Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 09.08.11 - klo:21:45
-
http://www.markusjansson.net/luomu.txt
-
Kenenkähän leipää tämä ystävämme Jansson oikein syö?
En minä kyllä ymmärrä, millä me sen jälkeen tehotuotamme, kun maan fosforivarat on syöty, rikkaruohot ja taudit ovat resistenssejä torjunta-aineita vastaan etc. Kyllä me tällä viljelytavalla todellsuudessa kulutamme maapallon voimavarat loppuun. Ja täyttä puppua on väittää, että tehotuotannon varjolla voidaan mukamas paluttaa alueita luonnontilaan. Ei ne minkään luonnontilaan palaudu, suuri osa menee rakentamisen alle ja lopuilla tuotetaan esim. etanolia, josta tehdään polttoainetta meidän huviajeluihimme.
-
Suuria ajattelijoita ja visionäärejä riittää aiheesta kuin aiheesta. Kuten ennenkin, mutta nykyään saavat vielä ajatuksensa julkisuuteen, kiitos netin ihmemaailman... Olihan Janssonilla ainakin perusteluja... vaikkei niissä aina päätä, häntää tai järjen häivää ollutkaan ::).
-
Kun nykyisilläkin viljanhinnoilla laskee tehotuottamisella tuotettu lisäsato Vs. luomutuotanto, niin eivät ne kulut kyllä peity. Yaran mössöt alkavat olla niin helevetin kallita ja kasvinsuojelu, rikat+ taudit, vievät myös melkoisen summan. Lisänä sitten kalkkia muutaman vuoden välein, kun joku älykääpiö on keksinyt, että lannoitus PITÄÄ suorittaa hapoilla.
Että sanoisin luonnonvastaista, ei missään nimessä luonnonmukaista.
-
No, mielipiteenvapaus on ja sitä saa käyttää, ja valintoja näissä asioissa voi tehdä - niin kauan kuin siihen on mahdollisuus. Tilanne on toinen siinä vaiheessa kun ihmiskunta on käyttänyt loppuun vuosimiljardien aikana kasvi- ja eläinkunnan kautta maahan öljynä varastoidun auringon energian, ja joudutaankin miettimään miten oikeasti eletään vain niillä panoksilla mitä nykyinen ekosysteemi pystyy tuottamaan.
Sinänsä on surullista, että nykyisellä systeemillä ei käytetä hyväksi edes näitä helppoja paikkoja hyödyntää luonnon omaa reaaliaikaista ravinnekiertoa. On vaan liian helppoa pumpata sama panos maan alta.
Typensidonnan hyödyntäminen ja ihmisten jätekierron ravinteiden talteenotto pitäisi jo tässä vaiheessa olla pakollista, jos ajateltaisiin yhtään tulevaisuutta.
-
Tuossa Skepsis ry:ssä on Janssonin lisäksi näkyviä (ts. paljon kirjoittavia) jäseniä, jotka kirjoittavat hyvin samoilla teeseillä, toistelevat toistensa näkemyksiä lähes kaikilla foorumeilla joissa käsitellään GMO-ta, luomua tai uusiutuvaa energiaa.
Sikäli erikoista, että korostavat tuota Skepsis-kytköstään, ja unohtavat täydellisesti asettaa kriittiseen tarkasteluun oman "ainoan totuutensa" jolle etsivät ihan naurettavuuksiin asti perusteluja. Ensin valitaan jokin kanta totuudeksi joka sitten pyritään todistamaan kaikin keinoin?
Skeptisyyteen ja Skepsiksen perusteisiin kuuluu mielestäni se, että ehdotonta totuutta ei ole olemassakaan, ja jos joku sellaisena jotakin esittää, se pitää kyseenalaistaa, esittää kysymyksiä. Nykyisin vaikuttaa siltä, että Skepsiksen sisällä vasta-argumentointi on lähes kiellettyä näiden dominoivien jäsenten toimesta....
-
Typensidonnan hyödyntäminen ja ihmisten jätekierron ravinteiden talteenotto pitäisi jo tässä vaiheessa olla pakollista, jos ajateltaisiin yhtään tulevaisuutta
Tuo tosiaan kun tulisi pakolliseksi(yhteiskunnalla kyllä on verotuksen keinot homma hoitaa) ja tulisi kunnon kasvinvuorotus taas kunniaan, niin olisi jo suuri edistys. Myös lietelannan käyttö lannoitukseen pitäsi ottaa kyllä mietintään. Mieluumin siitä metaanit energiakäyttöön ja loppu, mikä jää kiinteämpää muotoon, siinäkin kompostointia olisi suosittava.
-
Luomussa on paljon kannatettavia juttuja, kuten viljelykierrot, mutta eipä ne ole kiellettyjä tavanomaisessakaan. Luomu luo kaupunkilaiskuluttajille positiivista mielikuvaa maataloudesta, eikä se hevin romahda, ainakaan ennen kuin kuluttaja näkee hyvin hoidetun viljapellon ja luomupellon vierekkäin. Lisäksi luomu on mainio keino siirtää veroeuroja maaseudulle ilman, että ne valuisivat norjalaisten taskuun. Luomuvilja saa moninkertaisen tuen tavanomaiseen, jos tukea verrataan tuotettuun satomäärään.
Lisäksi luomupellolta poistuu ravinteita murto-osa tavanomaiseen peltoon verrattuna. Luomu ei sinällään, vastoin yleisiä olettamuksia, tuota tippaakaan fosforia, sitä vain poistuu sadon mukana vähän pienen sadon seurauksena.
-
Typensidonnan hyödyntäminen ja ihmisten jätekierron ravinteiden talteenotto pitäisi jo tässä vaiheessa olla pakollista, jos ajateltaisiin yhtään tulevaisuutta
Tuo tosiaan kun tulisi pakolliseksi(yhteiskunnalla kyllä on verotuksen keinot homma hoitaa) ja tulisi kunnon kasvinvuorotus taas kunniaan, niin olisi jo suuri edistys. Myös lietelannan käyttö lannoitukseen pitäsi ottaa kyllä mietintään. Mieluumin siitä metaanit energiakäyttöön ja loppu, mikä jää kiinteämpää muotoon, siinäkin kompostointia olisi suosittava.
Tuo kompostointikin on asia, joka pitäisi ottaa kriittiseen tarkasteluun. On totta, että kompostoinnilla saadaan eloperäinen jäte viljelyssä käyttökelpoisempaan muotoon, mutta ravinnehävikkiä siinä toisaalta tulee, ja vielä ilmakehän kannalta hankalassa muodossa. Ehkäpä juuri tuo biokaasun talteenotto tuohon ketjuun auttaisi tuossa suhteessa?
-
Jansson on oikeassa siinä ettei nälänhätä hoidu luomulla, mutta ei sitä kyllä ratkaista tavanomaisella tai gmo:llakaan. Luomua pidetään näpertelynä kun verrataan tavanomaiseen, mutta näpertelyä Suomen tavanomainenkin tuotanto on kun verrataan vaikka keskieurooppaan. Sadot pienia ja kustannukset suuria. Suomessa tehotuotanto on vaan liian kallista.
-
Kyllä meillä ehkä maailman pohjosimpana maatalousmaana on luomussa enemmän kilpailuetua Vs. suotuisien olosusuhteiden alueet kuin tehotuotannossa. Siis tarkoitan että satotasoero on pienmpi. Meillä nimittäin tuholaiset ovat ainakin vielä pienempi riesa.
Se on totta, että kalliiksi tulee tuottaa, on sitten tapa mikä hyvänsä, sillä perusteella voisi viljelyn lopettaa kokonaan ja ostaa ruoka muualta. Luomutuotteilla on kuitenkin tällä hetkellä ihan rajattomat markkinat, joten siihen kyllä kannattaa panostaa. Tehotuotettu sen sijaan makaa lihankin osalta suuressa määrin pakkasvarastoissa, kun ei mene kaupaksi dioksiinihölmöilyiden takia, mutta tehotuttamisen kuuluu juuri tuo, että halvalla pitää saada ja keinot ovat sitten mitä ovat.
-
Markus Jansson ikuisena salaliittojen ystävänä ei ole paras mahdollinen lähde kriittiseen luomun tarkasteluun, vaikkakin on siellä pari pointtia.
Luomun todellisuutta on alettu miettimään muuallakin, ennen kuin siitä on edes trendi tullut, kaiken luonnonmukaisen hössötyksen keskellä.
Kaikki mikä tulee luonnosta ei ole hyvää! (http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76044-kaikki-mik%C3%A4-tulee-luonnosta-ei-ole-hyv%C3%A4%C3%A4)
Tai mediauutisten versio:
Kehon mielestä luomu ei ole luonnollista (http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/kehon+mielesta+luomu+ei+ole+luonnollista/a644469)
Ja kun luomun jatkuvaa kasvavaa kysyntää rummutetaan uutisesta toiseen, on ihmeellistä lukea samaan aikaan tällaisia uutisia:
Juvan Luomu Oy:n tulos painui pakkaselle liikevaihdon nopean laskun myötä (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/tulostiedote/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20110601/13076270508220&liikevaihtoluokka=&toimiala=&paikkakunta=&request_ahaa_info=true)
Jotenkin tulee hiukan huijattu olo. Ja kun tiedämme, että Pohjolan Luomu meni talvella konkurssiin, niin mihin ihmeeseen nämä visiot luomun suuresta läpilyönnistä perustuvat? Koetetaanko ylioptimistisella rummutuksella saada tarjontaa lisää, sitä kautta hintojen tipahtamista ja sitten toivotaan, että kysyntä seuraisi perässä?
Sitten aamun hesari kertoo meille luomun työllistävästä vaikutuksesta:
Rahanpuute estää luomuruuan tarjoamisen kouluissa (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rahanpuute+est%C3%A4%C3%A4+luomuruuan+tarjoamisen+kouluissa/1135268448844)
Vaikka rahanpuute estää luomun tarjoamisen, on ainakin Mikkelissä löytynyt ratkaisu:
Mikkelin ruokapalveluista kerrotaan, että luomun vuoksi on säästettävä jostain muualta. "Meillä säästetään henkilöstökustannuksista", sanoo palvelujohtaja Marjut Kuosma.
Mahtaakohan ruokapalvelun henkilöstö olla iloinen siitä, että luomua saadaan väkisin pöytään?
Hesarin pääkirjoitus kirjoitti asiasta myös jokin aika sitten:
Kasvinjalostus avuksi ruokakriisin ehkäisyssä (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kasvinjalostus+avuksi+ruokakriisin+ehk%C3%A4isyss%C3%A4/1135267772865/?cmp=tm_etu_paakirjoitus)
Luonnonmukainen tuotanto ei ole nykylajikkeilla kyllin tehokasta. Se on myös liian riippuvaista eläinten lannasta, jotta se voisi olla ratkaisu maailman ruokakriisiin.
Tätä kysymystä olen monta kertaa miettinyt, sillä luomuviljely tarvitsee myös lannoitteita, vastoin kuluttajien yleisiä mielikuvia.
Mikäli kansa saadaan ekologisemmaksi ja lihan kulutus laskuun, mutta samaan aikaan luomuviljelyä lisätään, niin mistä ihmeestä sitä paskaa saadaan pelloille?
Jos luomuala esimerkiksi Suomessa kasvaisi Jorma Ollilan visioiden mukaisesti, niin samalla karjan määrää olisi lisättävä samassa suhteessa (tai enemmän), jotta lannoitetta pelloille riittäisi, mutta karjan lisäämisessä on se ongelma, että saadaksemme lantaa peräpäästä, on sinne etupäähän annettava myös jotain ja se on poissa ihmisten lautaselta. Jos vielä lihan kulutus kääntyy laskuun, moniko on valmis tuottamaan lantaa luomupelloille pitämällä karjaa, jonka lihaa ei kukaan osta?
Lannoittamisesta maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Paul Riesinger kirjoitti oman näkemyksensä Luomu-lehdessä (http://www.luomuliitto.fi/images/stories/riesinger_luomuviljely_tukee_kestv_maataloutta.pdf)jokin aika sitten ja Riesinger on myös tehnyt tieteellisiä tutkimuksia luomuviljelystä ja on kovin luomumyönteinen henkilö:
Nykyinen luomulainsäädäntö täytyy myös tarkistaa. Esimerkiksi tällä hetkellä rajoitetaan luomuviljelyssä fosforimineraalin käyttö Suomessa apatiittiin, maanparannusaineeseen, josta fosfori ei liukene kasveille käytettävissä olevaan muotoon, ei edes pitkällä aikavälillä. Apatiitti pitäisi korvata superfosfaatilla, keinolannoitteella jota valmistetaan apatiitista käsittelemällä sitä rikkihapolla. Niin peltoihin saataisiin myös rikkiä (Riesinger 2006).
