Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: kolapoika - 04.09.11 - klo:15:47
-
Komponentteina säilörehu , vilja(kaura/ohra /vehnä) , farmarin rypsi ja ohrarehu + kivennäiset - nyt tuntuu tökkivän syönti ja siitä johtuen tuotos . Onko syynä pelkästään parsinavetta vai löytyykö muuta syytä . Resepti on maitotilaneuvojalta . Kuinka nopeasti kannattaa reseptiä muutella vai tarvitsevatko lehmät tottumisaikaa . Nyt ollaan kokeilemassa kolmea jakokertaa , jotta rehun maittavuus pysyisi parempana . Vanhaa apetta ei pöydällä pidetä vuorokautta pitämpään . Paska on keskimäärin normaalia , mutta muutamia on ruikulla , osa niistä syö päytänsä tosi tarkkaan , osa ruikkuajista ei näytä syövän kuin pakon edessä .
-
Jos sinä kannat tai työnnät appeen tuonne parsinavettaan, niin se saattaa lajittua pahasti. Samoin, jos käytät jakolaitteena jotain säilörehulle suunniteltua vekotinta. Selvitä tämä asia ensin: Saavatko kaikki elukat samalaista apetta..
Jos sekoitat apetta liikaa tai liian vähän niin syönti/tuottavuus menee pieleen laskelmista huolimatta...
Leikattu rypsi (rypsi+melassileike) yhdessä ohrarehun kanssa kuullostaa oudolta. Miksi mukana on kaksi tärkkelyksenalentajaa vaikka luultavasti et tarvitse yhtään ??? Jos kauraa on yli 30 % viljasta ja jos säilörehu on hyvää (D69+) niin rypsirouhe +vilja riittää.. Jos tuota ohrarehua on paljon (yli 0,6 kg ::)) niin appeen energiatase on aivan avuton, kokonaisuus sulaa hitaasti, lehmät eivät syö yms..
-
Jos sinä kannat tai työnnät appeen tuonne parsinavettaan, niin se saattaa lajittua pahasti. Samoin, jos käytät jakolaitteena jotain säilörehulle suunniteltua vekotinta. Selvitä tämä asia ensin: Saavatko kaikki elukat samalaista apetta..
Jos sekoitat apetta liikaa tai liian vähän niin syönti/tuottavuus menee pieleen laskelmista huolimatta...
Leikattu rypsi (rypsi+melassileike) yhdessä ohrarehun kanssa kuullostaa oudolta. Miksi mukana on kaksi tärkkelyksenalentajaa vaikka luultavasti et tarvitse yhtään ??? Jos kauraa on yli 30 % viljasta ja jos säilörehu on hyvää (D69+) niin rypsirouhe +vilja riittää.. Jos tuota ohrarehua on paljon (yli 0,6 kg ::)) niin appeen energiatase on aivan avuton, kokonaisuus sulaa hitaasti, lehmät eivät syö yms..
Vanhasta muistan että ohrarehu ei kyllä puhtaana kelvannut maistunut meidän lypsylehmille. En tiedä sitten tunnistaisko ne sen vielä seosrehun seasta ?
-
Semmoinen tuli muuten vielä mieleen että....
Jos sulla ei ole ollut viljasta analyysejä niin... Silloin Märe-ohjelmassa on käytetty viljan oletusarvoja. Arvot ovat hyvin totuudenvastaisia, josta seuraa se että tärkkelystä on kertyvinään ruokintaan hyvin paljon. Märeessä on tiukka tärkkelyksen yläraja -> noita matalaenergisia jakeita tulee laskelmaan vahingossa liikaa ja ihan turhaan. Ja ape ei ole sitä mitä sen on tarkoitettu olevan.
Mun mielestä ohrarehu on kyllä hyvää ja maittavaa, mutta voi olla että jonkun lehmät eivät siitä tykkää.
-
Komponentteina säilörehu , vilja(kaura/ohra /vehnä) , farmarin rypsi ja ohrarehu + kivennäiset - nyt tuntuu tökkivän syönti ja siitä johtuen tuotos . Onko syynä pelkästään parsinavetta vai löytyykö muuta syytä . Resepti on maitotilaneuvojalta . Kuinka nopeasti kannattaa reseptiä muutella vai tarvitsevatko lehmät tottumisaikaa . Nyt ollaan kokeilemassa kolmea jakokertaa , jotta rehun maittavuus pysyisi parempana . Vanhaa apetta ei pöydällä pidetä vuorokautta pitämpään . Paska on keskimäärin normaalia , mutta muutamia on ruikulla , osa niistä syö päytänsä tosi tarkkaan , osa ruikkuajista ei näytä syövän kuin pakon edessä .
Laita seossuhteet näkyviin niin on jotain mistä keskustella
-
Komponentteina säilörehu , vilja(kaura/ohra /vehnä) , farmarin rypsi ja ohrarehu + kivennäiset - nyt tuntuu tökkivän syönti ja siitä johtuen tuotos . Onko syynä pelkästään parsinavetta vai löytyykö muuta syytä . Resepti on maitotilaneuvojalta . Kuinka nopeasti kannattaa reseptiä muutella vai tarvitsevatko lehmät tottumisaikaa . Nyt ollaan kokeilemassa kolmea jakokertaa , jotta rehun maittavuus pysyisi parempana . Vanhaa apetta ei pöydällä pidetä vuorokautta pitämpään . Paska on keskimäärin normaalia , mutta muutamia on ruikulla , osa niistä syö päytänsä tosi tarkkaan , osa ruikkuajista ei näytä syövän kuin pakon edessä .
Laita seossuhteet näkyviin niin on jotain mistä keskustella
Ja mieluiten kuiva-aineina ;D Ja kuiva-ainekulutus/lypsävä/24 h olisi kanssa kiva ;D
-
1000 kg resepti
säilör. apilapit. 744
rehuvilja(sis herne) 107
täyskivennäinen 7
rypsirouhe 68
tähkä-ohrar.12 74
yht 1000
Tämä on puolen päivän annos , lehmiä 30 . Perustuu siihen , että säilörehun kulutus viime talvena oli 2 paalia/pv , ja paalin paino n. 700 kg .
Säilörehut vaihtelee jonkin verran , näytteitä pitää lähettää . Kuiva-ainekiloja en osaa tuohon laskea .
Lehmät syövät tarjottua (pelkkää) säilörehua halukkaasti samoin kuivaa heinää . Onko ape liian väkevää? Yritin asiaa kysyä neuvojalta , mutta hänen mielestä OK .
-
Jos nuo väkirehumäärät laskee yhteen ja kerrotaan kahdella saadaan luku 498. Jos siis teet kaksi apetta/päivä ja lehmät syövät sen. Jos 30 lehmää syö tuon määrän niin se on semmoiset 16,6 kg/väkirehua päivässä ???
= Lehmälle sopiva annos jos se lypsää 48-52 kg päivässä ::)
Säilörehusta ehkä 14 kgka/vrk. Yhteensä yli 31 kgka/vrk ::)
Kyllä nämä luvut ovat aika rajuja. 15 vuoden matemaattisella kokemuksella voinen sanoa että joku on nyt pielessä. Rehujen suhteet ovat aika oikein... apilapitoiset säilikset ovat paperilla niin pahoja, että väkirehuprosentit hilataan mielellään tuonne tasolle 54%.. mutta lehmä ei siitä tykkää vaan alkaa oireilla monin tavoin. Hyötysuhde heikkenee ainakin.
Mutta muistaakseni Sinulla on kyllä hyvät lehmät ja tuotos on korkealla, se voisi selittää tuon valtavan syönnin.
