötasolla, mutta yllättävän edullinen kokonaisuudessaan tällaiselle tilalle. Huoltotyöaikaa kuluu tietysti enemmän, mutta ennakoimalla sesongin ulkopuolella saa itselleen pienen vaivanpalkankin. Työkapasiteetti on tietysti rajallisempi mikä ei sovi laajentavalle tai isolle.
Kahdessa koneessa tuo ei kuitenkaan toimi; nopeasti kuluvassa niittomurskaimessa (liian käytetty on vaarallinen ostos) ja yksikköhinnaltaan kalliissa puimurissa (-> yhteinen).
Toinen tapa on koneiden tuonti muualta, missä hintataso on alhaisempi.
-
täälläpäin on turha haaveillakka mistään koneyhteistyöstä
kaikkien pitää saada OMAT koneet ja kaikkien pitää saada tehä ITSE
Täällä on samansuuntaista ajattelumallia havaittavissa. Naapurin kanssa aikanaan tein sille äestystöitä ja hänen piti tulla mulle heinätöihin. Eipä kuulunut, saatikka sitten näkynyt. Meneehän siinä kauniit kesäpäivät viljanviljelijällä hukkaan, kun voi mielummin istua kylmän Lonkeron kanssa terassilla... ???
-
meillä oli ennen kimppakoneita mut ei ole enään ja hyvä niin .kyrpiinnyttiin siihen hommaan kun melkein aina sait tehdä jonkun tunnin remonttia ensiks kun pääset ajamaan tai sit piti vesi sateella ajaa tai sit kun heinä oli vanhaa. nyt on omat koneet osa uusia osa käytettynä ostettuja ja on paljon parempi. ennakoivilla huolloilla ja pienillä remonteilla ja harkituilla vaihdoilla pärjää ihan hyvin
-
Rahtipuimurin ja korsirehuketjun asiakkaiden kannattaisi yhdessä suunnitella kasvilajit ja -lajikkeet niin että työ jaksottuisi mahd. pitkälle ajalle. Samalla voisi pohtia tilannetta jossa aloitus lykkääntyy sateiden takia. Pitäisi voida toimia niin, että kokonaisvahinko jäisi mahd. pieneksi ja tasattaisiin jotenkin. Esim. emolehmätila voi syöttää kaikki vanhana korjatut ja tilaisuuden tullen luovuttaa omilta pelloilta tulevaa sulavaa satoa pois.
Meillä tuo toteutuu luonnostaan, tavanomainen lypsykarjatila joka pyrkii kolmeen satoon, sonnitila ja luomukarjatila, ei oo vielä tullu kertaakaan kiistaa tekojärjestyksestä
-
Ostamalla hinnasta välittämättä uusia ja laadukkaita koneita. ;D Ei osteta romuja, vaan kone joka täyttää tilan tarpeet vähintään seuraavat 10-vuotta. Panostetaan huoltoon, ja käyttöiän pidentämiseen, niin jälleenmyyntiarvokin säilyy paremmin. Rauta ei seistessään väsy, mutta kuusenjuurella mätii piloille.
-
meillä oli ennen kimppakoneita mut ei ole enään ja hyvä niin .kyrpiinnyttiin siihen hommaan kun melkein aina sait tehdä jonkun tunnin remonttia ensiks kun pääset ajamaan tai sit piti vesi sateella ajaa tai sit kun heinä oli vanhaa. nyt on omat koneet osa uusia osa käytettynä ostettuja ja on paljon parempi. ennakoivilla huolloilla ja pienillä remonteilla ja harkituilla vaihdoilla pärjää ihan hyvin
Juuri noin 5 % viljelijöistä huolehtii ja huoltaa koneita loput ajaa niin kauan kuin pyörii.Yhteisomistus on harvoin hyvä.
-
Kaikki koneet on omia,seltys on siinä että käyttöaste on korkea ,viljely pintaala rapiat 500 ha.
-
täälläpäin on turha haaveillakka mistään koneyhteistyöstä
kaikkien pitää saada OMAT koneet ja kaikkien pitää saada tehä ITSE
Tämä on meikäläisen tyyli :)
-
Millä muilla konsteilla konekustannusta olisi mahdollista laskea ja samalla tekemistä tehostaa
urakointipalveluiden ostorenkaat jotka kilpailuttavat urakoitsijat 3 v välein, hoitavat myös työn suunnittelun ???
KYSE olisi siis asiakaslähtöisestä palvelemisesta, asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta...
Perinteisestä urakoinnista voisi kyllä laajentaa toiseenkin suuntaan, todellisuudessa asiakas ei välttämättä halua esim pelkkää ruiskutusta, vaan oikeasti haluaa että rikat häviävät pellolta. Urakoitsija voi järjestää muutaman ainevaihtoehdon ja hoitaa hankinnat. Kun on hyvissä ajoin tiedossa mitä ajetaan ja millä aineilla ja mikä on missäkin kasvuaste, voi suunnitella reitin, tankata ruutan täyteen ja kiertää kaikki samantyyppiset lohkot kertalla.
Aineet saa kerta-ostona edullisemmin, hävikki on vähäisempää kun ei tarvitse sekoitella joka lohkoa erikseen, vähemmän ruiskun pesuja ja vähemmän siirtoajoa.
-
täälläpäin on turha haaveillakka mistään koneyhteistyöstä
kaikkien pitää saada OMAT koneet ja kaikkien pitää saada tehä ITSE
Tämä on meikäläisen tyyli :)
Musta tuntuu siltä, että me kuollaan nälkään tulevana talvena.
Menee niin huonosti.
::) ::)
-
-ostopalveluna: kylvö,ruiskutus,silppuri,niitto,jauhatus ja karhotus
-rehukärryjä vaihdellaan parin tilan kans ja tunnit tasataan joulukuus
-kuivapaskakärry neljän talon kimpas(vain kaks osakasta "koneen kuskeina" ja urakoivat meidän omien lisäksi kärryllä myös muille=urakointi tuloilla hoituu kärryn lainan lyhennykset...
-kyntöaurat ja piennarniittokone kaverien kans puoliksi
-ittellä äes ja äestän pari tilaa omien lisäksi,toisella näistä puimuri=tasataan joulukuus
-lietekärryn vuokraan seuralta
- 200hv traktori parin tilan kans kimpas=kesät mulla ja lypsykarjatilalla ja talvella kolmannen osakkaan auraus ja turpeensiirros(tästä kokemusta vasta keväästä lähtien...)
-
meillä oli ennen kimppakoneita mut ei ole enään ja hyvä niin .kyrpiinnyttiin siihen hommaan kun melkein aina sait tehdä jonkun tunnin remonttia ensiks kun pääset ajamaan tai sit piti vesi sateella ajaa tai sit kun heinä oli vanhaa. nyt on omat koneet osa uusia osa käytettynä ostettuja ja on paljon parempi. ennakoivilla huolloilla ja pienillä remonteilla ja harkituilla vaihdoilla pärjää ihan hyvin
Juuri noin 5 % viljelijöistä huolehtii ja huoltaa koneita loput ajaa niin kauan kuin pyörii.Yhteisomistus on harvoin hyvä.
Kyllähän vanhemmillakin koneilla/vähä käytetyillä pärjää oikein hyvin jos niitä viittii vaikka esim. talven aikana vähä korjailla/huoltaa ennakoivasti ja yleensä pääsee aika pienellä rahalla niin saa sitä käyttö ikää paljonkin pidemmäksi koneella ku koneella ;D Vaikka se huoltaminen/korjaaminen ennakkoon välistä voi tuntua vähä ärsyttävältäkin! Mutta valitettavan moni ajaa koneillansa siihen saakka ku se vähäki viä pyörii niin sitte se huolto tai korjaus tehdään ostamalla uusi tilalle ja se maksaa aina...
-
täälläpäin on turha haaveillakka mistään koneyhteistyöstä
kaikkien pitää saada OMAT koneet ja kaikkien pitää saada tehä ITSE
Tämä on meikäläisen tyyli :)
Musta tuntuu siltä, että me kuollaan nälkään tulevana talvena.
Menee niin huonosti.
::) ::)
Joku ei osaa suodattaa mun juttuja :D
-
Kaikki itte. Onhan tota kolhoositoimintaakin kokeiltu, samoin urakoitsijota (ei heikkohermoisille) :'(
-
kaikki koneet koitetaan katella vähän käytettynä ja hyvin pidettyinä, ja mahdollisuuksien mukaan urakoitsijaa peliin, tänä vuonna ostettiin karhotus,kuivalannan levitys ja vähä kaivinkoneella kuokkimista. tuo viimenen on semmonen kiusaus, ois mageeta ku ois oma kaivuri.. lottovoittoa ootellessa.. ::) ::)
-
Millä muilla konsteilla konekustannusta olisi mahdollista laskea ja samalla tekemistä tehostaa
urakointipalveluiden ostorenkaat jotka kilpailuttavat urakoitsijat 3 v välein, hoitavat myös työn suunnittelun ???
KYSE olisi siis asiakaslähtöisestä palvelemisesta, asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta...
Perinteisestä urakoinnista voisi kyllä laajentaa toiseenkin suuntaan, todellisuudessa asiakas ei välttämättä halua esim pelkkää ruiskutusta, vaan oikeasti haluaa että rikat häviävät pellolta. Urakoitsija voi järjestää muutaman ainevaihtoehdon ja hoitaa hankinnat. Kun on hyvissä ajoin tiedossa mitä ajetaan ja millä aineilla ja mikä on missäkin kasvuaste, voi suunnitella reitin, tankata ruutan täyteen ja kiertää kaikki samantyyppiset lohkot kertalla.
Just näin tehdään täällä.Digikartat ja kylvöajat,mitä siellä on ja mahdolliset ongelmarikat mitä pitää huomioda.Tautitorjunta tarve ja korren vahvistus samaan listaan.Meikäläisen postilaatikkoon kun laittaa niin kesän torjunnat on hoidossa!Laskun mukana tuleva selvitys tehdyistä töistä riittää kirjanpitoon.Ja tarkastaja kiittää!Tätä on tehty n:10 v.
Aineet saa kerta-ostona edullisemmin, hävikki on vähäisempää kun ei tarvitse sekoitella joka lohkoa erikseen, vähemmän ruiskun pesuja ja vähemmän siirtoajoa.
-
täälläpäin on turha haaveillakka mistään koneyhteistyöstä
kaikkien pitää saada OMAT koneet ja kaikkien pitää saada tehä ITSE
Tämä on meikäläisen tyyli :)
Musta tuntuu siltä, että me kuollaan nälkään tulevana talvena.
Menee niin huonosti.
::) ::)
Joku ei osaa suodattaa mun juttuja :D
Eihän noita tartte suodattaa, totuus tulee Kylmiksen suusta.. ;)
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely. palkkattu työ ei tahdo pärjätä tehokkuudessa asiansa osaavalle motivoituneelle yrittäjälle.
perus karjatilalla yli 100 hv traktoria tarvitaan kuljetukseen (paska ja paalit) ja rehuntekoon voimakoneeksi, mihin muuhun ??? eikö kannattaisi ajatella että esim. viisi tilaa ulkoistaa ko hommat yhdessä urakoitsijalle jolle 1500 h töitä luvassa ja omissa koneissa ei turhat hevoset istu aisalla... :-\
-
Silloin kun itse ostin kototilan, meillä oli tavanmukaisesti kaikki tarvittavat koneet ja itse tehtiin kaikki. Siitä on kalusto vähentynyt reilusti, kun ei aika yksinkertaisesti enää riitä kaikkeen. Nyt urakoitsijat/yhteistyötila hoitavat kylvön, apulannan levityksen, ruiskutuksen, osan niittämisestä, karhotuksen, puinnin ja olkien paalauksen. Itse ajetaan vielä rehu ja liete, jälkimmäistäkin ollaan tosin siirtämässä osaksi urakoitsijalle. Lisäksi kynnöt ja äestykset tehdään itse, kun ne on niin mukavia hommia. :D
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely.
