Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: KTT - 13.08.11 - klo:12:23
-
Tähän asti urakoitsija on käynyt niittämässä ja paalamassa. Mukavahan se on katsella kun paaleja tulee "itsestään".. mutta alkaa olla eläinmäärä suhteessa peltoalaan sellainen, että pitäis tehostaa korjuuta. Se vaan tahtoo olla että urakoitsijaa ei välttämättä saa pienempää satoa korjaamaan tai sitten hinta nousee kohtuuttomasti (km korvaukset ja niittokustannus suhteessa sadon määrään).
Olen jonkun verran yrittänyt perehtyä erilaisiin korjuu tapoihin (pöyröpaalaus/tuubiin käärintä, aumaan/laakasiiloon korjuu tarkkuussilppurilla).
Lähtökohtana on, että kaikki ketjun koneet olisi ostettava (nykyisellä 100hv traktorilla jotenkuten pärjää vielä jonkun aikaa). Vasta aloittanut ja pieni tila kun ollaan, niin uusia koneita ei tietenkään kannata/pysty ostamaan.
Mikä olisi paras pienelle tilalle (korjuu ala n. 20ha)? ja 1(+1) miehen koneketju.
Olen tällähetkellä olisin kallistumassa tarkkuussilppurin puolelle.. hintoja jonkun verran olen seurannut... n. 10-15vuotta vanha tarkkuussilppuri maksaa 2000-3000€, vastaavan ikäinen niittomurskain n. 2000€ ja rehukärry n. 3000€. Vastaavasti paalain+käärin yhdessä tai erikseen n. 15000€. ja muovin hinta eikun nousee niin tuntus aumaan tekemällä paremmalta vaihtoehdolta..
Kommenttia ja neuvoja kaipaisin, kiitos
-
Keli ku keli, kelis on peli ;D Eikait oikeesti muuta kannata harkita tuolle alalle. :) Ja aumaan rehut..
-
Keli ku keli, kelis on peli ;D Eikait oikeesti muuta kannata harkita tuolle alalle. :) Ja aumaan rehut..
Pikkupoikana yhden raiheinä lohkon niitin 2,4:lla ja varstalla kärryyn...toimii!!!
-
Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.
-
Musta vaan on jotenkin ristiriitaista että jos tarkoitus on tehostaa, niin mietitään omia koneita varsinkin pienelle alalle.. ??? Pellot huippukuntoon niin rakenteellisesti kuin kasvullisestikin, niin kyllä urakoitsija varmasti lähtee.
Toki jos halua on värkkäillä omien käytettyjen kanssa, mutta en kyllä oikeasti usko että sieltä löytyy kannattavuutta.
Mikä on suurin ongelma? Se, ettei urakoitsija tule tai ei tule ajallaan vai se, että hinta on kova? Vai se, että homman kannattavuus on huono?
-
Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.
Kyllä samoilla linjoilla olen, että tuommosilla vanhoilla romuilla ei tule rupia persiiseen, mutta tehköön kukin tyylillään. ;D Paalimuovien hintoja en ole pahemmin vertaillut, vaan paikallisesta agrista olen käynyt sen muutaman rullan mitä tarvii. Viime vuonna 73e rulla ja tänä kesänä 74, mikä minusta aika maltillista nousua.
-
Musta vaan on jotenkin ristiriitaista että jos tarkoitus on tehostaa, niin mietitään omia koneita varsinkin pienelle alalle.. ??? Pellot huippukuntoon niin rakenteellisesti kuin kasvullisestikin, niin kyllä urakoitsija varmasti lähtee.
Toki jos halua on värkkäillä omien käytettyjen kanssa, mutta en kyllä oikeasti usko että sieltä löytyy kannattavuutta.
Mikä on suurin ongelma? Se, ettei urakoitsija tule tai ei tule ajallaan vai se, että hinta on kova? Vai se, että homman kannattavuus on huono?
Pellot ovat hyvässä kunnossa. Tarkoitan tehostamisella sitä että saa kerättyä satoa mahdollisimman paljon (se kolmaskin sato), eli miten maksimoidaan tuotto niin määrän kuin laadunkin suhteen. Kyllä se on vaikea ainakin täälläpäin saada urakoitsijaa just silloin oikealla hetkellä... ja varsinkin ovat nihkeitä loppukesästä lyhkäsempää kasvustoo keräämään.. kun ajomäärään verrattuna tulee vähemmän paaleja, joista laskuttaa. Urakoitsijallani paalauksen hinta on vaan 15€ (sis. muovin ja hapon)
sitten kannattavuudesta, olen muutaman laskelman tehnyt.. kuten mainitsin aiemmin uusia koneita ei voi edes ajatella, käytetyillä pärjää hyvin näillä aloilla, onhan ne kunnossapito kustannuksetvanhoilla koneilla isot ja nyrkit verillä saa vääntää koneita kuntoon.. toisaalta meillä käyttömääräkin on pieni, joten vanhemmilla koneilla pärjää.
-
Sellaisia lajikkeita/kasveja jotka antaa joustavuutta korjuuseen?
-
Keskustele nyt hinnasta ensin. Paalitaksa on ehkä huonoin tapa, tuntihinnoittelu+tarvikkeet vois olla parempi.
-
Sellaisia lajikkeita/kasveja jotka antaa joustavuutta korjuuseen?
juu, se lisää laatua ;)
rajoitteena meillä erilaisten luomusiementen saatavuus
-
Ei niillä vanhoilla romuilla pääse tavoittelemaasi lopputulokseen. Kokeile tuo Adamin malli ensiksi, jos ei onnistu, niin sitten yritä saada naapureita koneyhteistyöhön. Sopivalla porukalla pystytte hommaamaan soivat pelit, saatte kuskeja tarpeeksi eikä paine traktorikauppaan menoon kasva niin paljoa..