-
Laskeskelin vähän samaa väkirehun päiväannoksissa . Korkeimmat herumiset on olleet noilla seuduilla , mutta mutta tuollaisiin määriin ei olla pääsemässä tällä erää . Parhaatkin jää nyt alle 40 ja suurin osa tuonne 25 paikkeille - että jossain voipi olla ongelma . Lehmät näyttää kohtuu tyytyväisiltä , syövät ja märehtivät kuten kuuluukin . paitsi ne pari , jotka sitten ei syö eikä toinen juuri märehdikään - toki sillä oli itsensä kanssa ongelmia jo keväällä . Itse kuvittelin sellaista 10-12 kg päiväannosta laskennallisesti , jolloin ne jotka oikeasti syövät paljon säilörehua , saavat myös enemmän väkirehua . No eihän nuo lehmät tuota määrää tunnu syövänkään , joten mihin suuntaan reseptiä pitäisi viedä . Lisätä säilörehun määrää vai väkirehun määrää . Vai olisko ratkaisu se , että ei yritäkään syöttää koko 2000 kg annosta vuorokaudessa , vaan jättää johonkin 70-80 % . Koska yksi paali (1000 kg annos) taas on liian vähän .
-
Alenna väkirehusta pois ehkä 20% mutta muuten sama.
Ape voi olla myös aika "suolaista". Jos ne saavat 466 grammaa täyskivennäistä päivässä niin siinä on joka tapauksessa 50% liikaa. Tämä johtuu taas Märeen normeista. Siellä on natrium-normi vähän korkealla ja jos kivennäisessä on vähän natriumia niin sitä menee JÄRKYTTÄVÄSTI liikaa.
-> Kivennäiskauppias kyllä kiittää :D
Mutta... väitteeni perustuvat nyt pitkälti oletuksiin...
-
Appeen kosteutta/ kuivuutta kannattaa varmaan kans kattoo, eihän oo vaan liian kuivaa. Vaikuttaa varmasti syöntiin ja lajittumiseen.
-
Hyvälaatuista apilapitoista säilistä lehmät pystyvät syömään aivan uskomattomia määriä.. ::)
Itse en apetta oikein tunne, mutta jos säiliksessä on runsaammin apilaa niin kyllä luulis jo noilla väkkärimäärillä hapanta pukkaavan.
-
1000 kg resepti
säilör. apilapit. 744
rehuvilja(sis herne) 107
täyskivennäinen 7
rypsirouhe 68
tähkä-ohrar.12 74
yht 1000
Tämä on puolen päivän annos , lehmiä 30 . Perustuu siihen , että säilörehun kulutus viime talvena oli 2 paalia/pv , ja paalin paino n. 700 kg .
Säilörehut vaihtelee jonkin verran , näytteitä pitää lähettää . Kuiva-ainekiloja en osaa tuohon laskea .
Lehmät syövät tarjottua (pelkkää) säilörehua halukkaasti samoin kuivaa heinää . Onko ape liian väkevää? Yritin asiaa kysyä neuvojalta , mutta hänen mielestä OK .
No onhan tuossa väkirehu-% korkea, ellei säilörehu ole todella kuivaa - ja jos on niin siitä seuraa omat ongelmansa, lajittuminen ja olikohan kalin määrä helposti turhan korkea
Mut tuo herne tuossa kiinnostaa, onko sitä paljon tuossa viljassa. Olen tullut kokemaan, että jos herneen määrä menee yli 4-5 kg/lehmä, alkaa olla ongelmia, osa lehmistä heittää kuralle ja syömishäiriöitä
Toi kivennäismäärä täyskivennäistä, eikö tuota ole älytön määrä? Puolet pois ja suolakivet pöydälle
-
Onkos tehty ruokinnassa suuri ja nopea muutos?Jos tämä tapahtuu,usein käy näin,heikoimmat sairastuu,vahvimmat mennä porskuttaa ja loput miettii sairastuuko vai ei.Ja tankissa sahara ilmiö...
-
Niin ja ittellä pisti silmään toi ohrarehun määrä, korvaisin siitä kolmanneksen viljalla. Toki ohrarehu jäykistää paskaa joten ei auta niihin ruikkaajiin, mutta voisi nostaa tuotosta noin yleisesti. Mutta jos viljassa seassa hernettä, siitä en tiedä miten se sitten vaikuttaa.
-
--- klip ---
1000 kg resepti
säilör. apilapit. 744
rehuvilja(sis herne) 107
täyskivennäinen 7
rypsirouhe 68
tähkä-ohrar.12 74
yht 1000
Tämä on puolen päivän annos , lehmiä 30
--- klip ---
eli meniskö ka-kilot
slr 40% ka? 297 57%
vilja 86% ka 92 17,6%
rypsi 94% ka 64 12,3%
ohrarehu 93% ka 68 13,1%
Yhteensä 521
jos tuo puolen päivän annos niin kuiva-ainesyönti 521x2=1042/30=34,7 mikä ei voi pitää paikkaansa. Tuollainen slr olisi muutenkin appeeseen liian kuivaa, lajittuu teknisesti liian helposti, lehmät tykkää pemuttaa sitä että saavat väkirehun lajittumaan pöydälle
Jos säilörehu on 30% ka niin
slr 30% ka? 223 50%
vilja 86% ka 92 20,5%
rypsi 94% ka 64 14,3%
ohrarehu 93% ka 68 15,2%
Yhteensä 447
eli 447x2=894/30=29,8 kg ka/lehmä mikä on sekin vielä paljonlaisesti. Meneekö tuo rehumäärä oikeasti vai jääkö yli? Ja onko nuo kuinka kookkaita lehmiä
Mut sitten se hernemäärä, jos viljaa menee 13,8 kg lehmää päälle, niin siitä kärsisi hernettä olla käytännössä korkeintaan se 4 kg eli noin kolmannes. Otapa pari kiloa viljaherneseosta ja seulo se, mikä mahtaa olla herneen osuus?
Märehän olisi iloisesti lykänny 8kg hernettä... mut tuolla 4 kilollakin tahtoo osa mennä kuplivalle paskalle
Noin muuten appeen säädössä paskan koostumus myös tärkeä mittari. Onko millaista niillä, joilla ei syömisessä ongelmaa? Jääkö paska läjälle vai lentääkö roiskeita, ja jääkö läjän keskelle kuoppa siihen mihin paska tippuu? Ja jos potkaiset läjää, tarttuuko saappaan kärkeen terävä nokare vai leviääkö varsiin asti? Onko paska havunvihreää vai vaaleaa?
Entä maidon pitoisuudet, valkuainen ja urea ja rasva?
Mun veikkaus näillä vielä vajailla lähtötiedoilla on jotta väkirehua menee turhan reippaasti, ja etenkin tuon herneen osuus tarkistettava.
-
Weijo viitsi laskea oikeasti ja se hänelle kunniaksi laskettakoon 8)
Apilapitoisen ka% on tuskin yli 30... Pelkään pahoin että se on vain 25. Jos mukana on apilaa oikeasti.
Kiehtovaa rakennella palapelia kun 80% paloista puuttuu :D
Arvataanko että maidon rasva on 3,8 % ?
-
Puuttumatta itse seoksen koostumukseen, ihmettelen tuota kahden seoksen tekemistä vuorokaudessa ja vielä sen jakamista kolme kertaa. Sen verran appeen tekoa voisi ainakin helpottaa, että tekisi appeen kerralla valmiiksi, vaikka sitten jakaisikin sen useammalla kertaa. Luultavasti seoskin sekoittuu paremmin, kun rehumäärät ovat kerralla suurempia.
-
Noin muuten appeen säädössä paskan koostumus myös tärkeä mittari. Onko millaista niillä, joilla ei syömisessä ongelmaa? Jääkö paska läjälle vai lentääkö roiskeita, ja jääkö läjän keskelle kuoppa siihen mihin paska tippuu? Ja jos potkaiset läjää, tarttuuko saappaan kärkeen terävä nokare vai leviääkö varsiin asti? Onko paska havunvihreää vai vaaleaa?
Entä maidon pitoisuudet, valkuainen ja urea ja rasva?
Mun veikkaus näillä vielä vajailla lähtötiedoilla on jotta väkirehua menee turhan reippaasti, ja etenkin tuon herneen osuus tarkistettava.
Vielä paskasta ja herneestä, jos paska on vaaleaa ja siinä on talkkunan haju, on ainakin selvästi herne mennyt yli.