Tämä se kuule onkin varsinainen mysteeri. Niillä on varmaan niin kalliit ja hienot koneet, ettei tarvitse kuin pellon päässä käydä kääntymässä, niin homma on hoidettu.
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely. palkkattu työ ei tahdo pärjätä tehokkuudessa asiansa osaavalle motivoituneelle yrittäjälle.
perus karjatilalla yli 100 hv traktoria tarvitaan kuljetukseen (paska ja paalit) ja rehuntekoon voimakoneeksi, mihin muuhun ??? eikö kannattaisi ajatella että esim. viisi tilaa ulkoistaa ko hommat yhdessä urakoitsijalle jolle 1500 h töitä luvassa ja omissa koneissa ei turhat hevoset istu aisalla... :-\
onhan vuorokaudessa enemmän tunteja kuin 8.Aamulla kukonlaulun aikaan navettaan,päivällä muut työt illalla 19 navetasta,joko otetaan ilta tai tarvittaessa pellolle.Sunnuntaina sitten kevyemmin navetan väli vain pakolliset.
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely. palkkattu työ ei tahdo pärjätä tehokkuudessa asiansa osaavalle motivoituneelle yrittäjälle.
perus karjatilalla yli 100 hv traktoria tarvitaan kuljetukseen (paska ja paalit) ja rehuntekoon voimakoneeksi, mihin muuhun ??? eikö kannattaisi ajatella että esim. viisi tilaa ulkoistaa ko hommat yhdessä urakoitsijalle jolle 1500 h töitä luvassa ja omissa koneissa ei turhat hevoset istu aisalla... :-\
onhan vuorokaudessa enemmän tunteja kuin 8.Aamulla kukonlaulun aikaan navettaan,päivällä muut työt illalla 19 navetasta,joko otetaan ilta tai tarvittaessa pellolle.Sunnuntaina sitten kevyemmin navetan väli vain pakolliset.
No ei sitä kelloa vilkuilla silloin kun on töitten aika, kahdeksan tunnin työaikaa jos joku YRITTÄJÄ tekee, niin ei varmasti menesty!!
Moni on kysynyt, että paljonko saa päivässä aikaan, olen siihen vastannut, että suurinpiirtein puolet siitä, mitä vuorokaudessa!! !!
-
Siihen maailman aikaan, kun mun vanhemmat piti taloo ja lehmiä, niin ne meni aamulla aina kuudelta navettaan ja illalla navettahommat päättyi seiskalta. Kaikki mahdolliset hommat tehtiin aina itse ja esim. iskä lähti navetalta peltohommiin ja sieltä navettaan ja sieltä mahdollisesti takaisin pellolle. Noi oli semmoisia tosi kovia työihmisiä. Ne vaan jaksoi ja jaksoi, eikä koskaan kyseenalaistanut, että töitä tehdään koko ajan. Ne oli siihen kasvanu ja tottunut. Jos niille selitti, että himmatkaa nyt vähän, niin ne kohautti olkapäitään ja lähti töihin.
Sitten maatalouskoulussa kyseltiin paljonko tunteja menee tilan töissä. Jonkun aikaa räknäilin sitä ja laitoin sitten lukemat paperille. Vastausta ei hyväksytty, koska kukaan ei kuulemma voi tehdä niin paljon töitä. Sitten aloitettiin purkamaan tuntivyyhtiä ja perustelin kuinka tunnit koostuu. Kyllä ne sitten lopulta sen uskoi.
-
Piti vielä lisätä, että laiska se töitänsä luettelee :D
-
Konekustanuksen saa pieneksi kun ei osta uusia koneita.
Esim. 3 metrisen vanhan ja toimivan äkeen saa 200 €:llä, kaksi tuollaista hitsillä yhteen niin on 6 metrinen :D. Joo... tiellä on vaikea kuljettaa mutta äes onkin peltokone.
Vannaskone on kylvötöissä aivan turha, ainoastaan leipävilja ja mallasohra hyötyvät jotenkin täsmällisestä kylvösyvyydestä. Kylvöt voi tehdä apulannanlevittimellä.
Traktori... 20 tonnilla saa 120 vanhaa hevosvoimaa... Miksi samasta voimasta pitäisi maksaa 80 000 € ja vielä velkarahalla ???
Peräkärryt... Jos 4-5 tonnilla saa vanhan 16-tonnisen niin miksi pitäisi ostaa uusi 18 tuhannella ???
Sadonkorjuukoneet ovat vaikeampia. Niillä näyttäisi olevan ihan oikeasti olemassa "viimeinen käyttöpäivä"
-
Sadonkorjuukoneet ovat vaikeampia. Niillä näyttäisi olevan ihan oikeasti olemassa "viimeinen käyttöpäivä"
[/quote]
NNo,kyllä minusta vanhat claysonit,claassit ja fahrit ovat "ikuisia"kunhan ne vaan tulee huollettua kunnolla,se erkonoomiahan on sitten eri asia..
-
Sadonkorjuukoneet ovat vaikeampia. Niillä näyttäisi olevan ihan oikeasti olemassa "viimeinen käyttöpäivä"
NNo,kyllä minusta vanhat claysonit,claassit ja fahrit ovat "ikuisia"kunhan ne vaan tulee huollettua kunnolla,se erkonoomiahan on sitten eri asia..
[/quote]
Ai niinku sampolla vai....Tuonne germanian suuntaan kumarrettava kuin holma ikään...raaka-aineet saksan vehkeissä mielenkiintoisia, jontikan tumpista voi purseet viilata pois, äkkinäiselle avartava kokemus...erillinen runko ja vaihdettavat kulutusosat pidemmässä katsannossa edullisuuden avain...
-
HEHHEH. Konekustannus putosi nollaan,kun vuokrasin kartanoni naapurille. :D
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely.
Tämä se kuule onkin varsinainen mysteeri. Niillä on varmaan niin kalliit ja hienot koneet, ettei tarvitse kuin pellon päässä käydä kääntymässä, niin homma on hoidettu.
viljatilallisille ja muutaman pököpään tiloilla on vaikea uskoa että isommilla karjatiloilla tehdään oikeasti pitkää päivää.
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely.
Tämä se kuule onkin varsinainen mysteeri. Niillä on varmaan niin kalliit ja hienot koneet, ettei tarvitse kuin pellon päässä käydä kääntymässä, niin homma on hoidettu.
viljatilallisille ja muutaman pököpään tiloilla on vaikea uskoa että isommilla karjatiloilla tehdään oikeasti pitkää päivää.
Juokseva upseeri ja tukka putkella täppäävä agronoomi lietsovat paniikkia miehistössä. ;D
Kaikenlisäksi se on rumaa kattellakin.
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely. palkkattu työ ei tahdo pärjätä tehokkuudessa asiansa osaavalle motivoituneelle yrittäjälle.
perus karjatilalla yli 100 hv traktoria tarvitaan kuljetukseen (paska ja paalit) ja rehuntekoon voimakoneeksi, mihin muuhun ??? eikö kannattaisi ajatella että esim. viisi tilaa ulkoistaa ko hommat yhdessä urakoitsijalle jolle 1500 h töitä luvassa ja omissa koneissa ei turhat hevoset istu aisalla... :-\
Aamu- ja iltalypsyn välissä kerkee hyvin tekemään 6-8 tuntia peltohommia. Ja sillon ku on kiire ni mennään iltalypsyn jälkeen takas pellolle. Karjatilallisille tollanen 8 tunnin työpäivä on lomaa :)
Meidän perus karjatilalla pärjätään hyvin kahdella alle 100hv traktorilla. Konekustannukset pysyy kurissa kun ei osta liian suuria traktoreita. Ison traktorin perään joutuu sit ostamaan uudet koneetkin ku vanhat on siihen liian pieniä. Onhan se nyt tyhmän näköstä vetää 3-siipisiä sarka-auroja 150hv traktorilla :D
-
Piti vielä lisätä, että laiska se töitänsä luettelee :D
Näin se menee!! 8)
-
Ulkoistin koko viljelyn. Konekustannus nolla. Ainoa vaiva lukea tiliotteen panot. ;D
-
Ulkoistin koko viljelyn. Konekustannus nolla. Ainoa vaiva lukea tiliotteen panot. ;D
Mulla on tiliotteella vähemmän panoja kuin makuuhuoneessa 8) Ilman suurempaa vaivaa :D
-
No näitäkin jonkin verran laskeneena ja käytännössä toteuttaneena yksinkertaistettuna:
Käyttöaste kohdalleen
Isot ja kalliitkin koneet on halpoja yksikkökustannuksiltaan kun käyttömäärä on oikeassa suhteessa kapasiteettiin.
Tasapainoilua on sitten ajallisuuskustannusten, riskien ja tehokkuuden sovittaminen yhteen.
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely.
Tämä se kuule onkin varsinainen mysteeri. Niillä on varmaan niin kalliit ja hienot koneet, ettei tarvitse kuin pellon päässä käydä kääntymässä, niin homma on hoidettu.
viljatilallisille ja muutaman pököpään tiloilla on vaikea uskoa että isommilla karjatiloilla tehdään oikeasti pitkää päivää.
Juokseva upseeri ja tukka putkella täppäävä agronoomi lietsovat paniikkia miehistössä. ;D
Kaikenlisäksi se on rumaa kattellakin.
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Luulenpa nottei uuseereen pököpäällä taira olla hajuakaan maataloustöistä tyhyjän päivääst lätinää riittää senkin erest 8)
-
Ulkoistin koko viljelyn. Konekustannus nolla. Ainoa vaiva lukea tiliotteen panot. ;D
Ja sen jälkeen kun viljelyn on ulkoistanut ei mikään nurkkiin hankittu lumitraktori, pyörivä kaivuri, tms. ole kustannus vaan elämänlaatua.. ;D
-
Mun konekustannus pieneni kun kaivuri tuli keväällä pihaan 8) Ei ole ollut varaa ostaa muuta ja hei..... miksi edes haluaisi 8) Kaikilla cooleilla on telakaivuri pihassa seisomassa tyhjänpanttina 8) ;D :D
Tai em`mää edes just nyt muista että missä se on. Ei sitä pihalla kyl ole näkynyt 4 kuukauteen ???
-
No näitäkin jonkin verran laskeneena ja käytännössä toteuttaneena yksinkertaistettuna:
Käyttöaste kohdalleen
Isot ja kalliitkin koneet on halpoja yksikkökustannuksiltaan kun käyttömäärä on oikeassa suhteessa kapasiteettiin.
Tasapainoilua on sitten ajallisuuskustannusten, riskien ja tehokkuuden sovittaminen yhteen.
Tuossahan se on kiteytettynä. Elämä on valintoja.
:)
-
No näitäkin jonkin verran laskeneena ja käytännössä toteuttaneena yksinkertaistettuna:
Käyttöaste kohdalleen
Isot ja kalliitkin koneet on halpoja yksikkökustannuksiltaan kun käyttömäärä on oikeassa suhteessa kapasiteettiin.
Tasapainoilua on sitten ajallisuuskustannusten, riskien ja tehokkuuden sovittaminen yhteen.
Tuossahan se on kiteytettynä. Elämä on valintoja.
:)
--niin on.Itse teen monenlaisia vaihtotöitä suunnilleen kuten Weijo kertoili.Hommat tehdään ja syksyllä tasauslaskut niiden kanssa joiden kanssa työvaihtoa.
-
hajuakaan maataloustöistä tyhyjän päivääst lätinää riittää senkin erest
No sekin riittää, että yli 10000 tyhyhyjänpäivääääääsen kirjootuksen apilasta pohohohojanmaan tuppukylästä ketuttaa....
