Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Marttila - 12.07.11 - klo:21:50
-
Oletteko törmänneet sellaiseen harhaluuloon että paalirehu olisi muka liika kuivaa.itse teen kaikki niin kuivana kuin mahdollista enkä ole huomannut kuin hyviä puolia siinä.en käsitä miksi helvetissä pitää omaa työtä vaikeuttaa tekemällä jäätyvää rehua,hyi.eräs jeesusteli kerrattain ettei lehmät syö kuivaa riittävästi märkään verrattuna vaan unohti sellaisen tosiasian että kuivaaine kiloja lehmät syö eikä vettä.kuivassa paalissa säilöntäaine on täysin tarpeetonta ja rehut säilyvät syöttö kelpoisina kolmekkin vuotta.kustannus säästökin on merkittävä siltäosin kun kappale määrää tulee vähempi.nyrkki sääntönä olen pitänyt että rehu on yhtä kuivaa kuin kuivaheinä ja tuoksuukin sellaiselta.ts.tee kuivaa niin lehmäsi voivat hyvin.
-
Sama on periaate mullakin jos kelit vaan sallii.
-
Ai jaa.
1. Lehmä syö liian kuivan säilörehun kuiva-ainetta jopa 20% vähemmän kuin sopivan
2. Appeessa liian kuiva rehu täytyy kastella, vesilisä on hankalaa ja kastelu tehotonta.
3. 3 vuotias säilörehu ei sisällä esim. vitamiineja. Ne tuhoutuvat (myös D). Myös valkuainen muuntuu.
4. Kuiva rehu voi altistaa emäksiselle pötsinpilaantumiselle
5. Laidunhalvausriski kasvaa
Mutta muuten olet kyllä oikeassa. On edullista ja helpompaa.
-
Ai jaa.
1. Lehmä syö liian kuivan säilörehun kuiva-ainetta jopa 20% vähemmän kuin sopivan
2. Appeessa liian kuiva rehu täytyy kastella, vesilisä on hankalaa ja kastelu tehotonta.
3. 3 vuotias säilörehu ei sisällä esim. vitamiineja. Ne tuhoutuvat (myös D). Myös valkuainen muuntuu.
4. Kuiva rehu voi altistaa emäksiselle pötsinpilaantumiselle
5. Laidunhalvausriski kasvaa
Mutta muuten olet kyllä oikeassa. On edullista ja helpompaa.
millä perusteella laidunhalvaus siitä johtuu.ei se magnessiumia kuivuus vie
-
Ai jaa.
1. Lehmä syö liian kuivan säilörehun kuiva-ainetta jopa 20% vähemmän kuin sopivan
2. Appeessa liian kuiva rehu täytyy kastella, vesilisä on hankalaa ja kastelu tehotonta.
3. 3 vuotias säilörehu ei sisällä esim. vitamiineja. Ne tuhoutuvat (myös D). Myös valkuainen muuntuu.
4. Kuiva rehu voi altistaa emäksiselle pötsinpilaantumiselle
5. Laidunhalvausriski kasvaa
Mutta muuten olet kyllä oikeassa. On edullista ja helpompaa.
miksi ape pitäis kastella?
-
en tiedä kuulemisesta mutta sen olen kokenut että kun rehu on niin kuivaa että vesi ei valu avattaessa niin se lypsättää eniten ja lisäksi sitä kuluukin eniten. Kuivemmassa maitomäärä vähenee ja kuivaanheinään siirryttäessä pudotus on aika radikaali jos sitä ei kompensoi pussista. Lisäksi jäätymisestä ei ole todellisia ongelmia kun 3 kk niin miksi ei 9 kk voi olla hiukan märempää rehua.
-
En tiedä miksi appeeseen lisäämme vettä jos esikuivattu tarkkussilputtu rehu on liian kuivaa. Se on sellainen mutu tuntuma että näin pitää tehdä. Tällä hetkellä emme lisää vettä kun on viime kevään ensiksi tehtyä rehua jota ei saatu kuivaksi kun sateli muuten on koko viime talvi lisätty vettä.
-
Appeen kastelu kuivien rehujen ollessa syötössä lisää appeen maittavuutta ja vähentää lajittelua.
-
Appeen kastelu kuivien rehujen ollessa syötössä lisää appeen maittavuutta ja vähentää lajittelua.
Saman asian ajaa tarpeeksi märkänä säilötty murskevilja.
-
Asian ytimeen. Totuus on että liian kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan,varsinkin jos se on kunnolla kääritty riittävällä muovimäärällä.