Onko slr analyysiä? Riippuu paljon säilörehustakin kuinka hyvin/huonosti herne istuu seokseen
-
Maidon pitoisuudet elokuussa (jolloin lisänä sukkulan tyhjennys täysrehusta ja laidunta joinakin päivinä) rasva 4 ja valk 3,1-3,2 . Syyskuun tietoja ei vielä ole - laitoin lisänäytteen tulemaan . Urea yli 30 viimeisessä näytteessä . Eli apetta on annettu elokuun alkupuolelta lähtien , ensin yhdessä laitumen ja sukkularuokkijan kanssa , josta väkirehun määrää vähitellen vähennetty . Märkyyden takia myös laidun jäänyt pois . Kuitenkin kun sukkula tyhjeni ja ruokinta jäi pelkän appeen varaan , maito lähti laskuun .
Paska on normaalin väristä ja mielestäni sopivan paksua , tarttuu kenkään ihan kiitettävästi , mutta menee ritilästäkin läpi . Herneen osuus jää melko pieneksi , koska ei onnistunut kovin hyvin . Arviona on ettei nouse kuin max 2 kg lehmäkoht. annoksessa .
Lajittumista varmaan jonkin verran tapahtuu ja lehmät seulovat apetta , mutta lopulta syövät myös kortisinta osuutta . Eikö periaate ole jokseenkin näinkin .
Maalaispojalle : Apetta tehdään kerran päivässä , mutta tuo 1000kg ohje on helpoin ajatella prosenteiksi . Se on kuitenkin tehtävä joko yhden tai kahden paalin seos - paalien jakaminen menee vaikeaksi . Kyselkäähän lisää , niin mietin asiaa . Kolapojan puolesta kirjailemassa kola-akka ;)
Yksi näyte on sr: ja apilaa on
säilönnällinen laatu
muut optimialueella paitsi PH 4,76(alle 4,47) ja sokeri 28 (yli 50)
KA 339
rv 158
kuitu 489
D-arvo 662
ME 10,6
syönti-ind. 118
Kivennäisissä
kalsium 6,3
fosfori 3,7
kalium 38,7
magn 3,2
muitakin hivenaineitakin oli reilusti paitsi seleeni 0,2
-
Kuituja ei kerry mistään... tuolla väkirehuprosentilla karkearehusta kertyvä NDF jää kovin matalaksi.
Rasva yllättävän korkea :o Valkuainen kertoo energiavajeesta ::) pH on korkealla joten säiliksen rasvahappokoostumus lienee virheellinen ja saattaa selittää asiaa osaltaan.
Heinää teillä on, siis sitä appeeseen 600 grammaa/turpa. Voisi auttaa.
-
Heinää on 10 pikkupaalia viime vuotista - ei paljon papata. Tuo on vain yksi näyte - tänään lähtee seuraava ja tarkoitus olisi ottaa kaikkiaan 4-6 näytettä nyt syötössä olevista paaleista . Niiden perusteella keskiarvolla on pakko mennä johonkin asti . Jos laittaisi olkea joukkoon , niin mikä olisi määrä/turpa . Valkuainen lienee hajoamassa .
ammoniakkityppi 57 (alle 70)
maitoja 50 (yli 35)
haihtuvat 17 (alle 20)
liuk. typpi 486 (alle 500)
Paaleja on aikaisemmin ollut hyvinkin laidasta laitaan , joten neuvoja on varmaan tehnyt suunnitelman jonkinlaisella arviokeskiarvolla edellisen vuoden perusteella . Ajatus on , että syötössä on sekä kuitupitoista että väkevää säilörehua . Käytäntö on tietysti joskus jotain muutakin , mutta jostain kait on liikkeellekin lähdettävä . Energiavajetta korjataan ...millä? Jos väkirehu on liian korkealla ja säilörehu liiankin väkevää .
-
Rypsiä ja kuivaa heinää tai olkea ???
-
Vaikea tilanne: Energiavaje mutta väkirehua jo liikaakin ;) Tuttu ilmiö.
Lehmän biologiasta löytyy onneksi apua: Jos märehtiminen toimii niin energiataso korjautuu oikeaksi.
Paalirehulla on pakko laskea keskiarvoilla, tämä on totta. Mutta totta on myöskin se, että jos niitä "täsmällisiä keskiarvopaaleja" ei sitten olekkaan niin ruokinta on pielessä jatkuvasti :D Onneksi lehmä ei ole näin tarkka ja pystyt laittamaan 2 paalia vaunuun -> joiden keskiarvoa käytetään laskelmissa.
Kuituja vaan lisää, olkea vaikkapa 400 g/elukka/päivä. Kuivia olkia siis. Märkiä ja hauraita ei laiteta lypsäville ikinä ::)
-
Pakkaa monelta unohtua että lehmä ei ole sika.
Kuivaheinä on terveysrehu pakkaa unohtua monelta aina vaan säilistä säilistä.
Suomalaisen lehmän lyhyt elämä on seurausta väärästä ruokinnasta ,
liikaa väkirehua ,vähän kuitua,siitä seuraa sorkkatulehdukset ym häiriöt ja kierre on valmis.
Nauratti oikein kun Venäläiset osti Suomesta hiehoja (Suomessa
maailman sairain karja ) varmasti ovat mielissään.
Sen jälkeen kun kuivaheinän käyttö ruokinnassa on vähentynyt sen sairaampi karja.
Joko tänä vuonna päästään lehmien poikimakerroissa alle 2,5 se olisi jo aika saavutus.Epäilempä että Suomessa ei juuri ole huippuasiantuntemusta lehmien ruokinnasta laisinkaan.
-
Joko tänä vuonna päästään lehmien poikimakerroissa alle 2,5 se olisi jo aika saavutus.Epäilempä että Suomessa ei juuri ole huippuasiantuntemusta lehmien ruokinnasta laisinkaan.
Pakkaa vaan....unohtumaan, että laajaperäinen ruokinta lihottaa jalostetun lypsylehmän ja lyhentää sen elinkaaren tuohon 2.5 poikimakertaan. Tolla 0.5 kerralla se jo ammutaan halvaantuneena, kun on onnelasäilistä syönyt loppulypsykauden ja umpikauden, on punkia kuin sika ja metabolia sökönä.
Kuidun osuus ruuansulatuksessa on elintärkeä, sitä ei voi korvata asenteella ;D
-
Joko tänä vuonna päästään lehmien poikimakerroissa alle 2,5 se olisi jo aika saavutus.Epäilempä että Suomessa ei juuri ole huippuasiantuntemusta lehmien ruokinnasta laisinkaan.
Pakkaa vaan....unohtumaan, että laajaperäinen ruokinta lihottaa jalostetun lypsylehmän ja lyhentää sen elinkaaren tuohon 2.5 poikimakertaan. Tolla 0.5 kerralla se jo ammutaan halvaantuneena, kun on onnelasäilistä syönyt loppulypsykauden ja umpikauden, on punkia kuin sika ja metabolia sökönä.
Kuidun osuus ruuansulatuksessa on elintärkeä, sitä ei voi korvata asenteella ;D
Varmaan 50 tekijää vaikuttaa lehmän elinikään enemmän kuin joku "oiv grammamäärä/ry". Se joskus harmittaa että kaikki pannaan aina ruokinnansuunnittelijoiden syyksi :D
-
Joko tänä vuonna päästään lehmien poikimakerroissa alle 2,5 se olisi jo aika saavutus.Epäilempä että Suomessa ei juuri ole huippuasiantuntemusta lehmien ruokinnasta laisinkaan.
Pakkaa vaan....unohtumaan, että laajaperäinen ruokinta lihottaa jalostetun lypsylehmän ja lyhentää sen elinkaaren tuohon 2.5 poikimakertaan. Tolla 0.5 kerralla se jo ammutaan halvaantuneena, kun on onnelasäilistä syönyt loppulypsykauden ja umpikauden, on punkia kuin sika ja metabolia sökönä.
Kuidun osuus ruuansulatuksessa on elintärkeä, sitä ei voi korvata asenteella ;D
Varmaan 50 tekijää vaikuttaa lehmän elinikään enemmän kuin joku "oiv grammamäärä/ry". Se joskus harmittaa että kaikki pannaan aina ruokinnansuunnittelijoiden syyksi :D
Kaikki lähtee omistajasta,se on aina hyvä muistaa.Sitä omaa oikeaa apua ei korvaa mikään,se on sitten eriasia miten hyvin tuon osaa.
