Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kylmis - 16.07.11 - klo:16:46
-
Täytyy tässä vähän laskeskella syysviljoille apulantoja ja kuulisin mielelläni mielipiteitä siitä, että kannattaako kaikki fosfori antaa jo syksyllä vai pitäiskö osa säästää ensi kevääksi. Miten olette yleensä tehneet? Tarkoitus olisi laittaa sekä ruista, että vehnää. Näyttää vaan siltä, että saisi lannoitustaseet parhaiten tappiin, kun ajaisi fosforit jo syksyllä ja kesällä pelaisi pelkällä typellä.
-
Samalla linjalla, asiat pitää tehdä yksinkertaisesti ja nopeasti. Hyvältä näyttää ainakin tänä vuonna tuo ratkaisu, tosin kaikki asiat tiedossa vasta puinnin jälkeen.
-
Mikä ravinnetase mahtaa olla? Siis onko fosforit punasella vai vihreällä?
-
Pääosin ihan pikkuisen punaisella eli välttävä. Parhaimmilla paikoilla tyydyttävä.
-
Itse kylvänyt syysvehnää jo muutaman vuoden ilman apulantaa. Kureimmille maille levitän hieman paskaa. Mielestäni perinteinen kyntö syysvehnän tärkein perusta. Mutta oikeita tapojahan on niin paljon,kuin on tekijöitä.
-
Pääosin ihan pikkuisen punaisella eli välttävä. Parhaimmilla paikoilla tyydyttävä.
Sitten täytyy varmaan laittaa keväälläkin fosforia. Sun täytyy koittaa hommata jostain lantaa, niin saat noi fosforit nousemaan.
-
Asiat pitää tehdä myös helpoksi, joten fosforit syksyllä ja pelkkää typpeä seuraavana vuonna. Lannoittaminen menisi turhan hankalaksi varsinkin luokassa tyydyttävä, jos osan syysviljojen fosforista haluaisi antaa seuraavana vuonna ja syksyllä kylväessä haluaisi antaa typpeä sen mitä voi sekä osan fosforista. Välttävässä voi huvin, harrastuksen ja kokeilemisen vuoksi antaa lisää fosforia keväällä. Mulla semmoinen muistikuva, että fosforista saatava hyöty pintalannoittamalla olisi paljon huonompi kuin sijoittamallta tai multaamalla.
Sitten jos aiot lannoittaa jossain vaiheessa syysviljaa lannalla tai jollakin mädätemössöllä, tilanne voi olla vallan eri.
-
Mulla on tämän vuoden vehnissä osa lannoitettu keväällä y1:llä, kun fosforit jäi syksyllä niin kovasti vajaaksi. Kasvustosta en näe mitään eroa salpietarin ja fosforilla terästetyn välillä.
-
Syysviljoja on tullut lannoitettua pelkällä NK:lla jo syksyllä ja keväällä sitten suolapetteriä.
Tänä syksynä käytetään lantaa ja keväällä pelkkää typpeä. Ja fosforiluokat ovat välttävästä hyvään.
Annetaanhan starttifosfori kevätviljoillekin lähelle siementä, eli alkuun kaikki fosfori.
-
Tais olla jotain syysvilja lantaa syksyllä ja heti keväällä salttua kun pellot kantaa. Kesäkuun alussa letkulevittimellä sianpaskaa ja kasvusto näyttää tosi hyvältä. Osa kylvettiin rypsin sänkeen suoraan kun maa oli saanut levätä 12 tuntia puinnin jälkeen. Toinen puoli muuten samoin mutta ohran sänkeen vähä pitemmällä lepoajalla.
-
Fosforilannoitteen pintalevityksestä ei ole mitään hyötyä.
-
Täytyy tässä vähän laskeskella syysviljoille apulantoja ja kuulisin mielelläni mielipiteitä siitä, että kannattaako kaikki fosfori antaa jo syksyllä vai pitäiskö osa säästää ensi kevääksi. Miten olette yleensä tehneet? Tarkoitus olisi laittaa sekä ruista, että vehnää. Näyttää vaan siltä, että saisi lannoitustaseet parhaiten tappiin, kun ajaisi fosforit jo syksyllä ja kesällä pelaisi pelkällä typellä.
Fosforia syksyllä 20 ja keväällä 35-40 . Typpee syksyllä 50 ja keväällä 200.
-
Mulla on tämän vuoden vehnissä osa lannoitettu keväällä y1:llä, kun fosforit jäi syksyllä niin kovasti vajaaksi. Kasvustosta en näe mitään eroa salpietarin ja fosforilla terästetyn välillä.
Silmällä eroja lähes mahdoton nähdä.