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely. palkkattu työ ei tahdo pärjätä tehokkuudessa asiansa osaavalle motivoituneelle yrittäjälle.
perus karjatilalla yli 100 hv traktoria tarvitaan kuljetukseen (paska ja paalit) ja rehuntekoon voimakoneeksi, mihin muuhun ??? eikö kannattaisi ajatella että esim. viisi tilaa ulkoistaa ko hommat yhdessä urakoitsijalle jolle 1500 h töitä luvassa ja omissa koneissa ei turhat hevoset istu aisalla... :-\
onhan vuorokaudessa enemmän tunteja kuin 8.Aamulla kukonlaulun aikaan navettaan,päivällä muut työt illalla 19 navetasta,joko otetaan ilta tai tarvittaessa pellolle.Sunnuntaina sitten kevyemmin navetan väli vain pakolliset.
No ei sitä kelloa vilkuilla silloin kun on töitten aika, kahdeksan tunnin työaikaa jos joku YRITTÄJÄ tekee, niin ei varmasti menesty!!
Moni on kysynyt, että paljonko saa päivässä aikaan, olen siihen vastannut, että suurinpiirtein puolet siitä, mitä vuorokaudessa!! !!
tämähän on se tämän päivän realiteetti päiviä venytettään, mut kun se ei saisi olla jatkuva toiminamalli. kasvassa tilakoossa raja tulee vastaan jolloin päiviä venytämällä ei saavutta mitään. säästö palkkauskuluissa valuu konekauppiaiden taskuun tms. jos kehitettäs uusia toimintamalleja voisi kassakulut jopa laskea ja elämänlaatua parastua ::)
ootte te sällejä kun rapsautatta tehdä omana (yksin) työnä lypsyjenvälissä 2*100 ha rehua vuodessa, onnittelen mää en viitti etes yrittää :-[
-
No näitäkin jonkin verran laskeneena ja käytännössä toteuttaneena yksinkertaistettuna:
Käyttöaste kohdalleen
Isot ja kalliitkin koneet on halpoja yksikkökustannuksiltaan kun käyttömäärä on oikeassa suhteessa kapasiteettiin.
Tasapainoilua on sitten ajallisuuskustannusten, riskien ja tehokkuuden sovittaminen yhteen.
Tuossahan se on kiteytettynä. Elämä on valintoja.
:)
weijo on päässy pitkälle, onnittelen :P
mut ongelma on juurikin tuossa että uusilla koneilla tehokkuus hyödyntäen päästään samaan kustannustasoon kuin tapellessa vanhojen romujen kassa päivästä toiseen... ::)
-
mut ongelma on juurikin tuossa että uusilla koneilla tehokkuus hyödyntäen päästään samaan kustannustasoon kuin tapellessa vanhojen romujen kassa päivästä toiseen... ::)
Kun noita vertaa - ajatellen vaikka, että ostaisi omalle markille käyttöön - niin uusissa koneissa tulee monesti ongelmaksi se käyttöaste. Noita vanhoja romuja käyttäessä kiinteät kulut per työsuorite tulee kohtuulliseksi. Uusilla koneilla tarvitaan sitä työtä aika paljon, useasti niin paljon, että urakointi muille muuttuu pakolliseksi.
Petri
-
mut ongelma on juurikin tuossa että uusilla koneilla tehokkuus hyödyntäen päästään samaan kustannustasoon kuin tapellessa vanhojen romujen kassa päivästä toiseen... ::)
Kun noita vertaa - ajatellen vaikka, että ostaisi omalle markille käyttöön - niin uusissa koneissa tulee monesti ongelmaksi se käyttöaste. Noita vanhoja romuja käyttäessä kiinteät kulut per työsuorite tulee kohtuulliseksi. Uusilla koneilla tarvitaan sitä työtä aika paljon, useasti niin paljon, että urakointi muille muuttuu pakolliseksi.
Petri
Juuri näin tapahtuu :'( nimimerkillä. kokemusta on ollut, onneksi ei enää milloinkaan samaa rumbaa!
-
mut ongelma on juurikin tuossa että uusilla koneilla tehokkuus hyödyntäen päästään samaan kustannustasoon kuin tapellessa vanhojen romujen kassa päivästä toiseen... ::)
Kun noita vertaa - ajatellen vaikka, että ostaisi omalle markille käyttöön - niin uusissa koneissa tulee monesti ongelmaksi se käyttöaste. Noita vanhoja romuja käyttäessä kiinteät kulut per työsuorite tulee kohtuulliseksi. Uusilla koneilla tarvitaan sitä työtä aika paljon, useasti niin paljon, että urakointi muille muuttuu pakolliseksi.
Petri
sepä se tässä ketjussa vähän kuin se pointti oli, miten saada tehokkaat koneet markille tekemään töitä kustannustehokkaasti ILMAN että koneet ovat tilan omia. Nykyisessä ostetaan urakointia suullisilla sopimuksilla jos huvittaa toimintamallilla palvelun tarjoaja joutuu/pitää hinnoitella tekemisensä liian pienelle käyttöasteelle kun hommasta puuttuu jakuvuus esim pitkillä sopimuksilla... Toisaalta ostetaan "urakointiluokan" koneita jotka eivät sitten sovellukkaan asikkaisen käyttöön. Esimerkkinä tästä voisi sanoa sen että 10m3 tempolla pääsee samaan paskan levityksen m3/h saavutukseen kuin 22 m3 bergmannilla, arvakkaa vaan onko tuntihinnassa eroa... :-\
toinen pointti mun mielestä on se että tilalla pitäs miettiä töitä isommasti mitä voisi ulkoistaa, esim kaikki hommat joissa tarvitaan yli 100 hv konetta, paljonko se huostaa muun tekemisen hintaa... ::) ja nämä ison koneen tunnit jos keskitetään yhdelle urakoijalle taataan tälle tekijälle tietty tuntimäärä jolloin ennustettavuus paranee huomattavasti... ::)
tietty vt ja ventit ja tirektit ja muu kiva pitäs jättää kauppaan ja ulkopuolisen pirulainen sain 2500 h sais nauttia ko iloista, kyl kaduttas >:( >:( ;D ;D ;)
-
Periaatteessa... tuottavalla maatilalla on taloudellinen mahdollisuus ostaa kaikki tarvittavat koneet uusina. Ehkä homma pitäisikin hoitaa niin, että
1. Laitetaan tuotanto kuntoon (esim. elukat ja navetan sisäiset prosessit)
2. Sitten ostetaan koneet niillä tuotoilla
Suomessa on kyllä sellainen valitettava tapa, että ylimääräisillä koneinvestoinneilla yritetään nostaa tilan tuottavuutta. Eli huonosta menestymisestä syytetään vanhaa konekantaa jakoneet vaihdetaan uusiin. Lopputulos on se, että tuotanto on edelleen surkealla tolalla ja sitten on vielä pual`milliä konevelkaa ::)
-
Ostamalla hinnasta välittämättä uusia ja laadukkaita koneita. ;D Ei osteta romuja, vaan kone joka täyttää tilan tarpeet vähintään seuraavat 10-vuotta. Panostetaan huoltoon, ja käyttöiän pidentämiseen, niin jälleenmyyntiarvokin säilyy paremmin. Rauta ei seistessään väsy, mutta kuusenjuurella mätii piloille.
Näin se on. Konekustannusta muodostuu vain silloin, kun koneen arvo alenee. Konekustannuksia karsitaan huolehtimalla, että koneiden arvo ei alene. Raudassa ei ole viime vuosikymmeninä ollut raha hukassa, eikä ole tulevaisuudessa varsinkaan. Esim. hyvin pidetyt traktorit maksaa hyvin usein käytettynä enemmän kuin ne on maksaneet uutena.
Miten sitten koneiden arvo alenee? 1) Käyttämällä konetta. Mitä laadukkaampi kone, sen vähemmän rauta väsyy käytössä. 2) Laiminlyömällä huolto tai kausisäilytys tai rikkomalla kone. Mitä kalliimpi kone, sitä enemmän tästä tulee kustannusta. 3) "Kehittämällä" tilaa tai muuttamalla tuotantosuuntaa siten, että koneesta tulee tarpeeton. Tilakoon suureneminen on yhteiskunnan intressissä mm. siksi, että sillä saadaan rikastettua konevalmistusta ja -kauppaa. Viljelijän edun mukaista se ei aina ole. Kone voi muuttua tarpeettomaksi myös siten, että sen omistaja kyllästyy siihen ja haluaa vaihtaa sen uuteen paremman näköiseen tai mukavampaan. Tästä voi aiheutua suurikin kustannus.
Talouslaskemissa näyttää siltä, että kallis kone on suuri kustannus, jos sitä ei käytä. Sen arvo muka alenee itsestään jonkun määrätyn poistoprosentin mukaan. Todellisuudessahan näin ei tapahtu, jos kone ei kulu, ruostu, rikkoudu tai muutu tarpeettomaksi. Harva sijoitus antaa varsinkaan epävarmoina aikoina oleellisesti parempaa ja turvallisempaa tuottoa kuin maalattu rauta.
-
Talouslaskemissa näyttää siltä, että kallis kone on suuri kustannus, jos sitä ei käytä. Sen arvo muka alenee itsestään jonkun määrätyn poistoprosentin mukaan. Todellisuudessahan näin ei tapahtu, jos kone ei kulu, ruostu, rikkoudu tai muutu tarpeettomaksi. Harva sijoitus antaa varsinkaan epävarmoina aikoina oleellisesti parempaa ja turvallisempaa tuottoa kuin maalattu rauta.
Todella erikoinen näkemys. Jos katsot esim. traktorien hintaa käytettynä, niin jostain syystä merkittävältä osin hintataso määräytyy vuosimallin mukaan. Juuri tuon takia vähäisellä käytöllä tuntikustannus nousee merkittävästi.
Ei kai kukaan oikeasti enää ajattele tuotantokalustoon sijoitettua rahaa sijoituskohteena! Sille ajattelulle ei löydy mistään laitteesta enää katetta, vaikka Suomessa on vaihtokoneiden hinta kova verrattuna euroopan hintatasoon. Ja tämä erohan tulee pakostakin tasoittumaan, kun käytettyjen koneiden hankinta ulkomailta yleistyy jatkuvasti, jolloin käytettyjen markkinat pakostakin täyttyy täälläkin.
-
Todella erikoinen näkemys. Jos katsot esim. traktorien hintaa käytettynä, niin jostain syystä merkittävältä osin hintataso määräytyy vuosimallin mukaan. Juuri tuon takia vähäisellä käytöllä tuntikustannus nousee merkittävästi.
Tuntikustannus laskee kun traktorin jättää muutamaksi viikoksi käymään tyhjäkäyntiä. Taloudellinen tulos ei vaan parane..
-
Todella erikoinen näkemys. Jos katsot esim. traktorien hintaa käytettynä, niin jostain syystä merkittävältä osin hintataso määräytyy vuosimallin mukaan. Juuri tuon takia vähäisellä käytöllä tuntikustannus nousee merkittävästi.
Tuntikustannus laskee kun traktorin jättää muutamaksi viikoksi käymään tyhjäkäyntiä. Taloudellinen tulos ei vaan parane..
no niinniin... yksittäisten asioiden tarkastelulla pettää helposti itseään. Tuntikustannuslaskelmissa pitää muistaa huomioida työn tehokkuus, ja todelliset vertailut työmenetelmien ja kustannusten suhteen pitää tehdä todellisiin työsaavutuksiin suhteutettuna.
Yleisin tapa pettää itseään on trossailla huipputyösaavutuksilla konetöissä. Esimerkkinä täälläkin käydyt keskustelut esim. niiton työsaavutuksista.