-
Meillä tuo maaginen luku on jonkin vuoden ollut yli 3 - toivoisin , ettei appeensyöttö sitä kovin paljon alaspäin veisi . SR näytteet on olleet tällä erää kuivia ja tosi kuivia . D-arvot heikompia . Jos jotakuta kiinnostaa , niin voin jonkun näytteen tulokset laittaa vielä näkyviin .
-
Appeen rakenteeseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Hienoksi muussattu ape toimii koneissa hyvin. mutta kun se lehmä ei ole kone. Kuiva heinä/ olki on hyvä lisä.
-
Appeen rakenteeseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Hienoksi muussattu ape toimii koneissa hyvin. mutta kun se lehmä ei ole kone. Kuiva heinä/ olki on hyvä lisä.
Rakenne vaikuttaa vähintään +3 kg vuorokaudessa. Vähintään.
-
Appeen rakenteeseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Hienoksi muussattu ape toimii koneissa hyvin. mutta kun se lehmä ei ole kone. Kuiva heinä/ olki on hyvä lisä.
Rakenne vaikuttaa vähintään +3 kg vuorokaudessa. Vähintään.
Onko tähän olemassa tutkittua tietoa? Mikä prosessi/tapahtumaketju siihen oikeastaan vaikuttaa, että maitoa saadaan vähintään kolme kiloa enemmän?
MUTU:na tulee mieleen, ettei lehmä syö mielellään muussia ja sitä kautta syö enemmän oikea rakenteista apetta.
-
Appeen rakenteeseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Hienoksi muussattu ape toimii koneissa hyvin. mutta kun se lehmä ei ole kone. Kuiva heinä/ olki on hyvä lisä.
Rakenne vaikuttaa vähintään +3 kg vuorokaudessa. Vähintään.
Onko tähän olemassa tutkittua tietoa? Mikä prosessi/tapahtumaketju siihen oikeastaan vaikuttaa, että maitoa saadaan vähintään kolme kiloa enemmän?
MUTU:na tulee mieleen, ettei lehmä syö mielellään muussia ja sitä kautta syö enemmän oikea rakenteista apetta.
Kirka sen kertoisi, jos kysyisit. Vaarana on että myy samalla apevaunun.
Toi heinäjuttu on omakohtainen kokemus. Viime talvena lehmät unohtivat märehtiä maatessaan. Kuivia heiniä sekaan ja tilanne normalisoitui.
-
Mä olen havainnut niin monta kertaa että pelkästään sekoitusaikoja tai vaunun täyttöasteita muuttamalla maitomäärä saadaan nousemaan. Hyvärakenteista apetta lehmät syövät samoin kuin ne söisivät laidunta... huonoa ne tönivät ja latkivat sitä suihinsa "nuolemalla", ape lajittuu ja pöydälle jääneeseen rehuun sekoittuu sylkeä. Lehmä ei syö syljeltä haisevaa rehua -> tavara mätänee pöydällä.
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Aperuokinnan idea ei muuten ole saada lehmää syömään mahdollisimman paljon. Ylimääräinen syönti on pelkästään kustannus. Oikealla rakenteella hyötysuhde paranee -> kulut pienenevät ja tuotot kasvavat.
"mies" mainitsi Kirkan. Tällä hän vihjasi vähän vanhoihin asioihin ja Keenanin vaunuihin. Nuo ovat tehneet tutkimuksia appeen rakenteen vaikutuksista ja saaneet tietysti hyviä tuloksia. Saman vaikutuksen voi saada tietysti jokaisella vaunumerkillä; Sopiva täyttömäärä, terävät vaunun terät, oikeat suhteet jne.
-
Heinä/olki lisästä; onko tarkoituksenmukaista antaa tätä korsilisää joka apesatsiin vai piisaako harvemmin?
-
Heinä/olki lisästä; onko tarkoituksenmukaista antaa tätä korsilisää joka apesatsiin vai piisaako harvemmin?
Jotain kuivia ja kovia, noin 50-70 milliä pitkiä tikkuja pitäisi olla lehmän pötsissä aina. Tai aina jos vr% on jokseenkin korkea. "Luonnossa" lehmä ei tällaisia tikkuja tietysti lypsykautenaan syö ::) EI laidunrehussa oli yhtään kovaa tikkua ja lehmä märehtii loistavasti silti ::)
Kysymys kuuluukin: Miten aperuokinnassa pötsiä saadaan turvallisesti hämättyä niin että se luulee saaneensa sisäänsä laidunrehua ? Mitä laidunheinässä on... mitä siinä ei ole... miten vanhan ruohon (säilörehu) ja lehmälle täysin vieraan materiaalin (tärkkelys) seoksella homma saadaan pelaamaan ?
Oletteko miettineet tätä: Mitkä kaksi yleistä rehujaetta ovat täysin luonnottomia lehmälle? - Maissi ja soija.... Miksi ne silti ovat lähes parhaat rehut ::)
-
Onko appeen rakenne pielessä vai mikä kun lehmät penkovat märän littuviljan säilörehun seasta? paalirehu kyseessä
nyt. ensin väkirehut ja lopuksi hajoitet
ut viconin mytyt kyytiin.
-
Onko appeen rakenne pielessä vai mikä kun lehmät penkovat märän littuviljan säilörehun seasta? paalirehu kyseessä
nyt. ensin väkirehut ja lopuksi hajoitet
ut viconin mytyt kyytiin.
Onko tuo rehu hyvälaatuista,tarpeeksi sulavaa ja hyvin säilynyttä?Jos oikein hyvä rehu on,syövät rehun ensiksi.
-
Onko appeen rakenne pielessä vai mikä kun lehmät penkovat märän littuviljan säilörehun seasta? paalirehu kyseessä
nyt. ensin väkirehut ja lopuksi hajoitet
ut viconin mytyt kyytiin.
Joku vika hommssa on jos tuo jatkuu päiviä. Luultavasti ape on ainakin liian kuivaa. Jos et lisää vettä ja säilörehun ka% on yli 35 niin näin on varmasti.
-
Oletteko miettineet tätä: Mitkä kaksi yleistä rehujaetta ovat täysin luonnottomia lehmälle? - Maissi ja soija.... Miksi ne silti ovat lähes parhaat rehut ::)
Siis soija, lypsävillä? Eikös soija ole sopivinta lähinnä vasikoilla? Tai sitten kyseessä on joku kompa..
-
Maailmalla pitävät edelleen soijaa parempana lypsylehmälle kun rapsia. Saattaa olla meidän onni rapsirouheen kysynässä. ;)
-
Maailmalla pitävät edelleen soijaa parempana lypsylehmälle kun rapsia. Saattaa olla meidän onni rapsirouheen kysynässä. ;)
Joo. Maissisäilörehu ja soija valkuaiseksi, se on se maailman tapa.
Lehmät ovat kotoisin jostain "lähi-idästä". Maissi ja soija ovat amerikanherkkuja. Lehmä ei siis ole kohdannut noita kahta missään evoluutionsa vaiheessa :D Kiehtovaa että lehmä voi syödä noita ja silti toimia.
-
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?
Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
-
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?
Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista ::)
-
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?
Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)
Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.
-
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?
Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)
Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.
Se onkin teoria ::) Minä en itse usko sen olevan ihan koko totuuden. Lehmä märehtii pelkällä laidunrehullakin, ilman yhtään piikkiä pötsissä. Mulla on oma teoria mutta en jaksa selostaa sitä täällä. Nauraisitte vaan :D
-
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?
Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)
Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.
Se onkin teoria ::) Minä en itse usko sen olevan ihan koko totuuden. Lehmä märehtii pelkällä laidunrehullakin, ilman yhtään piikkiä pötsissä. Mulla on oma teoria mutta en jaksa selostaa sitä täällä. Nauraisitte vaan :D
Kerro pois,itsellänikin on teorioita tuohon,mitään tieteellistä faktaa tuohon ei löydy,ei ainkaan sitä mikä koskis suoraan laidunta.Laidun on jännä rehukomponentti,antaa paljon anteeksi,mutta voi toisaalta taas kostaa sillä pahimmalla tavalla virheet.