-
Ei niillä vanhoilla romuilla pääse tavoittelemaasi lopputulokseen. Kokeile tuo Adamin malli ensiksi, jos ei onnistu, niin sitten yritä saada naapureita koneyhteistyöhön. Sopivalla porukalla pystytte hommaamaan soivat pelit, saatte kuskeja tarpeeksi eikä paine traktorikauppaan menoon kasva niin paljoa..
Se voi olla hyvinkin totuus..
Kustannus ei ole SUURIN syy koneketjun hankkimiseen.. vaan urakoitsijoiden saatavuus oikeaan aikaan. tutulle meinas jäädä sato korjaamatta kun urakoitsijan kone sano työsopimuksen irti, eikä siihen hätään saanut toista urakoitsijaa tilalle. Sama riski on tietysti omissakin koneissa
-
Tähän asti urakoitsija on käynyt niittämässä ja paalamassa. Mukavahan se on katsella kun paaleja tulee "itsestään".. mutta alkaa olla eläinmäärä suhteessa peltoalaan sellainen, että pitäis tehostaa korjuuta. Se vaan tahtoo olla että urakoitsijaa ei välttämättä saa pienempää satoa korjaamaan tai sitten hinta nousee kohtuuttomasti (km korvaukset ja niittokustannus suhteessa sadon määrään).
Olen jonkun verran yrittänyt perehtyä erilaisiin korjuu tapoihin (pöyröpaalaus/tuubiin käärintä, aumaan/laakasiiloon korjuu tarkkuussilppurilla).
Lähtökohtana on, että kaikki ketjun koneet olisi ostettava (nykyisellä 100hv traktorilla jotenkuten pärjää vielä jonkun aikaa). Vasta aloittanut ja pieni tila kun ollaan, niin uusia koneita ei tietenkään kannata/pysty ostamaan.
Mikä olisi paras pienelle tilalle (korjuu ala n. 20ha)? ja 1(+1) miehen koneketju.
Olen tällähetkellä olisin kallistumassa tarkkuussilppurin puolelle.. hintoja jonkun verran olen seurannut... n. 10-15vuotta vanha tarkkuussilppuri maksaa 2000-3000€, vastaavan ikäinen niittomurskain n. 2000€ ja rehukärry n. 3000€. Vastaavasti paalain+käärin yhdessä tai erikseen n. 15000€. ja muovin hinta eikun nousee niin tuntus aumaan tekemällä paremmalta vaihtoehdolta..
Kommenttia ja neuvoja kaipaisin, kiitos
käytetty noukinvaunu/niittomurskaen
-
Yksi ratkaisu on tietysti käyttää paalausurakoitsijaa pääsadon ja odelman korjaamiseen. Lisäksi hankkis itselle niittosilppurin, jolla sitten ajelis jämät aumaan?
Jäätyminen ja säilyvyys ois huonoja puolia tässä. ???
-
Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.
Kyllä samoilla linjoilla olen, että tuommosilla vanhoilla romuilla ei tule rupia persiiseen, mutta tehköön kukin tyylillään. ;D Paalimuovien hintoja en ole pahemmin vertaillut, vaan paikallisesta agrista olen käynyt sen muutaman rullan mitä tarvii. Viime vuonna 73e rulla ja tänä kesänä 74, mikä minusta aika maltillista nousua.
Höpönhöpön >:( Tuon hintaisella paalaimella voi vaikka rahtia lähteä ajamaan. Toisin on kahden tonnin niittomurskaimen kanssa, sulattoon sellaiset >:(
On taas se aika vuodesta että tahtoo itselle pukata noukinvaunukuumetta, jos niitturin saat kylältä sopivasti niin sitten omalla pienellä noukkarilla tuon alan ajelee yhtäkkiä :)
-
On taas se aika vuodesta että tahtoo itselle pukata noukinvaunukuumetta, jos niitturin saat kylältä sopivasti niin sitten omalla pienellä noukkarilla tuon alan ajelee yhtäkkiä :)
Joo, vaikka tämmösellä taarupilla. 10 kilsan päästä. ;D http://www.arena.fi/koneet/kohde/31893
-
rehunkorjuukalustossa kiinni ~20t, sis jf 900 * 2 (toinen varakoneena), elho 320, ja 2* rehulaidat ~28m3. koneet suht tuoreita ja kunnossapito/remontit oman käden varassa, korjuuala ~50ha vuodessa.. sekä saatavana naapuriapua tarpeen vaatiessa. urakoitsijoiden käyttö mahdollista, oikea aikainen korjuu ei, kokeiltu on.. todettu kokonaistaloudellisimmaksi tässä tapauksessa..
-
Näkökulmia tähän asiaan on monia. Edullisimman ketjun saisi tarkkuussilppurista+kärryt. Mutta jos työvoima on 1(+1), tuo lienee poissuljettu vaihtoehto. Silppurikuski, kärrykuski ja siilokuski on tuossa se minimi.
Olin saman valinnan edessä n.7 vuotta sitten. Meillä oli hyvä kolmen tilan porukka jolla rehut tehtiin kaikille tiloille. 3.2m niittomurskain, JF-tarkkuussilppuri, 2 isoa kärryä ja siilotraktori. Ja homma toimi eikä kenelläkään ollut kohtuutonta konekalustoa. Sitten nuo kaksi muuta lopetti eläinten pidon ja lähti muualle töihin. Jouduin valinnan eteen ja totesin että tuleva ketju pitää olla sellainen jonka voi hoitaa tarvittaessa yksin. Tämän seurauksena päädyin kombi-paalaimeen, enkä ole katunut. Muovi maksaa, mutta kun samalla lopetin säilöntäaineen käytön ei lopputulos kuitenkaan paljoa muuttunut.
