Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: MPK - 20.08.11 - klo:20:55
-
Onko Grenen tms. tarvike kynnet kuinka kestäviä, nuo Claassin alkuperäiset huononee vuosi vuodelta. 2000 luvun alussa ne oli vielä hyviä mutta varsinkin tänä kesänä Keskolta ostetut on järkyttävän huonoja, osa tosi pehmeitä ja taipuuu kuin pussinsulkija ja toiset niin kovia että napsuvat poikki >:(
-
Ainakin toistaiseksi ovat kestäneet.
-
Ei niitä maahan kuulu lykätä... Jos sun talikkoa pitää käyttää niin ehkä kannattais harkita jotain muuta konetta siihen hommaan kuin puimuria...
-
Ei niitä maahan kuulu lykätä... Jos sun talikkoa pitää käyttää niin ehkä kannattais harkita jotain muuta konetta siihen hommaan kuin puimuria...
Jaa ei kuulu maahan lykätä? Poika ei oo vissiin lakoviljaa koskaan puinu? :D
-
Ei niitä maahan kuulu lykätä... Jos sun talikkoa pitää käyttää niin ehkä kannattais harkita jotain muuta konetta siihen hommaan kuin puimuria...
Jaa ei kuulu maahan lykätä? Poika ei oo vissiin lakoviljaa koskaan puinu? :D
Samaa piti sanoa itsekin, että ei taida olla pahemmin lakoviljaa puinut
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Jos se puikin sellasella vanhalla verkulla jossa on sellaset jalakset pöydän alla, ei yltä maahan lakopiikit.
-
ei niitä pikakiinnitteisiä sittenni! mieluummin pultilla kiristettävä, koska välil putoilee
-
Myöntääkö kukaan koittaneensa noita jousikuormitteisia "kiven väistäviä" lakokynsiä? Viimeisimmäs maastulliskin noita kaupattiin!
-
Niillä ei tie mitään
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Laon alle, mutta ei painateta
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Laon alle, mutta ei painateta
Ookko sää akranoomi, asvalttiakranoomi? Pieni työssäoppimisjakso ei tekis pahaa..... saattais oppia käytännössä jotakin teorian lisäksi! :-*
-
niimpä claasin katkenneita kynsiä ei tartte kaivaa koneesta irti, huono vai hyvä ?
-
Ostaa nh puimurin.Ei tarte lako kynsiä. Lyö kelan eteen ja antaa mennä.Kylläkin kohtuu tarkka pöydän korkeudesta ettei lanostokela töki maahan.
-
Joo itekkin ajoin 8030 nyykkärillä ilman lakokynsiä samalla taktiikalla. TC.ssä tosin ainakin vielä lakokynnet paikallaan,huomannu että hieman nostaa ränsistynyttä kasvustoa ne kynnet niin ei tarvi aivan maata myöten ajaa.
-
Joo itekkin ajoin 8030 nyykkärillä ilman lakokynsiä samalla taktiikalla. TC.ssä tosin ainakin vielä lakokynnet paikallaan,huomannu että hieman nostaa ränsistynyttä kasvustoa ne kynnet niin ei tarvi aivan maata myöten ajaa.
Siinä ei vauhti päätä huimaa, kun tommosella pui lakoviljaa. Juur eteenpäin kulkee. Syy on varmaan leveä pöytä suhteessa koneistoon. Muutama lähistöllä on ja niiden menoa katsellut.
-
Ostaa nh puimurin.Ei tarte lako kynsiä. Lyö kelan eteen ja antaa mennä.Kylläkin kohtuu tarkka pöydän korkeudesta ettei lanostokela töki maahan.
Jaa että kohtuu tarkka pöydän korkeudesta... ??? Tc:n laonnostokelan piikit koukkivat maata muutaman sentin syvyydeltä kun kelan lykkää eteen jos kelaa ei samalla nosta ylemmäs. Nostaa kyllä kaiken ja aika paljon ylimääräistäkin pöydälle jos ei ole tarkkana... ::)
-
Joo itekkin ajoin 8030 nyykkärillä ilman lakokynsiä samalla taktiikalla. TC.ssä tosin ainakin vielä lakokynnet paikallaan,huomannu että hieman nostaa ränsistynyttä kasvustoa ne kynnet niin ei tarvi aivan maata myöten ajaa.
Siinä ei vauhti päätä huimaa, kun tommosella pui lakoviljaa. Juur eteenpäin kulkee. Syy on varmaan leveä pöytä suhteessa koneistoon. Muutama lähistöllä on ja niiden menoa katsellut.
NH:lla on aivan sama onko se vilja pystyssä vai kumossa, tappiomittarin mukaan ajetaan.