Mutta onhan luomu kuitenkin aina mielikuvissa parempi vaihtoehto, jonka jokainen tutkimus meille kertoo:
Luomuleima aikaansaa mielikuvan paremmasta (http://www.tiede.fi/uutiset/4265/luomuleima_aikaansaa_mielikuvan_paremmasta)
Kutakin herkkua oli tarjolla kahta laatua: toisen sanottiin olevan aivan tavallista, toisen puolestaan luomua. Todellisuudessa vaihtoehdot olivat keskenään identtisiä. ... Lähes poikkeuksetta osallistujat arvioivat luomumerkillä varustetun vaihtoehdon maun paremmaksi, vaikka kyseessä olivat identtiset valmisteet.
Joten tietenkin luomu on kauppiaalle hyvä, jos se menisi kaupaksi, sillä maku ja terveellisyys on mielikuvissa, mutta kuinka kauan ne mielikuvat pystytään pitämään pystyssä? Jos siitä halutaan muutakin kuin marginaalista prosenttipeliä, olisi oltava ehkä muutakin tarjottavaa kuin mielikuvia.
-
Hyvää pohdiskelua Janatuisella ja kiinnostavia linkkejä.
MUTTA
Kotieläimet eivät tuota ravinteita tyhjästä. Ei luomussa sen paremmin kuin kemiallisessa tuotannossa. Apila sitoo ilman typpeä käyttäen siihen auringon energiaa. Tämä onkin se suuri juttu, kun säästetään fossilista energiaa n. kg öljyä/kg lannoitetyppeä.
Märehtijöiden avulla voidaan hyödyntää apilamassaa ihmisravinnon tuottamiseen. Jos rehussa on fosforia 2,5 g/kg ka ja pyöröpaalissa 150 kg ka/motti ja kuiva-ainetta 35%, kuutiossa on 375 g fosforia. Saman tilan kuivikelannassa on 0,81 kg P/motti. Lanta on siis tehokkaampi tapa siirtää fosforia peltolohkolta toiselle, jos sellaista tarvetta on. Typpeä haihtuu naudan ruuansulatuksesta, fosforin pitää valua vesistöön tai sitoutua tonttimaahan jotta sitä häviäisi.
Luomutuotannossa voidaan käyttää tietyt ehdot täyttäviä kivennäisrehuja eläimille ja pelloille hidasliukoisia lannoitteita. Ylläpitokalkituksen tarve loppuu käytetäessä lievästi emäksistä kompostia.
-
Luomutuotannossa voidaan käyttää tietyt ehdot täyttäviä kivennäisrehuja eläimille ja pelloille hidasliukoisia lannoitteita.
Luomussa voidaan käyttää hidasliukoisia lannoitteita ja niiden tehosta on myös tutkimuksia, joten ne lukemalla voi miettiä niiden hyötyjä ja ovatko ne rahan arvoisia:
Siilinjärven apatiittipöly ja muut hidasliukoiset fosfori- ja kaliumlannoitteet luomuviljelyssä (http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja54.pdf)
Tutkimuksessa oli ongelmansa, ja kenttäkokeissa puutteensa, jotka tutkimuksessa käydään läpi, mutta koesarjat tehtiin ja ne ovat vuosilta 1990-1995.
Tämän tutkimuksen selkein tulos on se, että millään käytetyllä lannoitusaineella ei pystytty oleellisesti vaikuttamaan sadon määrään tai laatuun.
Kyllä luomutuotannossa pitäisi kohta alkaa realistisesti tunnustamaan tosiasiat, sillä valveutuneet kuluttajat voivat saada ne ensimmäisenä selville ja pudotus on sitä suurempi, jos he kokevat tulleensa huijatuiksi.
Uutisissa kerrotaan, että ruokatrendit muuttuvat yhä nopeammin, eli trendi tulee ja trendi menee. Luomu trendinä on tulossa, mutta mikäli uutiset pitävät paikkaansa, saattaa trendi olla yhtä nopeasti menossa. Viljelijää sellainen ei lohduta, jos on panostanut kovasti tuotantomuotoon, joka tällä hetkellä lepää ehkäpä hiukan maanviljelyn todellisuudesta vieraantuneiden kaupunkilaisten varassa.
"Luonnolliseen" ravintoon heränneen kaupunkilaisen (yleensä nainen) blogi(t) julistavat, kuinka luomussa ei käytetä lannoitteita, kuinka tavanomaisen liha on antibioottilihaa ja luomussa ei käytetä antibiootteja, kuinka tavanomaisesti tuotettu maito on antibiootti-kasvuhormonimaitoa, ja luomumaito sopii jopa laktoosia sietämättömälle ihmiselle (vastoin tieteellisiä tutkimuksia) ja niin edelleen, mutta kauanko tällainen mainonta kykenee tuomaan uusia asiakkaita, jos kuluttajat alkavat ottamaan asioista selvää ja pelaamme muutenkin kuin vain mielikuvien tasolla.
-
Viljelijää sellainen ei lohduta, jos on panostanut kovasti tuotantomuotoon, joka tällä hetkellä lepää ehkäpä hiukan maanviljelyn todellisuudesta vieraantuneiden kaupunkilaisten varassa.
"Luonnolliseen" ravintoon heränneen kaupunkilaisen (yleensä nainen) blogi(t) julistavat, kuinka luomussa ei käytetä lannoitteita, kuinka tavanomaisen liha on antibioottilihaa ja luomussa ei käytetä antibiootteja, kuinka tavanomaisesti tuotettu maito on antibiootti-kasvuhormonimaitoa,
Mikä trendi mahtaa silloin alkaa kun maakaasua ei ole enää edullisesti saatavissa lannoitetyppituotantoon? Nuo blogijulistukset sopivat kuvaamaan tuntemattomista olosuhteista tulevia tuontielintarvikkeita. Glyfosaatti unohtui listaltasi, se saattaa olla seuraava muotiotsikko.
-
Janatuisella on vielä paljon opiskeltavaa luomusta, jotta saisi nuo väärinkäsitykset järjestykseen ja virheet korjattua päästään.
-
Mikä trendi mahtaa silloin alkaa kun maakaasua ei ole enää edullisesti saatavissa lannoitetyppituotantoon? Nuo blogijulistukset sopivat kuvaamaan tuntemattomista olosuhteista tulevia tuontielintarvikkeita. Glyfosaatti unohtui listaltasi, se saattaa olla seuraava muotiotsikko.
Eikös glyfosaatista kohistu jo menneenä keväänä/kesänä ja se on jo trendien edelläkävijöiltä unohtunut ;)
Mutta mikä voisi olla trendi silloin, kun maakaasua ei enää ole typpeä varten?
No ensimmäisenä tulee mieleen kasvinjalostus. Luomussa on nyt trendikäs kasvi tulossa viljelyyn, öljyhamppu. Kasvinsuojelullisesti se on hyvä kasvi, koska sitä kiusaa lähinnä pahkahome, mutta hamppupelloilta sitä ei ole löytynyt, se kilpailee tehokkaasti yksivuotisia rikkakasveja vastaan ja lehtimassaa tulee paljon, joka yleensä jää peltoon.
Erittäin mielenkiintoiseksi hampun tekee se, että se ei tarvitse typpeä samalla tavalla kuin esimerkiksi vehnä. Käytännössä 60 kiloa typpeä hehtaarille riittää antamaan hyvän sadon hampusta ja kaiken muun hyvä lisäksi hamppu sietää kylmyyttä ja kuivuutta, paitsi kuivuutta hiukan huonosti aivan kasvun alussa.
Jalostuksella kyseiset ominaisuudet vehnään (+muihin vastaaviin), joka mahdollistaa pienemmän typen tarpeen, niin osa ongelmasta on jo ratkaistu. No luomuun tämä ei ehkä kelpaa, eikä asia ole ajankohtainen vielä pitkään aikaan johtuen suunnattomasta tieteenvastaisuudesta maataloudessa. Mutta keinoja on paljonkin ja tietenkin niihin siirrytään pakolla joskus, jos ei vapaaehtoisesti aikaisemmin.
-
60 typpikilon valmistamiseen kuluu 60 öljykilon verran energiaa. Plus muu energia.
-
60 typpikilon valmistamiseen kuluu 60 öljykilon verran energiaa. Plus muu energia.
Se on vähemmän kuin 120 kiloa tai 140 kiloa tai 160 kiloa. Oliko mielipiteesi se, että typen tarpeen pienentämiseen ei kannata edes mennä kasvinjalostuksessa?
Tietenkin käyttöön pitää ottaa muut typen määrää lisäävät toimet pellossa, jotka tapahtuvat ilman öljyä tai maakaasua, se on selvä, mutta kun kaikki asiat yhdistetään, (typensitojakasvit + jalostuksella typen tarve pienemmäksi) voisi sillä olla suunnattomia hyötyjä tulevaisuudessa.
Oletko eri mieltä, landehande?
-
Minä en ole tieteenvastainen, näin ylipisto-opiskelijana. Typpi on valkuaisen välttämätön rakennusaine, tätä asiaa ei voi kasvinjalostuksella muuttaa. Jos vehnäjauhoihin haluaa valkuaista, on jyvässä oltava typpeä.
GM-jalostukseen suhtaudun epäluuloisesti, luontoon karanneita frankensteineja ei saada pyydystettyä pois. Juurinystyräbakteerin istuttamisesta vehnälle on puhuttu pitkään, valmista ei ole tullut.
Todella monimuotoinen typensitoja on syanobakteeri. Mm. jäkälän typensaanti ja sitä kautta viihtyminen karuilla paikoilla perustuu symbioosiin syanobakteerin kanssa. Ns. sinilevä ei ole levä, vaan syanobakteerin eräs muoto. Sen vaikuttavat massaesiintymät aiheuttavat väristyksiä, kun kuvittelee sille jotain GM-supervoimia nykyisten lisäksi.
Maailman ruokaongelma pitää ratkaista rajoittamalla syöjien määrää. Erinäisten Paavien, Mullahien ja muiden ehkäisynvastaisten puolijumalien valtaa pitäisi hillitä ja köyhyyttä torjua jotta ihmisten ei tarvitse tehdä tusinaa lasta vanhuuden turvaksi.
-
Pari sanaa vielä öljystä, kun se tuntuu olevan aina tavanomaisen viljelyn loppumisen syy ja luomuviljelijä vain porskuttaa eteenpäin, öljystä viis.
Lueskelin tällä palstalla kirjoittavan Wejjon nettisivua (http://wejjon.blogs.fi/2007/06/04/juolavehnan_torjuntaa~2393872/) ja sieltä silmiin osui taistelu juolavehnää vastaan:
Torjunta aloitettiin syksyllä sadonkorjuun jälkeen kultivoimalla lohko, jolloin jo talvea varten tuleentunut juola lähti uudelleen kasvuun ja hukkasi näin juuriinsa varastoitunutta vararavintoaan. Kun juurissa näkyi 2-3cm uutta kasvua, kasvusto rikottiin vielä kerran talven alle lapiorullaäkeellä.
Nyt keväällä maan kuivuttua muokkausta jatkettiin, aina kun juuriin tulee uudet 2-3cm alut. Keväällä kasvuunlähtö on nopeaa, joten tähän mennessä olen ehtinyt muokata sen s-piikkiäkeellä 3 kertaa.
Nyt lohko vielä kynnettiin huolellisesti, jolloin saamme puhtaan maan kylvöalustaksi, ja siihen kylvetään vilja-virna-raiheinä-apila seos viherlannoitukseksi seuraavan vuoden rypsiä varten.
Kyllä minusta tuossakin toiminnassa hiukan saattaa öljyä kulua, joten asiat lienevät enemmän kuin mustavalkoisia.
Suomessahan rikkaruohot ovat hyvin pieni ongelma, jos vertaa Tanskaan ja mitä etelämmäs mennään, ongelmilla on taipumusta pahentua. Luomu-lehdessä (3/11) oli juttua Tanskasta, luomutilasta ja sen taistelusta rikkakasveja vastaan.
Hyvin viljavalla alueella, Sjaellandin saarella ja Lammerfjordin pelloilla, viljelee luomuviljelijä Boje Skytte. Hänellä on yli 450 hehtaaria viljeltävää, eli viljaa, avomaan vihanneksia, sekä juureksia. Skytte kertoo, että hyvin viljavasta maasta on myös ongelmansa, eli hyvin mittavat rikkakasviongelmat. Jos kasvaa viljeltävä tuote hyvin, kasvavat rikkakasvit vielä paremmin.
Tällä hetkellä asia ratkaistaan niin, että traktori vetää perässään leveää lavettia, jolla makaa 27 työntekijää, jotka kiskovat rikkaruohot käsin pellosta. Tosin ennen tätä vaihetta on pellot jo liekitetty, sekä käytetty muita metodeja, joita ei jutussa eritelty sen tarkemmin. Voisi olettaa, että käsinkitkettäessä traktorin vetämällä lavetilla homma vaatii aikaa ja vaivaa, sekä käsittääkseni sitä öljyä ja eipä se liekityskään onnistu ilman fossiilisia luonnonvaroja.