-
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?
Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)
Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.
Se onkin teoria ::) Minä en itse usko sen olevan ihan koko totuuden. Lehmä märehtii pelkällä laidunrehullakin, ilman yhtään piikkiä pötsissä. Mulla on oma teoria mutta en jaksa selostaa sitä täällä. Nauraisitte vaan :D
Kerro pois,itsellänikin on teorioita tuohon,mitään tieteellistä faktaa tuohon ei löydy,ei ainkaan sitä mikä koskis suoraan laidunta.Laidun on jännä rehukomponentti,antaa paljon anteeksi,mutta voi toisaalta taas kostaa sillä pahimmalla tavalla virheet.
En taida jaksaa. Ja jos olenkin oikeassa ??? Silloin tulis jaettua arvokasta tietoa ilmaiseksi ::)
-
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?
Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)
Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.
***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)
Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.
Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.
-
Oikealla rakenteella savutetaan parempi märehtimisen teho. Lehmä tuottaa märehtimällä 80% energiastaan ja 90% valkuaisestaan. Muistaakseni ::) Jos tämä prosessi häiriintyy niin tuotokset tietysti pienenevät.
Vääntelen rautalankaa ;) Mihinkäs tuo märehtimisen tehokkuus perustuu, taikka mitä yleensä tarkoittaa?
Miksi pötsissä pitää olla 50-70 millistä tikkua?
Tuo 50-70 milliä perustu siihen että lehmä saa vielä syötyä sen helposti, pitkä putoaa suusta ::) Teoriassa karkeat tikut raapivat pötsin yläreunan hermopäitä ja aikaansaavat märehtimisreaktion. Asiasta on muitain teorioita joihin ei tikkuja tarvita. Tämä on kovin monimutkaista ::)
Minulle onkin sanottu, jotta tolla pötsin pistelyllä ei ole tieteellistä perustelua. Ainoastaan NDF kuidun määrällä ja sillä paljonko kuitua on karkearehusta, on vaikutusta märehtimiseen. Tämän takia esitin tyhmää. (tai ei mun tartte esittää...)
Asiat on tosiaan monimutkasia, mutta onneksi ne lehmät ite ei olleet niin tarkkoja.
***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)
Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.
Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.
Viisauden sanoja
-
***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)
Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.
Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.
Noin olen jotenkin sen ajatellut. Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....
-
***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)
Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.
Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.
Noin olen jotenkin sen ajatellut. Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....
"Apemiehen" vihjaus "ruokasulan läpivirtaaamisajasta" on hieno ajatus. Jos aikaa saadaan pidennettyä niin syöntimäärä putoaa ja hyötysuhde paranee. Mutta.. tuo on vaikeaa :o En ole ikinä nähnyt sen onnistuvan pilaantuneella säilörehulla.
-
"Apemiehen" vihjaus "ruokasulan läpivirtaaamisajasta" on hieno ajatus. Jos aikaa saadaan pidennettyä niin syöntimäärä putoaa ja hyötysuhde paranee. Mutta.. tuo on vaikeaa :o En ole ikinä nähnyt sen onnistuvan pilaantuneella säilörehulla.
Ei onnistu kuin hyvällä käymistuloksella. Siinä tasapainoillaan syönnin vähenemisen ja maitomäärän vähenemisen rajalla ja siihen säätöön on se rypsinolki tuntunut riskittömimmältä. Pienet annostelumuutokset ei vaikuta maitomäärään toisin kuin vehnänoljella, jossa tuntuu sadan gramman liikalisäys jo pudottavan maitomäärää.....
Ja se hiiva on tuossa kanssa tarpeen, ei vaikuta maitomäärään mutta syönti alenee puolen kuiva-ainekilon verran eli parin-kolmen prosentin säästö...
-
"Apemiehen" vihjaus "ruokasulan läpivirtaaamisajasta" on hieno ajatus. Jos aikaa saadaan pidennettyä niin syöntimäärä putoaa ja hyötysuhde paranee. Mutta.. tuo on vaikeaa :o En ole ikinä nähnyt sen onnistuvan pilaantuneella säilörehulla.
Ei onnistu kuin hyvällä käymistuloksella. Siinä tasapainoillaan syönnin vähenemisen ja maitomäärän vähenemisen rajalla ja siihen säätöön on se rypsinolki tuntunut riskittömimmältä. Pienet annostelumuutokset ei vaikuta maitomäärään toisin kuin vehnänoljella, jossa tuntuu sadan gramman liikalisäys jo pudottavan maitomäärää.....
Ja se hiiva on tuossa kanssa tarpeen, ei vaikuta maitomäärään mutta syönti alenee puolen kuiva-ainekilon verran eli parin-kolmen prosentin säästö...
Rypsinolki on tähän loistavaa.. Mutta toi säilörehun laatu on niin ensiarvoisen tärkeää, ei joku tylsä D-arvo tai rv% vaan tuoksu ja maku. Ihmiskieli on aika hyvä analysaattori. Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille :o
-
Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille :o
Tämä oli huojentavaa. Kaverin kanssa tuossa hernevehnää tehdessä kaivettiin sitä käymisen aloittanutta rehua sieltä syvempää ja maisteltiin ja haisteltiin. Muut piti vähän hulluna :D :D
-
Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille :o
Tämä oli huojentavaa. Kaverin kanssa tuossa hernevehnää tehdessä kaivettiin sitä käymisen aloittanutta rehua sieltä syvempää ja maisteltiin ja haisteltiin. Muut piti vähän hulluna :D :D
Mä olen maistanut kaikkea muuta paitsi sitä mustaa perunasoosia ja riistakiviä :D
-
***Jospa mäkin osallistuisin tähän keskusteluun... ;)
Edustan kanssa mielipidettä, ettei noilla tikuilla ole ratkaisevaa merkitystä lehmän märehtimiseen. Paljon tärkeämpää on kokonaiskuidun määrä suhteessa rehuannoksen väkevyyteen. Märehtimisen pääasiallinen tarkoitus rehun "jauhamisen" lisäksi on aikaansaada syljen eritystä. Syljen eritys neutraloi pötsin happoja ja sitä kautta luo oikean Ph-alueen pötsimikrobien toiminnalle.
Mitä tulee appeen rakenteeseen ja ns. pitkään kuituun, niin niillä on iso merkitys pötsin oikeassa rakenteessa sekä ruokasulan läpivirtaamisajassa. Eli yksinkertaistettuna antavat aikaa ja paikkaa pötsimikrobien toiminnalle.
Noin olen jotenkin sen ajatellut. Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....
En voisi olla enemmän samaa mieltä. nimim. viime talvena pahimmillaan 26-27 kg ka/lehmä/pv.. Toki maitoakin lähti välillä ihan kivasti.
-
Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille :o
Tämä oli huojentavaa. Kaverin kanssa tuossa hernevehnää tehdessä kaivettiin sitä käymisen aloittanutta rehua sieltä syvempää ja maisteltiin ja haisteltiin. Muut piti vähän hulluna :D :D
Mä olen maistanut kaikkea muuta paitsi sitä mustaa perunasoosia ja riistakiviä :D
Minä käytännössä kasvoin 80-luvun alkuvuosina maitojauheella ja puolitiivisteellä :P
-
Jos ei itse voi kuvitella syövänsä niin miksi sitä antaisi lehmille :o
Tämä oli huojentavaa. Kaverin kanssa tuossa hernevehnää tehdessä kaivettiin sitä käymisen aloittanutta rehua sieltä syvempää ja maisteltiin ja haisteltiin. Muut piti vähän hulluna :D :D
Mä olen maistanut kaikkea muuta paitsi sitä mustaa perunasoosia ja riistakiviä :D
Minä käytännössä kasvoin 80-luvun alkuvuosina maitojauheella ja puolitiivisteellä :P
Minä sellaisella kaakaolla jota meijeri toimitti 40 kilon säkeissä, 2 kiloa meni viikossa
-
Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....
***Helppo tuon on ymmärtää, koska maidosta sitä maksetaan. Ensikoilla syöntikapasiteetti rajoittaa eniten. Ensikko myös kestää väkevää ruokintaa parhaiten. Jalat vielä kondiksessa, eikä maksakaan piiputa.