Ehdottomasti fosforit syksyllä. Pintalevitys ei keväällä hyvä, kuten aurajokilaivuri totesi.
ps. kynnä edes osa, niin saat vertailuruudun ens vuodelle.
-
Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!
-
ps. kynnä edes osa, niin saat vertailuruudun ens vuodelle.
Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.
-
ps. kynnä edes osa, niin saat vertailuruudun ens vuodelle.
Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.
Kyl sitä fosforia tarvitaan jos leima punaisella. Jää jyvät pieneksi. Nää nykyiset naurettavan matalat tasot joita saa fosforia antaa, köyhdyttää maata ja satoa kummasti. Puhumattakaan typestä. Eikös sulla ole ollut ongelmia sen valkuisen kanssa? Muistan joskus lukeneeni et sull aon ollut vehnässä 9% valkuaiset? Millä ihmeellä???
-
10,6 on nyt ennätys. Amaretolla kaveri pääsi 9,8:aan.
Ei noille määräyksille mitään mahda. Vaikka talossa oli vuosikymmenet karjaa, niin elukoiden jäljiltäkään ei kovin kummoisia fosforimääriä jäänyt. Ja sitäkin vähää syödään jos jättää lannoituksessa fosforimäärät auki.
-
Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.
Muistan joskus lukeneeni et sull aon ollut vehnässä 9% valkuaiset? Millä ihmeellä???
En aio kyntää minäkään, jos syysviljaa kylvän. Ainoa hyöty kyntämisestä olisi, että oljet päätyvät kunnolla maan alle. Kuivumisriskin lisäksi kynnetyn ja kuivaamaan päässeen savimaan hienontaminen on ollut liian usein niin vaivalloista ettei siinä ole mieltä. Rypsin ja muiden ei-viljojen sänkin kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella kumoon, äestys ja sitten kylvö
Valkuiaiset jäävät alas jos/kun tulee hyvä sato lajikkeella joka mieluimmin jyviä kuin valkuaista ja lohko on kivennäis- tai savimaata, josta ylimääräistä typpeä ei kovin paljoa kasville irtoa. Ellei esikasvina ei ole ollut hyvä kasvuinen apila tai sontaa levitetty reippaasti arviomitalla tms.
Valkuiaspitoisuus riippuu enemmän aika monesta muusta ravinteesta kuin fosforista.
-
Luulisin, että aika paljon vuodestakin kiinni. Kruunulla valkuainen vaihteli 10,6-14,2 välillä ilman, että lannoituksessa tapahtui mitään ihmeellistä. Tässä nyt kokeillaan kaikenlaisia variaatioita. On syysviljaa ja luontaisesti valkuaispitoista kevätvehnää kasvussa.
Lautasmuokattuun perustettu syysvilja onnistui yllättävän hyvin, kun vertaa kultivaattorilla käsiteltyyn. Silti tarkoitus olisi ensisijaisesti kultivoida syysviljojen perustukset. Tosin kelit ratkaisee aika paljon. Jos tulee kuiva syksy, niin ei uskalla maata käsitellä kovin syvästä.
-
Mää meinaan kyntää jokatapauksessa syysviljamaat. Syksyllä on yleensä satanut sen verran, että kosteutta riittää.
-
Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!
Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?
-
Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!
Kuulostaa hyvältä reseptiltä - tuota aion kokeilla vajaan 10 hehtaarin Evolo-alalle!
-
Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.
Muistan joskus lukeneeni et sull aon ollut vehnässä 9% valkuaiset? Millä ihmeellä???
En aio kyntää minäkään, jos syysviljaa kylvän. Ainoa hyöty kyntämisestä olisi, että oljet päätyvät kunnolla maan alle. Kuivumisriskin lisäksi kynnetyn ja kuivaamaan päässeen savimaan hienontaminen on ollut liian usein niin vaivalloista ettei siinä ole mieltä. Rypsin ja muiden ei-viljojen sänkin kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella kumoon, äestys ja sitten kylvö
Valkuiaiset jäävät alas jos/kun tulee hyvä sato lajikkeella joka mieluimmin jyviä kuin valkuaista ja lohko on kivennäis- tai savimaata, josta ylimääräistä typpeä ei kovin paljoa kasville irtoa. Ellei esikasvina ei ole ollut hyvä kasvuinen apila tai sontaa levitetty reippaasti arviomitalla tms.
Valkuiaspitoisuus riippuu enemmän aika monesta muusta ravinteesta kuin fosforista.
Tarkotin lähinnä tuota typpeä.....
Jos ei vähintään 170kg anna kasvukaudella, ei tuu valkuaista. Mielellään yli 200kg. Nykyinen valkuaishinnoittelu ei vaan oikeen innosta ekstra lannoituksiin.
-
Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!
Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?
Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...
-
Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!
Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?
Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...