Boje Skytte on rakentanut prototyypin laitteesta, jolla hän haluaa rikkaruohojen torjumisesta syntyvät palkkakulut pois, sillä eivät ne ihmiset niitä siellä ilmaiseksi nypi.
Laite perustuu höyryyn, eli maa höyrytetään tulikuumalla höyryllä noin 5-7 sentin syvyydeltä asti rikkojen tuhoamiseksi. Mutta sitten piti lukea pari kertaa, jotta ymmärsi mistä on kysymys. Laite käsittelee yhden hehtaarin kahdeksassa tunnissa. Tämän yhden hehtaarin käsittelemiseksi menee puhdasta vettä höyryn tuottamiseksi 2000 litraa, ja vetotraktori sekä höyrytin kuluttaa sinä aikana 600 litraa dieseliä.
Skytten omastakin mielestä tämä oli pieni epäkohta, mutta silti laite on edullisempi tuottajalle, kuin 27 lavetilla makaavaa ihmistä. Skyttellä on 450 hehtaaria peltoa, niin tuosta voi sitten kiinnostunut laskea öljyn- sekä vedenkulutuksen ja miettiä, että kuinka ekologista se toiminta on.
Minusta luomuun siirtyminen ei ratkaise mitään ongelmia, vaan ratkaisu taitaisi olla enemmän hybridi luomusta sekä tavanomaisesta, mutta onko luomuviljely valmis luopumaan dogmeistaan, jotka tuntuvat olevan sangen pyhiä. Vai ottaako tavanomainen vain luomusta järkevät metodit itselleen ja luomu jää yksin painimaan marginaalimetodina ongelmiensa kanssa
-
Ei sitä hamppua niin kamalasti tuu. Lisäksi meinas puimuri haljeta.
-
60 typpikilon valmistamiseen kuluu 60 öljykilon verran energiaa. Plus muu energia.
Se on vähemmän kuin 120 kiloa tai 140 kiloa tai 160 kiloa. Oliko mielipiteesi se, että typen tarpeen pienentämiseen ei kannata edes mennä kasvinjalostuksessa?
Tietenkin käyttöön pitää ottaa muut typen määrää lisäävät toimet pellossa, jotka tapahtuvat ilman öljyä tai maakaasua, se on selvä, mutta kun kaikki asiat yhdistetään, (typensitojakasvit + jalostuksella typen tarve pienemmäksi) voisi sillä olla suunnattomia hyötyjä tulevaisuudessa.
Oletko eri mieltä, landehande?
Mielestäni jyvälihan tuottamisesta pitäisi siirtyä märehtijälihan tuotantoon. Märehtijöitä voidaan ruokkia typensitoja kasveilla tehokkaasti. Maahan kerääntyvä typpi pitäisi käyttää suoraan ihmisravinnoksi kelpaavien kasvien kasvatukseen.
Tämä kuvio säästää valtavasti energiaa ja sillä pystytään ruokkimaan tämän hetkinen maapallon väestö olemassa olevalla peltopinta-alalla. Lisäksi varmuutta ihmiskunnan ruokkimiseen voidaan saada helposti ruuan raaka-aineiden oikeasta varastoinnista ja kuljetuksesta pilaantumisen estämiseksi, joka tiämmä on monia kymmeniä prosentteja sekä tietenkin poliittinen yhteisymmärrys kaikkien ruokkimiseksi pitää saada paikalleen.
Tässä näin karkeasti miksi 60 kiloakin on turhaa.
Mielestäni typensitojakasvien jalostaminen on vielä takapajulassa ja jätetty kehittämättä juuri agribusineksen rahanhimossa, jota tyydytetään suuresti keinolannoitteilla.
-
Tässä on päässyt keskustelu hyvin alkuun ja pistänpä linkin Ylen aamutv:n ohjelmaan, jos joku sen jätti katsomatta, sillä ketjun aihetta siellä sivutaan.
Ykkösen aamu-tv: Luomulihaa vai teholihaa? (http://areena.yle.fi/video/1312436976314?origin=rss)
Luomua halutaan kauppoihin, mutta onko kuluttaja valmis maksamaan siitä? Pitkälle jalostetut broilerit hirvittävät, mutta kaupasta ostetaan silti halpaa lihaa. Lihanjalostuksesta ja luomulihasta keskustelivat karjatilallinen Raija Rehnberg sekä jalostustieteen professori Jarmo Juga.
Lisäksi loppupuolella haastatellaan puhelimen välityksellä toimitusjohtaja Jouko Lahtista A-tuottajista. Lahtinen kertoo omana mielipiteenään luomun suurimmista ongelmista sen, että ihmiset sanovat gallupeissa sitä ostavansa, mutta todellisessa tilanteessa käsi käy halvemman tuotteen pakettiin. Sama kuin kotimaisuuden suosimisella gallupeissa. Kyselyissä 95 % kuluttajista sanoo suosivansa kotimaista kaupassa, mutta jostain syystä gallup ei toteudu käytännössä.
Kauppias ei myy sitä mitä ihmiset sanovat ostavansa, vaan sitä, mitä he todellisuudessa ostavat.
-
>>>>Pari sanaa vielä öljystä, kun se tuntuu olevan aina tavanomaisen viljelyn loppumisen syy ja luomuviljelijä vain porskuttaa eteenpäin, öljystä viis.
Lueskelin tällä palstalla kirjoittavan Wejjon nettisivua ja sieltä silmiin osui taistelu juolavehnää vastaan:
Lainaus
Torjunta aloitettiin syksyllä sadonkorjuun jälkeen kultivoimalla lohko, jolloin jo talvea varten tuleentunut juola lähti uudelleen kasvuun ja hukkasi näin juuriinsa varastoitunutta vararavintoaan. Kun juurissa näkyi 2-3cm uutta kasvua, kasvusto rikottiin vielä kerran talven alle lapiorullaäkeellä.
Nyt keväällä maan kuivuttua muokkausta jatkettiin, aina kun juuriin tulee uudet 2-3cm alut. Keväällä kasvuunlähtö on nopeaa, joten tähän mennessä olen ehtinyt muokata sen s-piikkiäkeellä 3 kertaa.
Nyt lohko vielä kynnettiin huolellisesti, jolloin saamme puhtaan maan kylvöalustaksi, ja siihen kylvetään vilja-virna-raiheinä-apila seos viherlannoitukseksi seuraavan vuoden rypsiä varten.
Kyllä minusta tuossakin toiminnassa hiukan saattaa öljyä kulua, joten asiat lienevät enemmän kuin mustavalkoisia.
******Niinkuin sanoin: ota asioista selvää. Luomupelloilla ei tehdä juolantorjuntaa ankarammalla tavalla kuin tarpeeseen. Monin viljelyteknisin keinoin juola pysyy kurissa muutenkin. Lisäksi on uusia laitteita, joilla saadaan juolaa hyvin kuritettua samalla kuin muokataan maata kylvökuntoon. Lisäksi luomupelloilla on lepovuoroisia kausia, jolloin ei juuri öögeliä kulu. Ankarampia rikkojen kurituksia siis tehdään vain ajoittain.
Luomupelloilla ei kuluteta keskimäärin niinkään paljoa polttoaineita kuin tavanomaisella viljelytavalla. Suorakylvöpelloilla kuluu näennäisesti kylvövaiheessa vähemmän, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa sielläkin öljyä kuluu reippaasti. Sitäpaitsi aitosuorakylvöä, jossa todella öljyä säästyisi ei juuri Suomessa harjoiteta kuin aloittelijat suuren innostuksen vallassa. On ostettu taas kalliit muokkarit ja kyntöaurojakin kaivetaan esiin nokkospuskista.
Ja vielä kerran; jyvälihan tuotanto on kallista, energiaa hukkaavaa, peltopinta-alaa haaskaavaa tuotantoa. Laajan viljantuotannon mukana kaiken sorttiset rikkakasvit ja taudit ovat yleistyneet räjähdysmäisesti ja ne pitää hoidella kalliisti vielä luonnon pilaamisen uhalla ja ihmisten terveydet pilaamalla sekä ne myös pilaavat maan luonnollisen kasvukyvyn ja -kunnon.
Tuo Tanskan esimerkki on niitä, kuten viljelijä itsekkin totesi, joita ei pitäisi suorittaa. Asioita voi tehdä monella tapaa. On kyseenalaista tarvitaanko kaikkia kasvejakaan mitä luomuna yritetään väkisin viljellä. Päätä hakataan
aina jossakin seinään. Sikäli ontto yksittäisesimerkki.
-
>>>>>Minusta luomuun siirtyminen ei ratkaise mitään ongelmia, vaan ratkaisu taitaisi olla enemmän hybridi luomusta sekä tavanomaisesta, mutta onko luomuviljely valmis luopumaan dogmeistaan, jotka tuntuvat olevan sangen pyhiä. Vai ottaako tavanomainen vain luomusta järkevät metodit itselleen ja luomu jää yksin painimaan marginaalimetodina ongelmiensa kanss
********Valitettavasti hybridi ei toimi luomussa. Ota siitäkin selvää itse.
-
Niinkuin sanoin: ota asioista selvää.
Sitähän tässä tehdään, joten asiallisia vastauksia tarvitaan, jotta asia tulee selväksi.
Luomupelloilla ei tehdä juolantorjuntaa ankarammalla tavalla kuin tarpeeseen.
Voisiko olla mahdollista, että myös tavanomaisessa viljelyssä saa torjua ainoastaan tarpeeseen, vai onko tarpeen mukainen torjunta vain luomun etuoikeus?
Monin viljelyteknisin keinoin juola pysyy kurissa muutenkin.
Ja näitä keinoja ei missään tapauksessa saa käyttää luomun ulkopuolella?
Lisäksi on uusia laitteita, joilla saadaan juolaa hyvin kuritettua samalla kuin muokataan maata kylvökuntoon.
Ja nämäkin ovat sallitut ainostaan luomussa?
Lisäksi luomupelloilla on lepovuoroisia kausia, jolloin ei juuri öögeliä kulu.
Mahtaako sieltä pellosta tulla ruokaa lepovuoroisina kausina ihmisten lautasille?
Luomupelloilla ei kuluteta keskimäärin niinkään paljoa polttoaineita kuin tavanomaisella viljelytavalla.
Verrattuna saatuun satokiloon, vai mihin verrattuna? Ihmiset syövät toistaiseksi ainakin kiloja, eivät mitään muuta.
Valitettavasti hybridi ei toimi luomussa. Ota siitäkin selvää itse.
Ei nämä vastaukset "ota itse selvää" nyt oikein vakuuta? Ovatko siis luomun säännöt niin pyhät ja koskemattomat, että mitään joustoa monipuolisen järkevän viljelyn suuntaan (esim. integroitu torjunta) ei voida tehdä, ei nyt eikä tulevaisuudessa, vaan kun luomutrendi kuluttajien puolelta on ohi, kuollaan saappaat ravassa ja jalassa?
-
Niinkuin sanoin: ota asioista selvää.
Sitähän tässä tehdään, joten asiallisia vastauksia tarvitaan, jotta asia tulee selväksi.
Sinähän esität väittämiäsi!
Luomupelloilla ei tehdä juolantorjuntaa ankarammalla tavalla kuin tarpeeseen.
Voisiko olla mahdollista, että myös tavanomaisessa viljelyssä saa torjua ainoastaan tarpeeseen, vai onko tarpeen mukainen torjunta vain luomun etuoikeus?
Jätäppäs apulantapellot myrkyttämätt, niin tiedät vastauksen.
Monin viljelyteknisin keinoin juola pysyy kurissa muutenkin.
Ja näitä keinoja ei missään tapauksessa saa käyttää luomun ulkopuolella?
Yritätkö ottaa selvää asioista vai muutenko rienaat? Yhtäläillä nurmiviljelykierto vähentää tavanomaisen viljatilan sadon viljan sadon määrää kuin luomussakin jos kiertoa siellä halutaan. Luomukeinot ovat kaikkien käytettävissä, mutta valitettavasti harva näkee niitä hyväksi ja sitten viljelyvirheitä korjataan myrkytyksillä, helppoa. Myöhästetyt kylvöt ja puolikesannot sekä niitot yms koetaan 'ylimääräisiksi' ja hankaliski töiksi.
Lisäksi on uusia laitteita, joilla saadaan juolaa hyvin kuritettua samalla kuin muokataan maata kylvökuntoon.
Ja nämäkin ovat sallitut ainostaan luomussa?
Kuka niitä on oivaltanut käyttää tavallisessa?
Lisäksi luomupelloilla on lepovuoroisia kausia, jolloin ei juuri öögeliä kulu.
Mahtaako sieltä pellosta tulla ruokaa lepovuoroisina kausina ihmisten lautasille?
Kyllä liha kasvaa apilalevossakin. Siis ota selvää kokonaisuuksista.