Tuolla pystyy tarvittaessa hoitamaan korjuun ihan yksin, mutta jos väkeä on, niillekin löytyy paikka. Yksi niittää, yksi paalaa ja yksi ajaa paaleja. Minä ja kaksi poikaa tehdään tuolla ketjulla aika tehokkaasti rehua, mutta kun pojat lähtee armeijaan ja sitä kautta opiskelemaan voi olla että teen rehua muutaman vuoden yhden miehen ketjulla. Tuo on ainut ketju jolla se onnistuu. Tehot tietenkin häviää kun miehet vähenee. :P :P
-
Nyt rupesi minuakin kiinnostamaan tarkkuussilppuri. Nehän on edullisia ostaa. Minkä kokoisia pinta-aloja tuollaisella esim. Junkkari TS 150 kokoluokan vehkeellä yleensä päivässä korjataan?
Ja tarviiko se välttämättä rehukärryä, eikös auman teko onnistu auttavasti tavan kippikärrylläkin?
Mutta millä tavalla pienellä tilalla edullisimmin junaillaan rehu aumasta ruokintapöydälle? Käsitelläänkö tuollaista tarkkuusilputtua rehua kauhoin vai talikoin, ja jäätyykö se aumassa vai ei?
nimim. uusavuton, vain traktorinmunia syöttänyt pienviljelijä
-
unohda junkkari, säästyt monelta vaivalta.. jf 900 korjattiin ~320m3 poljettua 12h, 200m-4.5km ajomatkalla.. aumasta syöttäessä, ~5km päästä, leikkurilla vanhoille purkukärryille ja sillä rehuvarastoon. ja mieluimmin leikkurilla, etenkin jos syöttöpinnan eteneminen hidasta. aatteleppa ny jäätyykö vesi :o
-
Nyt rupesi minuakin kiinnostamaan tarkkuussilppuri. Nehän on edullisia ostaa. Minkä kokoisia pinta-aloja tuollaisella esim. Junkkari TS 150 kokoluokan vehkeellä yleensä päivässä korjataan?
Ja tarviiko se välttämättä rehukärryä, eikös auman teko onnistu auttavasti tavan kippikärrylläkin?
Mutta millä tavalla pienellä tilalla edullisimmin junaillaan rehu aumasta ruokintapöydälle? Käsitelläänkö tuollaista tarkkuusilputtua rehua kauhoin vai talikoin, ja jäätyykö se aumassa vai ei?
nimim. uusavuton, vain traktorinmunia syöttänyt pienviljelijä
miten muuten onnistuis aumarehun jako näillä pyöröpaaliin syöttöön tarkotetuilla jakovaunuilla jos paakin sais leikkurista jotenkin järkevästi kyytiin, ei kait tuossa mitään ongelmaa tulis????
-
Nyt rupesi minuakin kiinnostamaan tarkkuussilppuri. Nehän on edullisia ostaa. Minkä kokoisia pinta-aloja tuollaisella esim. Junkkari TS 150 kokoluokan vehkeellä yleensä päivässä korjataan?
Ja tarviiko se välttämättä rehukärryä, eikös auman teko onnistu auttavasti tavan kippikärrylläkin?
Mutta millä tavalla pienellä tilalla edullisimmin junaillaan rehu aumasta ruokintapöydälle? Käsitelläänkö tuollaista tarkkuusilputtua rehua kauhoin vai talikoin, ja jäätyykö se aumassa vai ei?
nimim. uusavuton, vain traktorinmunia syöttänyt pienviljelijä
miten muuten onnistuis aumarehun jako näillä pyöröpaaliin syöttöön tarkotetuilla jakovaunuilla jos paakin sais leikkurista jotenkin järkevästi kyytiin, ei kait tuossa mitään ongelmaa tulis????
onnistuu kait pääosin, helpomminhan se silputtu hajoaa..
-
unohda junkkari, säästyt monelta vaivalta.. jf 900 korjattiin ~320m3 poljettua 12h, 200m-4.5km ajomatkalla.. aumasta syöttäessä, ~5km päästä, leikkurilla vanhoille purkukärryille ja sillä rehuvarastoon. ja mieluimmin leikkurilla, etenkin jos syöttöpinnan eteneminen hidasta. aatteleppa ny jäätyykö vesi :o
Meidän vanha jf 850 oli ihan hyvä peli kunhan ei ruvennut ahneeksi, ja myytiin kai eteenpäin alle kahden tonnin. Ihan riittävä alle 30ha rehuille ja vajaa 100 heppaa sopii hyvin vetämään. Ei ole ollut tarvetta kenenkään yksin hommaa kokeilla, mutta aumaan tehden voisi varmaan viitisen hehtaaria saada hoidettua kohtuudella päivässä. sopiva traktori etukuormaajalla vaan hommiin ja reipasta mieltä kun välillä vaihtaa pellolta aumalle :)
-
Pikkutilalla kokonaistyöaikaa ajatellen paalaus on paras.Aumat ikäviä,aikaa menee ja lämpiää helposti keväällä ja syksyllä.Kannattaa hakkia ensin
niittomurskain,1500 euroa ja saa jo hyvän junkkarin.
-
Näkökulmia tähän asiaan on monia. Edullisimman ketjun saisi tarkkuussilppurista+kärryt. Mutta jos työvoima on 1(+1), tuo lienee poissuljettu vaihtoehto. Silppurikuski, kärrykuski ja siilokuski on tuossa se minimi.
Silppuri-tai noukinvaunulla riittää 2 ukkoa. N. 10v tehtiin jf-tuhtilaisella ihan hyvä peli se oli, ei mitään suurempaa remppaa ollut. Pari kesää tein rehut yksin.. tahto olla vaan niin hidasta ja siilon tallaus kärsi...
Nyt sitten menee rehut pyöröpaaliin; urakoija paalaa, oma työ on että siirtelen paaleja pellolta käärijälle..