-
Asian ytimeen. Totuus on että liian kuivaa paalirehua ei ole olemassakaan,varsinkin jos se on kunnolla kääritty riittävällä muovimäärällä.
Kuivan heinän sorttinen on kyllä liian kuivaa >:(
Huolellinen käärintä ja käsittely on tärkeitä juttuja, varsinkin silloin jos paalit eivät ole tiukkoja. Tiukka iso paali antaa jonkin verran anteeksi, vuosia jo olen käärinyt muovia vain neljä kerrosta ja ihan riittävästi sitä kuluu silti. Tietysti voisi tehdä löysiä paaleja heti niiton jälkeen kolminkertaisen määrän ja kietoa ne kuuteen muovikerrokseen :D
-
Kyllä minä mieluummin laitan apevaunuun kostean, kuin kuivan paalin.....jaksaa traktori pyörittää ja tuskin se apevaunukaan huonompaa tykkää, jos pääsee kevyemmällä, saattaapi muuten polttoainetta mennä rahtusen enempi kuivassa kuin kosteahkossa paalissa!!?? Ja se, että meneekö paaliin sitten kuitenkaan kuivaa enempi, kuin kosteaa, siis ka? Märkä on erikseen tietenkin!
Hajatelmia apevaunun viereltä.....nimim. kostea paali vaunuun ennen kuivaa, muuten narahtaa juntturaan, ja on piukassa!
-
Ai jaa.
1. Lehmä syö liian kuivan säilörehun kuiva-ainetta jopa 20% vähemmän kuin sopivan
2. Appeessa liian kuiva rehu täytyy kastella, vesilisä on hankalaa ja kastelu tehotonta.
3. 3 vuotias säilörehu ei sisällä esim. vitamiineja. Ne tuhoutuvat (myös D). Myös valkuainen muuntuu.
4. Kuiva rehu voi altistaa emäksiselle pötsinpilaantumiselle
5. Laidunhalvausriski kasvaa
Mutta muuten olet kyllä oikeassa. On edullista ja helpompaa.
Taannoin yhdellä isännällä rehu meni hyvin kuivaksi. Kertoi sitten talvella ihmetelleensä kun tuotokset laski kuin lehmän häntä. Kunnes joku neuvoi tuon vesilisän appeeseen ja homma korjaantui heti. Mutta hankalaa tuo oli, sekoitusaika lisääntyi selvästi.
Itsekin huomannut paalien kanssa tuon, että oikein kuivaksi säilötty ei maita yhtä hyvin kuin sellainen pikkasen nahkea, jossa selvä maitohappokäymisen tuoksu. Joskus oikein kuivaan rehuun tulee ihmeellinen "metallinen" tuoksu, ja sen syönti tökkää ainakin.
-
muistelen lukeneneeni (jenkkilästä) artikkelin että jos rehun päästää liian kuivaksi 10 % kuiva-aineesta ei ole käytettävissä tai katoaa. vissiiin liittyi käymättömyteen tms. adam tai Johara vissiinkin vois täsmentää... 1500 paalin syöttäjällä ero on kuitenkin 150-200 kpl ???
käytännönkokemuksena sonneilla on ainakin huomattu että kostea paalirehu menee huomattavasti paremin kaupaksi kun kuiva ja nyt kun vielä kokeiltiin biologista säilöntä-ainetta menekki näytti vain lisivän 8)
-
muistelen lukeneneeni (jenkkilästä) artikkelin että jos rehun päästää liian kuivaksi 10 % kuiva-aineesta ei ole käytettävissä tai katoaa. vissiiin liittyi käymättömyteen tms. adam tai Johara vissiinkin vois täsmentää... 1500 paalin syöttäjällä ero on kuitenkin 150-200 kpl ???
käytännönkokemuksena sonneilla on ainakin huomattu että kostea paalirehu menee huomattavasti paremin kaupaksi kun kuiva ja nyt kun vielä kokeiltiin biologista säilöntä-ainetta menekki näytti vain lisivän 8)
mutta miten tää vaikuttaa sonnien kasvuun? otappa siitä selvää.
oikeesti kuiva-aine kiloja on mennyt yhtä paljon.
-
Ai jaa.
1. Lehmä syö liian kuivan säilörehun kuiva-ainetta jopa 20% vähemmän kuin sopivan
2. Appeessa liian kuiva rehu täytyy kastella, vesilisä on hankalaa ja kastelu tehotonta.
3. 3 vuotias säilörehu ei sisällä esim. vitamiineja. Ne tuhoutuvat (myös D). Myös valkuainen muuntuu.