Luomupelloilla ei kuluteta keskimäärin niinkään paljoa polttoaineita kuin tavanomaisella viljelytavalla.
Verrattuna saatuun satokiloon, vai mihin verrattuna? Ihmiset syövät toistaiseksi ainakin kiloja, eivät mitään muuta.
Ota taas selvää kokonaisuuksista eikä vain yksittäisistä peltolohkoista tai maatiloista.
Valitettavasti hybridi ei toimi luomussa. Ota siitäkin selvää itse.
Ei nämä vastaukset "ota itse selvää" nyt oikein vakuuta? Ovatko siis luomun säännöt niin pyhät ja koskemattomat, että mitään joustoa monipuolisen järkevän viljelyn suuntaan (esim. integroitu torjunta) ei voida tehdä, ei nyt eikä tulevaisuudessa, vaan kun luomutrendi kuluttajien puolelta on ohi, kuollaan saappaat ravassa ja jalassa?
Luomun säännöt ovat määritelty EU:n asetuksissa tarkasti. Muunlaista viljelyä ei saa kutsua ''luomu''-sanalla. Lähes-luomukaan ei ole mahdollista. Se voi sitten olla jotakin myrkytöntä tai muulla tavalla määriteltyä. Integroidusta viljelystä on palstalla keskusteltu ennenkin. Se vaan ei anna lisäarvoa tuotteelle, koska sitä ei ole sertifioitu sekä tarkastettu ja ei siis kuluttajan näkökulmasta uskottavaa viljelyä. Luomuviljelysäännöt itsessään ovat kohtalaisen järkevät mutta tietenkin EU-byrokratiasta johtuen jäykkyyttäkin on yhtälailla kuin tavanomaisessakin.
Ei vaan toimi biologinen maanviljely jos käytetään sille vieraita juttuja. Myrkyillä ja apulannalla tuhottu mykoritsasienistö on yksi esimerkki, glyfosaatilla lisätään kasvitauteja. Apulanta happamoittaa maata ja aiheuttaa turhaa kalkitsemistarvetta, multavuus vähenee ja luonnollinen elinvoima katoaa. Kun ei toimi, niin ei toimi. Apulantaviljelyn jälkeen kestää ainakin kymmenen vuotta, ennen kuin maa todella saadaan viljavaan kasvukuntoon ja multavuuskierre positiiviseksi. Näin saadaan sadoiltaan pienempiä, mutta kustannustehokkaita tuloksia luomun avulla. Näitä on käsitelty tälläkin palstalla muutaman vuoden aikana kymmeniä kertoja joten pieni skeptisyys sallittaneen.
Maailman nälkä ei vielä ole vähään aikaan kiinni peltopinta-alasta. Ruuan tuottoa ei pidä ajatella pääasiassa kg/ha vaan kokonaistaloudellisuutta tilakohtaisesti, maakohtaisesti, globaalisti. Jos sitten tulee raja ruuan riittävyydessä, niin ihmisiä vaan on liikaa maapallon peltojen kestävälle sadontuottokyvylle. Myrkyillä ja apulannoilla ei kestävää tilannetta saada.
-
Pistetäänpä vielä Leipä Leveämmäksi -lehden juttu viime vuoden WWF:n Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän palkinnon voittaneesta tilasta. Jutusta tulee hyvin esille tehotuotannon kehitysmahdollisuuksia ympäristöhaittojen vähentämisen suhteen. Kyseessä ei ole luomutila, kaikkien luomuviljelijöiden suureksi hämmästykseksi.
Leipä Leveämmäksi -lehti numero 1 / 2011 (http://www.ruutupaperi.fi/Yara_Suomi/Leipa_leveammaksi_12011/)
Lainauksia jutusta, joka alkaa sivulta 16:
Johtava ajatus oman tilan kehittämisessä on luonnonvarojen kestävä käyttö tuottavuudesta ja kannattavuudesta tinkimättä. Maailman kasvavaa väestöä ei myöskään ruokita, ellei viljelymenetelmiä kehitetä tehokkaiksi. Luomu ei ratkaise nälkäongelmaa, sanovat Teri Lee ja Håkan Eriksson.
Meillä on otettu ensimmäisten joukossa käyttöön esimerkiksi GPS-karttapaikannusmenetelmä ja Yara N-Sensor, jonka avulla levitetään lisätyppi kasvukaudella peltoon.
Esimerkiksi typpitase on Wiggebyn tilalla parantunut jopa 50 %. "Odling i balans" -tilat tavoittelevat ravinteiden käytön tehokkuutta ja mittaavat käyttämättä jääneen typen ja fosforin. Wiggebyn tilalla typen huuhtoutuminen on vähentynyt 50 %. Nyt typpitase on alle 30 kiloa hehtaarilta. Luvussa on mukana pellolta tuleva typen hävikki ilmaan.
Fosforin huuhtoutumista vähennetään laskeutusaltaalla. Parin viime vuoden ajan veden fosforipitoisuutta on mitattu kerran kahdessa viikossa isännän ottamista vesinäytteistä. Analyysit tehdään Ruotsin maatalousyliopistossa. Ravinteiden huuhtoutumista estämään on perustettu vesistöihin rajoittuville pelloille 6 metrin levyiset suojakaistat.
Satoa syysvehnästä saadaan noin 7000 kg/ha, syysrapsista 3500 kg/ha ja nurmesta 9000 kg/ha kahdesta niitosta. Sikoja kasvatettiin tilalla vuoteen 2005 asti, mutta niistä luovuttiin heikon kannattavuuden vuoksi. Nykyisin kotieläiminä on 14 eläintä ylämaan karjaa.
Tilan neljä jalkaa talouden kannalta ovat viljan myynti, säilöheinän myynti hevostiloille, koneurakointi ja kiinteistöjen vuokraus. Jokaisesta saadaan neljännes tuloista, summaa Teri Lee.
Tilalla on ollut käytössä Yaran kehittämä N-Sensor 7 vuotta. Kyseessä on traktorin katolle asennettava laite, joka mittaa kasvuston typentarpeen lehtivihreän perusteella.
N-Sensorin hyödyt ovat tasainen kasvusto, parempi sadon laatu sekä korjuutyön helpottuminen. Typen käyttö on pienentynyt 2-3 %, mutta se levitetään tehokkaammin oikeisiin kohtiin. Lisäksi lohkoilta saadaan entistä suurempi sato.
Typpeä vehnälle annetaan keväällä 120-130 kiloa hehtaarille. Lisätyppeä lippulehtivaiheessa ennen tähkälletuloa levitetään N-Sensorin mukaan noin 20-30 kiloa hehtaarille ja kolmas levitys tapahtuu tautiruiskutuksen yhteydessä, silloin typpeä levitetään urealiuoksena 8-10 kg/ha.
Wiggebyssa kompostoidaan Tukholman hevostallien lantaa ja kasvihuoneiden biojätteitä. Muhinut komposti levitetään omille pelloille. Tavoitteena on, että 50 % tilan fosforintarpeesta ja 10 % typentarpeesta saadaan kompostista.
Ruotsissa fosforilannoituksen enimmäismääräksi sallitaan 22 kg/ha.
Wiggebyn tilalla vehnäsato vaatii fosforia yli 30 kg/ha. Fosforin suhteen tilan tase on jatkuvasti negatiivinen, toteaa Håkan Eriksson.
Koneiden polttoaineet ostetaan, mutta muuten tila on energian suhteen omavarainen eikä käytä fossiilisia polttoaineita lämmitykseen.
Tilan viljelyksessä olevat pellot, 600 ha, hoidetaan kolmella traktorilla.
Jutusta tulee hyvin esille, että tehoviljelyssä voidaankäyttää parhaita luomuviljelyn keinoja, mutta toisin päin ei sitten onnistukaan.
Viljelykierto, viherlannoitus ja komposti sopivat ihan hyvin tavanomaiselle viljatilalle. Useamman kertaan viljelykaudessa tehty täsmätyppilannoitus ja kunnollisten torjunta-aineiden käyttö eivät tule kuitenkaan siirtymään aidan toiselle puolelle. Nykyinen tehoviljely voi olla ympäristöystävällistä ja tehokasta. Tässäkään mielessä ei ole mitään syytä tukea kalliimpaa ja tehottomampaa luomumenetelmää, vaikka osa kuluttajista on siitä innostunut trendikkäänä vaihtoehtona.
Landehande : ei siis kuluttajan näkökulmasta uskottavaa viljelyä.
Olet sitä mieltä, että maatalouttamme pitäisi kehittää siihen suuntaan, että se olisi uskottavaa maanviljelyn todellisuudesta vieraantuneen kaupunkilaisen kuluttajan silmin?
Eikö tuo ole hieman omituinen näkökulma kehittää järkevää maataloutta?
-
>>>>>Johtava ajatus oman tilan kehittämisessä on luonnonvarojen kestävä käyttö tuottavuudesta ja kannattavuudesta tinkimättä. Maailman kasvavaa väestöä ei myöskään ruokita, ellei viljelymenetelmiä kehitetä tehokkaiksi. Luomu ei ratkaise nälkäongelmaa, sanovat Teri Lee ja Håkan Eriksson.
*****Tähän olen vastannut aikaisemmin.
Itse asiassa kukaan Suomalainen viljelijä tehdessään viljely- ja investointisuunnitelmiaan ei ajattele maailman nälkäisiä vaan omaa kukkaroaan ja sitäkin kovin lyhyellä tähtäimellä. L&L:n slogania levitetään luomun lyömiseksi eikä tehdä ihan oikeita päätelmiä ruuan riittävyydestä kaikille. Lehti on kaupallinen opus ja siksi sen mielipiteet jäävät omaan arvoonsa agribusineksen monisanaiseen mulle-mulle-ideologiaan.
-
>>>>>>>>Olet sitä mieltä, että maatalouttamme pitäisi kehittää siihen suuntaan, että se olisi uskottavaa maanviljelyn todellisuudesta vieraantuneen kaupunkilaisen kuluttajan silmin?
Eikö tuo ole hieman omituinen näkökulma kehittää järkevää maataloutta?
******Kuluttajat alkavat olla yhä valistuneempia kaiken maailman ruokahuijausten suhteen, jolloin uskottavuus on asia ykkönen kun halutaan tuotteesta asiallinen korvaus myös viljelijälle. Luomu-status on tässä käyttökelpoinen apuväline.
Järkevä ruokatuotanto on mielestäni sitä, että tuote on vaaraton, terveellinen ja ravitseva syötävä. Jos tarkoitat, että järkevä ruokatuotanto sisältää jotakin, mitä kuluttajan ei tarvitse tietää, niin ollaan kovin eri linjoilla. Ethän edes mielelläsi kerro kuluttajalle miksi myrkytät peltojasi. Edes näitä myrkkyjä tutkivat laitokset eivät aina ole viisaita suositustensa kanssa. Mitään vanhoja myrkkyjä ei ole enää sallittujen listalla ja niin käy kaikille tänäänkin käytetyille kunhan saavat korvaavat tilalle. Näin on glyfonkin laita.
-
Tähän olen vastannut aikaisemmin. Itse asiassa kukaan Suomalainen viljelijä tehdessään viljely- ja investointisuunnitelmiaan ei ajattele maailman nälkäisiä vaan omaa kukkaroaan ja sitäkin kovin lyhyellä tähtäimellä. L&L:n slogania levitetään luomun lyömiseksi eikä tehdä ihan oikeita päätelmiä ruuan riittävyydestä kaikille. Lehti on kaupallinen opus ja siksi sen mielipiteet jäävät omaan arvoonsa agribusineksen monisanaiseen mulle-mulle-ideologiaan.
Lehti voi olla kaupallinen opus ja luomuviljelykin on käsitääkseni kaupallista toimintaa. Kuitenkin erittäin luomumyönteinen WWF oli pahasti sitä mieltä, että jutussa mainittu ei-luomuviljelijä oli paras vaihtoehto luonnon kannalta voittamaan Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän titteli, joten kai jutun voi kuitenkin lukea, jos siellä vaikka saattaisi asiaa olla?
Vai onko luomussa niin pyhät dogmit, että aidan taakse ei saa edes kurkistaa ja kantaansa ei saa muuttaa, vaikka olisi ympäristöystävällisempi ja luonnon kannalta parempi vaihtoehto tarjolla?
Sellaistako tässä yritetään kuluttajalle myydä uskottavana maanviljelynä?
Kuluttajat alkavat olla yhä valistuneempia kaiken maailman ruokahuijausten suhteen, jolloin uskottavuus on asia ykkönen kun halutaan tuotteesta asiallinen korvaus myös viljelijälle. Luomu-status on tässä käyttökelpoinen apuväline.
Entä kun luomu paljastuu huijaukseksi ja ihmiset ymmärtävät, että on luonnon kannalta parempiakin vaihtoehtoja, jotka kykenevät eettisesti ruokkimaan kaikki maailman ihmiset, eikä vain rikkainta osaa länsimaissa?