Pöytä säädetään ensin oikein, sitten täytyykin vain ohjailla, voi laittaa vaikka harjoittelijan puimaan lakoviljaa ja ilman niitä ihmeen kynsiä ;D
-
nyykkäri poimii kieltämättä palaajon paremmin ko esim. sampo. Ja Sitten vielä poijjat rakentaa tälläsen kivikynnyksen ni avot! http://imageshack.us/photo/my-images/17/kivikynnys.jpg/
-
nyykkäri poimii kieltämättä palaajon paremmin ko esim. sampo. Ja Sitten vielä poijjat rakentaa tälläsen kivikynnyksen ni avot! http://imageshack.us/photo/my-images/17/kivikynnys.jpg/
Eihän tuo oo kivikynnys, tuo jo lakoviljan jarru :o
Eilen puin claasilla lakoviljaa, ohraa maassa kiinni ja turvemaalla. Ei auta autocontourit, ei mikään. Kuskin oltava hereillä tuollaisessa paskassa, vastalakoon yhtä helvettiä jos yrittää kaiken saada talteen, puimurista tulee lana todella helposti. Kovilla mailla ts. karkealla hiedallakin ;D lakoviljan puinti lasten leikkiä, viikolla tuli nautittua. Kattelee maisemia ja antaa automatiikan hoitaa :)
-
]
Siinä ei vauhti päätä huimaa, kun tommosella pui lakoviljaa. Juur eteenpäin kulkee. Syy on varmaan leveä pöytä suhteessa koneistoon. Muutama lähistöllä on ja niiden menoa katsellut.
[/quote]
Joo,itellä oli 12 jalan pöytä siinä. Seulasto ja kohlimet liian pienet muuhun kapasiteettiin nähen nuissa.
-
nyykkäri poimii kieltämättä palaajon paremmin ko esim. sampo. Ja Sitten vielä poijjat rakentaa tälläsen kivikynnyksen ni avot! http://imageshack.us/photo/my-images/17/kivikynnys.jpg/
Eihän tuo oo kivikynnys, tuo jo lakoviljan jarru :o
Eilen puin claasilla lakoviljaa, ohraa maassa kiinni ja turvemaalla. Ei auta autocontourit, ei mikään. Kuskin oltava hereillä tuollaisessa paskassa, vastalakoon yhtä helvettiä jos yrittää kaiken saada talteen, puimurista tulee lana todella helposti. Kovilla mailla ts. karkealla hiedallakin ;D lakoviljan puinti lasten leikkiä, viikolla tuli nautittua. Kattelee maisemia ja antaa automatiikan hoitaa :)
satoja hehtaareita tolla puinu ja ei tosiaankaan lakoviljaa jarruta, jarruttaa ainoastaan rapsin sisälmenoo, mut helppo ottaa pois 4 pulttii. Ja on samalla sailla ko alkuperänenkin, mut sil peltihässäkäl mitään virkaa oo koska menee heti lommolle.
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Laon alle, mutta ei painateta
Ookko sää akranoomi, asvalttiakranoomi? Pieni työssäoppimisjakso ei tekis pahaa..... saattais oppia käytännössä jotakin teorian lisäksi! :-*
Kerro vaan miten se käytöntä tuosta eroaa.
-
Laon alle, mutta ei painateta
[/quote]
Näinhän se menee, nois 2000 sarjan sampois on tosi hyvä se painemittari, näyttää heti punasta, jos ykskin kynsi koskettaa maata, ainakin sampon pöytä on ihan liian heppoinen maansiirto hommiin, noista oikeista puimureista en sano mitään, kun oon elämäni ajellu vain sampolla tämä taitaa olla 33 syksy, kun puin. Täytyy myöntää, että kyllä sitä aluksi tuli maassa pöytää lykittyä ja sitten kun saa väänneltyä ne lakokynnet ylös ne on ihan turhat, mutta, kun ne on oikeas asennos ja niitä ei paina maahan nousee niillä niin myötä kuin vastalakokin. Ei ku reeniä poijat reeniä ::)
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Laon alle, mutta ei painateta
Kerro vaan miten se käytöntä tuosta eroaa.
Toi on mielenkiintosesti ilmastu. Laon alle mut ei painateta. Peltolohkot vissiin kaikki tasasia kuin pöytä.
-
Se etu meillä täällää aakeella laakeella on, että maat on tasaisia ja pienempiä painaumia hoidetaan keväällä äkeellä :o Ei se painaminen mitään auta, jos ei pöytä taivu pellonpinnan muotoon jostakin kulmalta saa vaan komean tukun rapaa pöydälle 8) Navettamiesten lähipellot on yleensä olleet haasteellisimpia, kun eivät jaksa viedä sitä paskaa kovin kauas ::), kun siihen lisätään vielä aikojasitten tehty rounduppiruiskutus, että olki on ihan vetelää, mutta sitkeää, se tarttuu lakokynsien ja kynsien päihin, on joutunu teroittamaan kynnet, niin helpottaa paljon.