4. Kuiva rehu voi altistaa emäksiselle pötsinpilaantumiselle
5. Laidunhalvausriski kasvaa
Mutta muuten olet kyllä oikeassa. On edullista ja helpompaa.
millä perusteella laidunhalvaus siitä johtuu.ei se magnessiumia kuivuus vie
Eikö tämä selitys ole yleisessä tiedossa ??? Suomessa on tehty 110 vuotta järjestelmällistä neuvontaa eikä tätäkään ole saatu selitettyä :( Mä kerron sulle vastauksen yksityisviestillä 8)
-
Ai jaa.
1. Lehmä syö liian kuivan säilörehun kuiva-ainetta jopa 20% vähemmän kuin sopivan
2. Appeessa liian kuiva rehu täytyy kastella, vesilisä on hankalaa ja kastelu tehotonta.
3. 3 vuotias säilörehu ei sisällä esim. vitamiineja. Ne tuhoutuvat (myös D). Myös valkuainen muuntuu.
4. Kuiva rehu voi altistaa emäksiselle pötsinpilaantumiselle
5. Laidunhalvausriski kasvaa
Mutta muuten olet kyllä oikeassa. On edullista ja helpompaa.
millä perusteella laidunhalvaus siitä johtuu.ei se magnessiumia kuivuus vie
Olikohan niin että kali-pitoisuudet on hyvin kuivassa tavarassa korkeita, ja se häiritsee noiden muiden kivennäisten hyödyntämistä.
Itse huomasin aikoinaan hyvin kuivan säilörehun kanssa koko talven ajan tiinehtyvyysongelmia, valuttelivat epäsäännöllisesti harmaata limaa eikä jääneet siemennyksistä. Asiaan auttoi hieman suolan pitäminen jatkuvasti saatavana nuolukiviniä.
-
muistelen lukeneneeni (jenkkilästä) artikkelin että jos rehun päästää liian kuivaksi 10 % kuiva-aineesta ei ole käytettävissä tai katoaa. vissiiin liittyi käymättömyteen tms. adam tai Johara vissiinkin vois täsmentää... 1500 paalin syöttäjällä ero on kuitenkin 150-200 kpl ???
käytännönkokemuksena sonneilla on ainakin huomattu että kostea paalirehu menee huomattavasti paremin kaupaksi kun kuiva ja nyt kun vielä kokeiltiin biologista säilöntä-ainetta menekki näytti vain lisivän 8)
mutta miten tää vaikuttaa sonnien kasvuun? otappa siitä selvää.
oikeesti kuiva-aine kiloja on mennyt yhtä paljon.
nyt rupes kiinnostamaan ja rupesinkin perkaamaan muistiinpanoja. eli esimerkkinä karsina jossa 20 kpl 2010 syntynyttä pihvisonnia. kevään ekat paalit (ei säilöntäainetta) a 469 kg kuiva-aine 59,9% meni 1 kpl /2 pv eli säiliksen ka:ta meni noin 7 kg/kpl. Sitten syötössä jälemmin tehty säilis samat sonnit ka 37,4 % säilötty pentolacilla, menekki 1 kpl/pv :o paalit punnitsematta vielä, mut silti vaikka paalit olisivat yhtä painavia menekki olisi noussut... huh huh tämähän menee mielenkiintoiseksi. aatami ja ee..eiku johara kertokaa totuus :-[
d-arvot 71,2 ja 69,4
-
Kuivassa rehussa on ainakin se etu, että jos eläimet on ulkona talvella, niin sitä on helpompi syödä ja varmaan eläimen oma lämpötehokkuuskin on parempi, kuin sen jäisen rehun syömisessä.
-
muistelen lukeneneeni (jenkkilästä) artikkelin että jos rehun päästää liian kuivaksi 10 % kuiva-aineesta ei ole käytettävissä tai katoaa. vissiiin liittyi käymättömyteen tms. adam tai Johara vissiinkin vois täsmentää... 1500 paalin syöttäjällä ero on kuitenkin 150-200 kpl ???
käytännönkokemuksena sonneilla on ainakin huomattu että kostea paalirehu menee huomattavasti paremin kaupaksi kun kuiva ja nyt kun vielä kokeiltiin biologista säilöntä-ainetta menekki näytti vain lisivän 8)
mutta miten tää vaikuttaa sonnien kasvuun? otappa siitä selvää.
oikeesti kuiva-aine kiloja on mennyt yhtä paljon.