Silppurivaunua tulee vähä ikävä paalaus/käärintälaskua maksaissa, mutta vastaavasti polttoainetta säästyy pari-kolme Jontun tankillista.. ::) Ensi kesänä sitten kai tarvii meikän tehä rehua ollenkaan.. :-X
-
Nyt rupesi minuakin kiinnostamaan tarkkuussilppuri. Nehän on edullisia ostaa. Minkä kokoisia pinta-aloja tuollaisella esim. Junkkari TS 150 kokoluokan vehkeellä yleensä päivässä korjataan?
***Kyllä sillä rauhallisen siilontallaajan työssä pitää...yli sata heppaista turha laittaa, 675:lla vedeltiin...terähuolto kunniaan...
Ja tarviiko se välttämättä rehukärryä, eikös auman teko onnistu auttavasti tavan kippikärrylläkin?
***Hienosti, sileämpi laidan sisäpuoli- terveempi selkä, kuivempi rehu tykkää jämähtää kiinni kaikkeen poikkipuoliseen...
Mutta millä tavalla pienellä tilalla edullisimmin junaillaan rehu aumasta ruokintapöydälle? Käsitelläänkö tuollaista tarkkuusilputtua rehua kauhoin vai talikoin, ja jäätyykö se aumassa vai ei?
***Aumasta leikkurilla ja mielellään etukuormaimessa, se selkä juttu nääs...varmon kyljessä semmoinen keltainen tarra, jossa on kirjaimia ja välimerkkejä, niiden tarkoitus kannattaa itselleen selventää...fiilaten ja fiilaten...
nimim. uusavuton, vain traktorinmunia syöttänyt pienviljelijä
-
Eli urakoitsija on ylityöllistetty, mitä jos panostaisit hieman laadukkaasempaan kalustoon ja lähtisit kilpailevaksi urakoitsijaksi??
-
1500 euroa ja saa jo hyvän junkkarin.
En välttämättä laittaisi sanaa hyvä ja Junkkari samaan lauseeseen. ;D
-
Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.
Niinhän sitä kallimman koneen omistaja sanookin, ko toiset saa saman lopputuloksen 70% pienemmillä pääomilla..
-
Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.
Niinhän sitä kallimman koneen omistaja sanookin, ko toiset saa saman lopputuloksen 70% pienemmillä pääomilla..
niinpä itte sijoittanut aika tarkasti tuon 15 ke alv 0% paalaimeen + käärimeen tänä kesänä, 1000 sr+ 700 kuivuke paalia (150 cm) vuodessa tarkoitus tehdä nuilla useampi kesä. tärkeintä on löytää vaihtokonelaaneista ne YKSILÖT joilla tekee jotain ja ylläpito (eli korjaus) yksinkertaista ja edellinen elämä siedettävää... niin tehosta karholta paalatessa yksin toista hehtaaria tunnissa keskiarvolla paalaus käärintä ja riviin laitto siirtymineen alle 5 km etäisyydellä kotoa... ::) 8) normaalisti emannus käärii, mut työnohessa se ei ana onnistu ;)
muuten aloittajalle en osaa sanoa kuin että aumoja kandee kyllä vältää, jos ukosta tai akaasta ei löydy erityisiä ahkeruus ominaisuuksia... :P
-
Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.
Niinhän sitä kallimman koneen omistaja sanookin, ko toiset saa saman lopputuloksen 70% pienemmillä pääomilla..
niinpä itte sijoittanut aika tarkasti tuon 15 ke alv 0% paalaimeen + käärimeen tänä kesänä, 1000 sr+ 700 kuivuke paalia (150 cm) vuodessa tarkoitus tehdä nuilla useampi kesä. tärkeintä on löytää vaihtokonelaaneista ne YKSILÖT joilla tekee jotain ja ylläpito (eli korjaus) yksinkertaista ja edellinen elämä siedettävää... niin tehosta karholta paalatessa yksin toista hehtaaria tunnissa keskiarvolla paalaus käärintä ja riviin laitto siirtymineen alle 5 km etäisyydellä kotoa... ::) 8) normaalisti emannus käärii, mut työnohessa se ei ana onnistu ;)
muuten aloittajalle en osaa sanoa kuin että aumoja kandee kyllä vältää, jos ukosta tai akaasta ei löydy erityisiä ahkeruus ominaisuuksia... :P
Aumat vaatiikin tiettyä sitoutumista hommaan, mikäs sen mukavempaa ko porautua talvella -30 pakkasessa metrin lumikinoksen läpi jokatoinen päivä jotta saa taas rehua aumasta, ja sitte kevääsin sorvata siä kurakossa kun routa alkaa pettämään, ja sitte taistella tuulen kans aumamuovien kanssa, ja site vielä se työturvallisusu asia et aumarehuun tarttee saada hapot, paalaukseen ei. Ja paalauksen muovikustannusta kammoksutaan, mutta ei sitä ,muisteta että se onkin ainut kustannut, ei siiloja, ei siilojen pesua ei muovittamisia ei peittämisiä ei happoja, ei kalliita rattoreita rehunteon takia. Muutaman tonnin paalaimilla saa rehut tehtyä ja veturit voi olla ihan hyvin -70 luvun koneita, ja valamista tulee ilman vikavalojen vilkkumista. Tuos joskus ynnäilin että paalaus on kalliimpaa kun siilorehu, mutta hintaerolla siilojen kuoletus kestää 40 vuotta? Sekä myös se että säilörehun koneketju päättyy elukan leukojen väliin, eli navettatouhut ja monet muut vaikuttaa koneletjuun. Olimitäoli, kallein ratkaisu on vaihtaa koneketjua muutaman vuoden välein... Konekauppias kyllä tykkääs ;D
-
Muovikustannuksesta sen verran että tiukka 150:nen paali säilyy ihan hyvin neljällä muovikerroksella. Jos tätä vertaa kiireurakoiitsijan 120 senttisen tarvitsemaan kuuteen kerrokseen niin rehuyksikköä kohti tippuu muovi murto-osaan :)
-
mutta sitten tärkeimpään; mikä mahtais olla se malli ja merkki mitä kannattaisi jopa käytettynä katsoa ja vaikka ajettuna rahtia olisi vielä inhimillinen korjattava/huollettava omatoimisesti!
oma 46 clasi on teloiltaan jo pehmoine joten tiukkoja paaleja ei saa ja korjaus niiiin halpaa! teloissa kuulema oikeat yrittäjätkin tekee töitä!