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Jos se puikin sellasella vanhalla verkulla jossa on sellaset jalakset pöydän alla, ei yltä maahan lakopiikit.
Tai Fahrilla... Pehmeällä maalla lykkää vaan multakasoja edellään, mutta kaura ei nouse.. >:(
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Hyvin muotoiltu lakokynsi liukuu pitkin pellonpintaa laon alle, turha niitä on maan sisään lykätä.
-
Tuo Claassin taittopöytä ei niitä maailman parhaita laonpuinti pöytiä ole, kyllä Neukku olis varmaan paljon parempi.
-
Ainakin sampon lakokynnet ottaa maahan, kun se mitta-asteikko näyttää vielä, että pöytä ois 20 senttiä maasta, mitalla en ole koskaan tarkistanu sen paikkansapitävyyttä. Kun pöydän laskee ihan maahan, nousee lakokynsien kärjet jo viissenttiä ylös, kun sitä kokeilee hallin lattialla. Kynsien muodossa pysymistä edesauttaa se, ettei pöytää milloinkaan laske säilytyksessäkään maahan vaan laittaa pölkyt pöydän alle.
-
Miksi sitä lakoviljaa pitää viljellä? Pystykasvuinen vilja on palajo simppelimpi korjata talteen...
-
Ainakin sampon lakokynnet ottaa maahan, kun se mitta-asteikko näyttää vielä, että pöytä ois 20 senttiä maasta, mitalla en ole koskaan tarkistanu sen paikkansapitävyyttä.
Muistaaksen olen lyhentänyt puikkoa vastaamaan todellista leikkuukorkeutta, se näyttää runsasta kymmentä senttiä lakokynnet maassa.
Kun pöydän laskee ihan maahan, nousee lakokynsien kärjet jo viissenttiä ylös, kun sitä kokeilee hallin lattialla. Kynsien muodossa pysymistä edesauttaa se, ettei pöytää milloinkaan laske säilytyksessäkään maahan vaan laittaa pölkyt pöydän alle.
Pöytä pitää olla säilytyksen aikana hydrauliikan varassa, paineakussa normaalipaine.
-
Miksi sitä lakoviljaa pitää viljellä? Pystykasvuinen vilja on palajo simppelimpi korjata talteen...
Typpeä 60kg, moddusta kolme kertaa ja Vildeä eli lujakortisinta ohraa. Tiedä oikeen mitä tekis että pysyis pystyssä :P Onneksi ko. lohkot pieniä, muilla ei samanmoisia ongelmia. Tosin tämä ongelma positiivinen, potkua löytyy kunhan saa kasvuston pysymään pystyssä...
-
Vanhoissa John Deereissä on hyvät lakopiikit. Valujalka josta lakopiikki niveltyy, välissä on säädettävä kierrejousi. Pöytälakokauraa saa puitua ilman ongelmia. Kuormitus on niin kevyt, että piikit myötäilevät maata jälkiä jättämättä.
Olivat vissiin liian kalliit ja vaikeat valmistaa, koska uusissa näkyy sellaisia prässillä jännitettyjä lattarautoja.
-
Ainakin sampon lakokynnet ottaa maahan, kun se mitta-asteikko näyttää vielä, että pöytä ois 20 senttiä maasta, mitalla en ole koskaan tarkistanu sen paikkansapitävyyttä.
Muistaaksen olen lyhentänyt puikkoa vastaamaan todellista leikkuukorkeutta, se näyttää runsasta kymmentä senttiä lakokynnet maassa.
2065:ssa näyttää juuri tuota kymmentä senttiä leikkuukorkeudeksi kun kynnet nostavat makeimmin.
Mä en kyllä ymmärrä miten joku viitti puida lakoista ilman.
8030 Claysonistakin on sen verran kokemusta etten kyllä silläkään ihan mielelläni ilman puisi..
-
Vanhoissa John Deereissä on hyvät lakopiikit. Valujalka josta lakopiikki niveltyy, välissä on säädettävä kierrejousi. Pöytälakokauraa saa puitua ilman ongelmia. Kuormitus on niin kevyt, että piikit myötäilevät maata jälkiä jättämättä.
Olivat vissiin liian kalliit ja vaikeat valmistaa, koska uusissa näkyy sellaisia prässillä jännitettyjä lattarautoja.
Aikoinaan pienenä poikana opettelin hinattavalla aroksella puimaan ja siinä oli tuollaiset niveltyvät lakokynnet, ne oli hyvät, mitään muuta hyvää siinä ei tainnu sitten ollakkaan 8)
Vähentäähän nuo kynnet jo kiviriskiäkin huomattavasti, kun se pöytä kulkee kunnolla irti maasta, kyllä sitä joskus rippikoulukesäisenä opetelles tuntui, että puimuri on maansiirtokone, mutta pääsin varmaan jo seuraavana vuonna "vanhan" maamiesseuran puimurikuskin kyytiin ja se näytti miten lako puidaan ilman ravan keruuta pöydältä, vaikka se kaura olisi miten laossa ja kiehkuroilla joka suuntaan. Se onnistui silloin 410,llä ja on vielä montakertaa helpompaa näillä nykykoneilla.