-
kyllä valitettava tosiasia olisi muistaa että esimerkiksi maitotilallisen todelliseen työnkuvaan kuuluu navetan hoito. Rehun tuonti ja lannan vienti sekä muut marginaaliset työt pitäis suosiolla jättää urakoitsijoille ja naapureille. Jos itse haluaa lähteä rehu tai lantaurakointiin vaatii se rengit sekä pellolle että navettaan jotta molemmat tulee tehtyä kunnolla.
-
Jos itse haluaa lähteä rehu tai lantaurakointiin vaatii se rengit sekä pellolle että navettaan jotta molemmat tulee tehtyä kunnolla.
Monet on korvanneet rengin, leveä hartiaisella akalla. ;D
-
Jos itse haluaa lähteä rehu tai lantaurakointiin vaatii se rengit sekä pellolle että navettaan jotta molemmat tulee tehtyä kunnolla.
ÖÖh..... No mitäs sitten se isäntä itse tekee?? Katselee kun rahaa tulee kotiin? ;)
No, varmaan tarkoitit sitä, että se isäntä tekee vaan pelkästään niitä urakkahommia?
-
Periaatteessa... tuottavalla maatilalla on taloudellinen mahdollisuus ostaa kaikki tarvittavat koneet uusina.
on mahdollista on, mut onko mitään järkeä. itse alkanut arvostaa elämänlaatua ja vapaa-aikaa, jos tekee työtä liikaa raja tulee joskus vastaan osalle myöhemmin mulle tod.näk.aijemmin. mieluummin hoitaa asian nyt kuin niuvasta ::) :P
myöskään parisuhteen tehostaminen 6 h/vrk (nukkuminen yhdessä) voi johtaa sen ulkoistamiseen ennemin tai myöhemmin...
-
Periaatteessa... tuottavalla maatilalla on taloudellinen mahdollisuus ostaa kaikki tarvittavat koneet uusina.
on mahdollista on, mut onko mitään järkeä. itse alkanut arvostaa elämänlaatua ja vapaa-aikaa, jos tekee työtä liikaa raja tulee joskus vastaan osalle myöhemmin mulle tod.näk.aijemmin. mieluummin hoitaa asian nyt kuin niuvasta ::) :P
Uudet koneet on elämänlaatua ja vapaa-aikaa, kun viatkin menee takuuseen. Toki erijuttu, jos ne meinaa maksaa muuten, kun pystykaupalla. Joutuu siellä kopissa väkisten "viihtymään". ;D
-
Talouslaskemissa näyttää siltä, että kallis kone on suuri kustannus, jos sitä ei käytä. Sen arvo muka alenee itsestään jonkun määrätyn poistoprosentin mukaan. Todellisuudessahan näin ei tapahtu, jos kone ei kulu, ruostu, rikkoudu tai muutu tarpeettomaksi. Harva sijoitus antaa varsinkaan epävarmoina aikoina oleellisesti parempaa ja turvallisempaa tuottoa kuin maalattu rauta.
Todella erikoinen näkemys. Jos katsot esim. traktorien hintaa käytettynä, niin jostain syystä merkittävältä osin hintataso määräytyy vuosimallin mukaan. Juuri tuon takia vähäisellä käytöllä tuntikustannus nousee merkittävästi.
Ei kai kukaan oikeasti enää ajattele tuotantokalustoon sijoitettua rahaa sijoituskohteena! Sille ajattelulle ei löydy mistään laitteesta enää katetta, vaikka Suomessa on vaihtokoneiden hinta kova verrattuna euroopan hintatasoon. Ja tämä erohan tulee pakostakin tasoittumaan, kun käytettyjen koneiden hankinta ulkomailta yleistyy jatkuvasti, jolloin käytettyjen markkinat pakostakin täyttyy täälläkin.
On toki sellaisia koneita, joiden arvo tippuu, vaikkei niitä käytä, ja vaikka huoltaa hyvin. Ne on huonoja koneita ja huonoja sijoituksia. Hyviä sijoituksia on olleet esim. monet 80-luvun MF:t, niiden hinta on nyt helposti korkeampi kuin uutena, vaikka mittarissa olisi mitä.
Kieltämättä monia nykyaikaisia koneita, joissa on paljon elektroniikkaa, muovia, ja muuta vanhenevaa materiaalia, ei voi pitää kovin turvallisena sijoituksena. Ne pilaantuu itsestään, ja niitä on pakko käyttää paljon.
-
Jos itse haluaa lähteä rehu tai lantaurakointiin vaatii se rengit sekä pellolle että navettaan jotta molemmat tulee tehtyä kunnolla.
ÖÖh..... No mitäs sitten se isäntä itse tekee?? Katselee kun rahaa tulee kotiin? ;)
No, varmaan tarkoitit sitä, että se isäntä tekee vaan pelkästään niitä urakkahommia?
Kyllä ainakin omaltakohdalta näen tilanteen sillälailla että jos kotona on vaikka se 60 lehmän robopihatto ja paalainkäärin tekee vuodessa omat ja parin muun navetaaan rehut sanotaan vaikka 200 lehmälle niin käytännössä sekä navetta että paalain vaatii palkkatyötä. Itse isäntäperhe korvaa sitten siinävaiheessa kun karjanhoitaja ja/tai konekuski on lomilla tai muuten poissa.
Niin ja nyt huudetaan että kyllä noi nyt tekee yhdellä rengillä ja niin tekeekin mutta jos haetaan useamman vuoden jatkuvuutta niin ne kaks työntekijää se vaatii jotta homma toimii.
-
omalla kohdallani havaittua: Osta kerralla se kone josta haaveilet, sen halvan romun kanssa puljaaminen johtaa siihen että parin vuoden kuluttua joudut kuitenkin ostamaan sen jonka alunperin suunnittelit.
jos lähellä on urakoitsija jolla on vapaata kapasiteettiä, teetä osa töistä sillä niin jää sitä vapaa-aikaakin.
itselläni kasvinsuojelu, lietteenlevitys ja kuivaus on ulkoistettu. Muu tehdään itse ja kalleimmilla koneilla urakoidaan, tämä on ainakin meillä toiminut koska koneilla on paljon käyttöä on kustannus kohtuullinen. Paalaimeen 5000 paalia, niittoa 600ha, puintia 150h, kylvöä 400ha jne...
-
Ostamalla hinnasta välittämättä uusia ja laadukkaita koneita. ;D Ei osteta romuja, vaan kone joka täyttää tilan tarpeet vähintään seuraavat 10-vuotta. Panostetaan huoltoon, ja käyttöiän pidentämiseen, niin jälleenmyyntiarvokin säilyy paremmin. Rauta ei seistessään väsy, mutta kuusenjuurella mätii piloille.
Todellisuudessahan näin ei tapahtu, jos kone ei kulu, ruostu, rikkoudu tai muutu tarpeettomaksi. Harva sijoitus antaa varsinkaan epävarmoina aikoina oleellisesti parempaa ja turvallisempaa tuottoa kuin maalattu rauta.
ENtäs ne todella hyvin pidetyt 6 jalan leikkuupuimurit ja 2 metriset kylvölannoittimet joilla on elinkaarensa aikana tehty töitä yhteensä 100 ha?
Noi oli kasarikoneita, tällä hetkellä vastaavia voisi olla vaikka väärän merkkinen paalainkäärin alle 500 paalia/v, Sampo 2035 35:lle hehtaarille jne.
-
Ostamalla hinnasta välittämättä uusia ja laadukkaita koneita. ;D Ei osteta romuja, vaan kone joka täyttää tilan tarpeet vähintään seuraavat 10-vuotta. Panostetaan huoltoon, ja käyttöiän pidentämiseen, niin jälleenmyyntiarvokin säilyy paremmin. Rauta ei seistessään väsy, mutta kuusenjuurella mätii piloille.
Todellisuudessahan näin ei tapahtu, jos kone ei kulu, ruostu, rikkoudu tai muutu tarpeettomaksi. Harva sijoitus antaa varsinkaan epävarmoina aikoina oleellisesti parempaa ja turvallisempaa tuottoa kuin maalattu rauta.
ENtäs ne todella hyvin pidetyt 6 jalan leikkuupuimurit ja 2 metriset kylvölannoittimet joilla on elinkaarensa aikana tehty töitä yhteensä 100 ha?
Noi oli kasarikoneita, tällä hetkellä vastaavia voisi olla vaikka väärän merkkinen paalainkäärin alle 500 paalia/v, Sampo 2035 35:lle hehtaarille jne.
Kotimainen 100 hl:n viljakärry näyttäisi olevan ehjänä olleen hyvä sijoitus.
CC:lle. Eikös se 2035 olekaan hehtaarimäärä? Itse myimme MF16:n pois, kun vuotuinen puintimäärä alitti tuon 16 ha. Eräs lähistön tila osti hiljattain itseleen vastaavan koneen (käytettynä) pienemmälle alalle.
Itse olen nyt järkeillyt konekalustoa siten, että traktori etukuormaajalla pitää olla meillä iskukykyinen samoin niittomurskain. Loppujen kanssa ehtii remontoimaan ja säätämään. Ulkoistettuna tällä hetkellä on lannan levitys, paalaus-käärintä, puinti ja kuivaus. Ongelmana näissä ulkoistuksissa on juuri tuo Weijjon luettelema litania. Meillä alkavat etäisyydet hyvin pian karsimaan urakoitsijavalikoimaa töissä, joissa ajoitus on tärkeä. Paalajia löytyy kyllä, mutta ajosilppuriketjuja en tiedä kuin yhden.
80-90 -luvuilla oli pienemmälle pinta-alalle kaikki omat koneet. Se oli kunnia-asia edelliselle sukupolvelle.
Niin, ... telakaivuri olisi kyllä kiva.... ;D Mutta harrastukset saavatkin maksaa..jos vaikka joskus...
-
miten karjatilallisilla riittää kellossa tunnit tehdä kaikki itte ??? ??? ??? kasvavilla tiloilla ja suuremmilla jo olemassa olevilla karjahommissa jos menee jo se esim. 6 h päivässä miten 2 h/pv hoidetaan kasvinviljely. palkkattu työ ei tahdo pärjätä tehokkuudessa asiansa osaavalle motivoituneelle yrittäjälle.
perus karjatilalla yli 100 hv traktoria tarvitaan kuljetukseen (paska ja paalit) ja rehuntekoon voimakoneeksi, mihin muuhun ??? eikö kannattaisi ajatella että esim. viisi tilaa ulkoistaa ko hommat yhdessä urakoitsijalle jolle 1500 h töitä luvassa ja omissa koneissa ei turhat hevoset istu aisalla... :-\
onhan vuorokaudessa enemmän tunteja kuin 8.Aamulla kukonlaulun aikaan navettaan,päivällä muut työt illalla 19 navetasta,joko otetaan ilta tai tarvittaessa pellolle.Sunnuntaina sitten kevyemmin navetan väli vain pakolliset.
No ei sitä kelloa vilkuilla silloin kun on töitten aika, kahdeksan tunnin työaikaa jos joku YRITTÄJÄ tekee, niin ei varmasti menesty!!
Moni on kysynyt, että paljonko saa päivässä aikaan, olen siihen vastannut, että suurinpiirtein puolet siitä, mitä vuorokaudessa!! !!
tämähän on se tämän päivän realiteetti päiviä venytettään, mut kun se ei saisi olla jatkuva toiminamalli. kasvassa tilakoossa raja tulee vastaan jolloin päiviä venytämällä ei saavutta mitään. säästö palkkauskuluissa valuu konekauppiaiden taskuun tms. jos kehitettäs uusia toimintamalleja voisi kassakulut jopa laskea ja elämänlaatua parastua ::)
ootte te sällejä kun rapsautatta tehdä omana (yksin) työnä lypsyjenvälissä 2*100 ha rehua vuodessa, onnittelen mää en viitti etes yrittää :-[
sää et oo ajan tasalla,kaveri rasauttaa 2x200 hehtaaria lypsyjen välis.3robottii ja rehu halvempaa kuin urakoittijalla tehtynä
-
Ostamalla hinnasta välittämättä uusia ja laadukkaita koneita. ;D Ei osteta romuja, vaan kone joka täyttää tilan tarpeet vähintään seuraavat 10-vuotta. Panostetaan huoltoon, ja käyttöiän pidentämiseen, niin jälleenmyyntiarvokin säilyy paremmin. Rauta ei seistessään väsy, mutta kuusenjuurella mätii piloille.