Järkevä ruokatuotanto on mielestäni sitä, että tuote on vaaraton, terveellinen ja ravitseva syötävä.
Ja tavanomainen suomalainen maanviljelys ei tuota vaaratonta, terveellisiä ja ravitsevaa syötävää, vaan jotain muuta? Ne kaupunkilaisnaiset blogeissaan ovat siis oikeassa välittäessään muille hormoni-antibioottimaidosta kauhuasiaa, sekä pelotellessaan meitä kaikilla muilla kauheuksilla?
Tavanomaiset tuottajat Suomessa tuottavat vaarallista, epäterveellistä ja ravitsematonta syötävää?
-
Näitä väittelyitä seuratessa minulle jää aina yksi kysymys auki: luomua kritisoidaan tehottomuudesta ja siitä ettei ruoka riitä kaikille, mutta kukaan ei esitä mitään muuta vaihtoehtoa jolla ruokaa tuotettaisiin reaaliaikaisen maapallon energia- ja ravinnekierron voimin - verrataan luomua, jossa edes osin on tästä kyse, tuotantoon, joka perustuu miljardien vuosien aikana varastoituneeseen auringonenergiaan.
Muutenkin ihmetyttää mistä tulee tällainen onoff- asettelu keskusteluun - eikö ole vain hyvä, että on erilaisia tuotantotapoja jotka vastaavat kuluttajien odotuksiin, ja joista löytyy tarvittavaa innovaatioita erilaisten ruuantuotantotapojen tutkimukseen.
Kuka pystyy kiistämään sen tosiasian, että jossain vaiheessa nykyinen kestämättömään uusiutumattomien energiavarojen tuhlaamiseen perustuva tuotanto on pakko muuttaa? Eikä tuolloin välttämättä tuloksena ole nykyinen luomu, eikä varmasti nykyisenlainen "tehotuotanto"
-
Tähän olen vastannut aikaisemmin. Itse asiassa kukaan Suomalainen viljelijä tehdessään viljely- ja investointisuunnitelmiaan ei ajattele maailman nälkäisiä vaan omaa kukkaroaan ja sitäkin kovin lyhyellä tähtäimellä. L&L:n slogania levitetään luomun lyömiseksi eikä tehdä ihan oikeita päätelmiä ruuan riittävyydestä kaikille. Lehti on kaupallinen opus ja siksi sen mielipiteet jäävät omaan arvoonsa agribusineksen monisanaiseen mulle-mulle-ideologiaan.
Lehti voi olla kaupallinen opus ja luomuviljelykin on käsitääkseni kaupallista toimintaa. Kuitenkin erittäin luomumyönteinen WWF oli pahasti sitä mieltä, että jutussa mainittu ei-luomuviljelijä oli paras vaihtoehto luonnon kannalta voittamaan Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän titteli, joten kai jutun voi kuitenkin lukea, jos siellä vaikka saattaisi asiaa olla?
Ei ole epäilystä, että joillain tietyillä kriteereillä näin voi olla. Kriteerit olisi hyvä esittää, jos haluaa oikeita päätelmiä. Ettei ole kuin valion sponssaamat tutkimukset maidon homogenoinnista.
Vai onko luomussa niin pyhät dogmit, että aidan taakse ei saa edes kurkistaa ja kantaansa ei saa muuttaa, vaikka olisi ympäristöystävällisempi ja luonnon kannalta parempi vaihtoehto tarjolla?
Itse olen ollut tavanomaisena viljelijänä 15v ja vähän reilummin luomuviljelijä. Joten aidan molempia puolia on tullut katseltua varmasti enemmän kuin moni vain tavanomaisessa ollut. Sitäpaitsi molempia on ympärillä ihan riittävästi, että infoa kulkee ihan riittävästi johtopäätösten tekoon.
Sellaistako tässä yritetään kuluttajalle myydä uskottavana maanviljelynä?
Uskottava maataloustuote tänäpäivänä vaatii avoimen tiedon tuotannon vaiheista. Kun kuluttajalle viestitään tästä on käytännöllistä saada tuotannolle virallisesti tarkastettu status. Sellaisen saa tarkastuksissa hyväksytty luomutuote.
Se on varsin luotettava menetelmä antaa kuluttajalle tiettyjen sääntöjen mukainen tuote. Luomutuottajat ovat pääosin varsin hyvin motivoituneet kehittämään tuotantoaan ja saamaan tuotteista sille asetettuja tavoitteita.
Valitettavasti joukkoon eksyy aina joku onnenonkija. Näistä moni päätyy tarkastuksissa jäähylle ja muutenkaan heidän tuotteensa eivät yleensä saavuta kauppakriteereitä.
Kuluttajat alkavat olla yhä valistuneempia kaiken maailman ruokahuijausten suhteen, jolloin uskottavuus on asia ykkönen kun halutaan tuotteesta asiallinen korvaus myös viljelijälle. Luomu-status on tässä käyttökelpoinen apuväline.
Entä kun luomu paljastuu huijaukseksi ja ihmiset ymmärtävät, että on luonnon kannalta parempiakin vaihtoehtoja, jotka kykenevät eettisesti ruokkimaan kaikki maailman ihmiset, eikä vain rikkainta osaa länsimaissa?
Vastausta edellisessä. Huijaukset diskataan ja muut saavat jatkaa puhtain paperein. Siksi on varsin kattava tarkastusjärjestelmä, jota luomuviljelijät kannattavat lämpimästi. Siihen perustuu tuotannon luotettavuus.
Luonnon kannalta on vaikea ymmärtää muunlaista paremmin kestäväksi tuotannoksi kuin mikä todella on myrkytöntä ja ilman helppoliukoisia apulannoitteita tuotettu. Ruuan riittävyys on tällä hetkellä poliittisen tahdon asia.
Sitä se on vielä pitkään. Sitä on tässä ketjussa jo käsitelty.
Järkevä ruokatuotanto on mielestäni sitä, että tuote on vaaraton, terveellinen ja ravitseva syötävä.
Ja tavanomainen suomalainen maanviljelys ei tuota vaaratonta, terveellisiä ja ravitsevaa syötävää, vaan jotain muuta? Ne kaupunkilaisnaiset blogeissaan ovat siis oikeassa välittäessään muille hormoni-antibioottimaidosta kauhuasiaa, sekä pelotellessaan meitä kaikilla muilla kauheuksilla?
Joo, heillä on valistunutta tietoa. Eikä tietoa pidä hyssytellä eikä peitellä. Glyfosaatin lisääntyvä käyttö viljan tappamiseen juuri ennen puintia on pahinta tämän sortin toimintaa. Muutkin myrkyt jättävät jäämiä ravintoon. Typpiapulanta ei yksin happamoita maata vaan myös ravinnon, liiat nitraatit vaikeuttavat suolen toimintaa, lisäävät mm allergioita muutaman mainitakseni. Ihan kotitekoisia haittavaikutuksia. Tuoretuotteissa nitraattiongelmat korostuvat sekä apulannalla vesipöhötetyt vihannekset sisältävät km parikymmentä prosenttia vähemmän kuiva-ainetta tuotekiloa kohti luomuihin verrattuna. Että semmoinen hinnantasaus siellä.
Tavanomaiset tuottajat Suomessa tuottavat vaarallista, epäterveellistä ja ravitsematonta syötävää?
Tuon sanoit sinä itse! ;D
Minä sanoisin, että hitaasti mutta varmasti noin. 8)
-
Muutenkin ihmetyttää mistä tulee tällainen onoff- asettelu keskusteluun - eikö ole vain hyvä, että on erilaisia tuotantotapoja jotka vastaavat kuluttajien odotuksiin, ja joista löytyy tarvittavaa innovaatioita erilaisten ruuantuotantotapojen tutkimukseen.
Tässä piilee juuri sudenkuoppa, sillä miten muuten esimerkiksi luomu, luonnonmukainen, pärjäisi kilpailussa kuluttajien sieluista, jos se ei kykene näyttäytymään paremmassa valossa kuin kilpailijansa, tavanomainen viljely.
Sen ainoa keino näyttäytyä uskottavana vaihtoehtona on juuri "vastustajan" demonisointi, eli luomu on puhdasta ja tavanomainen on kauheaa kasvuhormoni-tuholaismyrkky-rikkaruohomyrkky-antibioottivalmistetta, joka sairastuttaa sinut, läheisesi ja mikä kauheinta, lapsesi. Tätähän nämä kaupunkilaisnaisten blogit tällä hetkellä maalaavat tavanomaisesta viljelystä ja jopa osa luomuviljelijöistä päättää potkia nilkkaan kollegojaan, kun heillä on väärä usko.
Eräässä suositussa blogissa keskusteltiin siitä, kannattaako ostaa ulkomaista luomua vai suomalaista tavanomaista ja lähes kaikkien mielipide oli ulkomaista luomua, koska suomalainen tavanomainen viljely oli osallistujien mielestä kaameaa antibioottikasvuhormonitehotuotantoa. Hyvin on viesti mennyt perille. Näiden kaupunkilaisten mukaan oikeastaan kiinalainen luomu taitaa olla ainoa suomalaista tavanomaisesti viljeltyä kurjempi tuote, joten siinä menee raja.
Näin ajattelevat trendikkäät kaupunkilaiset niistä ihmisistä, jotka koettavat saada sinne supermarkettiin ruokaa. Onneksi heillä on mistä valita, eli voi valita aivan jokaisen tuotantomuodon väliltä, mikä sielulle ja kukkarolle sopii ja ruokaa saa valita tuotetuksi aivan mistä kolkasta maailmaa tahansa. Kaikilla ei ole asiat niin hyvin.
Eikä tuolloin välttämättä tuloksena ole nykyinen luomu, eikä varmasti nykyisenlainen "tehotuotanto"
Tämä on täysin totta ja ehkä tätä päivää jo kannataisi valmistella taisteltaessa kuluttajien sieluista ja siitä, mikä on kuluttajan mielissä uskottavaa maanviljelystä. Se, mikä on kuluttajan mielessä uskottavaa, voi olla kuitenkin vain mediarummutuksen tulosta ja median rummut muuttavat niin helposti suuntaa tai rumpalilta hukkuu kapulat, kuten taisi käydä Saksassa tämän ehec-skandaalin myötä, jossa kuluttajien silmiin osui niin monta kertoo uutisissa "bio", että se näkynee ostoskäyttäytymisessä jonkin verran, pahimmassa tapauksessa hyvin paljon.
-
Eiköhän noihin ole tullut jo vastattua tässä ketjussa.
Saksassa on tarkastus pettänyt siemenkauppiaalla ja bio sai tuta seuraukset.
Vaan:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/08/1372393/luomutuotteista-kova-pula-kaupoissa
-
Tässä piilee juuri sudenkuoppa, sillä miten muuten esimerkiksi luomu, luonnonmukainen, pärjäisi kilpailussa kuluttajien sieluista, jos se ei kykene näyttäytymään paremmassa valossa kuin kilpailijansa, tavanomainen viljely.
Sen ainoa keino näyttäytyä uskottavana vaihtoehtona on juuri "vastustajan" demonisointi....
Miten musta kuitenkin tuntuu että tähän demonisointiin sortuu juurikin muut tahot kuin luomuväki?
-
LHP pellothan tuottaa sitten varmasti ihan pirusti tavanomaisessa tuotannossa. ;D
-
Vaan:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/08/1372393/luomutuotteista-kova-pula-kaupoissa
Olemme lukeneet että luomu on trendi. Olemme lukeneet, että ruokatrendit nykyisin vaihtuvat nopeaan. Toivottavasti pääset osingoille tästä trendistä. Palataan huomenna asiaan uusien näköalojen kanssa.
Miten musta kuitenkin tuntuu että tähän demonisointiin sortuu juurikin muut tahot kuin luomuväki?
Virallinen luomuväki ei varmaankaan, mutta ne luomukuluttajat, jotka ovat löytäneet siitä pelastuksen ja iankaikkisen elämän.
-
...multavuus vähenee ja luonnollinen elinvoima katoaa. Kun ei toimi, niin ei toimi. Apulantaviljelyn jälkeen kestää ainakin kymmenen vuotta, ennen kuin maa todella saadaan viljavaan kasvukuntoon ja multavuuskierre positiiviseksi.
Jaa. Kyllä täällä "tehotuottamalla" peltojen multavuus on noussut ihan rm ja erm tasolle...
Mutta siihen ei kuulukkaan "vehnä-lumi-vehnä x ääretön"-kulttuuri.
Olikos ne Brittein-saarilla aikoinaan tutkineet, että rapiat 30 tonnia kuivalantaa per/ha jokainen vuosi, 150 vuotta :o, saa savipellonkin asialliseen kasvukuntoon... Ja tää oli jossain asiaohjelmassa, ni sen täytyy olla totta. Nii!
Sinulle tuntuu tuo luomu olevan ainoa autuaaksi tekevä voima. Tyypillinen uskovainen. ;)
Ja muut "tavavomaiset" eivät osaa mitään...