-
että olki on ihan vetelää, mutta sitkeää, se tarttuu lakokynsien ja kynsien päihin, on joutunu teroittamaan kynnet, niin helpottaa paljon.
Juu, ja se piikki ei sitten nosta mitään jos siinä on kasa päässä. Pakko nostaa kaatokelaa, peruuttaa ja pikkasen eri linjaa uusi alku.
-
Kovilla mailla ts. karkealla hiedallakin ;D lakoviljan puinti lasten leikkiä, viikolla tuli nautittua. Kattelee maisemia ja antaa automatiikan hoitaa :)
Miten toi automatiikka tietää, koska on maakasa pöydän alla, tai lakopiikinpäässä olkituppo? ???
-
Puimamaisteri zetor8045 voi kertoa. ;D
-
Pöytä pitää olla säilytyksen aikana hydrauliikan varassa, paineakussa normaalipaine.
[/quote]
Mä olen antanu pöydän olla pölkkyjen päällä samoin, kun koneen nostan talveksi pikkasen ilmaan, etupäästä kahdelle tolpalle ja takaa keskeltä. Aikoinaan meni 410,stä rengas, kun oli talven pyörien varas tuli vikapaikka siihen painumakohtaan ja paris puintipäiväs sieltä tuli sisärengas näkyviin pääsi sen jälkeen muutaman sata metriä, kun pullahti pihalle ja pamahti kuin purkkapallo ;D
-
Kovilla mailla ts. karkealla hiedallakin ;D lakoviljan puinti lasten leikkiä, viikolla tuli nautittua. Kattelee maisemia ja antaa automatiikan hoitaa :)
Miten toi automatiikka tietää, koska on maakasa pöydän alla, tai lakopiikinpäässä olkituppo? ???
Moommalaisilla on kaikki mahdollista. ;D
-
Kovilla mailla ts. karkealla hiedallakin ;D lakoviljan puinti lasten leikkiä, viikolla tuli nautittua. Kattelee maisemia ja antaa automatiikan hoitaa :)
Miten toi automatiikka tietää, koska on maakasa pöydän alla, tai lakopiikinpäässä olkituppo? ???
Pöydän paineesta, maalajin/laon mukaan sopivat lakosäädöt muistiin eli oikeen liimalaolle ja normilaolle. Toimii hiton hyvin muualla paitsi höttöisellä rapakolla jossa ohra irtoaa juurineen maasta kun kerää vähänkin suttia terän sormeen tai lakopiikin nokkaan. Ja sitähän tarttuu jatkuvasti, eikä pöydän paineessa näy mitään mikäli lapiollinen maata pöydän mukana. Siitähän kasa kasvaa sekunnissa toiseen potenssiin kun kaikki edessä oleva irtoaa juurineen maasta, sitten automatiikka huomaa jotain tapahtuvan :P Kovemmilla mailla pöytä seuraa nätisti pellon pintaa noin 4.5km/h ajonopeuteen saakka, sen jälkeen hydrauliikan nopeus ei enää riitä kun ei samanlaista ennakointikykyä kuin puimurikuskilla.
Sopivassa laossa ja tasaisella, kivettömällä pellolla ajonopeutta ei välttämättä laon vuoksi tarvitse paljoa pudottaa. Ajonopeus voi olla riittävä ts. huomattavasti enemmän kuin yllä mainittu.
-
aina se laon puinti vaatii pientä säätöä, sampo mittarista tosiaan näkee heti jos pohja rupee laahaan maata. Kivikynnys pöydässä vähentää ainakin 2065:ssa oleellisesti maan menoa pöydälle -> puhdistus samalla kun säiliö tyhjentyy. Lakopiikit on ainakin meillä kestäneet hyvin 500ha ja yksi katkennut piikki.
-
aina se laon puinti vaatii pientä säätöä, sampo mittarista tosiaan näkee heti jos pohja rupee laahaan maata. Kivikynnys pöydässä vähentää ainakin 2065:ssa oleellisesti maan menoa pöydälle -> puhdistus samalla kun säiliö tyhjentyy. Lakopiikit on ainakin meillä kestäneet hyvin 500ha ja yksi katkennut piikki.
Minä ainakin seuraan sitä painemittaria, koska siitä tosiaan näkee jo kynnen kosketuksen maahan. Pöydän käyttöventtiilit vain niin nopealla, kun saa, että ne napit on käytännös "hipaisunäppäimiä" ja sit vain pieni näpäus ylöspäin, kun mittari menee punaiselle.
-
-> puhdistus samalla kun säiliö tyhjentyy.