nyt rupes kiinnostamaan ja rupesinkin perkaamaan muistiinpanoja. eli esimerkkinä karsina jossa 20 kpl 2010 syntynyttä pihvisonnia. kevään ekat paalit (ei säilöntäainetta) a 469 kg kuiva-aine 59,9% meni 1 kpl /2 pv eli säiliksen ka:ta meni noin 7 kg/kpl. Sitten syötössä jälemmin tehty säilis samat sonnit ka 37,4 % säilötty pentolacilla, menekki 1 kpl/pv :o paalit punnitsematta vielä, mut silti vaikka paalit olisivat yhtä painavia menekki olisi noussut... huh huh tämähän menee mielenkiintoiseksi. aatami ja ee..eiku johara kertokaa totuus :-[
d-arvot 71,2 ja 69,4
Ei tuosta parane liikaa päätellä. Eläimet ovat kasvaneet koko ajan ja ehkä ekan jakson lopulla ruokinta ollut käytännössä vähän vaille, jota ovat sitten seuraavalla jaksolla kompensoineet. Kilot pitäisi tietää useamman paalin osalta.
Kyllä minä mieluummin laitan apevaunuun kostean, kuin kuivan paalin.....jaksaa traktori pyörittää ja tuskin se apevaunukaan huonompaa tykkää, jos pääsee kevyemmällä, saattaapi muuten polttoainetta mennä rahtusen enempi kuivassa kuin kosteahkossa paalissa!!?? Ja se, että meneekö paaliin sitten kuitenkaan kuivaa enempi, kuin kosteaa, siis ka? Märkä on erikseen tietenkin!
Hajatelmia apevaunun viereltä.....nimim. kostea paali vaunuun ennen kuivaa, muuten narahtaa juntturaan, ja on piukassa!
Paalain pääsee vähemmällä kuivia tehdessä, mutta apevaunussa kostautuu. Koneiden pitäisi kuitenkin olla sivuseikka ja tehdä sellaista kuin karjalle on hyväksi. Apekomponenttimarkkinoilla ei taidakaan nyt olla tarjolla riittävän märkiä komponentteja halvalla?
Kiinteäkammioisessa paalaimessa alkuvaiheessa paalia tiivistävä voima muodostuu paalattavan materiaalin painovoimasta alateloja vasten. Loppuvaiheessa tiivistymistä tapahtuu ympäriinsä kun kammiossa on "tavaraa enemmän kuin mahtuu".
Käytännössä kuivaa rehua tulee todennäköisemmin myöhäisellä kehitysasteella olevasta (suom. korsiintuneesta) kasvustosta. Sen alempi sulavuus tietysti vaikuttaa tuotokseen ja on eri asia kuin tässä pohdittava pelkän kosteuden vaikutus. Kortinen tavara on jäykempää asettumaan tiiviisti paaliin, jolloin silputuksen vaikutus on tärkeämpi. Yksi muuttuja on rehun haaskaus, jos vetelevät kuivikkeeksi kuivempaa 20% märän 10%:n sijasta, on vaikutus jo suuri.
Tämä on tärkeä aihe ja itsekin epäilen että kuivan tuotosvaste on heikompi, vaikka kuivaa olen tykännyt tehdä. Koe pitäisi tehdä tarkkaan mitaten. Muistan NHK:n koneiden olleen mukana 90-luvun lopulla MTT:n kokeessa, jossa todettiin kuivan rehun heikompi maittavuus ja sitä kautta alempi maitotuotos? Löysin! Täydellinen raportti taitaa olla vain paperilla:
http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Posterit/ps013.pdf
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/tutkimus/hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=182545
Tuon mukaan D-arvo laskee karheella odotellessa ja sokerin käydessä pois. Mutta eikö paljo sokeri ollut huono asia pötsissä?
-
oman kokemukseni mukaan ka60 on maksimissaan talvipaaleille ettei maittavuus ala kärsiä??