-
Heikki Jokipii on näemmä eksynyt Agronettiin :D
-
>>>>Jaa. Kyllä täällä "tehotuottamalla" peltojen multavuus on noussut ihan rm ja erm tasolle...
Mutta siihen ei kuulukkaan "vehnä-lumi-vehnä x ääretön"-kulttuuri.
****Mikä ettei kun pistää kasan paikkaansa.
>>>>Sinulle tuntuu tuo luomu olevan ainoa autuaaksi tekevä voima. Tyypillinen uskovainen.
*****Lisäksi kuudentoista vuoden oma kokemus ja monia kollegoja ympärillä samalla kokemusmäärällä. Eikä nyt ole kysymys muutamasta kymmenestä hehtaarista.
Mielestäni hyökkäily luomua vastaan tulee ensinnä tavanomaiselta puolelta ja sieltä isommalta agribusinekselta. Se vaan käy kipeästi lannoite- ja myrkkykauppiaan saldoon. Sieltä nämä opponenttien dogmit ja sloganit ovat peräisin.
Ja mannekiinit huutaa perässä!
-
maaperä kiittää luomua rikkakasvien kovista siemenistä.. Kuinka kauan kestää että luomupelto saadaan takasi viljelykäyttöön?
-
maaperä kiittää luomua rikkakasvien kovista siemenistä.. Kuinka kauan kestää että luomupelto saadaan takasi viljelykäyttöön?
Mistä ne siemenrikat tavanomaiselle pellolle eksyy? Jos jätät myrkyttämättä, niin kasvusto on kunnioitettava. Tuo rikkakasvien siemenpankki on kauppiaiden vanha mainosslogan myrkkyjen myynnin edistämiseksi. Rikkakasvien siemeniä on maassa myrkyttämisestä huolimatta niin paljon, että aina riittää forewer.
-
Niin ei tavanomasessa viljelyssäkään tarvitse pistää kuin kunnon viljelykierto käyttöön ja osana sitä 25-30% alasta viherlannoitusnurmelle, niin torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä voisi vähentää olennaisesti.
Mutta tämäpä ei käy agribisnekselle ja siksi tämä jatkuva mutu-tuntumaan perustva hyökkäily luomu-tuotantoa vastaan. En kyllä ymmärrä, miksi viljelijät eivät käytä hyväkseen enemmän esim. viherlannoitusnurmea, kun siitä saa ihan kohtuulliset tuet eli saa todellisuudessa saman katteen kuin esim. viljalla. Lisäksi vilja-ala pienenee ja se taas vaikuttaa postiivisesti hintaan. Laskepaapa nyt vaikka oletuksella, että hinta nousee 10 eur/tn, niin tulee siinä lisätuloa täysin nollapanostuksin. Pula se on, mikä tuotteesta saatavan hinnan nostaa, jos kilvan vaan pyrimme suuriin satomääriin, hinta sen kun laskee.Että hullu paljon työtä tekee, viisas selviää vähemmällä.
-
Minusta luomuun siirtyminen ei ratkaise mitään ongelmia, vaan ratkaisu taitaisi olla enemmän hybridi luomusta sekä tavanomaisesta, mutta onko luomuviljely valmis luopumaan dogmeistaan, jotka tuntuvat olevan sangen pyhiä. Vai ottaako tavanomainen vain luomusta järkevät metodit itselleen ja luomu jää yksin painimaan marginaalimetodina ongelmiensa kanssa
Luomu on hyvä menetelmä jos siinä käyttää kohtuudella Rounduppia!
Apila kasvaa ilman lannoitusta mutta torjunta-aineita tarvitaan jotta ehtii kesällä tehdä muutakin kuin äestellä kesantopeltoja.
nimimerkki "Luomukurssin käynyt Roundupin käyttäjä"
-
>>>>Jaa. Kyllä täällä "tehotuottamalla" peltojen multavuus on noussut ihan rm ja erm tasolle...
Mutta siihen ei kuulukkaan "vehnä-lumi-vehnä x ääretön"-kulttuuri.
****Mikä ettei kun pistää kasan paikkaansa.
>>>>Sinulle tuntuu tuo luomu olevan ainoa autuaaksi tekevä voima. Tyypillinen uskovainen.
*****Lisäksi kuudentoista vuoden oma kokemus ja monia kollegoja ympärillä samalla kokemusmäärällä. Eikä nyt ole kysymys muutamasta kymmenestä hehtaarista.
Mielestäni hyökkäily luomua vastaan tulee ensinnä tavanomaiselta puolelta ja sieltä isommalta agribusinekselta. Se vaan käy kipeästi lannoite- ja myrkkykauppiaan saldoon. Sieltä nämä opponenttien dogmit ja sloganit ovat peräisin.
Ja mannekiinit huutaa perässä!
maaperä kiittää luomua rikkakasvien kovista siemenistä.. Kuinka kauan kestää että luomupelto saadaan takasi viljelykäyttöön?
Mistä ne siemenrikat tavanomaiselle pellolle eksyy? Jos jätät myrkyttämättä, niin kasvusto on kunnioitettava. Tuo rikkakasvien siemenpankki on kauppiaiden vanha mainosslogan myrkkyjen myynnin edistämiseksi. Rikkakasvien siemeniä on maassa myrkyttämisestä huolimatta niin paljon, että aina riittää forewer.
Juu. En mää vaan tiedä.
Ei sitä sontaa kummoisia määriä tartte peltoo pistää.
Ihan ymp.tukien ehtojen mukaan mennään. Ja silti multavuus on siellä rm&erm. Johtuen ehkä pidennetystä nurmikierrosta, vilja kun on halpaa ostaa...
Enkä ole huomannut, että jollen viljoja ruiskuta, niin sieltä mitenkään erikoisesti rikkoja hyökkäisi. Ei ainakaan enempää, kuin naapurin 100 luomuhehtaarilta... (rajalta kyllä löytyy samaa rikkaa, kuin naapurilta, väheten kotiopäin tullessa. ;) ) On sitä täälläkin luomua seurattu.
Eikä aina edes viljoja ruiskutettu. Miksi olisi, eihän tiheästä kasvustosta rikat yleensä tilaa valtaakkaan.
Vai ottaako se vaan koville huomata, että voi sitä tavanomaisessakin tuotannossa olla jotain hyvää/luomussa huonoa?
-
>>>>Vai ottaako se vaan koville huomata, että voi sitä tavanomaisessakin tuotannossa olla jotain hyvää/luomussa huonoa?
******Tämä altavastaajana olo kyllä johtuu siitä, että opponenttipuoli on käynyt aika-ajoin varsin rajusti kimppuun ja puolustusta on pitänyt opetella ja perustelemaan tekemisiään. Kimppuunkäyminen on tullut, kuten aikaisemmin totesin, kovimmin agribusineksen taholta. Jotain pelättävää siellä koetaan olevan ja totta vie onkin. Mutta huvittavinta on teidän yara/monsanto-mannekiinien kuoro, joka ei huomaa omaa hyväksikäyttöään ja siinä sivussa kansanterveyden kanssa uhkapelillä leikkimistä.
-
Lisäksi vilja-ala pienenee ja se taas vaikuttaa postiivisesti hintaan.
Väärin.
Se jos Suomessa jää 15 pinnaa apinanurmelle ei vaikuta tasan hevon*****akaan.
-
>>>>Vai ottaako se vaan koville huomata, että voi sitä tavanomaisessakin tuotannossa olla jotain hyvää/luomussa huonoa?
******Tämä altavastaajana olo kyllä johtuu siitä, että opponenttipuoli on käynyt aika-ajoin varsin rajusti kimppuun ja puolustusta on pitänyt opetella ja perustelemaan tekemisiään. Kimppuunkäyminen on tullut, kuten aikaisemmin totesin, kovimmin agribusineksen taholta. Jotain pelättävää siellä koetaan olevan ja totta vie onkin. Mutta huvittavinta on teidän yara/monsanto-mannekiinien kuoro, joka ei huomaa omaa hyväksikäyttöään ja siinä sivussa kansanterveyden kanssa uhkapelillä leikkimistä.
Vankka luomu-uskosi on hämärtänyt lukemisen ymmärtämistäsi kirjoituksiani kohtaan? Vai onko sinulta jäänyt jotain tärkeitä hiveniä saamati? Se kyllä selittäisi asioita...
::)
-
Niin näistä ehdottomuuksista ja asenteista ja muista joihin ainakin Weijo viittasi niin sen verran että kun tätäkin ketjua lukee niin suurin osa ei-luomuista tuntuu olevan sitä mieltä että luomussa on jotakin hyvääkin ja yhdistettynä tiettyihin tehotuotannon hyviin menetelmiin antaa parhaan tuloksen. Sen sijaan luomuväki tuntuu olevan aika lailla ehdotonta, ääriesimerkkinä toi landehande varmaankin? Kertooko se sitten mistä?
-
Niin näistä ehdottomuuksista ja asenteista ja muista joihin ainakin Weijo viittasi niin sen verran että kun tätäkin ketjua lukee niin suurin osa ei-luomuista tuntuu olevan sitä mieltä että luomussa on jotakin hyvääkin ja yhdistettynä tiettyihin tehotuotannon hyviin menetelmiin antaa parhaan tuloksen. Sen sijaan luomuväki tuntuu olevan aika lailla ehdotonta, ääriesimerkkinä toi landehande varmaankin? Kertooko se sitten mistä?
Kovasta kokemuksesta molemmista tuotantomuodoista! ;D
Harvalla tavanomaisella on kokemusta luomuviljelystä, mutta jokseenkin jokaisella luomuviljelijällä on kokemusta molemmista.
-
Niin näistä ehdottomuuksista ja asenteista ja muista joihin ainakin Weijo viittasi niin sen verran että kun tätäkin ketjua lukee niin suurin osa ei-luomuista tuntuu olevan sitä mieltä että luomussa on jotakin hyvääkin ja yhdistettynä tiettyihin tehotuotannon hyviin menetelmiin antaa parhaan tuloksen. Sen sijaan luomuväki tuntuu olevan aika lailla ehdotonta, ääriesimerkkinä toi landehande varmaankin? Kertooko se sitten mistä?
Nii, kun mää oon edelleen sitä mieltä et luomusta pitäs ottaa joitakin perusoppeja tavanomaiseen. Luomussa ei ole tulevaisuutta, se on tässä ketjussa jo perusteltu monta kertaa. Änkyröimiseen ei ole tarvetta, jokainen aikuinen ihminen ymmärtää ettei luomun satotasoilla tuoteta ruokaa koko maailmalle. Mää en ainakaa jatka luomussa. Mulle riitti vuosi. Tuet annan kiltisti takaisin ja palaan ens suvena tavanomaiseen. Maita ei viitsi pilata suotta rikkaruohoilla.
-
Luonnonvalintaa. Heikot sortuvat vahvojen lajissa. :(
-
Luonnonvalintaa. Heikot sortuvat vahvojen lajissa. :(
Ja laji oli se, että mennään perse edellä puuhun ???
-
Niin näistä ehdottomuuksista ja asenteista ja muista joihin ainakin Weijo viittasi niin sen verran että kun tätäkin ketjua lukee niin suurin osa ei-luomuista tuntuu olevan sitä mieltä että luomussa on jotakin hyvääkin ja yhdistettynä tiettyihin tehotuotannon hyviin menetelmiin antaa parhaan tuloksen. Sen sijaan luomuväki tuntuu olevan aika lailla ehdotonta, ääriesimerkkinä toi landehande varmaankin? Kertooko se sitten mistä?
Nii, kun mää oon edelleen sitä mieltä et luomusta pitäs ottaa joitakin perusoppeja tavanomaiseen. Luomussa ei ole tulevaisuutta, se on tässä ketjussa jo perusteltu monta kertaa. Änkyröimiseen ei ole tarvetta, jokainen aikuinen ihminen ymmärtää ettei luomun satotasoilla tuoteta ruokaa koko maailmalle. Mää en ainakaa jatka luomussa. Mulle riitti vuosi. Tuet annan kiltisti takaisin ja palaan ens suvena tavanomaiseen. Maita ei viitsi pilata suotta rikkaruohoilla.
No ei tosiaankaan...Puinnin jälkeen pintaäestys, muutama viikko myöhemmin siipiterästys ja sitten tulee talvi tappamaan rönttäheiniä, glyfo ei tapa siemeniä, siemen itää yhden kerran. Koneviestissä kerran testailivat lemkenin erilaisten takajyrien vaikutuksia muokkaustulokseen, tärkeämpää oli tasainen muokkauspohja kuin kasvussa olleen juolavehnän nujertaminen... Ennenvanhaan luomu-lajikekokeissa koeruutusadot olivat päälle viis tonnia, paljonko se eroaa keskimääräisen vilja-ha sadosta...ja kumpaan suuntaa?