Ensimmäinen ja muistissa pysyvä sääntö,jonka isäukolta aikoinaan sain
puimurinkanssa touhuamiseen oli ,että pöydälle ei mennä _IKINÄ_mitään käpälöimään,kun moottori römyää.
Lakopuinnista sen verran,että Claysonista ja lakopuinnista ei kannata puhua samalla viikollakaan.Noista pualalaisista en sano mitään.
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Laon alle, mutta ei painateta
Juu näin minäkin teen ja jollein maata koukkimatta saa viljaa puitua niin kyllä se on saanut olla... Tänäänkin puin lakoviljaa sampolla ja meinas välillä kaura lähteä juurineen perässä :P
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Laon alle, mutta ei painateta
Juu näin minäkin teen ja jollein maata koukkimatta saa viljaa puitua niin kyllä se on saanut olla... Tänäänkin puin lakoviljaa sampolla ja meinas välillä kaura lähteä juurineen perässä :P
Sit olis jäänyt jokunen hehtaari ohria nitistämättä. Kyl ne kaikki on pruukattu sieltä pois koukkia, joskus joutuu jopa ajamaan kolmesta eri suunnasta että saa tavaran pöydälle ja sisuksiin. Piikit maahan ja kela alas, kiviä monet pelkää mut kyllä sen kuulee kun kone sen imasee kolakuljettimeen. Nopeesti pelit seis ja eikun etsimään. Ja toisaalta, kivethän kerätään pois, ei niitä sinne pellolle kuulu jättää. Jos käsipelillä ei onnistu, on kivipekka oiva kalu.
-
Kerro ny ihmees kuinka ne sitte pitääs olla, kunnon lakokauras ei oikein muu asento ainakaan tähän asti ole toiminu?
Laon alle, mutta ei painateta
Juu näin minäkin teen ja jollein maata koukkimatta saa viljaa puitua niin kyllä se on saanut olla... Tänäänkin puin lakoviljaa sampolla ja meinas välillä kaura lähteä juurineen perässä :P
Sit olis jäänyt jokunen hehtaari ohria nitistämättä. Kyl ne kaikki on pruukattu sieltä pois koukkia, joskus joutuu jopa ajamaan kolmesta eri suunnasta että saa tavaran pöydälle ja sisuksiin. Piikit maahan ja kela alas, kiviä monet pelkää mut kyllä sen kuulee kun kone sen imasee kolakuljettimeen. Nopeesti pelit seis ja eikun etsimään. Ja toisaalta, kivethän kerätään pois, ei niitä sinne pellolle kuulu jättää. Jos käsipelillä ei onnistu, on kivipekka oiva kalu.
Lakovehnän sai kohtuudella pois mutta kaura on kyllä paikoittain niin maassa että ei taida kannattaa kuin vetää kultivattorilla yli... Ohraa ei edes ollut tänä vuonna... Ja lakopiikki kun menee poikki niin se saattaa löytyä puimurin renkaasta niinkuin yhdellä tutulla ja siinäpä oli operaatiota....
-
kylä TX:n kivitasku on ylivoimaanen. Ja sit viel linkittämäni kivikynnys avot.
-
Jos jättäisi lakoviljat puimatta olisi tämän vuoden urakka helppo.
Nyt puituna n.180ha josta lakoa n.110ha (oikein liimalakoa 35ha).
Kohtuudella on mennyt, Kiviä kivitaskuun varmaan 50kpl ja 10 terälappua vaihdettu.
Välillä v...aaa enemmän ja välillä vähemmän mutta likemmäs 6 tn sadot pistää yrittämään.
Puitu on pääasasaa lakokynsiä käyttäen mutta aivan liimalako menee paremmin ilman. Varsinkin jos joutuu ajamaan vastalakoon on kynsistä vain haittaa.
-
Varsinkin jos joutuu ajamaan vastalakoon on kynsistä vain haittaa.
En tiedä sitten onko puimakoneis eroa, mutta vastalakohan nousee niin nätisti lakopiikkien päälle. Myötälako paljon ongelmallisempi...
-
Varsinkin jos joutuu ajamaan vastalakoon on kynsistä vain haittaa.
En tiedä sitten onko puimakoneis eroa, mutta vastalakohan nousee niin nätisti lakopiikkien päälle. Myötälako paljon ongelmallisempi...
Niin munkin mielestä vastalakoon menee paremmin, jos vaan koneessa riittää voima. Poikkilakoon menee kans nätisti.
-
Varsinkin jos joutuu ajamaan vastalakoon on kynsistä vain haittaa.
En tiedä sitten onko puimakoneis eroa, mutta vastalakohan nousee niin nätisti lakopiikkien päälle. Myötälako paljon ongelmallisempi...