Todellisuudessahan näin ei tapahtu, jos kone ei kulu, ruostu, rikkoudu tai muutu tarpeettomaksi. Harva sijoitus antaa varsinkaan epävarmoina aikoina oleellisesti parempaa ja turvallisempaa tuottoa kuin maalattu rauta.
ENtäs ne todella hyvin pidetyt 6 jalan leikkuupuimurit ja 2 metriset kylvölannoittimet joilla on elinkaarensa aikana tehty töitä yhteensä 100 ha?
Noi oli kasarikoneita, tällä hetkellä vastaavia voisi olla vaikka väärän merkkinen paalainkäärin alle 500 paalia/v, Sampo 2035 35:lle hehtaarille jne.
Niin, pienet vehkeet muuttuu tarpeettomiksi, jos iskee laajennusvimma. Mutta jos ei iske, niin kylläpä esim. DF 33.60:llä pui sen 33-60 ha syksyyn, ihan kuuten uutena 80-luvullakin. Ei se ole konehallissa hapantunut. Siinäkin on käyttöarvo säilynyt, mutta myyntiarvo kieltämättä ei, koska ostajia on harvassa. Mutta jos sen joutuu myymään, niin itseään saa syyttää, mitäs on ruvennut laajentamaan tai tuotantosuuntaa vaihtamaan. Tallissa seisoessaan itse puimuri ei suurta konekustannusta aiheuta. Isäntä ja konekauppias niitä kustannuksia aiheuttaa.
-
Ostamalla hinnasta välittämättä uusia ja laadukkaita koneita. ;D Ei osteta romuja, vaan kone joka täyttää tilan tarpeet vähintään seuraavat 10-vuotta. Panostetaan huoltoon, ja käyttöiän pidentämiseen, niin jälleenmyyntiarvokin säilyy paremmin. Rauta ei seistessään väsy, mutta kuusenjuurella mätii piloille.
Todellisuudessahan näin ei tapahtu, jos kone ei kulu, ruostu, rikkoudu tai muutu tarpeettomaksi. Harva sijoitus antaa varsinkaan epävarmoina aikoina oleellisesti parempaa ja turvallisempaa tuottoa kuin maalattu rauta.
ENtäs ne todella hyvin pidetyt 6 jalan leikkuupuimurit ja 2 metriset kylvölannoittimet joilla on elinkaarensa aikana tehty töitä yhteensä 100 ha?
Noi oli kasarikoneita, tällä hetkellä vastaavia voisi olla vaikka väärän merkkinen paalainkäärin alle 500 paalia/v, Sampo 2035 35:lle hehtaarille jne.
Niin, pienet vehkeet muuttuu tarpeettomiksi, jos iskee laajennusvimma. Mutta jos ei iske, niin kylläpä esim. DF 33.60:llä pui sen 33-60 ha syksyyn, ihan kuuten uutena 80-luvullakin. Ei se ole konehallissa hapantunut. Siinäkin on käyttöarvo säilynyt, mutta myyntiarvo kieltämättä ei, koska ostajia on harvassa. Mutta jos sen joutuu myymään, niin itseään saa syyttää, mitäs on ruvennut laajentamaan tai tuotantosuuntaa vaihtamaan. Tallissa seisoessaan itse puimuri ei suurta konekustannusta aiheuta. Isäntä ja konekauppias niitä kustannuksia aiheuttaa.
Ei kerrota kaikille (menee urakat ;D) mutta juuri tuollainen Deutsi passeli kone useimmille. Jos menee rikki, tilataan urakoitsija, samoin hätäapulaiseksi. Periaatteessa riittää suht isollekin tilalle kunhan miettii lajivalintoja.
-
Ei kai kukaan oikeasti enää ajattele tuotantokalustoon sijoitettua rahaa sijoituskohteena! Sille ajattelulle ei löydy mistään laitteesta enää katetta
Tätä mää en ymmärrä, kun mielestäni asia on juuri toisinpäin. Jos olisin kymmenen vuotta sitten ostanut hyvin varustettuja Keslan metsäpaketteja varastoon ja alkaisin nyt myydä niitä, niin taatusti käärisin hyvät rahat. Toinen artikkeli voisi olla vaikka niittomurskaaja mallia Elho Nm240. Kone ei ole muuttunut miksikään, mutta hinta on noussut koko ajan.
Noi yksikkökustannukset on mielenkiintoinen juttu. On kyseenalaista onko niillä mitään käytännön merkitystä. Kysymys on lähinnä siitä onko varaa ostaa ja tuntuuko itsestä mielekkäältä maksaa jostakin koneesta se raha. Mää olen viime vuodet toiminut realistin ohjeistuksella, että saitille on ostettu kerrasta kalliita ja laadukkaita koneita. Niissä on varmasti kovia yksikkökustannuksia, mutta tuommoiset kustannukset realisoituu vasta siinä vaiheessa, kun kone poistuu saitilta. Eli pystyy laskemaan paljonko koneella ajettiin sinä aikana kun se talossa oli. Nykyään pitäisi tietysti laskeskella kaikenlaisia poistoaikoja yms. Mutta (taas kerran, vaikka olettekin koneeseen jo kyllästyneitä :-*) hyvä esimerkki on toi Rapid. Tosi kallis ostettaessa näille hehtaareille, mutta ei mulla ole mitään käsitystä siitä kuinka kauan sillä kylvetään. Kone voi mennä vaikka 30 vuotta tästä eteenpäin. Ei mulla ole oikeastaan mitään syytä vaihtaa sitä, muuta kuin silloin, jos kylvinkonetekniikassa tapahtuu joku mullistus, että tulee sellaista tekniikkaa, joka on lyömätöntä vanhaan verrattuna. Viime vuosina meiltä ei ole lähtenyt koneita vaihdossa, siitä syystä, että vanha kone on ajettu niin loppuun, ettei sillä käytännössä ole enää vaihtoarvoa eli suoran kaupan alennus on suurempi kuin koneen vaihtohyvitys. Jos jostain syystä konetta kuitenkin joutuu vaihtamaan, niin kallis ja arvostettu merkki on kuitenkin jonkinlainen vakuutus siitä, että joku siitä voi vielä jotain maksaa. En usko, että maahantuodut vaihtokoneet pystyvät murtamaan käytettyjen koneiden hinnoittelua täälläpäin, jotkut traktorit ehkä poikkeus. Monista konemalleista, kun ei yksinkertaisesti löydy päteviä kamppeita Suomen oloihin. Esim. toi sijoituslannoitus on aikalailla suomalainen juttu.
Omalla tavallaan vaihtokoneiden hintojen lasku pistäisi kapuloita rattaisiin näille hehtaarien haalijoille, koska paljon ajetuista, käytetyistä tosiaan hyvitetään aivan liikaa. Moni laajentaja on aikamoisessa kierteessä, kun pinta-ala kasvaa, niin kalustoa joudutaan koko ajan kasvattamaan. Yksikkökustannukset ovat pienet, mutta vastaavasti koneiden vaihtoväli on tiuha ja uudet koneet maksavat aina enemmän. Toi on aikamoista taitelua, että kuinka osaat sitten laskea milloin kone kannattaa vaihtaa. Se on kyseenalaista kuinka tässä onnistutaan :) Jos vaihtokoneiden hinnat putoaisivat ja uusien koneiden hinta nousee, niinkuin tulee aina tapahtumaan, niin moni täppäri olisi aikamoisessa pinteessä.
Yksikkökustannuksilla ei myöskään voi laskea sitä, paljonko rahaa säästyy huolloissa, kun kone on valmiiksi kestävä, eikä käytön helpoutta, eikä mitään niistä eduista, jotkä taas tuovat tuottavuutta johonkin muuhun työvaiheeseen (esim. ajourat ruiskutuksiin).
Yksikkökustannusten lasku on hieno taiteenlaji, kunnioitan ihmisiä, jotka tuon osaavat. Mun mielestäni yksikkökustannukset ovat kuitenkin myös eräänlainen riski sille tilan toiminnan laadulle. Väärin toteutettuna lopputulos on äkkiä sellainen, että mikään ei kannata ja talosta annetaan rahaa ulos töinä jotka olisi kannattavinta tehdä itse. Myös investoinneissa ei kiinnitetä äkkiä huomiota laatuun vaikka nimenomaan se tuo suurimmat säästöt pitkällä aikavälillä.
-
mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.
-
mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.
1800 patusta saa jo kolme donaa, uudessa sähköpöytää, ja jatketta niin aika vaikeaa verrata suorikseen. 20 vuoden sisällä kolmas paketti menossa. Entinen myyty aina tilalta suoraan pois. ;D
-
Yleisin tapa pettää itseään on trossailla huipputyösaavutuksilla konetöissä. Esimerkkinä täälläkin käydyt keskustelut esim. niiton työsaavutuksista.
Esimerkkinä käytännön työsaavutuksesta eilinen niitto:
Koko päivän työsaavutus 58ha / 12h = 4,8 ha 8,3m leveä perhosniittokone. 16 lohkoa, 0,5 - 12 ha, väliajoa yhteensä päivän aikana 32 km.
Ajonopeus 15-16 km/h selvillä paikoilla, eli tuolla laskettuna keskim. 8m hyötytyöleveydellä huipputyösaavutus 12 ha/h.
Pikkasen menis vikaan jos uskottelee itselleen liikoja työsaavutuksesta
-
Juurikin näin
-
Tää on muuten todella silmiä avaava keskustelu! Kuinka monilla eri tavoilla voikaan perustella itselleen konehankintoja ::)
-
mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.
Enempi. Rahanarvokin muuttuu.
Tuli muuten täpinöinti ranganajussa pikkusen tyyriin oloiseksi esimerkissäsi. ;D
-
mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.
1800 patusta saa jo kolme donaa, uudessa sähköpöytää, ja jatketta niin aika vaikeaa verrata suorikseen. 20 vuoden sisällä kolmas paketti menossa. Entinen myyty aina tilalta suoraan pois. ;D
niin ei kannata verrata paremmin varusteltuun mutta kuvastosta löytyy se karvalakkimalli mihin kannattaa verrata jotta ei huijaa itseään rahan arvon muutoksella.
-
Tää on muuten todella silmiä avaava keskustelu! Kuinka monilla eri tavoilla voikaan perustella itselleen konehankintoja ::)
Monella tuntuu olevan tarvetta säästää muiden rahoja. Mitä jos niillä onkin tarpeeksi ;D
-
Yleisin tapa pettää itseään on trossailla huipputyösaavutuksilla konetöissä. Esimerkkinä täälläkin käydyt keskustelut esim. niiton työsaavutuksista.
Esimerkkinä käytännön työsaavutuksesta eilinen niitto:
Koko päivän työsaavutus 58ha / 12h = 4,8 ha 8,3m leveä perhosniittokone. 16 lohkoa, 0,5 - 12 ha, väliajoa yhteensä päivän aikana 32 km.
Ajonopeus 15-16 km/h selvillä paikoilla, eli tuolla laskettuna keskim. 8m hyötytyöleveydellä huipputyösaavutus 12 ha/h.