-
Änkyröimiseen ei ole tarvetta, jokainen aikuinen ihminen ymmärtää ettei luomun satotasoilla tuoteta ruokaa koko maailmalle
Niin kyllä periaatteessa ruuan riittävyydessä enemmän on kysymys mitä tuotetaan. Jos unohdetan tyystin lihansyönti, niin maailman tarvitsema ruoka pystytään kevesti tuottamaan jopa luomulla. Lihankasvatus on todellsuudessa erittän epätaloudellista. Ajatellaan vaikka rehumäärää, mikä menee yhden nautalihakilon tuottamiseen, sillä ihminen elää varmaankin päiviä, jopa viikon
-
Absolutismi. Fundamentalismin alkumuoto.
Tämmönen tuli mieleen, kun luin ketjun läpi. Alkuun esitettiin asiallisia kysymyksiä, mutta luomumies vastaili ylimielisesti ja kyseenalaistamisen kieltäen, joten asiallisuus alkoi karista.
Mullakin on muutama kysymys kaivertanut mieltä. Kun tiedän, että yksi kerta roudnuppia ei tuhoa kaikkea mykorritsarihmastoa maasta, niin mua ihmetyttää, miksei kerran vuosikymmenessä sitä voi tehdä, jos tarve vaatii? Unohdetaan nyt luomusäännöt, koska kyseeessä ei ole sertifioitu luomutuotanto, vaan mun oma ip-viritykseni. Yks vuosi avokesannointia luulisi olevan rihmastolle huomattavasti pahempi. Kasvijätettä ei synny, eikä mikään tunge juuriaan mykorritsan rihmojen ulottuville....
Toistaiseksi olen saanut viljelytekniikalla pidettyä juolavehnän kurissa, muilla rikkakasveilla oppi on vielä kesken.
-
Absolutismi. Fundamentalismin alkumuoto.
Tämmönen tuli mieleen, kun luin ketjun läpi. Alkuun esitettiin asiallisia kysymyksiä, mutta luomumies vastaili ylimielisesti ja kyseenalaistamisen kieltäen, joten asiallisuus alkoi karista.
Ja se aloituslinkki oli myös sellainen.
Joskus noiden luomutekstien ja -sääntöjen kanssa värkänneenä korostus oli ainakin silloin päämäärissä ja liikkeessä, ne yksityiskohtaiset säännöt tulevat sitten kuluttajansuojan ja nyttemmin myös tukipolitiikan vuoksi. Tuon jäljenmainitunkin voisi korvata vähän hienopiirteisemmällä ympäristötuella.
Mielestäni luomu on askel toivottuun suuntaan. Onko se sitten riittämätön (fossiilienergia) vai liian pitkä (täydellinen pidättäytyminen synteettisen maatalouskemian saavutuksista), pitäisikin olla sellainen keskustelukysymys. Itse en voi väittää tämänhetkistä luomusäännöstöä luomuviljelyn syvimmästä tavoitteenasettelusta lähtien absoluuttiseksi ja oikeaksi, mutta noista markkinasyistä sillä eletään tämän hetken arjessa.
Eli niinkun yrittäjä: yritys toimii annetussa ympäristössä ja yrittäjä arjessaan luovii siinä. Politiikka eli laajemmat kysymykset ja "reunaehtojen" muuttaminen tehdään muilla foorumeilla.
Eli tämä AS:n tapaan metakeskustelua, keskustelua keskustelusta. Muissa viesteissä niitä varsinaisia asioita on ruodittu, annan nyt niiden olla. äskooännää, landehoota ja muitakin voisi kommentoida rannattomasti...
Petri
-
Ja se aloituslinkki oli myös sellainen.
Pitää paikkansa. Silkkaa provosointia. Mun fundamentalismikommentti tarkoitti molempia ääripäitä, puhdas usko maatalouskemiaan on samaa absolutismia kuin se toinenkin ääripää. Mua vaivaa vain landehoon ehdottomuus, kun mitään luomuun liittyvää ei saa kyseenalaistaa.
Luomu on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, mutta joiltain osin se on aivan liian pitkä ja ehdoton ja toisilta osin riittämätön. Näin siis mun mielestäni.
-
Onpa täällä lukijoina herkkähipiäistä porukkaa! Yhtälailla kultaisen keskitien kulkijat ovat yksi ääriryhmä. Aina vinkumassa kun asia tekee hiukan kipeää!
Kun lyödään lujaa, niin altavastaajankin pitää pyrkiä antamaan kunnolla takaisin:
http://www.markusjansson.net/luomu.txt
-
Varmaan jo viidennen kerran:
LUOMUSTA TULISI OTTAA OPPEJA TAVANOMAISEEN VILJELYYN JA LUOMUUN TAVANOMAISESTA!!!
Mielenkiintoinen juttu muuten tuo apilan kestävyys roundupille. Kaikesta muusta se ottaa siipeensä, muttei glyfosta. Apilan hävittäminen on helpompaa kyntämällä kun myrkyillä.
-
Tässä on nyt syysvehnällä treenailtu luomuviljelyä siinä mielessä, että kaikenlaiset ruiskutukset jäi tekemättä. Heinäkuussa paistoi siellä täällä jokunen saunakukka ja juolavehnä puski päitään näkyviin. Puinnin kanssa ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Onhan siellä pohjalla monenlaista vihreää kerääjäkasvia, mutta ei niistä pahemmin ollut haittaa. Nyt on mielenkiintoista nähdä millaiseksi tilanne muotoutuu ensi vuotta ajatellen. Juolavehnä tulee lisääntymään, koska siemensi peltoon. Saunakukka on arvoitus. En usko toistaiseksi mihinkään laajempaan invaasioon. Noi savikat yms. tuntuvat varsin harmittomilta. Kaiken kaikkiaan, jos kasvusto on tiheää, niin aika hyvin rikat pysyvät kurissa. Toi juolavehnä on kaikista pahin. Sitä ei pellosta tahdo saada kunnolla pois muuta kuin rypsin seasta valikoivilla torjunta-aineilla. Olen aika lailla kyllästynyt tuohon glyfosaatin käytöön. Puinnin jälkeen kestää, että juola on torjuntakunnossa ja ruiskutuksen jälkeen saa taas odotella. Pännii, kun hyvät kultivointikelit menee ohi.
Tosiaan nyt olisi tarkoitus kylvää ruista syysvehnän jälkeen ja esimuokkauksena kultivointi+äestys. Aika mukavasti sai noi juolapesäkkeet jo kyytiä. Saa nähdä ottavatko itseensä vai tuliko vaan leviteltyä juuria. Siitä ja muusta lisää tutkimuksen myöhemmissä osissa...
-
Onpa täällä lukijoina herkkähipiäistä porukkaa! Yhtälailla kultaisen keskitien kulkijat ovat yksi ääriryhmä. Aina vinkumassa kun asia tekee hiukan kipeää!
Kun lyödään lujaa, niin altavastaajankin pitää pyrkiä antamaan kunnolla takaisin:
höpöhöpö. Ei tässä mitään keskitietä tarvita, kun noukitaan rusinat pullasta. Mulle ei tee kipeetä, vaikka kiusaat ittees kuinka.
Kari suomalainen jo sanoi, että kun tapaat idealistin, armeliainta olis päästää hänet tuskistaan :D :D :D
-
Änkyröimiseen ei ole tarvetta, jokainen aikuinen ihminen ymmärtää ettei luomun satotasoilla tuoteta ruokaa koko maailmalle
Niin kyllä periaatteessa ruuan riittävyydessä enemmän on kysymys mitä tuotetaan. Jos unohdetan tyystin lihansyönti, niin maailman tarvitsema ruoka pystytään kevesti tuottamaan jopa luomulla. Lihankasvatus on todellsuudessa erittän epätaloudellista. Ajatellaan vaikka rehumäärää, mikä menee yhden nautalihakilon tuottamiseen, sillä ihminen elää varmaankin päiviä, jopa viikon
Ei kai meidän luomuviljelijöiden sentään tarvi koko maailmalle ruokaa tuottaa.
Tosta lihan epätaloudellisuudesta voi olla montaa mieltä. Näin pohjosessa on paljon kannattavampaa kasvattaa apilanurmea jonka nauta muuttaa ihmiselle käytökelpoiseen muotoon kun öljypohjasilla lannotteilla kasvatettua viljaa joka taas joudutaan kuivaamaan öljyllä. Sopivassa suhteessa kun on nautoja/hehtaari ni saadaan sitä viljaakin tuotettua ilman lannotteita.
Ja jos jonkun mielestä rikkakasvit on ongelma ni voin kertoa että yksikään rikkakasvi ei pärjää apilalle tai sinimailaselle sillon kun pelto on kunnossa. Vuokrattiin pari vuotta sitten peltoa, jonka edellinen vuokralainen oli jättänyt hoitamatta muutamaksi vuodeksi. Pellot oli aivan täynnä juolavehnää, ohdaketta, valvattia, saunakukkaa, ym ym. Eilen paalattiin toista satoa kymmeneltä hehtaarilta noin 120 paalia. Pahimmissa paikoissa oli vielä vähän juolavehnää ja muutama ohdakepesäke.
-
Onpa täällä lukijoina herkkähipiäistä porukkaa! Yhtälailla kultaisen keskitien kulkijat ovat yksi ääriryhmä. Aina vinkumassa kun asia tekee hiukan kipeää!
Kun lyödään lujaa, niin altavastaajankin pitää pyrkiä antamaan kunnolla takaisin:
höpöhöpö. Ei tässä mitään keskitietä tarvita, kun noukitaan rusinat pullasta. Mulle ei tee kipeetä, vaikka kiusaat ittees kuinka.
Kari suomalainen jo sanoi, että kun tapaat idealistin, armeliainta olis päästää hänet tuskistaan :D :D :D
Höpö höpö, ideat ovat pistetty käytännöksi jo aikoja sitten ja toimivat. Se on nykyään pelkkää työtä ja tulosta.
Kahden tien kulkijat keräävät tietenkin rypistyneet rusinat pullasta, mutta eivät saavuta itse mehukkaita rypäleitä. Toisin sanoen kustannuksia voi puolinaisesti säästyä, mutta ei kokonaisuudessa tule sadonlisää ja tuotteen hinta jää tavanomaiselle tasolle. Lisäksi myöskään puolitiellä kulkeminen ei johda maan oman tuottokyvyn maksimaalliseen hyväksikäyttöön biologisesti.
Luomu-statuksen saavutettua tulee kustannussäästöt kattavasti käyttöön ja tuotteesta niin kaikkien havittelema parempi tilityshinta. Lisäksi tuotteilla on tällä hetkellä valistunutta kuluttajaimua.
Luomussa pyritään maan kestävän tuottokyvyn satoihin sekä parantamaan sitä. Mm apilan viljely tuottaa hyviä rehusatoja sekä jättää maahan ilmavuutta, multavuutta sekä irroitettuja ravinteita eteenkin typpeä runsaasti. Tavanomainen viljelytapa köyhdyttää maata ja aiheuttaa ravinteiden köyhtyvän kierteen ja sen myötä suurta apulisäämistarvetta. Apilanviljely aiheuttaa maata parantavan kierteen ilman merkittävää apulisäystä.
Minun mielestäni tälläinen on varsinaista viljelytyötä enkä huomaa siinä mitenkään erityistä ideologista tunteen paloa. On kyse tosiasioiden tunnustamisesta: Jos ruoka ei riitä maailman nälkäisille kestävän viljelyn avulla, joukkoa on silloin liikaa. NYT ruuan riittävyys on poliittinen asia, ei pinta-alakysymys. NYT on aika pistää tosiasiat kohdalleen ja toimia koska kohta on väkeä liikaa. Maailman nälkäisiä ei ruokita laajalla tehotuotannolla, koska nälkäiset eivät voi koskaan sitä ostaa. Sillä vai korkeintaan avustetaan heitä ja se ei ole kestävää kehitystä. Heille on annettava mahdollisuus viljellä halvalla luonnonmukaisesti itse ruokansa. Se on realismia, ei ideologiaa.
Laaja, paljon pinta-alaa haaskaava tehotuotanto on karkeasti ottaen valjastettu viljalihan tuotantoa varten varoissaan oleville hyvinvointi-ihmisille. Jokaisen tämä nyt jo pitäisi ymmärtää.
Kestävän kehityksen viljely pitää suunnata lihantuotannossa märehtijöiden lihan tuottamiseen typensitojakasvien avulla. Nurmelta vapautuva ala pitää suunnata suoraan ihmisravinnoksi kelpaaville peltokasveille. Näin saamme edullisesti, luonnonvaroja liikaa käyttämättä, kaikille terveellistä ruokaa riittävästi. Lihaa vähemmän, kasviksia enemmän. Tässäkään ei ole vuodattavaa ideologiaa, vaan käytännön realismia tosiasioiden hoitamiseksi.