Vastalako multamailla hirveää puitavaa, yleensä. Pitää olla todella pitkä pouta ettei kerää suttia laonnostajien ja teräruodon piikkeihin, sitä myöten juurineen irti. Myötälakoon menee heittämällä, lakopiikit nostaa nätisti ja kaatokela nostaa pöydän nieluun, ei rajoita kummasti edes ajonopeutta mikäli pelto turvallinen.
Toki totaalinen liimalako ei nouse täysin myötäkarvaan, mutta ei se nouse vastakarvaankaan. Kovemmilla mailla voi painaa lakopiikit maata vastan, turvemailla pitää mennä siinä ja siinä, kun höttö ei piikin painetta kestä.
MK:lla saman ikäinen Tucano, mulla ei oo menny yhtään lakopiikkiä, nyt alkaa olla parisataa tuntia mittarissa. Oisko piikkien laadussa näin reilua vaihtelua? Tosin eipä oo menny edellisistäkään, yhden muistan tökänneen ojan pientareeseen.
Tänä vuonna puituna vasta 65ha ja vajaa puolet maata myöten. Kohta alkaa pystyviljan puinti, ellei tuo prkeleen sade kaada viljoja lisää. Joka tanan päivä sataa!
-
kiviä monet pelkää mut kyllä sen kuulee kun kone sen imasee kolakuljettimeen. Nopeesti pelit seis ja eikun etsimään.
Kylmis on niin juurevaa hämäläistä sukua, että ei oikein nopeus tahdo riittää. Minusta ei olisi kivisten maitten viljelijäksi lainkaan. Monesti on käynyt sellaisia tilanteita, että lakuhisen päässä, kun nostaa pöydän ylös, hokaa, että iso kivi on jäänyt pöydälle nököttämään. Hyvin se katoaa sinne viljan alle. Tuurilla seilaa laivat ja puimurit.
-
Jutsku sentään ei niitä kiviä saa olla pellossa,sellaisia päänkokoisia,kyllä ne pitää kerätä pois,aivan aikuisen oikeasti,
Mut lakokynsistä senvertä että ne ovat tosi hyvät,elon kun saa nousemaan kynsille niin on aivan sama onko vilaja lakoa tai pystyä.No Claashan on puimuri eikä mikään tappuri ::)
-
Jutsku sentään ei niitä kiviä saa olla pellossa,sellaisia päänkokoisia,kyllä ne pitää kerätä pois,aivan aikuisen oikeasti,
Mut lakokynsistä senvertä että ne ovat tosi hyvät,elon kun saa nousemaan kynsille niin on aivan sama onko vilaja lakoa tai pystyä.No Claashan on puimuri eikä mikään tappuri ::)
Niitä kiviä saattaa joskus olla parikin kerättäväksi ;D Vaikka ne pekkaroisikin ;D
http://www.youtube.com/watch?v=t_cdrKtqaeI
-
Meillä on jotain ruotsalaisia aroksen,tms. lakokynsiä tuossa masseyssä kiinni ja kyllä ne on kunnon tavaraa.
Ilmeisesti kunnollista jousiterästä ovat,koska niille ei ole tarvinnut vuosien aikana tehdä mitään.
Muutama sellainen niveltyväkin on,mutta ne on puimaladon naulassa.
Lakoa puidessa olisi hyvä jos puimuri on mahdollisimman suorassa,eli renkaspaineita kannattaa katsoa.
Ennen kun oli karjaa,niin oli lakoa enemmän,varsinkin laitumena olleilla pelloilla sai risteillä moneen suuntaan.
-
Täytyy näin 13:t puinnit kahdella eri jontikalla puinnit tehneenä, ihmetellä muiden tuskailua lakoviljan puintien kanssa :) Mikä siinä on niin vaikeaa?
-
Löytyi nurkista käyttämättömät MF 520 lakokynnet.
Jos joku tarttee niin eikun viestiä.
-
13:sta syksy 48s:llä ja lakoa enemmän tai vähemmän joka syksy. ja kaikki on aina saatu puitua. Claasin pöytä on mielestäni tosi hyvä lakoon. Terä vähän alas suunnattu leikkaa kaiken. Terän ja syöttörummun etäisyys pitkä ei revi vastalakoon ajettaessa. Syöttörummun harja korkea ei kiedo ympäri. Kaatokelassa riittävästi säätöjä ja kivikynnykselle jää keräämättömät kivet (melkein aina) Jakajat pidän 15 cm korkeammalla kuin terä nillä on turha lakoa repiä. Mua ei lako stressaa 8)
-
Täytyy näin 13:t puinnit kahdella eri jontikalla puinnit tehneenä, ihmetellä muiden tuskailua lakoviljan puintien kanssa :) Mikä siinä on niin vaikeaa?
Eihän se yleensä vaikeaa olekaan, mutta kun 100 mm tulee vettä viikossa ja ohra itää lakopaikoissa mättäinä, niin multamailla ei voi välttyä pöydänpuhdistusoperaatioilta.