Itse ainakin oon ymmärtänyt, että kiloina ravinteetkin mitataan - ei litroina ;)
Lähelle kahdellahan kilot saa kertoa, niin päästään motteihin. Paino varmaan vaihtelee melko paljon eri kohdissa lantaa - ja eri erissäkin. Sopivasti ollut helteitä viimeisinä kasvupäivinä/viikkoina, niin tulee enemmän vettä sekaan painoks - näin olen ymmärtänyti. Saivartelua sinällään kummalla mittayksiköllä asiaa mittaa, kunhan tietää minkä verran yrittää ravinteita laittaa.
-
Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!
Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?
Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...
Itse ainakin oon ymmärtänyt, että kiloina ravinteetkin mitataan - ei litroina ;)
Lähelle kahdellahan kilot saa kertoa, niin päästään motteihin. Paino varmaan vaihtelee melko paljon eri kohdissa lantaa - ja eri erissäkin. Sopivasti ollut helteitä viimeisinä kasvupäivinä/viikkoina, niin tulee enemmän vettä sekaan painoks - näin olen ymmärtänyti. Saivartelua sinällään kummalla mittayksiköllä asiaa mittaa, kunhan tietää minkä verran yrittää ravinteita laittaa.
Mulla on ainakin semmonen lanta-analyysi missä on ravinteet imoitettu /tn ja /m3. Kuutiopainot vaihtelee aika paljon.
Viranomaiset taitaa pelata kuutioilla, ainakin ympäristötuen mukainen lannoitus -oppaassa puhutaan kuutioista. Pääasia kuitenkin, että itse tietää määrät ja pystyy tarvittaessa selittämään tarkastajallekkin.
-
Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!
Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?
Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...
Itse ainakin oon ymmärtänyt, että kiloina ravinteetkin mitataan - ei litroina ;)
Lähelle kahdellahan kilot saa kertoa, niin päästään motteihin. Paino varmaan vaihtelee melko paljon eri kohdissa lantaa - ja eri erissäkin. Sopivasti ollut helteitä viimeisinä kasvupäivinä/viikkoina, niin tulee enemmän vettä sekaan painoks - näin olen ymmärtänyti. Saivartelua sinällään kummalla mittayksiköllä asiaa mittaa, kunhan tietää minkä verran yrittää ravinteita laittaa.
Mulla on ainakin semmonen lanta-analyysi missä on ravinteet imoitettu /tn ja /m3. Kuutiopainot vaihtelee aika paljon.
Viranomaiset taitaa pelata kuutioilla, ainakin ympäristötuen mukainen lannoitus -oppaassa puhutaan kuutioista. Pääasia kuitenkin, että itse tietää määrät ja pystyy tarvittaessa selittämään tarkastajallekkin.
Arpapeliä se aina on. Täydellistä yrittää, mutta sekundaa pakkaa välillä tulemahan. Paras on kun yhdes talos lykättiin paperi käteen että tuolle lohkolle 3,3m3/ha ja tuolle 4,2m3/ha... Oli pakko sanoa että mä oon ehkä paras levittäjä tällä alueella, mutta tuohon minäkään en pysty ;D
-
Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!
Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?
Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...
Itse ainakin oon ymmärtänyt, että kiloina ravinteetkin mitataan - ei litroina ;)
Lähelle kahdellahan kilot saa kertoa, niin päästään motteihin. Paino varmaan vaihtelee melko paljon eri kohdissa lantaa - ja eri erissäkin. Sopivasti ollut helteitä viimeisinä kasvupäivinä/viikkoina, niin tulee enemmän vettä sekaan painoks - näin olen ymmärtänyti. Saivartelua sinällään kummalla mittayksiköllä asiaa mittaa, kunhan tietää minkä verran yrittää ravinteita laittaa.
Mulla on ainakin semmonen lanta-analyysi missä on ravinteet imoitettu /tn ja /m3. Kuutiopainot vaihtelee aika paljon.
Viranomaiset taitaa pelata kuutioilla, ainakin ympäristötuen mukainen lannoitus -oppaassa puhutaan kuutioista. Pääasia kuitenkin, että itse tietää määrät ja pystyy tarvittaessa selittämään tarkastajallekkin.
Arpapeliä se aina on. Täydellistä yrittää, mutta sekundaa pakkaa välillä tulemahan. Paras on kun yhdes talos lykättiin paperi käteen että tuolle lohkolle 3,3m3/ha ja tuolle 4,2m3/ha... Oli pakko sanoa että mä oon ehkä paras levittäjä tällä alueella, mutta tuohon minäkään en pysty ;D
Ja vielä vaatimatonkin. Yleensä olen antanut urakoitsijalle vaan tilauksen että "tämä kasa tähän ojien väliin"