Pikkasen menis vikaan jos uskottelee itselleen liikoja työsaavutuksesta
sepä se myyjämiehet suu vaahdossa markkinoi teoreettisia tehoja ei reaalisaavutuksia. monille on tullut pettymyksiä kun se uusi kone ei nostakkaan saaavutuksia kuin vähän esim. tilusrakenteen tai tiestön vuoksi.... Asioista kun pitää kirjaa voi kriittisiä pisteitä etsiä, mihin se aika oikeasti katoaa... Myöskään koneiden omistajat eivät yleensä tunnusta mihin koneillaan pystyvät...
-
mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.
1800 patusta saa jo kolme donaa, uudessa sähköpöytää, ja jatketta niin aika vaikeaa verrata suorikseen. 20 vuoden sisällä kolmas paketti menossa. Entinen myyty aina tilalta suoraan pois. ;D
niin ei kannata verrata paremmin varusteltuun mutta kuvastosta löytyy se karvalakkimalli mihin kannattaa verrata jotta ei huijaa itseään rahan arvon muutoksella.
Rahan arvo toki muuttuu. Siksi kannattaakin vaihtaa tiuhaan sellaiset koneet mitkä on kysyttyjä, ja säilyttää arvonsa. Myy entisen vielä itse, niin uuteen tarvittava "väliraha" pysyy vähintään kohtuullisena. ;D
-
eikös 40 000 € kylvökoneesta tuu korkoa jo 2000€ ja poistoa 30 v poistoajallakin poistoa 1300 joten satkun kun vuossa kylvää ha maksaa 33 e... +ylläpito ja tr työ ::) paljos se oli se urakkahinta olikaan... ::)
-
Saksassa käytiin viimevuonna tutustumassa konerenkaaseen jossa homma meni osapuilleen näin: viljelijä ostaa koneen, jonka "luovuttaa" konerenkaan käyttöön. Joka koneelle lasketaan tuntihinta (en nyt millään jaksa muistaa montako sataa tuntia/vuosi), jonka mukaan tulee tuntiveloitus koneelle. Jokaisessa koneessa oli tärinään perustuva tuntimittari -> kun kone liikkuu -sitä käytetään. Konerenkaalla oli palkattu ajojärjestelijä joka hoiti koneen varaukset ja otti koneet vastaan ja luovutti. Rikkoja maksaa korjaukset pl. normaali kuluminen. Jos ja yleensä kun ajomäärä ylitti katelaskelmassa käytetyn tuntimäärän se on tietysti pelkkää bonusta koneen omistajalle ja samalla tietty motivoi olemaan porukassa mukana. Niin ja koneasema ottaa pienen provikan välistä että sen kulut tulee katettua.
-
eikös 40 000 € kylvökoneesta tuu korkoa jo 2000€ ja poistoa 30 v poistoajallakin poistoa 1300 joten satkun kun vuossa kylvää ha maksaa 33 e... +ylläpito ja tr työ ::) paljos se oli se urakkahinta olikaan... ::)
Juu. Ja urakoitsija ajaa 5e/motti puut. ;D Tiedän 40ha viljatilankin missä ei ole edes omaa traktoria, ja varmasti jää viivan alle keskimääräistä täpistelijää enemmän. Sellainen maitotilakin taitaa olla missä apetraktori ainuita koneita. Varmasti matikka kymppi ei siinä mitään, mutta missä on hauskuus?
-
mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.
1800 patusta saa jo kolme donaa, uudessa sähköpöytää, ja jatketta niin aika vaikeaa verrata suorikseen. 20 vuoden sisällä kolmas paketti menossa. Entinen myyty aina tilalta suoraan pois. ;D
niin ei kannata verrata paremmin varusteltuun mutta kuvastosta löytyy se karvalakkimalli mihin kannattaa verrata jotta ei huijaa itseään rahan arvon muutoksella.
Mutta jos olisit pannut sen metsäkärryn naftaliiniin vuonna -90 ja nyt myisit uutta vastaavan paketin vaikka puolella uuden hinnasta, 12 500 e = 74 375 mk, niin ei voi sanoa, että raudassa olisi ollut raha hukassa.
Konekustannusta ei tässäkään tapauksessa aiheuta koneen omistaminen, vaan sen käyttäminen, huono ylläpito, tai uusien koneiden kehittyminen niin, että tulee tarve vaihtaa se uuteen. Siinä uuteen vaihtaessa vasta realisoituu se kustannus.
-
eikös 40 000 € kylvökoneesta tuu korkoa jo 2000€ ja poistoa 30 v poistoajallakin poistoa 1300 joten satkun kun vuossa kylvää ha maksaa 33 e... +ylläpito ja tr työ ::) paljos se oli se urakkahinta olikaan... ::)
Näinhän talousoppineet meitä opettaa laskemaan. Mutta jokainen voi kohdallaan pohtia, sijoittaako 40 000 kylvökoneeseen vai pankkitilille, josta saa 5% korkoa. Menneinä vuosikymmeninä kone on ollut usein parempi sijoitus, koska infaation vuoksi tilillä olevat rahat ovat aina menettäneet arvoaan, kun taas maalatun raudan hinta on noussut helposti 5% vuodessa, jolloin kylvökoneen omistaminen olisi 0-korollakin yhtä tuottoisaa kuin rahan pitäminen pankissa 5% korolla. Vaikkei sillä kylväisi yhtään.
Koron tehtävä on kuvastaa todennäköisyyttä, jolla kone menettää arvonsa syystä tai toisesta. Joillekin koneille pitäisi laskennassa käyttää huomattavasti korkeampaa korkoa kuin toisille. Esimerkiksi tietokoneelle korko pitäisi olla suuri ja vaikkapa traktorin vannepainoille pieni, jopa negatiivinen, jos teräksen kilohinta nousee reippaasti.
-
eikös 40 000 € kylvökoneesta tuu korkoa jo 2000€ ja poistoa 30 v poistoajallakin poistoa 1300 joten satkun kun vuossa kylvää ha maksaa 33 e... +ylläpito ja tr työ ::) paljos se oli se urakkahinta olikaan... ::)
Näinhän talousoppineet meitä opettaa laskemaan. Mutta jokainen voi kohdallaan pohtia, sijoittaako 40 000 kylvökoneeseen vai pankkitilille, josta saa 5% korkoa. Menneinä vuosikymmeninä kone on ollut usein parempi sijoitus, koska infaation vuoksi tilillä olevat rahat ovat aina menettäneet arvoaan, kun taas maalatun raudan hinta on noussut helposti 5% vuodessa, jolloin kylvökoneen omistaminen olisi 0-korollakin yhtä tuottoisaa kuin rahan pitäminen pankissa 5% korolla. Vaikkei sillä kylväisi yhtään.
Koron tehtävä on kuvastaa todennäköisyyttä, jolla kone menettää arvonsa syystä tai toisesta. Joillekin koneille pitäisi laskennassa käyttää huomattavasti korkeampaa korkoa kuin toisille. Esimerkiksi tietokoneelle korko pitäisi olla suuri ja vaikkapa traktorin vannepainoille pieni, jopa negatiivinen, jos teräksen kilohinta nousee reippaasti.
Eikös se poistokustannus joka kuvaa koneen kulumista ja arvon alenemaa ? ::)
Korko lasketaan sen vuoksi että sijoitetulle pääomalle odotetaan tuottoa, ihan sama mihin se sijoitetaan. Maatalouskoneissa tosin korkotuoton saaminen ei aina onnistu...
-
Nää on niin laskutapahommia. Itse ajattelen niin että jos 5 vuotta sitten ostin viidelläkympillä 100 heppasen raktorin niin vaikka saan siitä nyt saman 50 niin sen arvo on kuitenkin laskenut 30 verran kun uudesta joutuu maksamaan sen 80. Tämän takia tilit tyhjenee vaikka koneiden arvot mukamas pysyykin. Sitten vasta homma realisoituu kun viimeinen sammuttaa valot ja myy koko köörin. Sitä ennen on saatava jostain revittyä se raha että saa kaluston päivitettyä. Tämän takia kone ei ole maatilalle sijoituskohde vaan työkalu millä kerätään tuottoa.
-
Yksinkertaisesti. Tilan tuloksella niitä koneita ostetaan.!!!
jollei jää palkkojen, lainojenlyhennysten ja verojen jälkeen mitään, niin turha on konekauppaan kävellä ;)
-
Yksinkertaisesti. Tilan tuloksella niitä koneita ostetaan.!!!
jollei jää palkkojen, lainojenlyhennysten ja verojen jälkeen mitään, niin turha on konekauppaan kävellä ;)
Aivan! Eikä kannata luotollisia tilejä vetää uuden koneen takia enempää miinukselle! ;)
-
Hyviä sijoituksia on olleet esim. monet 80-luvun MF:t, niiden hinta on nyt helposti korkeampi kuin uutena, vaikka mittarissa olisi mitä.
Nythän sä vastan vitsin murjaisit! ;D
Kakkostraktorina meilläkin on tuollainen -80-luvun Massikka ja mittarissa nimenomaan vaikka mitä, kun se ei 10 vuoteen oo pyöriny.
Mutta en mä sitä miksikään sijoitukseksi sanoisi! Koneesta saisi myydessä hätinä kymppitonnin ja rahaa sen korjaamiseen on palanu moninkertainen summa sen arvoon nähden. Se on nyt jo niin kallis kone, ettei sitä enää voi edes myydä, mutta aina vaan tuntuu löytyvän uus paikka mistä se hajoaa. Tällä kertaa voimanotto ei mee päälle...
Muutenkin tämä ketju alkaa saada koomisia piirteitä! Ei oo ihme että jatkuvasti valitetaan maatalouden kannattamattomuudesta.
-
Kakkostraktorina meilläkin on tuollainen -80-luvun Massikka ja mittarissa nimenomaan vaikka mitä, kun se ei 10 vuoteen oo pyöriny.
Mutta en mä sitä miksikään sijoitukseksi sanoisi! Koneesta saisi myydessä hätinä kymppitonnin ja rahaa sen korjaamiseen on palanu moninkertainen summa sen arvoon nähden. Se on nyt jo niin kallis kone, ettei sitä enää voi edes myydä, mutta aina vaan tuntuu löytyvän uus paikka mistä se hajoaa. Tällä kertaa voimanotto ei mee päälle...
Olisiko siis kannattanut jättää massikka ostamatta ja sijoittaa raha (joku 80 000 mk?) pankkitilille? Olisiko se kasvanut korkoa niin, että sillä saisi nyt uuden massikan?
Eräs mielenkiintoinen periaate on, että konetta ei muka kannattaisi korjata suuremmalla summalla kuin sen myyntiarvo on. Tällä logiikalla, jos omistaa rikkinäisen koneen, sitä ei kannattaisi korjata ehjäksi, vaan vaihtaa se toiseen rikkinäiseen. Moni käytetyn auton omistaja noudattaa tätä periaatetta, ja onhan siinä se hyvä puoli, että vaihtelu virkistää, mutta konekustannusten karsimisessa se toimii huonosti.
-
En tiedä Massikasta mutta jos oisit ostanu venäläisiä maansiirto- ja kalkkivaunuja 10 vuotta sitten naftaliiniin ja nyt myisit ni ehkä saisit jonkun koron. ;D
-
Ei oo ihme että jatkuvasti valitetaan maatalouden kannattamattomuudesta.
Kannattaa muistaa sellainen peruslähtökohta, että maataloudessa kuuluu aina, ihan aina valittaa huonosta kannattavuudesta. Se kuuluu asiaan, sillä koskaan ei tiedä mitä hyvää käsiin tipahtaa rutisemalla :)
-
En tiedä Massikasta mutta jos oisit ostanu venäläisiä maansiirto- ja kalkkivaunuja 10 vuotta sitten naftaliiniin ja nyt myisit ni ehkä saisit jonkun koron. ;D
20 vuotta sitten maksoi tuo porukan kalkkikärry 12500mk. Silloin oli viisi osakasta, pekkaa päälle 2500mk. Eli nelisensataa euroa. Sillä saa kalkkia levälleen parisen rekkakuormaa, eli tienaa itsensä bruttona muutamassa tunnissa.