-
Eihän se yleensä vaikeaa olekaan, mutta kun 100 mm tulee vettä viikossa ja ohra itää lakopaikoissa mättäinä, niin multamailla ei voi välttyä pöydänpuhdistusoperaatioilta.
Sillain välttyy pöydän puhdistamiselta, kun ei nosta pöytää ylös kun huomaa sen kasan siinä edessä. Nostaa kaatokelaa vaan ja peruuttaa pöytä maassa pois. Joskus onnistuu joskus ei.
-
Varsinkin jos joutuu ajamaan vastalakoon on kynsistä vain haittaa.
En tiedä sitten onko puimakoneis eroa, mutta vastalakohan nousee niin nätisti lakopiikkien päälle. Myötälako paljon ongelmallisempi...
Vastalako multamailla hirveää puitavaa, yleensä.
Liittyiskähän se sitten tähän kun yks tälle vuotta tucanon ostanu kehui hyväksi puimuriksi jos vain sais sampon pöydällä ???
-
Paljon on vaikutusta myös viljan pituudella ja leikkuupöydän pituudella. Siis pituudella eikä leveydellä. Kyllä menee pieleen joka tapauksessa jos tähkät ovat syöttöruuvilla ennen kuin terä on leikannut viljan tyvestä poikki. Multaa nousee terälle ja pöytä lähtee kaivamaan.
En tiedä miten pöytien pituudet nykykoneissa menevät mutta uskon vakaasti että lakoviljalle tarvitaan pitempi pöytä. Mutta tuollaisella on sitten vaikeampi puida lyhyttä pystyviljaa.
-
Tuota vastalakoa mäkin olen täs keskuselus ihmetelly, senhän saa päästää melko ylhäältä, kun vaan nappaa aluksi pöydälle voi pöytää nostaa menee mattona sisään. Samoin sivulako menee lopuksi yllättävän ylhäältä, muttä myötälaossa pitää ne kynnet laskea maanpinnan tuntumaan ja kelalla vähän nostattaa ja vedättää tavaraa sisään. Sellaiset kiehkurat on haastavimpia, kun osa niistä on vielä pystys lähtisivät mielellään uusintakierokselle kelankanssa varsinkin kaurassa, mutta kyllä nekin menee, kun kelan nopeus on oikeassa suhteessa ajonopeuteen, mitään ei ole jätetty puimatta ainakaan vielä :D
-
Miten nykypuimurit: Osaavatko ne muuttaa kelan pyörimisnopeutta automaattisesti jos ajonopeus muuttuu ??? Olisi nimittäin ainoa automaatti ja apukeino jonka puinnissa tarvitsee.
-
Eiköhän noissa isojenpoikien koneis oo tuo automatiikka, mun 2045ses sellaisesta ei oo kuultukaan :o Mutta saa sentään sähköllä ajos muutettua, nois vanhois, kun piti ruveta veivaamaan siitä kopinnurkasta:)
-
Eiköhän noissa isojenpoikien koneis oo tuo automatiikka, mun 2045ses sellaisesta ei oo kuultukaan :o Mutta saa sentään sähköllä ajos muutettua, nois vanhois, kun piti ruveta veivaamaan siitä kopinnurkasta:)
-> Ja veivaamatta jää. Mä luulen että automatiikka helpottaisi suuresti lakoviljan puintia ja jollain rypsillä vähentäisi varisemista merkittävästi. Aika harvoin kela pyörii oikeaa nopeutta vaihtelevissa kasvustoissa.
-
Näinhän se, ajonopeus kumminkin vaihtelee kokoajan, niin kelan nopeus ei pysy samassa suhteessa, jonkin verran asiaa voi pikakorjata korkeutta muuttamalla, mutta ei se kaikkea ratkaise ja kuivan rypsikasvuston heiluttelu pöydän edessä pitäis olla mahdollisimman vähäistä :)
-
Varsinkin jos joutuu ajamaan vastalakoon on kynsistä vain haittaa.
En tiedä sitten onko puimakoneis eroa, mutta vastalakohan nousee niin nätisti lakopiikkien päälle. Myötälako paljon ongelmallisempi...
Vastalako multamailla hirveää puitavaa, yleensä.
Liittyiskähän se sitten tähän kun yks tälle vuotta tucanon ostanu kehui hyväksi puimuriksi jos vain sais sampon pöydällä ???
Ei helekkari :o ??? Multamaitakin erilaisia, oikeen pehmeellä sama millä pui kun olki lahoa ja kosteaa, suttia tulee.
-
Monta päivää olen hillinny itteni, mut en pysty enää...
Kyl omat kynnet, jos vaan kasvaa kunnolla, ovat paremmat kuin rakennekynnet
:D
-
Monta päivää olen hillinny itteni, mut en pysty enää...