-
Silppurivaunua tulee vähä ikävä paalaus/käärintälaskua maksaissa, mutta vastaavasti polttoainetta säästyy pari-kolme Jontun tankillista.. ::) Ensi kesänä sitten kai tarvii meikän tehä rehua ollenkaan.. :-X
Yllättävän vähälläkin meidän silppurivaunu liikahti nyt kakkossadolla. Tunteja traktoriin tuli 41, hehtaareja noin 60, polttoainetta 740 litraa.
-
osta tarkkuussilppuri jos pellot lähellä. itellä vanha kunnon jf 900, laatu rehua edullisesti. yhdellä rehukärryllä ajan (32 m3) jos tarttee yksin tehdä. tuo silppuri on joustava menetelmä. jos työvoima lisääntyy niin homma nopeutuu. enemmän traktoreita ja kärryjä. itellä myös korjuualaa nyt reilu 20 ha kerta, homma käy mukavasti. mutta vaatii lähellä olevat pellot muuten joutuu paljon pyöräilemään lohkoja vaihtaessa jos yksin ajaa. kahdestaan homma nopeutuisi paljonkin mutta maataloudessa tahtoo olla osaavasta työvoimasta puutetta. jos tiedät varmaksi että teet rehua kauan osta uusi jf 955. hyvin huollettuna kone kestää 20 vuotta. itellä on 20 vuotta vanha kone ja ei voi moittia. heti rehunteon jälkeen pesu, yleisöljy pintaan ja rasvaus. käytetyissä vaan tahtoo olla huonosti huollettuja monesti. jos pellot kaukana sitten paalikone tai noukkari voi olla vaihtoehtoja mutta ne ovat eri hintaluokan koneita kun silppuri.
-
liian paljon näkee vaihtokonerivissä silppureita joiden teräväli 10mm luokkaa ::) siitä sen näkee että kun ei perehdytä koneeseen riittävästi, sitte sitä vaihdellaan konehia ja koneketjuja, ja haukutaan tää kolehet kun eine kestä mitää ???
-
Tuon hinta luokan paalaajilla siinä rehunteossa menee kauemmin, ku siinä urakoitsijan odottelussa.
Niinhän sitä kallimman koneen omistaja sanookin, ko toiset saa saman lopputuloksen 70% pienemmillä pääomilla..
niinpä itte sijoittanut aika tarkasti tuon 15 ke alv 0% paalaimeen + käärimeen tänä kesänä, 1000 sr+ 700 kuivuke paalia (150 cm) vuodessa tarkoitus tehdä nuilla useampi kesä. tärkeintä on löytää vaihtokonelaaneista ne YKSILÖT joilla tekee jotain ja ylläpito (eli korjaus) yksinkertaista ja edellinen elämä siedettävää... niin tehosta karholta paalatessa yksin toista hehtaaria tunnissa keskiarvolla paalaus käärintä ja riviin laitto siirtymineen alle 5 km etäisyydellä kotoa... ::) 8) normaalisti emannus käärii, mut työnohessa se ei ana onnistu ;)
muuten aloittajalle en osaa sanoa kuin että aumoja kandee kyllä vältää, jos ukosta tai akaasta ei löydy erityisiä ahkeruus ominaisuuksia... :P
Aumat vaatiikin tiettyä sitoutumista hommaan, mikäs sen mukavempaa ko porautua talvella -30 pakkasessa metrin lumikinoksen läpi jokatoinen päivä jotta saa taas rehua aumasta, ja sitte kevääsin sorvata siä kurakossa kun routa alkaa pettämään, ja sitte taistella tuulen kans aumamuovien kanssa, ja site vielä se työturvallisusu asia et aumarehuun tarttee saada hapot, paalaukseen ei. Ja paalauksen muovikustannusta kammoksutaan, mutta ei sitä ,muisteta että se onkin ainut kustannut, ei siiloja, ei siilojen pesua ei muovittamisia ei peittämisiä ei happoja, ei kalliita rattoreita rehunteon takia. Muutaman tonnin paalaimilla saa rehut tehtyä ja veturit voi olla ihan hyvin -70 luvun koneita, ja valamista tulee ilman vikavalojen vilkkumista. Tuos joskus ynnäilin että paalaus on kalliimpaa kun siilorehu, mutta hintaerolla siilojen kuoletus kestää 40 vuotta? Sekä myös se että säilörehun koneketju päättyy elukan leukojen väliin, eli navettatouhut ja monet muut vaikuttaa koneletjuun. Olimitäoli, kallein ratkaisu on vaihtaa koneketjua muutaman vuoden välein... Konekauppias kyllä tykkääs ;D
yhtähyvin silppurin edessä voi olla se vanhaki kones.. rehuketjun rattoreis (3kpl) yht. päälle 36t h.. täspäin ei oo saatavilla osaavaa paaliurakoittijaa joka tekis säilyviä paalia.. on kokeiltu hapolla ja ilman.. aumas ja siilos kumminki säilyny..
-
Näkökulmia tähän asiaan on monia. Edullisimman ketjun saisi tarkkuussilppurista+kärryt. Mutta jos työvoima on 1(+1), tuo lienee poissuljettu vaihtoehto. Silppurikuski, kärrykuski ja siilokuski on tuossa se minimi.