Mutta tämän neuvon takana piilee ansa, johon helposti lankeaa. Ruokkimalla pötsin happamuusrajalla sekä nopealla ruokasulan etenemällä(lue. löysällä paskalla), aikaansaadaan lehmiä joiden jalat pettää jo toisella poikimisella sekä maksa piiputtaa. Nykymallin mukaan korkealaitainen kutsuu ja uutta hiehoa putkeen ja kenen syy? Usein kuulemma Faban.... :P Nykyväkirehun hinnalla myös löysässä lannassa hukattu panos puuttuu viimeisen viivan alta.
Eli se mitä yritän sanoa, on kultaisen keskitien löytäminen. Korkeaan tuotokseen kannattaa pyrkiä, mutta samalla muistettava huolehtia pötsistä ja sitä kautta hyväksikäytöstä sekä lehmän terveydestä.
-
Mitä apemiäs laittaa "jarruksi" appeen sekaan niin vaatiessa? (olkiako?)
-
Eli se mitä yritän sanoa, on kultaisen keskitien löytäminen. Korkeaan tuotokseen kannattaa pyrkiä, mutta samalla muistettava huolehtia pötsistä ja sitä kautta hyväksikäytöstä sekä lehmän terveydestä.
Osaatko arvioida paljonko saavutettavissa olevasta tuotoksesta joutuu luopumaan, kun ottaa huomioon luettelemiasi muitakin tekijöitä?
Mä tiedän että ei paljoakaan. Vanha ohje siitä että "ensikoita ruokitaan +2 kg:n väkirehuannoksella" on äärimmäisen tuhoisaa. Niistä tulee just noita "apemiehen" kertomia elukoita kahdesti ja kuolevat kuukausi toisesta poikimisesta.
-
Vitsit että mielenkiintoisia keskusteluja.
Minä olen oppinut lehmien ruokinnan teoriasta aika paljon enemmän näitä lukemalla kuin maatalousoppilaitoksessa koskaan.. :D
En mä kyllä tiedä mitä tiedolla teen, voisikohan sitä soveltaa hiirikissan ruokintaan.. Ei vaan ihan ammatillisen yleistiedon kannalta mielenkiintoista.
-
Minulle kerran eräs "lomittava" seniorneuvoja (joka sinänsä on maakunnassa arvostettu osaaja) kertoi, että suomessa on tavoitteena saada tavaraa nopeasti läpi mahdollisimman sulavana eikä kuulema ole tarkoituskaan hakea mitään optimia rehunkulutuksen ja maidontuotannon suhteen. Kysyin tyhmänä, etteikö siinä ole huonoja puolia muun muassa se, että hyötysuhde laskee alas. "no niin, mutku.." ::)
Kumpi on pahempi, liika suuri valkuainen dieetissä (löysä paska) vai happamalle vetävä dieetti (löysä paska)? Luulis, että pötsin hyvinvoinnin ympärille rakentuu koko elikon hyvinvointi.
-
Vitsit että mielenkiintoisia keskusteluja.
Minä olen oppinut lehmien ruokinnan teoriasta aika paljon enemmän näitä lukemalla kuin maatalousoppilaitoksessa koskaan.. :D
En mä kyllä tiedä mitä tiedolla teen, voisikohan sitä soveltaa hiirikissan ruokintaan.. Ei vaan ihan ammatillisen yleistiedon kannalta mielenkiintoista.
Lyhyt oppimäärä kissaihmisille :D
Kissa tarvitsee tauriinia, muuten se tulee sokeaksi. Tauriinia löytyy runsaasti hiiristä. Ihmisille tauriinia juotetaan energiajuomissa, koska meillä se toimii piristeenä. Arseniikki on ihmiselle myrkkyä, mutta kissaa se ei häiritse ollenkaan. Koiran saa tapettua aspiriinilla mutta ihmisiä se lääkitsee.
-
Minulle kerran eräs "lomittava" seniorneuvoja (joka sinänsä on maakunnassa arvostettu osaaja) kertoi, että suomessa on tavoitteena saada tavaraa nopeasti läpi mahdollisimman sulavana eikä kuulema ole tarkoituskaan hakea mitään optimia rehunkulutuksen ja maidontuotannon suhteen. Kysyin tyhmänä, etteikö siinä ole huonoja puolia muun muassa se, että hyötysuhde laskee alas. "no niin, mutku.." ::)
Kumpi on pahempi, liika suuri valkuainen dieetissä (löysä paska) vai happamalle vetävä dieetti (löysä paska)? Luulis, että pötsin hyvinvoinnin ympärille rakentuu koko elikon hyvinvointi.
Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.
-
Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.
Mun mielestä valkuaisen laadulla on merkitystä. Vahvasti lannoitettu heinänurmi 17% valkuaisella pompottaa urean korkealle ja löysentää sontaa, mutta vastaavan valkuaisen apilarehu ei sitä tee.
-
Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.
Mun mielestä valkuaisen laadulla on merkitystä. Vahvasti lannoitettu heinänurmi 17% valkuaisella pompottaa urean korkealle ja löysentää sontaa, mutta vastaavan valkuaisen apilarehu ei sitä tee.
Apila laskee pH:ta ja korjaa pötsin olosuhteita, tämä on yksi selitys tälle tutulle ilmiölle. Heinänurmi korkealla valkuaisella nostaa pH:n yli tavoitteen, lähelle seitsämää ??? Oletan... ei todisteita ::)
-
Lehmille pitäis syöttää joku pH- mittari dataloggerilla ja sitten se tulis parin viikon päästä ahterista ulos.. :D
-
Lehmille pitäis syöttää joku pH- mittari dataloggerilla ja sitten se tulis parin viikon päästä ahterista ulos.. :D
Ei kun semmonen bolus, joka mittaa lämpöä, pH:ta ja aktiivisuutta ja muutamaa muuta suuretta koko lehmän elämän ja lähettää tietoa langattomasti.....Lämmön mittaava on jo olemassa...
-
Lehmille pitäis syöttää joku pH- mittari dataloggerilla ja sitten se tulis parin viikon päästä ahterista ulos.. :D
Ei kun semmonen bolus, joka mittaa lämpöä, pH:ta ja aktiivisuutta ja muutamaa muuta suuretta koko lehmän elämän ja lähettää tietoa langattomasti.....Lämmön mittaava on jo olemassa...
Kysymys kuuluu: miksi näitä ei vielä ole tuotannossa? Onko tekniikassa haastetta vai markkinat liian rajalliset?
-
Mutta joskus joku neuvoja tulee ja puhuu siitä, kuinka lehmä pitäis saada syömään mahdollisimman paljon. Koskee luonnollisesti ensikkoja eniten. Osaatko apemies valottaa miksi näin vielä puhutaan, kun mulla on käsitys, jotta maitoa pitäisi saada mahdollisimman suhteessa syötyyn evääseen....
***Helppo tuon on ymmärtää, koska maidosta sitä maksetaan. Ensikoilla syöntikapasiteetti rajoittaa eniten. Ensikko myös kestää väkevää ruokintaa parhaiten. Jalat vielä kondiksessa, eikä maksakaan piiputa.
Mutta tämän neuvon takana piilee ansa, johon helposti lankeaa. Ruokkimalla pötsin happamuusrajalla sekä nopealla ruokasulan etenemällä(lue. löysällä paskalla), aikaansaadaan lehmiä joiden jalat pettää jo toisella poikimisella sekä maksa piiputtaa. Nykymallin mukaan korkealaitainen kutsuu ja uutta hiehoa putkeen ja kenen syy? Usein kuulemma Faban.... :P Nykyväkirehun hinnalla myös löysässä lannassa hukattu panos puuttuu viimeisen viivan alta.
Eli se mitä yritän sanoa, on kultaisen keskitien löytäminen. Korkeaan tuotokseen kannattaa pyrkiä, mutta samalla muistettava huolehtia pötsistä ja sitä kautta hyväksikäytöstä sekä lehmän terveydestä.
Tarkoittanee korkeaa elinikäistuotosta enemmän kuin korkeaa vuosituotosta. Molempi parempi.