Kyl omat kynnet, jos vaan kasvaa kunnolla, ovat paremmat kuin rakennekynnet
:D
Pidä kynsistäsi kii :P
-
Varsinkin jos joutuu ajamaan vastalakoon on kynsistä vain haittaa.
En tiedä sitten onko puimakoneis eroa, mutta vastalakohan nousee niin nätisti lakopiikkien päälle. Myötälako paljon ongelmallisempi...
Niin munkin mielestä vastalakoon menee paremmin, jos vaan koneessa riittää voima. Poikkilakoon menee kans nätisti.
Samaa mieltä, kyllä viljoja ajaa kivennäismaalla lähes aina mielummin vasta kuin myötälakoon.
-
2 metrinen rapsi sit taas menee myötäsukkaan paremmin varsinkin lyhyellä pöydällä, pitkät puskee yli ja helposti tukkoon myös jos hiukanki innostuu painelee.
-
2 metrinen rapsi...
Öljykasvit oma lukunsa. Ne ovat hyvin harvoin maassa kiinni. Lähes aina kasvimaton alla on melkein parikymmentä senttiä tilaa. Mahdolliset ongelmat ovat pöydän päihin takertelu yms. sisään saanti ongelmat.
-
Miten nykypuimurit: Osaavatko ne muuttaa kelan pyörimisnopeutta automaattisesti jos ajonopeus muuttuu ??? Olisi nimittäin ainoa automaatti ja apukeino jonka puinnissa tarvitsee.
Muistelisin että naapurin jd:ssä oli kelanpyöritys ja ajo variaattori samassa linjassa?Eli nopeus pysyi kelassa ja puimussa synkrossa.Mallia en muista olisko ollu joskus kekkosen aikaan?Uusissa on kierros vahdit ja % nopeuden suhteen.Ainakin isojen poikien koneissa...
-
Myöntääkö kukaan koittaneensa noita jousikuormitteisia "kiven väistäviä" lakokynsiä? Viimeisimmäs maastulliskin noita kaupattiin!
Ne niveltyvät lakokynnet ei toimi ainakaan 600-sarjan sampoissa. Lakopaikassa kynnen alle kerääntyy toisinaan olkikasa,
kynnen kärki kääntyy ylöspäin ja tökkäisee olkikelan poikkipuuhun. Murjoo helposti rikki niitä olkikelan lautoja.
-
Miten nykypuimurit: Osaavatko ne muuttaa kelan pyörimisnopeutta automaattisesti jos ajonopeus muuttuu ??? Olisi nimittäin ainoa automaatti ja apukeino jonka puinnissa tarvitsee.
Muistelisin että naapurin jd:ssä oli kelanpyöritys ja ajo variaattori samassa linjassa?Eli nopeus pysyi kelassa ja puimussa synkrossa.Mallia en muista olisko ollu joskus kekkosen aikaan?Uusissa on kierros vahdit ja % nopeuden suhteen.Ainakin isojen poikien koneissa...
Ja kaatokelalle lakopuintiin eri korkeusasetukset, samoin kuin etäisyyssäädölle. Jontikassa taisi olla viisi eri muistipaikkaa, Claasissa neljä ts. kaksi lakosäätöä ja kaksi pystyviljan/päistesäätöä.
Nämä oikeasti hiton hyviä ominaisuuksia, kallistuksen lisäksi. Hyvissä olosuhteissa lako ei hidasta puintia paljoakaan, huonoissa oloissa helvttiä sama mitä automatiikkaa olisi...
Kunhan toimivat,On mukavasti lisää antureita ja vikapaikkoja joissa tavan tollo ihmeissään vikojen edessä. Voi vain lueskella vikakoodeja ja selityksiä näytöltä ja soitella huoltomiehelle että onko kalliskin vika ::) :P
-
Myöntääkö kukaan koittaneensa noita jousikuormitteisia "kiven väistäviä" lakokynsiä? Viimeisimmäs maastulliskin noita kaupattiin!
Ne niveltyvät lakokynnet ei toimi ainakaan 600-sarjan sampoissa. Lakopaikassa kynnen alle kerääntyy toisinaan olkikasa,
kynnen kärki kääntyy ylöspäin ja tökkäisee olkikelan poikkipuuhun. Murjoo helposti rikki niitä olkikelan lautoja.
No ei ihme etteivät toimi. Oot laittanu ne ihan väärään paikkaan jos olkikelaan tökkii :o
-
2 metrinen rapsi...
Öljykasvit oma lukunsa. Ne ovat hyvin harvoin maassa kiinni. Lähes aina kasvimaton alla on melkein parikymmentä senttiä tilaa. Mahdolliset ongelmat ovat pöydän päihin takertelu yms. sisään saanti ongelmat.
kylä vaan viimesyksynäkin sai lakopiikeillä rapsia noukkia, mut oli joku kämmi käynynä.