-
Omat kokemukset liian kuivista paaleista (ka yli 50%) on huonoja. Maitohappokäymistä ei tapahdu -> sokeria rehussa liikaa ja elukat kuirulla. Maitomäärä laskee hyvin tehokkaasti liian kuivalla rehulla. Niin kuin aikaisemmin mainittiin niin kuivassa rehussa on myös ravintoaineita hävinnyt. Oma näkemys on että parhaiten homma toimii kun rehun kuiva-aine 30 - 40%. Jos k-a on 35 niin rehu ei ole kovin jäässä vaikka olisi pakkasiakin. Nykyään ilmeisesti suuntaus tehdä kosteampia rehuja kun aperuokinta on yleistyny. Syyt taidettiin mainita aiemmin ::) Vi...ta hommaa lisätä vettä appeeseen 30-asteen pakkasessa ;D
-
mulla oli viime talvena ka40, ja ehkä oli liian kuivaa.. nyt on semmosia "nihkeitä", pitäs tehä analyysiä, hyvin maistuu.. mutta ku paalurehu on märkää, ni meidän äpylit ei ainakaan niistä oikeen perusta.. tarkotus onki karhottaa toinen sato ja kuivattaa mahd. hyvin..
-
Onkos lampaan rehunkäyttö sitten kovasti erilaista, kun samalla korjuuasteella tehty väkiheinä on tuotattanut säilörehua paremmin?
Petri
-
Ennen kun kuivasin latokuivurissa heinät niin joskus alimmaiset kuivi liikaa ja olisi kuin rautanauloja olisi syöttänyt ja maittavuus heikkeni.
Kohtuus kaikessa ,nyt kun ulos katsoo niin tuntuu kuin kuiva paali olisikin hyväksi ;D
-
Eihän se mehuton appelsiinikaan hääviltä maistu ;)
-
No en nyt siihen viikon poutaa rupeaisi väkisin odottamaan että saa aiv:n tehtyä ruutikuivana. Optimi ajasta viiko eteen päin että saa kuivana rehun tehtyä, niin saattaa paalumäärä 3 kertaistua kasvuston vanhetessa. Ei se jäätynyt rehu ole kuin järjestely kysymys ja vaatii vähän laiskuutta. Pitää silputa 3 päivän paalut kerralla ruokintapöydälle ja ei tyhjennä pöytää välillä.
-
oman kokemukseni mukaan ka60 on maksimissaan talvipaaleille ettei maittavuus ala kärsiä??
Tuollainen kuusa on asiasta minullakin, ei paljon sovi 60% yli mennä :)
-
Rehu ei ainakaan itselläni koskaan ehdi jäätyä pöydällä. Viime talvena jäätyi pihalla kaikki, joissa kuiva-aine alle 50. Ilmeisesti syksyn kovat sateet yhdistettynä koviin pakkasiin tekivät paalivarastopaikasta pakastimen..
-
Mulla kun paalit on kasassa kotona, niin sisällä olevat paalit pysyy sulana ihan kohtuudella vaikka viime talvena taisi olla välillä pakkastakin ::)
-
Oletteko törmänneet sellaiseen harhaluuloon että paalirehu olisi muka liika kuivaa.itse teen kaikki niin kuivana kuin mahdollista enkä ole huomannut kuin hyviä puolia siinä.en käsitä miksi helvetissä pitää omaa työtä vaikeuttaa tekemällä jäätyvää rehua,hyi.eräs jeesusteli kerrattain ettei lehmät syö kuivaa riittävästi märkään verrattuna vaan unohti sellaisen tosiasian että kuivaaine kiloja lehmät syö eikä vettä.kuivassa paalissa säilöntäaine on täysin tarpeetonta ja rehut säilyvät syöttö kelpoisina kolmekkin vuotta.kustannus säästökin on merkittävä siltäosin kun kappale määrää tulee vähempi.nyrkki sääntönä olen pitänyt että rehu on yhtä kuivaa kuin kuivaheinä ja tuoksuukin sellaiselta.ts.tee kuivaa niin lehmäsi voivat hyvin.
No, mikä on sitä kuivaa? Mikä on märkää? Jokaisella on omat näkemyksensä... Jos multa kysytään, niin sitte on hyvää ko karhe "kahisee" paalatessa, ja karhe on sisältä vielä tuoreehkon oloosta. ka 40 tienoilla. Prorahastuksen neuvojat moittivat liian kuivaksi mutta ei vissii nuo kantturat kuullu. Ja ne paalit mistä vesi valuu, nii ei kelepaa. Ja vielä siitä kuivatusajasta, nii ottakaa kasvuston kasvuvaihe huomioon, jottajos timotein tähkä ei ole vielä näkyvissä nii sitä saa kuivata reilusti. Myöhemmin, karkeampana tehtävä rehu onkin sitten jo niitettäesssä suht kuivaa.
-
Poikimista odotellessa kun ei ole parempaakaan tekemistä, niin tuossa rehun historiaa googlettamalla sanoisin, että kuiva tavara on historiaa. Eikös ennen rehun aikoja tuotokset olleet korkeintaan neljää tonnia vuodessa. AIV:n keksimisen jälkeenhän tuotokset vasta nousivat.