-
Lehmille pitäis syöttää joku pH- mittari dataloggerilla ja sitten se tulis parin viikon päästä ahterista ulos.. :D
Ei kun semmonen bolus, joka mittaa lämpöä, pH:ta ja aktiivisuutta ja muutamaa muuta suuretta koko lehmän elämän ja lähettää tietoa langattomasti.....Lämmön mittaava on jo olemassa...
Kysymys kuuluu: miksi näitä ei vielä ole tuotannossa? Onko tekniikassa haastetta vai markkinat liian rajalliset?
Tuollainen pH mittari on mahdoton tehdä. Oletteko kokeilleet laittaa tavallista sykemittaria lehmälle ??? Tieto ei taida kulkea karvojen läpi. Sykkeestä voisi laskea mahdottomasti kivoja asioita, samoin kuten hengitysfrekvenssistä. Eli elukan tehon wattitunteina ::) Huono ilma ja kova työvaihe nostavat hengitystaajuutta.. maitohappoa veressä... pH alenee, pusukurointikyky huononee... elukka kramppaa... ::)
-
Ja tässä päästään vielä siihen asiaan että mikä on korkea keskituotos ??? Joillakin tiloilla ollaan kovasti tyytyväisiä jos päästään 9000 kg tuotokseen ja toisille ei riitä 11000 kg vuosituotos. Säilis pinta-ala suhteessa tarpeeseen voi olla monella rajoittava tekijä mitä ruokinnalla on mahdollista saada elukoista irti. Vähän pinta-alaa -> "huono" säilis jne.
Itellä ei aperuokintaa pääse vielä harrastamaan, koska näyttää siltä että investoinilupa venyy. Saa nähä mennäänkö hallinto-oikeuden kautta katsomassa ympäristölupa ::) Lupa myönnetty mutta siitä on tehty valitus :-X
-
Ja tässä päästään vielä siihen asiaan että mikä on korkea keskituotos ??? Joillakin tiloilla ollaan kovasti tyytyväisiä jos päästään 9000 kg tuotokseen ja toisille ei riitä 11000 kg vuosituotos. Säilis pinta-ala suhteessa tarpeeseen voi olla monella rajoittava tekijä mitä ruokinnalla on mahdollista saada elukoista irti. Vähän pinta-alaa -> "huono" säilis jne.
Itellä ei aperuokintaa pääse vielä harrastamaan, koska näyttää siltä että investoinilupa venyy. Saa nähä mennäänkö hallinto-oikeuden kautta katsomassa ympäristölupa ::) Lupa myönnetty mutta siitä on tehty valitus :-X
Korkea on 10500 koska sillä tasolla lehmät joutuvat jo venymään ja pikkuasioillakin alkaa olla jo vaikutusta.
-
Keskituotos.. maataloudessa puhutaan aina keskiluvuista ilman hajontalukuja. Keskipoikimakerta jne. Kahta populaatiota verrataan pelkällä keskiluvulla.. ::) Ei niin minkään tieteellisesti perusteltavan menettelyn mukaista.
Samalla keskituotoksella tilalla A kaikki voi lypsää 36 kiloa, tilalla B puolet lypsää 20 kiloa ja puolet ihan jotain muuta. Jollekin lehmälle voi olla oikeasti vaikeaa tuottaa 36 kiloa, kun toinen latoo 60 ja huutaa vaan että sapuskaa, perhana..
Niin notta onko se 10500 kiloa sitten "keskimääräisessä tapauksessa" se kova tuotos..
-
Mulla on tapana seurata tankkimaidon määrää ja jakaa se lypsävien määrällä. Kertoo mun mielestä hyvin mitenkä on onnistunut ruokinnassa. Pienessä karjassa kyllä iso merkitys yksittäisen lehmä "panoksella", mutta tuntumaa pitää yllä.
-
Minulle kerran eräs "lomittava" seniorneuvoja (joka sinänsä on maakunnassa arvostettu osaaja) kertoi, että suomessa on tavoitteena saada tavaraa nopeasti läpi mahdollisimman sulavana eikä kuulema ole tarkoituskaan hakea mitään optimia rehunkulutuksen ja maidontuotannon suhteen. Kysyin tyhmänä, etteikö siinä ole huonoja puolia muun muassa se, että hyötysuhde laskee alas. "no niin, mutku.." ::)
Kumpi on pahempi, liika suuri valkuainen dieetissä (löysä paska) vai happamalle vetävä dieetti (löysä paska)? Luulis, että pötsin hyvinvoinnin ympärille rakentuu koko elikon hyvinvointi.
Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.
Väärin.Emäksisyys tappaa varmemmin kuin hapan.Tulee siitä mistä nämä ongelmat tuleekin.Emäksisyyttä on lähes mahdoton saada ilman ureaa kuin todella sulavilla rehuilla.Eli emäksisellä lehmällä ei ole kuitua elimistössä,happaman voi saada kuidun kanssakin.Emäksisyys tappaa elukan seisalleenkin ja lähes aina makuulleen jääneen elukan.Nämä ongelmat on myös siitä kiusallisia,että nämä ongelmat tekee itse itseään,varsinkin jos asioihin ei puututa,sen takia nopea toiminta on avainasemassa.
-
Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.
Mun mielestä valkuaisen laadulla on merkitystä. Vahvasti lannoitettu heinänurmi 17% valkuaisella pompottaa urean korkealle ja löysentää sontaa, mutta vastaavan valkuaisen apilarehu ei sitä tee.
Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.
-
Minulle kerran eräs "lomittava" seniorneuvoja (joka sinänsä on maakunnassa arvostettu osaaja) kertoi, että suomessa on tavoitteena saada tavaraa nopeasti läpi mahdollisimman sulavana eikä kuulema ole tarkoituskaan hakea mitään optimia rehunkulutuksen ja maidontuotannon suhteen. Kysyin tyhmänä, etteikö siinä ole huonoja puolia muun muassa se, että hyötysuhde laskee alas. "no niin, mutku.." ::)
Kumpi on pahempi, liika suuri valkuainen dieetissä (löysä paska) vai happamalle vetävä dieetti (löysä paska)? Luulis, että pötsin hyvinvoinnin ympärille rakentuu koko elikon hyvinvointi.
Liika valkuainen nostaa emäksisyyttä ja rääkännee mm. munuaisia. Hapan pötsi tappaa koko elukan sisäisesti. Kysymykseen ei löydy oikeaa vastausta.
Väärin.Emäksisyys tappaa varmemmin kuin hapan.Tulee siitä mistä nämä ongelmat tuleekin.Emäksisyyttä on lähes mahdoton saada ilman ureaa kuin todella sulavilla rehuilla.Eli emäksisellä lehmällä ei ole kuitua elimistössä,happaman voi saada kuidun kanssakin.Emäksisyys tappaa elukan seisalleenkin ja lähes aina makuulleen jääneen elukan.Nämä ongelmat on myös siitä kiusallisia,että nämä ongelmat tekee itse itseään,varsinkin jos asioihin ei puututa,sen takia nopea toiminta on avainasemassa.
Kuolee kummallakin tavalla.
-
Kysymys kuuluu: miksi näitä ei vielä ole tuotannossa? Onko tekniikassa haastetta vai markkinat liian rajalliset?
http://www.progressivedairy.com/index.php?option=com_content&view=article&id=7165:fad-or-future-monitoring-boluses-make-a-comeback&catid=45:herd-health&Itemid=71 (http://www.progressivedairy.com/index.php?option=com_content&view=article&id=7165:fad-or-future-monitoring-boluses-make-a-comeback&catid=45:herd-health&Itemid=71)
Taantuma tappoi yhden firman ;)
-
Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.
Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....
-
Ja tässä päästään vielä siihen asiaan että mikä on korkea keskituotos ??? Joillakin tiloilla ollaan kovasti tyytyväisiä jos päästään 9000 kg tuotokseen ja toisille ei riitä 11000 kg vuosituotos. Säilis pinta-ala suhteessa tarpeeseen voi olla monella rajoittava tekijä mitä ruokinnalla on mahdollista saada elukoista irti. Vähän pinta-alaa -> "huono" säilis jne.