Olin saman valinnan edessä n.7 vuotta sitten. Meillä oli hyvä kolmen tilan porukka jolla rehut tehtiin kaikille tiloille. 3.2m niittomurskain, JF-tarkkuussilppuri, 2 isoa kärryä ja siilotraktori. Ja homma toimi eikä kenelläkään ollut kohtuutonta konekalustoa. Sitten nuo kaksi muuta lopetti eläinten pidon ja lähti muualle töihin. Jouduin valinnan eteen ja totesin että tuleva ketju pitää olla sellainen jonka voi hoitaa tarvittaessa yksin. Tämän seurauksena päädyin kombi-paalaimeen, enkä ole katunut. Muovi maksaa, mutta kun samalla lopetin säilöntäaineen käytön ei lopputulos kuitenkaan paljoa muuttunut.
Tuolla pystyy tarvittaessa hoitamaan korjuun ihan yksin, mutta jos väkeä on, niillekin löytyy paikka. Yksi niittää, yksi paalaa ja yksi ajaa paaleja. Minä ja kaksi poikaa tehdään tuolla ketjulla aika tehokkaasti rehua, mutta kun pojat lähtee armeijaan ja sitä kautta opiskelemaan voi olla että teen rehua muutaman vuoden yhden miehen ketjulla. Tuo on ainut ketju jolla se onnistuu. Tehot tietenkin häviää kun miehet vähenee. :P :P
Säilyykö paalit tosiaan yhtä hyvin/huonosti ilman säilöntäainetta? ehkä jos sais tiukkaan paalattua. Onko kellään kokemusta apilapitoisen säilyvyydestä ilman säilöntäaineita? vaikuttaako mitenkään
-
Säilyy samalla tavalla kuin hapollakin, kun paalit tiukkaa, heti muoviin riittävällä muovituksella ja hyvällä muovilla. Jos vettävaluvana joutuu ajamaan niin ehkä sitten sitä happoa.
Mutta perusasiaan, 20 ha:n korjuuala on nykyaikana auttamattoman pieni. Kannattaa miettiä miksi urakoitsija ei tule mielellään, onko paalilukuun perustuva taksa ja vähän paaleja syy ? Tai vika lohkoilla ? Adamin ehdottama tuntitaksa pitää urakoijalla olla vaihtoehtona, ei tyhjänajolla valitettavasti elä jos tästä kyse. Jos omia koneita haluaa, porukkaan ainakin kahden tilan kanssa, käytettyjen yksilöt hankintaan. Kymmenen vuotta sitten 100 ha: a pidin kipurajana kesää kohti jo kahden tilan välisenä säilörehualana ittellä, nyt luku suurempi. Onneksi tulee olkea, heinää ja rehua tehtyä muillekin nyt. Paaliin.
-
´Juttele urakoitsian kanssa, onko miten sinä voisit autaa? Karhoitaa? Mahdollisesti niittää ja karhoittaa, urakoitsialle jäis vain paalaus ja muovittelua?
-
mutta sitten tärkeimpään; mikä mahtais olla se malli ja merkki mitä kannattaisi jopa käytettynä katsoa ja vaikka ajettuna rahtia olisi vielä inhimillinen korjattava/huollettava omatoimisesti!
oma 46 clasi on teloiltaan jo pehmoine joten tiukkoja paaleja ei saa ja korjaus niiiin halpaa! teloissa kuulema oikeat yrittäjätkin tekee töitä!
Ehjä 46:nen ei ole huono. Meillä kuitenkin vannotaan welgerin nimeen :D Niin PROFI Welgerin, nämä suomimasterit on vähän kevyemmin laakerein. Sattuu olla profi varaosakoneena ::) ::)
-
Itellä on paaliketju, jonka nykyarvo on varmaan alle 15 tuhatta euroa. Korjattava pinta-ala ei ole kerralla kovinkaan iso, mutta kun korjattavia nurmisatoja tulee neljäkin näköjään, niin tulee sitä kokonais pinta-alaa jonkin verran. Jos ei olis niin kokeilunhaluinen niin urakoitsija olis mullakin ilman muuta paras vaihtoehto. Nyt joutuu tehdä rehua jonkusen hehtaarin silloin tällöin, kun yrittää sitä "oikeaa" korjuu astetta tavoitella ja kasvilajeja on nurmissakin monenlaisia. Lisäksi vielä heinän ja olkien paalaukset n. 30 ha. Kyllä sitä paalaajalle tulee käyttöä yllättävän äkkiä jos naapureiden kanssa on väleissä. Tämän kesän ainut konerikko rehuketjussa on ollut käärimen renkaan rikkoutuminen... uusi sisuskumi oli jo varastossa ::)
-
osta tarkkuussilppuri jos pellot lähellä. itellä vanha kunnon jf 900, laatu rehua edullisesti. yhdellä rehukärryllä ajan (32 m3) jos tarttee yksin tehdä. tuo silppuri on joustava menetelmä. jos työvoima lisääntyy niin homma nopeutuu. enemmän traktoreita ja kärryjä. itellä myös korjuualaa nyt reilu 20 ha kerta, homma käy mukavasti. mutta vaatii lähellä olevat pellot muuten joutuu paljon pyöräilemään lohkoja vaihtaessa jos yksin ajaa. kahdestaan homma nopeutuisi paljonkin mutta maataloudessa tahtoo olla osaavasta työvoimasta puutetta. jos tiedät varmaksi että teet rehua kauan osta uusi jf 955. hyvin huollettuna kone kestää 20 vuotta. itellä on 20 vuotta vanha kone ja ei voi moittia. heti rehunteon jälkeen pesu, yleisöljy pintaan ja rasvaus. käytetyissä vaan tahtoo olla huonosti huollettuja monesti. jos pellot kaukana sitten paalikone tai noukkari voi olla vaihtoehtoja mutta ne ovat eri hintaluokan koneita kun silppuri.