Edelleen käytössä, kuormia levitetty melkoinen määrä, isoimmat kertaurakat 400 tonnin luokkaa. Ja vieläkin saisi "omansa" takaisin, paras kone koskaan vaikka on pajotettukin ;D
-
En tiedä Massikasta mutta jos oisit ostanu venäläisiä maansiirto- ja kalkkivaunuja 10 vuotta sitten naftaliiniin ja nyt myisit ni ehkä saisit jonkun koron. ;D
Naapurissa vähänajettu Junkkarin itsepurkava rehukärry kelasilppuriaikakaudelta. Katon alla säilytetty, aina. Ei vain tahdo kauppa käydä, jostain syystä. Eli normaalien vuosimalli, ruoste- ja kulumisjuttujen lisäksi saattaa myös käydä, että työmenetelmien kehittyminen kävelee koneesi ohi. Esmes heinänoukinvaunujakin saa aika halvalla...
Petri
-
oisit ostanu venäläisiä kalkkivaunuja 10 vuotta sitten naftaliiniin ja nyt myisit ni ehkä saisit jonkun koron. ;D
Minkälainen hintakehitys noissa on ollut?
-
Kakkostraktorina meilläkin on tuollainen -80-luvun Massikka ja mittarissa nimenomaan vaikka mitä, kun se ei 10 vuoteen oo pyöriny.
Mutta en mä sitä miksikään sijoitukseksi sanoisi! Koneesta saisi myydessä hätinä kymppitonnin ja rahaa sen korjaamiseen on palanu moninkertainen summa sen arvoon nähden. Se on nyt jo niin kallis kone, ettei sitä enää voi edes myydä, mutta aina vaan tuntuu löytyvän uus paikka mistä se hajoaa. Tällä kertaa voimanotto ei mee päälle...
Olisiko siis kannattanut jättää massikka ostamatta ja sijoittaa raha (joku 80 000 mk?) pankkitilille? Olisiko se kasvanut korkoa niin, että sillä saisi nyt uuden massikan?
Ei varmaan saisi uutta, mutta kyllä sillä tuollaisia loppuunajettuja yli 20v Massikoita saisi useamman. Nythän mulla on niitä vain yksi.
Maltillisella 3% korolla laskettuna rahan arvo olisi noin kaksinkertaistunut 23 vuoden aikana, jonka tuo traktori on meillä ollut.
Toisaalta tuolla koneella ajettujen tuntien keskihinnaksi tuona aikana on äkkiseltään laskettuna tullut n.5€ + huollot, polttoaineet, vakuutukset ja kuskin palkka. Eli hankintana en pitäisi sitä huonona, mutta mikään sijoitus se ei ole!
Summa summaarum. Jokaiselle hankinnalle on laskettava korko- ja poistokustannus. Ainakin tällaisen jo valmiiksi velkaantuneen!
Eräs mielenkiintoinen periaate on, että konetta ei muka kannattaisi korjata suuremmalla summalla kuin sen myyntiarvo on. Tällä logiikalla, jos omistaa rikkinäisen koneen, sitä ei kannattaisi korjata ehjäksi, vaan vaihtaa se toiseen rikkinäiseen. Moni käytetyn auton omistaja noudattaa tätä periaatetta, ja onhan siinä se hyvä puoli, että vaihtelu virkistää, mutta konekustannusten karsimisessa se toimii huonosti.
Mutta jossain vaiheessa siihen traktoriin on mennyt niin paljon rahaa, että sillä summalla ja vanhan koneen myyntihinnalla olisi saanut paljon paremman traktorin. Näin kävi meillä, mutta eihän näitä asioita voi etukäteen tietää.
-
Ei oo ihme että jatkuvasti valitetaan maatalouden kannattamattomuudesta.
Kannattaa muistaa sellainen peruslähtökohta, että maataloudessa kuuluu aina, ihan aina valittaa huonosta kannattavuudesta. Se kuuluu asiaan, sillä koskaan ei tiedä mitä hyvää käsiin tipahtaa rutisemalla :)
Näin on. Maatalousopetuksessakin pitäisi olla oppiaineena "valittaminen" ja lisäoppimääränä "jatkuva valittaminen". Kaikki asiat täytyy valittaa ensin piloille ja jos niissä sitten sattuukin onnistumaan niin pitää mennä kylille paukuttelemaan henkseleitään ja sanoa "kyllä minä tämän tiesin" ;D
-
Eräs nuori isäntä jutteli, jottei uskalla isälleen kertoa paljonko uusi traktori maksoi, koska maksoi enemmän kuin sukupolvenvaihdos ;D
-
Eräs nuori isäntä jutteli, jottei uskalla isälleen kertoa paljonko uusi traktori maksoi, koska maksoi enemmän kuin sukupolvenvaihdos ;D
Ei helv* Eipä ihme jos rahan arvoa ei ymmärretä kun ensinnä asutaan kotona mamman helmoissa, mitä nyt maat. oppilaitoksessa käydään traktorilla päivisin kääntymässä, asuntolaanhan ei voi jäädä koska kotona on hommia ja asuntolassa on muutoinkin niin levotonta, niin ja harjoittelu piti väkisnin saada tehdä kotona. Sitten täysihoidon jälkeen vanhemmat antaa tilan puoli ilmaiseksi pojalleen, niin johan siitä hyvä täppäri syntyy, saattaa alkaa vaikka urakoimaan... ;D
Menee jo vahvasti off topic, mutta kaikille maajusseille pitäisi määrätä vuoden pakollinen työjakso, tai edes olemisjakso, oikeassa maailmassa poissa kotoa. Tällä karsittaisiin eniten konekustannuksia!
-
Menee jo vahvasti off topic, mutta kaikille maajusseille pitäisi määrätä vuoden pakollinen työjakso, tai edes olemisjakso, oikeassa maailmassa poissa kotoa. Tällä karsittaisiin eniten konekustannuksia!
[/quote]
Samaa mieltä. elämää kannattaa kokeilla muuallakin kuin kotona niin elämän reaaliteetit tulee tutuiksi ja mahdollisesti myös tytötkin ;)
-
Menee jo vahvasti off topic, mutta kaikille maajusseille pitäisi määrätä vuoden pakollinen työjakso, tai edes olemisjakso, oikeassa maailmassa poissa kotoa. Tällä karsittaisiin eniten konekustannuksia!
Samaa mieltä. elämää kannattaa kokeilla muuallakin kuin kotona niin elämän reaaliteetit tulee tutuiksi ja mahdollisesti myös tytötkin ;)
[/quote]
Ja jos ne tulevat kunnolla tutuiksi niin ihmiselämään pääsee pian tutustumaan ihan alusta saakka. Ja taas tulee lisäkuluja ja oma elämään tutustumisjakso jää vähän vaillinaiseksi. :)
-
Mää olen käynyt yli kymmenen vuotta muualla töissä ja nähnyt maailmaa Pohjanmaata myöten. Kovasti on tullut seurailtua mitä muualla tapahtuu ja paljon olen oppinutkin oman tilan kehittämistä varten.
Pohjanmaalta olen tosiaan hokannut, että koneet pitää olla mahdollisimman suuria. Muuten ei tule yhtään mitään. Toisekseen, jos olet peräkärryn kanssa liikenteessä niin tukijalka kannattaa useinmiten olla alhaalla. En tiedä miksi, mutta näin vaan näyttää olevan. Olen tämänkin asian omalle tilalle kopioinut. Seuraillaan mitä hyötyjä tästä koituu 8)
-
Mää olen käynyt yli kymmenen vuotta muualla töissä ja nähnyt maailmaa Pohjanmaata myöten. Kovasti on tullut seurailtua mitä muualla tapahtuu ja paljon olen oppinutkin oman tilan kehittämistä varten.
Pohjanmaalta olen tosiaan hokannut, että koneet pitää olla mahdollisimman suuria. Muuten ei tule yhtään mitään. Toisekseen, jos olet peräkärryn kanssa liikenteessä niin tukijalka kannattaa useinmiten olla alhaalla. En tiedä miksi, mutta näin vaan näyttää olevan. Olen tämänkin asian omalle tilalle kopioinut. Seuraillaan mitä hyötyjä tästä koituu 8)
jos tukijalka on tarpeeksi kestävä saat tasattu ja leikattu liittymät ja viljelystiet ;D
-
Pohjanmaalta olen tosiaan hokannut, että koneet pitää olla mahdollisimman suuria. Muuten ei tule yhtään mitään. Toisekseen, jos olet peräkärryn kanssa liikenteessä niin tukijalka kannattaa useinmiten olla alhaalla. En tiedä miksi, mutta näin vaan näyttää olevan. Olen tämänkin asian omalle tilalle kopioinut. Seuraillaan mitä hyötyjä tästä koituu 8)
Voi olla ettet hallin kynnystä pidemmälle pääse.
-
Pohjanmaalta olen tosiaan hokannut, että koneet pitää olla mahdollisimman suuria. Muuten ei tule yhtään mitään. Toisekseen, jos olet peräkärryn kanssa liikenteessä niin tukijalka kannattaa useinmiten olla alhaalla. En tiedä miksi, mutta näin vaan näyttää olevan. Olen tämänkin asian omalle tilalle kopioinut. Seuraillaan mitä hyötyjä tästä koituu 8)
Voi olla ettet hallin kynnystä pidemmälle pääse.
Sä et ny vaan tajuu, siis sen takia pitää olla iso traktori että aisa nousee niin ylös ettei tartte sitä jalkaa nostella ;D
-
Pohjanmaalta olen tosiaan hokannut, että koneet pitää olla mahdollisimman suuria. Muuten ei tule yhtään mitään. Toisekseen, jos olet peräkärryn kanssa liikenteessä niin tukijalka kannattaa useinmiten olla alhaalla. En tiedä miksi, mutta näin vaan näyttää olevan. Olen tämänkin asian omalle tilalle kopioinut. Seuraillaan mitä hyötyjä tästä koituu 8)
Voi olla ettet hallin kynnystä pidemmälle pääse.
Velsan näppiloukku vallankin, laiskoille tehty. Siitä olen nähnyt kaikenlaisia, kiasmaan kelpaavia taideteoksia syntyneen. ;D Kipassakaan tule sitä aina aisan alle taiteltua, kun on niin matala, ettei haittaa, ennenkun pohjalippa kääntyy nurin kurin, ja töppää maahan. Junkkarissa taitaa olla kanssa.
-
Pohjanmaalta olen tosiaan hokannut, että koneet pitää olla mahdollisimman suuria. Muuten ei tule yhtään mitään. Toisekseen, jos olet peräkärryn kanssa liikenteessä niin tukijalka kannattaa useinmiten olla alhaalla. En tiedä miksi, mutta näin vaan näyttää olevan. Olen tämänkin asian omalle tilalle kopioinut. Seuraillaan mitä hyötyjä tästä koituu 8)
Voi olla ettet hallin kynnystä pidemmälle pääse.
Sä et ny vaan tajuu, siis sen takia pitää olla iso traktori että aisa nousee niin ylös ettei tartte sitä jalkaa nostella ;D
No siitähän se sitten johtuikin, kun taistelin naapurin puimurin pöytävaunua tuon pienemmän mopon perään. Jengalla säädettävä tuki jalka oli niin jumissa, ettei meinannut millään saada perään, kun aisa pökkäsi melkein ulosottotappiin. Pitääkin varmaan sen takia vaihtaa isompi traktori. ;D
-
mun mielestä on täyttä koijausta laskea tyyliin ostin vuonna 90 metsäkärryn joka makso 12000 markkaa ja nyt sain 2000 euroa kun uusi vastaava maksaa 25 tuhatta. Silloin mielestäni arvo ei ole pysyny samana vaan laskenu sen 23000 mitä joutuu väliin laittaa uuteen.