Koska elämme sellaisessa maailmassa, jossa tarvitaan tulonhankkimiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi valvontaa ja tarkastuksia on edellä mainitun kaltaisen tuotantomuodon työkaluksi määritelty luomuasetukset tuotteiden luotettavuuden takeeksi. Luomuviljely opettaa katsomaan kokonaisuuksia ja päämääriä. Joidenkin tämä nyt vaan on ollut aloitettava ja opeteltava, jotta kehitys pois myrkkyjen maailmasta jatkuisi.
Jos nyt vaan, AS, lukisit näitä ketjuja kokonaisuuksina. Yrittäisit edes ymmärtää mistä on kokonaisuuksissa kyse rusinoiden noukkimisen sijaan, joka on kovin yksisilmäistä ideaa! ;)
-
Olen aika lailla kyllästynyt tuohon glyfosaatin käytöön. Puinnin jälkeen kestää, että juola on torjuntakunnossa ja ruiskutuksen jälkeen saa taas odotella. Pännii, kun hyvät kultivointikelit menee ohi.
Juolavehnäkohdassa kannattaa nostaa pöytää ylemmäksi ja jättää pidempi sänki. Pääsee melkein heti ruiskuttamaan.
-
Tosta lihan epätaloudellisuudesta voi olla montaa mieltä. Näin pohjosessa on paljon kannattavampaa kasvattaa apilanurmea jonka nauta muuttaa ihmiselle käytökelpoiseen muotoon kun öljypohjasilla lannotteilla kasvatettua viljaa joka taas joudutaan kuivaamaan öljyllä
Tuolla tavalla tietenkin onasia tosia, kun hyödynnetään apilanurmea myös rehuna ja samalla tuotetaan juurinystyröillä typpeä maahan. Se on sitten toinen juttu, kun ajetaan nurmelle keinolannoitetta moneen kertaan kesässä ja päälle nauta saa tehotuotettua väkirehua.
-
Tuotannossa pyritään maan kestävän tuottokyvyn satoihin sekä parantamaan sitä.
Tuo on mun tavoitteeni. Luomu on markkinointiin luotu säännöstö, jonka rakentumiseen on vaikuttanut asenteet ja ideologia vähintään saman verran kuin biologia. Luomu maidontuotannossa on osittain eläinten ruokkimista huonosti tietoisesti, koska säännöt eivät huomioi jalostetun eläimen fysiologian eroja.
Ero meissä on juuri se, että yritän katsoa kokonaisuutta, en pelkkiä luomusääntöjä. Luomumaidon tuotanto kiinnostaa toki kovasti, kun olen myös asenteeltani hiukan vihertävä. Pelkkä luomustatus ei ikävä kyllä tarkoita täysimääräisiä kustannussäästöjä, vain parempaa hintaa. Riittääkö se korvaamaan tuotannon menetykset, on toinen asia. Epätäydellisestä ruokinnasta seuraa myös eläinaineksen uudistuskustannuksen lisääntyminen, joten rodunvaihtoa vähemmän jalostettuun linjaan on pakko harkita. Tämä on myös tietyllä tapaa eettinen ongelma.
Minä nimenomaan haluan, että tuotanto on eettisesti ja ympäristöllisesti kestävällä pohjalla. Teollisia lannoitteita ja varsinkin torjunta-aineita käytetään minimaalisen vähän niin hehtaaria, kuin tuotettua maitolitraa kohden. Rehuntuotanto perustuu typensitojakasveihin ja lannan hyödyntämiseen. Eläinten ruokinta on tällä hetkellä sellainen, että lehmän tarpeet tulee tyydytettyä, tuotanto on kohtuullisella tasolla, eikä ruokinta aiheuta terveysongelmia eläimelle. Tämä osa-alue sisältää niin paljon biologisia, eettisiä ja ympäristöllisiä minimejä ja maksimeja, että siihen ei tarvita enää markkinoinnillisia lisärajoitteita....
-
No jos mielestäsi, AS, asenne on kohdallaan ja käytäntö lähellä, niin mikset hanki luomustatusta. Onhan tässä nyt tärkeää tuottajan kannaltakin, että saadaan kohtuullinen ansio työstä ja siihen on 'työkalu'. Jos työkalussa nyt on joitakin hassuja rajotteita, niin ei se kokonaisuutta pilaa. Yhtähyvin luomuAATTEESEEN kuuluu tuottajan suojelu; työn mielekkyys, työterveellisyys, ansion saaminen ja näiden myötä vapaus negatiivisesta stressistä. Vapautuminen isossa määrin agribusineksen kahleista antaa mielenrauhaa.
-
Jos nyt vaan, AS, lukisit näitä ketjuja kokonaisuuksina. Yrittäisit edes ymmärtää mistä on kokonaisuuksissa kyse rusinoiden noukkimisen sijaan, joka on kovin yksisilmäistä ideaa! ;)
Kun näitä aiempiakin keskusteluja on seurannut väistämättä tulee mieleen jos joku tällä palstalla yleensäkään miettii asioita kokonaisuuden kannalta niin Adam nyt ainakin..
-
Ilta-Sanomat tarjoilee totuutta luomusta:
Yllättävä väite luomutuotannosta! (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/yllattava-vaite-luomutuotannosta/art-1288408334031.html)
Luomuviljelijä kertoo kaikelle kansalle totuuden modernista maanviljelystä ja sen metodeista:
Isäntä uskoo, että tehotuotanto houkuttelee viljelijöitä lähinnä sen helppouden takia.
–Tehotuottaja menee kauppaan, ostaa myrkyt, laittaa ne traktorin perään ja lähtee ajelulle. Toista on täällä, sanoo luomuperunaa ja härkäpapua vaaliva myrskyläläinen.
Menee kauppaan, ostaa myrkyt ja se on siinä, valistaa luomutuottaja kansaa sanomalehden välityksellä. Kylläpä taas annettiin kollegoista hyvä kuva ja rehellinen. Ehkäpä se tavanomainen tuotanto on muutakin kuin kaupasta myrkkyjen ostamista, mutta ei nyt puututa siihen.
Ja jälleen kerran luomuviljelijä ei ilmeisesti tarvitse öljyä, lannoitus on ilmeisesti ilmaista, rehut ovat käytännössä ilmaisia, ja syötävä ilmestyy kauppaan lähes tyhjästä, mutta kuitenkin se on niin vaikeaa? Onneksi tavanomainen viljely on niin helppoa.
Esimerkiksi luomun viherlannoitus ei kuitenkaan taida olla ilmaista, veronmaksajille.
Mutta sitten lopuksi taitaa hiukan huolettaa ulkomaisen luomun suosio, sillä pitää potkaista hieman nilkkaan myös ulkomaan kollegaa:
–Suomessa luomu on sentään luomua. Italiassa tarkastajat käyvät pellon laidalla lohduttamassa, että laita sinne vähän myrkkyä, niin sato paranee.
Kertooko italianpoika sanomalehdessä Suomen luomukollegasta samanlaista juttua haastattelussa?
-
Ottaa huomioon, että jututettavan ja jutun välissä on ollut TOIMITTAJA. Sen verran kun jutuista tiedän tarkkaan, niin aina niissä on virheitä. Jutun sävyyn vaikuttaa aina toimittajan asenteet. Niin ja voihan olla, että kaveri on lukenut juuri agronetistä luomuvihapuhujien tekstejä ja antaa samalla mitalla takaisin! ;)
>>>>>Kertooko italianpoika sanomalehdessä Suomen luomukollegasta samanlaista juttua haastattelussa?
***Jos on Italian pääministeriin luottaminen, niin KYLLÄ! >:(
-
Varmaan jo viidennen kerran:
LUOMUSTA TULISI OTTAA OPPEJA TAVANOMAISEEN VILJELYYN JA LUOMUUN TAVANOMAISESTA!!!
Mielenkiintoinen juttu muuten tuo apilan kestävyys roundupille. Kaikesta muusta se ottaa siipeensä, muttei glyfosta. Apilan hävittäminen on helpompaa kyntämällä kun myrkyillä.
Kuinka paljon olet käyttänyt. Onko eroja eri apiloiden välillä?.
-
Varmaan jo viidennen kerran:
LUOMUSTA TULISI OTTAA OPPEJA TAVANOMAISEEN VILJELYYN JA LUOMUUN TAVANOMAISESTA!!!
Mielenkiintoinen juttu muuten tuo apilan kestävyys roundupille. Kaikesta muusta se ottaa siipeensä, muttei glyfosta. Apilan hävittäminen on helpompaa kyntämällä kun myrkyillä.
Kuinka paljon olet käyttänyt. Onko eroja eri apiloiden välillä?.
ÄsKooäNnältä asiallinen kommentti ja oliko peräti neljännellä sivulla.
Ottakaa yksi oppi luomutuotannosta, tehkää viljelykiertosuunnitelma ja se missä kierron vaiheessa peltoon ladataan ravinteita muuten kuin suursäkistä.
-
Aika iso este luomun lisääntymiselle on karjatalouden epätasainen jakaantuminen ja erityisesti nautakarjatalouden keskittyminen Jyväskylä-linjan pohjoispuolelle. Nauta sopii parhaiten luomuun ja luomu ilman karjanlantaa on huomattavasti tehottomampaa. Vaihtomaita ym. konsteja pitäisi pystyä hyödyntämään että homma saataisiin järkevälle tasolle.
Itellä on kova kiinnostus luomumaidon tuotantoon, mutta kun uuteen navettaan tulee ritiläpohja niin eipä onnistukaan :-\
-
Aika iso este luomun lisääntymiselle on karjatalouden epätasainen jakaantuminen ja erityisesti nautakarjatalouden keskittyminen Jyväskylä-linjan pohjoispuolelle. Nauta sopii parhaiten luomuun ja luomu ilman karjanlantaa on huomattavasti tehottomampaa. Vaihtomaita ym. konsteja pitäisi pystyä hyödyntämään että homma saataisiin järkevälle tasolle.
Itellä on kova kiinnostus luomumaidon tuotantoon, mutta kun uuteen navettaan tulee ritiläpohja niin eipä onnistukaan :-\
Antaa tulla vaan, pitäis mennä niin että, täysritilä karsinat pannassa, mutta makuuparsihan on kiinteetä...
-
Luomussa pyritään maan kestävän tuottokyvyn satoihin sekä parantamaan sitä.
Näin siellä mainoksissa lukee, mutta onneksi meillä on rehellisiä viljelijöitä, jotka joko tietoisesti tai tiedostamattaan kertovat muuta:
Järvenpohjassa kasvaa luomua (http://itauusimaa.vartti.fi/pakila/uutiset/jarvenpohjassa_kasvaa_luomua/)
Tämä luomutilallinen jo kertoi kansalle tavanomaisen tuotannon helpoudesta, eli kauppaan ja myrkyt peltoon.
Nyt hän kertoo toisessa jutussa luomutuotannon autuudesta.
Isäntäpari on tyytyväinen päätökseensä luomun viljelystä ja jaksaa pysyä toiveikkaana, vaikka sadot ovat välillä mitä ovat.
Toivottavasti myös valtakuntamme päättäjät lukeavat näitä uutisia, jotta tietävät sen, mitä äänestäjät voivat joutua kokemaan luomuhevosta veikatessa.
Isäntä Peter Holmberg kertoo esimerkiksi härkäpavun antavan satoa aina 300 kilon ja yli 3000 kilon välillä hehtaaria kohden vuodesta riippuen.
Sadot ovat mitä ovat, mutta pääasia on, että trendikkäät kaupunkilaiset saavat kallista ruokaa lautaselle, jolla on kaupallista imua harvojen ja valittujen joukossa ainakin jonkin aikaa?
Entäs ne muut?
No ne nälkäiset voivat lohduttautua rouvan sanoin:
Vaan ei myö niistä välitetä, tämä on luomua, rempseä emäntä toteaa.
Sellaista lehdissä viikonlopun jäljiltä.
-
Suomalainen maaseutu käsitteli luomua uutisessaan "minne menet luomutuotanto?"
Minne menet luomutuotanto? (http://img191.imageshack.us/img191/193/luomu.jpg)
Ei ole sellaisella tuottajalla helppoa, jota luomumainonta markkinoi aitona ja oikeana luomutuottajana, vaan suuret jyräävät pienet, sitä ei vain kerrota mielellään kuluttajalle.
Juttu herätti monta ajatusta luomusta ja niistä viljelijöistä, jotka koettavat sitä aatteellisuutta vielä harrastaa. Lieköhän kehitys vastaava myös meillä? Sen aika näyttää.
-
.
Tosiaan nyt olisi tarkoitus kylvää ruista syysvehnän jälkeen ja esimuokkauksena kultivointi+äestys. Aika mukavasti sai noi juolapesäkkeet jo kyytiä. Saa nähdä ottavatko itseensä vai tuliko vaan leviteltyä juuria. Siitä ja muusta lisää tutkimuksen myöhemmissä osissa...
[/quote]
Meinaakko puida ens vuonna ruisvehnää..