Ja jos tekee esikuivattua, siis sillpurissa ei näy ainoatakaan vesivanaa tms. ja rakenteisiin jäävä rehusilppu on kuivaa, niin mieluummin rehunteon jälkeen paineilma-putsaus ja "öljykylpy"!
Syksyllä voi sitten pestä, ja käyttää kunnolla pesun/rasvauksen/suojaöljyn jälkeen, että paikat kuivuu/lämpenee. Ja uus ööli ja rasvaus...
Kyllähän tota 900 JF:ää tuli aikoinaan pestyä joka sadon jälkeen... Kai silloin satoikin useammin. :D
Aina tahtoi vain laakereihin päästä kosteutta, vaikka kuinka varoi ja rasvasi.
Eikä ton silppurin laakerit nyt mitenkään liian hyvin ole suojattu...
No, 15 vuotta on tuollaisella nyt rehut tehty, n. 60-110 ha vuodessa ajettu läpi. Neljä tahi viisi laakeria vaihdettu ja kolmet ketjut. Plus yksi suunnitteluvirhe korjattu... ;)
Ja jos löytyy ne kolme osaavaa konekuskia, ni hyvääkin satoa ajaa päivässä 15ha helposti... Jos pellot on liki ja silppuri saa käydä koko ajan. Silppurin vetokoneen tuntimittariin omissa rehuissa tulee se 13 tuntia, ja pinta-alamittariin ~30 ha. Eikä tartte edes "ryskätä". 10-12 km/h riittää kyllä. Eikä se kunnon 3 metriltä niitetystä karhosta (kuiva-aine siinä 30-35% D-arvo 70 tai nykyisin 700) kovempaa meniskää. Tai voihan täs omas olla jo kytkimet vähän väsyny.
Ei tää häpeis pelleiltään yhtään, vaikka uuden viereen ajais. Mitä nyt ruuvista/noukkimesta nyt vähän on maali kulunut.
Kyllä se syksyinen öljyn kanssa läträäminen tekee hyvää. Ainakin pinta kiiltää. ;D
-
Nyt rupesi minuakin kiinnostamaan tarkkuussilppuri. Nehän on edullisia ostaa. Minkä kokoisia pinta-aloja tuollaisella esim. Junkkari TS 150 kokoluokan vehkeellä yleensä päivässä korjataan?
Ja tarviiko se välttämättä rehukärryä, eikös auman teko onnistu auttavasti tavan kippikärrylläkin?
Mutta millä tavalla pienellä tilalla edullisimmin junaillaan rehu aumasta ruokintapöydälle? Käsitelläänkö tuollaista tarkkuusilputtua rehua kauhoin vai talikoin, ja jäätyykö se aumassa vai ei?
nimim. uusavuton, vain traktorinmunia syöttänyt pienviljelijä
miten muuten onnistuis aumarehun jako näillä pyöröpaaliin syöttöön tarkotetuilla jakovaunuilla jos paakin sais leikkurista jotenkin järkevästi kyytiin, ei kait tuossa mitään ongelmaa tulis????
ei ole ongemaa, eikös ne saa kyytiin vajkka trukkilavalta!
-
Päätin kuitenkin hankkia aluksi niittosilppurin, niin saan jämät aumaan ja tuoretta sisälle tarvittaessa. ;D
Onko kellään nurkissa hyväkuntoista silppuria, esim. varsta 1500, taarup jne. voisin hakea kauempaakin jos hyvä löytyy kohtuuhinnalla
-
Varstallahan nostaa vaikka kuiviketurpeet. ;D
-
Minkälaisia kestävyydeltään tuhti niittosilppurit?
-
Päätin kuitenkin hankkia aluksi niittosilppurin, niin saan jämät aumaan ja tuoretta sisälle tarvittaessa. ;D
Onko kellään nurkissa hyväkuntoista silppuria, esim. varsta 1500, taarup jne. voisin hakea kauempaakin jos hyvä löytyy kohtuuhinnalla
Kuule jos nyt kuitenkin harkitsisit vielä tuplajunkkaria tai elhon superluokoa. Noilla jo voi tehdä rehuakin ja tehostusvaraa on kovasti jos edellisenä päivänä niittää 3m karheita.
-
Päätin kuitenkin hankkia aluksi niittosilppurin, niin saan jämät aumaan ja tuoretta sisälle tarvittaessa. ;D
Onko kellään nurkissa hyväkuntoista silppuria, esim. varsta 1500, taarup jne. voisin hakea kauempaakin jos hyvä löytyy kohtuuhinnalla
Kuule jos nyt kuitenkin harkitsisit vielä tuplajunkkaria tai elhon superluokoa. Noilla jo voi tehdä rehuakin ja tehostusvaraa on kovasti jos edellisenä päivänä niittää 3m karheita.
Olen samaa mieltä edellisen kanssa, että kannattaa ostaa tuplajunkkari tai superluoko ennemmin kuin kelasilppuri.
-
mutta sitten tärkeimpään; mikä mahtais olla se malli ja merkki mitä kannattaisi jopa käytettynä katsoa ja vaikka ajettuna rahtia olisi vielä inhimillinen korjattava/huollettava omatoimisesti!
oma 46 clasi on teloiltaan jo pehmoine joten tiukkoja paaleja ei saa ja korjaus niiiin halpaa! teloissa kuulema oikeat yrittäjätkin tekee töitä!