1800 patusta saa jo kolme donaa, uudessa sähköpöytää, ja jatketta niin aika vaikeaa verrata suorikseen. 20 vuoden sisällä kolmas paketti menossa. Entinen myyty aina tilalta suoraan pois. ;D
niin ei kannata verrata paremmin varusteltuun mutta kuvastosta löytyy se karvalakkimalli mihin kannattaa verrata jotta ei huijaa itseään rahan arvon muutoksella.
Mutta jos olisit pannut sen metsäkärryn naftaliiniin vuonna -90 ja nyt myisit uutta vastaavan paketin vaikka puolella uuden hinnasta, 12 500 e = 74 375 mk, niin ei voi sanoa, että raudassa olisi ollut raha hukassa.
Konekustannusta ei tässäkään tapauksessa aiheuta koneen omistaminen, vaan sen käyttäminen, huono ylläpito, tai uusien koneiden kehittyminen niin, että tulee tarve vaihtaa se uuteen. Siinä uuteen vaihtaessa vasta realisoituu se kustannus.
Täytyi kaivaa tämä ketju esiin, kun tuossa noita vanhoja konekuvastoja katselin.
1990 maksoi siihen aikaan kaiketi aika yleistä kokoluokkaa edustava Patu 505, 5m ulottuvuudella 28600mk ja Patu 75 kärry 16100mk.
Eli yhteensä 44700. Eli n. 7519 euroa, mikä vastaa ostovoimaltaan nykyrahassa n.10547 euroa.
Suomalainen maaseutu lehdessä oli Patruuna metsäperävaunu yhdistelmä 5m ulottuvuudella ja 7tn kärryllä 9920 euroa alv 0%.
Nuo yhdistelmät on suorituskyvyltään aikalailla vertailukelpoiset keskenään.
Ja täytyy muistaa että se 20 vuotta vanha ajamaton yhdistelmä ei ole uusi, missään tapauksessa siitä ei voisi maksaa lähelläkään samaa summa millä täysin uuden saa.
-
Menee jo vahvasti off topic, mutta kaikille maajusseille pitäisi määrätä vuoden pakollinen työjakso, tai edes olemisjakso, oikeassa maailmassa poissa kotoa. Tällä karsittaisiin eniten konekustannuksia!
Samaa mieltä. elämää kannattaa kokeilla muuallakin kuin kotona niin elämän reaaliteetit tulee tutuiksi ja mahdollisesti myös tytötkin ;)
Ja jos ne tulevat kunnolla tutuiksi niin ihmiselämään pääsee pian tutustumaan ihan alusta saakka. Ja taas tulee lisäkuluja ja oma elämään tutustumisjakso jää vähän vaillinaiseksi. :)
[/quote]
pakko kysyä. Ilman sarvia ja hampaita. Onko vinnamon kirjoitus nimimerkillä kokemusta omaava. ;D
-
Menee jo vahvasti off topic, mutta kaikille maajusseille pitäisi määrätä vuoden pakollinen työjakso, tai edes olemisjakso, oikeassa maailmassa poissa kotoa. Tällä karsittaisiin eniten konekustannuksia!
Samaa mieltä. elämää kannattaa kokeilla muuallakin kuin kotona niin elämän reaaliteetit tulee tutuiksi ja mahdollisesti myös tytötkin ;)
Ja jos ne tulevat kunnolla tutuiksi niin ihmiselämään pääsee pian tutustumaan ihan alusta saakka. Ja taas tulee lisäkuluja ja oma elämään tutustumisjakso jää vähän vaillinaiseksi. :)
pakko kysyä. Ilman sarvia ja hampaita. Onko vinnamon kirjoitus nimimerkillä kokemusta omaava. ;D
[/quote]
Offtopikko rytisee, mutta huveistani jo kohta maksua saan....lievästi sukua olevan veljessarjan nuorin laittanut larsleeviläisen tyttöystävänsä siunattuun tilaan, takes too to tango, tietenkin, mutta eivät enää isoveljet suuntautuneisuudesta vinoile....ei se mitään, kerron tämän silti...peevedeltä kotoisin oleva, nykyisin Kouvolassa asusteleva ja duunaileva serkkuni kuuli vinoilua bilehileen perään ohjelmasta, alkuun, Jannen saatua kirjeen kymen suunnalta, aihe on katsottu lemmikäisen raksamailla loppuunkäsitellyksi...
-
Konekustannusten laskusta.
Muuan karjatilalliseen törmäsin taannoin jolla oli mielenkiintoinen ja kustannustehokas lietejärjestelmä. Hänen navetasta tulee lantaa noin 4000m3 vuodessa ja siitä omille käytetään alle puolet. Muut menee kylän vastaanottajille. Lietekuviossa hänen pumppusekoitin ja vanha traktori on altaanreunalla ja muut ajavat isännän kärryllä kakat omilleen tai talon maille. Kustannus tästä on tankillinen löpöä sekoitin/pumppukoneeseen ja sen kunnossapitovastuu. Lietevaunun kulut hoitaa ajajat. Kustannustehokasta ja joustavaa.
-
unohdetaan perinteinen omantyön ohessa urakointi ja perinteinen urakoinnin osto sekä yhteiskoneet ja mietitään uutta.
Millä muilla konsteilla konekustannusta olisi mahdollista laskea ja samalla tekemistä tehostaa ??? ???
urakointipalveluiden ostorenkaat jotka kilpailuttavat urakoitsijat 3 v välein, hoitavat myös työn suunnittelun ???
koneasemaosuuskunnat ???
"urakointikartellit" eli urakoijat eivät jokainen tee kaikkea vaan jokaiselle etsitään oma urakoinninala ???
kasvi ja karjatilojen kiinteä yhteistyö koneissa ???
ennenkuin urakoijat hermostuvat ei ole tarkoitus kampittaa ketään vaan löytää keinoja koneiden käyttöasteen parantamiseen ja sen myötä urakointihintojen alenemaan, voittonne todennäköisesti kasvaisi ::)
KYSE olisi siis asiakaslähtöisestä palvelemisesta, asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta...
Palataapa alkupisteeseen.
Pitkär löpinät on saatu aiheesta.
Tuli aamukahvia joudessa mieleen seuraava kysymys noista maatalous urakoitsijoista. kuinka monella koneet liikkuu kolmessa vuorossa?
Itse ainakin urakoottijan näkövinkkelistä hakisin tehoa ja kustannus säästöä sieltä ensimmäiseksi kuin lähtisin ostamaan uusia tehokkaita koneita. Vertaa metsäkone yrityksiä.
Mitä isompi koneyritys sitä tasaisempaa tulee kassavirran olla, eli töitä on oltava tasaisesti ympäri vuoden joten pelkkä erikoistuminen yhteen urakoinnin alaan ei ole järkevää. Toimii sivutoimena maatilalla, mutta ei pelkkänä urakointi muotona. Palkat olisi maksettava työntekijöille myös hiljaisena aikana.
Kannattavissa urakointi yrityksissä/ maatiloilla on varmasti on panostettu johtamiseen ja työnlogistiikkaan sieltä löytyy helposti tulokseen parannusta.
Toinen kannattava toiminta on turhien rönsyjen karsiminen jos työ ei ole taloudellisesti järkevää niin sitä ei PIDÄ mennä tekemään. koneen arvo säilyy ja ei tule turhia kustannuksia.
Oma motto on. Tulos tehdään sesongin ulkopuolella!
-
Eniten tuntuu säästävän kun seisottaa auroja, paria äestä, kolmea kylvökonetta jne. Antaa sitten jonkun vetokoneen veturiksi ja homma hoituu kuin itsestään. Tosin tuottokaan ei suorakylvöllö ole ihan huippu, mutta toimii näillä mailla. No laiskuudesta saa syyttää, ehkä tuon ajan käytän tuottavammin.
Meni asian sivuun, kokeilkaa vain sitä urakoitsijaa hehtaaritaksalla tai töitä ristiin tehden.
-
Paras kone on se, mitä ei tarvita, toiseksi paras se mitä ei tarvitse ostaa ja oma kone monesti huonoin vaihtoehto taloudellisessa mielessä. Kun kone on hankittu ja vaikka se olisikin maksettu, niin pääomakulu tulee niin kauan kuin sillä on vähääkään taloudellista arvoa. Onpa arvo sitten 100 tai 100000, niin tuottoa sijoitukselle pitäisi saada. Laskennassa käytetään yleensä 5% tuottovaatimusta. Eli jos sitä ei saavuteta, niin sijoitus on huono.
-
Paras kone on se, mitä ei tarvita, toiseksi paras se mitä ei tarvitse ostaa ja oma kone monesti huonoin vaihtoehto taloudellisessa mielessä. Kun kone on hankittu ja vaikka se olisikin maksettu, niin pääomakulu tulee niin kauan kuin sillä on vähääkään taloudellista arvoa. Onpa arvo sitten 100 tai 100000, niin tuottoa sijoitukselle pitäisi saada. Laskennassa käytetään yleensä 5% tuottovaatimusta. Eli jos sitä ei saavuteta, niin sijoitus on huono.
Kerro mistä saa sellasia parempia sijoituskohteita nykyään..josta yli tuon viiden sais
-
Paras kone on se, mitä ei tarvita, toiseksi paras se mitä ei tarvitse ostaa ja oma kone monesti huonoin vaihtoehto taloudellisessa mielessä. Kun kone on hankittu ja vaikka se olisikin maksettu, niin pääomakulu tulee niin kauan kuin sillä on vähääkään taloudellista arvoa. Onpa arvo sitten 100 tai 100000, niin tuottoa sijoitukselle pitäisi saada. Laskennassa käytetään yleensä 5% tuottovaatimusta. Eli jos sitä ei saavuteta, niin sijoitus on huono.
Kerro mistä saa sellasia parempia sijoituskohteita nykyään..josta yli tuon viiden sais
Paljonko verottaja maksaa korkoa veronpalautukselle, ainaskin varmaa tuottoa? Tuuppaa pari nollaa ennakkoveron summan loppuun...tai kolme jos haluaa varman päälle pelata...
-
Paras kone on se, mitä ei tarvita, toiseksi paras se mitä ei tarvitse ostaa ja oma kone monesti huonoin vaihtoehto taloudellisessa mielessä. Kun kone on hankittu ja vaikka se olisikin maksettu, niin pääomakulu tulee niin kauan kuin sillä on vähääkään taloudellista arvoa. Onpa arvo sitten 100 tai 100000, niin tuottoa sijoitukselle pitäisi saada. Laskennassa käytetään yleensä 5% tuottovaatimusta. Eli jos sitä ei saavuteta, niin sijoitus on huono.
Kerro mistä saa sellasia parempia sijoituskohteita nykyään..josta yli tuon viiden sais
Paljonko verottaja maksaa korkoa veronpalautukselle, ainaskin varmaa tuottoa? Tuuppaa pari nollaa ennakkoveron summan loppuun...tai kolme jos haluaa varman päälle pelata...
Verottajan maksama todellinen vuosikorko taisi olla jotain 0,4% luokkaa. Eli sen yli pitäisi koneen tuottavuudessa ainakin päästä :)
-
Laatukoneessa ei raha ole koskaan hukassa,mullekin joskus 40 vuotta sitten yks romumies sanoi kun jotain pientä juttua olisin ostanut sillä olevasta valmet 20:sestä,ettei ala itse niitä purkaman,sanoi että 100 markkaa vie vaikka kaikki 4 kipaletta mitä sillä laanilla oli,varmaan kaikki velä käyntikuntosiakin,mitähän niistä nyt saisi..