Itellä ei aperuokintaa pääse vielä harrastamaan, koska näyttää siltä että investoinilupa venyy. Saa nähä mennäänkö hallinto-oikeuden kautta katsomassa ympäristölupa ::) Lupa myönnetty mutta siitä on tehty valitus :-X
Americcalaiset sanovat lehmän olevan korkeatuottoinen kun se lypsää 20 kertaa oman painonsa maitoa vuodessa vai oliko se 305 päivässä. Eli kannattaa pitää pieniä lehmiä.
Lycka till sen ymppiluvan kanssa.
-
Eli se mitä yritän sanoa, on kultaisen keskitien löytäminen. Korkeaan tuotokseen kannattaa pyrkiä, mutta samalla muistettava huolehtia pötsistä ja sitä kautta hyväksikäytöstä sekä lehmän terveydestä.
Osaatko arvioida paljonko saavutettavissa olevasta tuotoksesta joutuu luopumaan, kun ottaa huomioon luettelemiasi muitakin tekijöitä?
***Kun onnistuu tekemään kaikinpuolin täydellistä säilörehua ja sen täydentää monipuolisella väkirehulla, voidaan saavuttaa korkea tuotos ilman että eläintä rasitetaan liikaa.
Ongelmat yleensä alkavat, kun säilörehun laadusta on "sanomista". Tälllöin sorrutaan helposti ylikuormitukseen maksimituotosta haettaessa.
Ja kuten täällä edellä ollaan kerrottu, hyvänkin appeen voi pilata teknisellä epäonnistumisella.
-
Mitä apemiäs laittaa "jarruksi" appeen sekaan niin vaatiessa? (olkiako?)
Tähän vuoteen saakka strategiana on ollut tehdä sellaista säilörehua ettei jarrua tarvita. Jos joskus ollaan tar*****, niin olkea ollaan käytetty.
-
Mitä apemiäs laittaa "jarruksi" appeen sekaan niin vaatiessa? (olkiako?)
Tähän vuoteen saakka strategiana on ollut tehdä sellaista säilörehua ettei jarrua tarvita. Jos joskus ollaan tar*****, niin olkea ollaan käytetty.
Eli D -arvot jotain 67-69??
-
Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.
Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....
Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.
-
Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.
Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....
Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.
Analyyseissä apilan energiapitoisuus on aina liian alhainen.
-
Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.
Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....
Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.
Analyyseissä apilan energiapitoisuus on aina liian alhainen.
D-arvoa pitäs kuulema nostaa 2-3 yksikköä analysoidusta.
-
Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.
Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....
Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.
Analyyseissä apilan energiapitoisuus on aina liian alhainen.
D-arvoa pitäs kuulema nostaa 2-3 yksikköä analysoidusta.
Onko tämä virallinen ohje ? Oletko saanut tuon ohjeen paperilla tai sähköpostilla? Mutta tuo nosto 2-3 yksikköä on lähellä oikeaa, samalla energia-arvo täytyy laskea korkeammaksi. Mulla on kaava jolla lasken ::)
-
Lehmille pitäis syöttää joku pH- mittari dataloggerilla ja sitten se tulis parin viikon päästä ahterista ulos.. :D
Ei kun semmonen bolus, joka mittaa lämpöä, pH:ta ja aktiivisuutta ja muutamaa muuta suuretta koko lehmän elämän ja lähettää tietoa langattomasti.....Lämmön mittaava on jo olemassa...
Kysymys kuuluu: miksi näitä ei vielä ole tuotannossa? Onko tekniikassa haastetta vai markkinat liian rajalliset?
Tuollainen pH mittari on mahdoton tehdä. Oletteko kokeilleet laittaa tavallista sykemittaria lehmälle ??? Tieto ei taida kulkea karvojen läpi. Sykkeestä voisi laskea mahdottomasti kivoja asioita, samoin kuten hengitysfrekvenssistä. Eli elukan tehon wattitunteina ::) Huono ilma ja kova työvaihe nostavat hengitystaajuutta.. maitohappoa veressä... pH alenee, pusukurointikyky huononee... elukka kramppaa... ::)
pH:ta ja lämpötilaa mittaavia boluksia on olemassa ja ihan Suomessakin käytössä. Sykemittareitakin on käytetty, mutta hiukka huonolla onnella.
-
Lehmille pitäis syöttää joku pH- mittari dataloggerilla ja sitten se tulis parin viikon päästä ahterista ulos.. :D
Ei kun semmonen bolus, joka mittaa lämpöä, pH:ta ja aktiivisuutta ja muutamaa muuta suuretta koko lehmän elämän ja lähettää tietoa langattomasti.....Lämmön mittaava on jo olemassa...
Kysymys kuuluu: miksi näitä ei vielä ole tuotannossa? Onko tekniikassa haastetta vai markkinat liian rajalliset?
Tuollainen pH mittari on mahdoton tehdä. Oletteko kokeilleet laittaa tavallista sykemittaria lehmälle ??? Tieto ei taida kulkea karvojen läpi. Sykkeestä voisi laskea mahdottomasti kivoja asioita, samoin kuten hengitysfrekvenssistä. Eli elukan tehon wattitunteina ::) Huono ilma ja kova työvaihe nostavat hengitystaajuutta.. maitohappoa veressä... pH alenee, pusukurointikyky huononee... elukka kramppaa... ::)
pH:ta ja lämpötilaa mittaavia boluksia on olemassa ja ihan Suomessakin käytössä. Sykemittareitakin on käytetty, mutta hiukka huonolla onnella.
Lähettäviä ja pötsissä pysyviä :o Miten tuo pH- mittaus voi toimia kun normaalit mittarit vaativat kalibrointeja vähän väliä. Mikä sykemittarikokeessa meni pieleen? Tippui kanavaan tietysti.. antoiko tuloksia.. Hyvin kiinnostavaa!
-
Adam ei ota huomioon apilan kalkkia.Runsaasti kalkkia sisältävällä ruokinnalla lehmät eivät tule kuralle,muuta kuin todella voimakkaiden muutoksien takia tai todella kovalla ruokinnalla,mutta tällä tavalla sen lehmän saa kuolemaan myös sisäisesti,jos tuo läpivirtaus ei ole optimi tai ainakin lähellä sitä.Energian ja kalkinpuute on lähes sama asia,kummankin voi saada kahdella tavalla,jopa liikaa antamalla.
Apilassa on kalsiumia 8-12g/kakg eli 0.8-1.2%. Se ei ole edes kokonaan hyödynnettävissä, joten apilan kalsium ei suoraan vaikuta pötsin pH:n paljoakaan. Apilan valkuainen hajoaa hitaammin....
Sinä varmaan tiedät,onko apilassa enemmän energiaa kuin heinäkasveissa,samalla D-arvolla?Se tuo lehmän elimistö on sen verran monimutkainen ettei kaikki aina mene niin suoraan kuin pitäisi,mutta kuitenkin tuosta kalkista on vain hyötyä,jos sulavuutta ei ole liikaa ja silloinkin kun sitä on liian vähän,pötsi tykkää kalkista.
Analyyseissä apilan energiapitoisuus on aina liian alhainen.
D-arvoa pitäs kuulema nostaa 2-3 yksikköä analysoidusta.
Onko tämä virallinen ohje ? Oletko saanut tuon ohjeen paperilla tai sähköpostilla? Mutta tuo nosto 2-3 yksikköä on lähellä oikeaa, samalla energia-arvo täytyy laskea korkeammaksi. Mulla on kaava jolla lasken ::)
Jossain koulutuksessa oli puhetta. Ehkä toi 2 yksikköä on lähellä oikeaa.
Laskentakaava taitaa olla tuossa
Esimerkki 2. Nurmisäilörehu, 1. sato, aik.korjuu (numero 07002)
Raakavalkuaispitoisuus 160 g/kg ka
Hajoavan valkuaisen osuus (hvo) 0,85
D-arvo 690 g/kg ka
Energia-arvo:
D-arvo × 0,016 = 690 × 0,016 = 11,04 MJ ME/kg ka
-
Joo. Tuo kaava.
D-arvo vaikuttaa suoraan energiapitoisuuteen. Ja apilalla sekä mm- härkäpavulla D-arvon määritys ei ole ihan selkeää.