Ehjä 46:nen ei ole huono. Meillä kuitenkin vannotaan welgerin nimeen :D Niin PROFI Welgerin, nämä suomimasterit on vähän kevyemmin laakerein. Sattuu olla profi varaosakoneena ::) ::)
Pitääpä kertoa legendaarisesta 46:sta jotain .... ei kuulunut kuin jysäys ja peräportin rullista tai siis niiden akseleista yks poikki ja kaks mutkalla ??? ??? ??? Tähän asti pitänyt joksenkin varmana pelinä, noh nyt en tiedä mitä tekis. Odottelen kyllä vakuutusyhtiön näkemystä, "ennaltaarvaamaton tapahtuma" . Niin ja tuosta tosiaankaan ei rullia ole ajettu puhki ... muutamasta tosin maali jo lähtenyt. Ei ainakaan vika ollut laakereissa, hienosti pyörii akselin pätkässä ;) Tulevaisuus näyttää mikä on lähivakuutuksen kanta vanhoihin koneisiin ja laajaan vakuutusturvaan. Odottavalla kannalla kuitenkin , mutta jurppii ja loput rehut tekee urakoija :-X
-
Joskus olen ollut sotkemaas kun kelasilppurilla tehtiin sellainen reilu 30 ha/sato rehua. Alle viikon se tehtiin. Kuormat olivat pieniä, mutta parhaana päivänä niitä tuli 118 kpl. Olis talossa ollut Taarupin kaksoissilppurikin mutta kelasilppuri oli kuulemma toimintavarmempi.
-
Päätin kuitenkin hankkia aluksi niittosilppurin, niin saan jämät aumaan ja tuoretta sisälle tarvittaessa. ;D
Onko kellään nurkissa hyväkuntoista silppuria, esim. varsta 1500, taarup jne. voisin hakea kauempaakin jos hyvä löytyy kohtuuhinnalla
Kuule jos nyt kuitenkin harkitsisit vielä tuplajunkkaria tai elhon superluokoa. Noilla jo voi tehdä rehuakin ja tehostusvaraa on kovasti jos edellisenä päivänä niittää 3m karheita.
Luokojunkkari löyty kohtuuhintaisena. Guuglella ei kyllä löytynyt mitään hyvää sanottavaa kyseisestä vehkeestä. Liekö sama kuin tuplajunkkari, vaan vanhempi malli?
-
http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Silppurit/Elho-Superluoko-1700-s/jnch7a6m.html (http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Silppurit/Elho-Superluoko-1700-s/jnch7a6m.html)
http://www.nettikone.com/elho/superluoko/974033 (http://www.nettikone.com/elho/superluoko/974033)
http://www.sourunsalonkauppa.fi/?sivu=nayta&id=2117 (http://www.sourunsalonkauppa.fi/?sivu=nayta&id=2117)
Vilase noita elhojakin
-
Mikähän tuo halpiainen on ??? http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Silppurit/Tuplajunkkari-170/bjhj9f8l.html (http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Silppurit/Tuplajunkkari-170/bjhj9f8l.html)
Tuo voi olla jo myyty http://www.farmit.net/node/200426 (http://www.farmit.net/node/200426)
Olen hiukan pitänyt elhoa parempana, sellainen on itsellänikin mutta junkkarista ei ole mitään kokemusta. Aika pitkälti vastaavat laitteet.
-
Olen samaa mieltä edellisen kanssa, että kannattaa ostaa tuplajunkkari
Hyvin tärähtää, kun niittoterä lähtee juurtyrineen irti, ja matkustaa roottorin hiomakiven väliin jumeliin. ;D Tekeehän silläkin tietysti kuivissa, ja kivettömissä olosuhteissa rehua. Kaikin puolin tuhoaltis laite.
-
Päätin kuitenkin hankkia aluksi niittosilppurin, niin saan jämät aumaan ja tuoretta sisälle tarvittaessa. ;D
Onko kellään nurkissa hyväkuntoista silppuria, esim. varsta 1500, taarup jne. voisin hakea kauempaakin jos hyvä löytyy kohtuuhinnalla
[/quote]Kuule jos nyt kuitenkin harkitsisit vielä tuplajunkkaria tai elhon superluokoa. Noilla jo voi tehdä rehuakin ja tehostusvaraa on kovasti jos edellisenä päivänä niittää 3m karheita.
[/quote]
Luokojunkkari löyty kohtuuhintaisena. Guuglella ei kyllä löytynyt mitään hyvää sanottavaa kyseisestä vehkeestä. Liekö sama kuin tuplajunkkari, vaan vanhempi malli?
[/quote]
Suosittelisin myös vakavasti harkitseemaan tuplajunkkaria tai superluokoa. Vaikka kumpaakin konetta on tälläkin palstalla haukuttu varmasti riittävästi, niin ei ne niin huonoja koneita ole. Ainakin Elho, josta on kokemusta on varsin toimiva kampe. Huomattavasti kelasilppurista eteenpäin. Silppuaa rehua varsin hyvin, kunhan pitää hakkurin terät terävinä. Rehua mukavampi käsitellä levitettäessä ja myös navetalla jos käsin joutuu koskemaan. Ja yhtään kertaa ei ole rehunteko keskeytynyt sen takia, että superluoko olisi levinnyt. Miinuksena että ottaa kyllä aika paljon voimaa työsaavutukseen nähden. Hinnatkin alkaa olla jo sitä luokkaa, että pienille pinta-aloille paljon parempi vaihtoehto kuin kelasilppuri
-
Ehdottomasti ennemmin tuplajunkkari kun kelasilppuri. Paskoja ne on molemmat. Tuplajunkkarilla päästiin parhaimmillaan reilu kymmenen hehtaarin päiväsaavutuksiin ni eiköhän se riitä 20 ha alaan.
-
Luokojunkkari tuli hankittua, kohtalaisen hyväkuntoinen vielä. Superluoko olisi ollut huomattavasti kalliimpi ainakin tähän yksilöön verrattuna. Junkkarissa tehon tarvekin on ainakin teorissa pienempi.
-
Luokojunkkari tuli hankittua, kohtalaisen hyväkuntoinen vielä. Superluoko olisi ollut huomattavasti kalliimpi ainakin tähän yksilöön verrattuna. Junkkarissa tehon tarvekin on ainakin teorissa pienempi.
Ihan hyvä valinta 8)