Minähän olen alalla vähän vihreä, mutta eikös se rehun säilöntä vasta nostanut maito tuotoksia/laatua. Ainahan lehmät on lypsänyt nurmen syöti aikaan, mutta vasta sitten kun nurmi keksittiin korjata nuorena ja kosteana ja säilöttynä, niin sittenhän vasta tuotokset nousivat.
Eli eikös se kuiva tavara ole ennemminkin sitä liha/emojen ruokaa. Maitokarja on sitten eri asia. Maitoahan ei määräänsä enempää kuivaa ruokkimalla saa, koska maitohan muodostuu vedestä - sekä juodusta että siitä kosteasta rehusta saadusta vedestä.
Kertokoon tarkemmin ne, joilla kokemusta asiasta on enemmän.
-
Onkos lampaan rehunkäyttö sitten kovasti erilaista, kun samalla korjuuasteella tehty väkiheinä on tuotattanut säilörehua paremmin?
Petri
On! En tiedä mistä johtuu, mutta karitsoilla väkiheinä on kuulopuheiden mukaan parempaa. Joku oppisuunta väittää että lappaille ei saa tehdä hapolla säilöttyä rehua. Ruotsista löytyy lähin lammasasiantuntija jolta tätä voisi kysyä oikeasti.
-
Onkos lampaan rehunkäyttö sitten kovasti erilaista, kun samalla korjuuasteella tehty väkiheinä on tuotattanut säilörehua paremmin?
Petri
On! En tiedä mistä johtuu, mutta karitsoilla väkiheinä on kuulopuheiden mukaan parempaa. Joku oppisuunta väittää että lappaille ei saa tehdä hapolla säilöttyä rehua. Ruotsista löytyy lähin lammasasiantuntija jolta tätä voisi kysyä oikeasti.
Hapolla säilöttyä käyttää ainakin naapurikunnassa tarkkailutilastojen kärkikolmikossa oleva luomutuottaja, eli ei liene ihan kohtuuttoman haitallista. Ja ei nuo kuulopuheita ole, pitäisi googlata esiin Riitta Sormunen-Christianin tutkimus aiheesta.
Petri
-
Onkos lampaan rehunkäyttö sitten kovasti erilaista, kun samalla korjuuasteella tehty väkiheinä on tuotattanut säilörehua paremmin?
Petri
On! En tiedä mistä johtuu, mutta karitsoilla väkiheinä on kuulopuheiden mukaan parempaa. Joku oppisuunta väittää että lappaille ei saa tehdä hapolla säilöttyä rehua. Ruotsista löytyy lähin lammasasiantuntija jolta tätä voisi kysyä oikeasti.
Hapolla säilöttyä käyttää ainakin naapurikunnassa tarkkailutilastojen kärkikolmikossa oleva luomutuottaja, eli ei liene ihan kohtuuttoman haitallista. Ja ei nuo kuulopuheita ole, pitäisi googlata esiin Riitta Sormunen-Christianin tutkimus aiheesta.
Petri
Lammaspuolella näitä yhden totuuden juttuja on heitelty kautta aikain. Mm apilan aiheuttama hedelmättömyys- ym haitat ja herneen kelpoisuus vain pieninä pitoisuuksina. Olen kokeillut joskus karitsoille pelkkää hernettä kun puoletkaan ei aiheuttanut ongelmaa. Minun totuuteni oli, että sietävät. Melkein paljasta apilaa on tullut syötettyä varsin runsaasti, eikä ongelmia sen takia ole ollut. Jäätynyttä säilörehua elukat kestävät aivan hyvin kun sitä on saatavana vapaasti ja syövät näin vähän kerrallaan.
Kannattaa kokeilla vaikka joku totuuksiaan laukoo. Voipi avautua ihan uusi käytännöllinen totuus tuotantoon.
-
Kuinkas lammas on tarkka, jos paalissa on homepilkkuja ja syää?
-
Kuinkas lammas on tarkka, jos paalissa on homepilkkuja ja syää?
Ei pienet mitään haittaa.
-
Kuinkas lammas on tarkka, jos paalissa on homepilkkuja ja syää?
Ei pienet mitään haittaa.
Jättävät syömättä, siis. vaan tuollainen strategia vaatii mielestäni, että rehua on reilusti tarjolla, jolloin eläimellä on vara jättää epäkurantti syömättä.
Petri
-
joskus luin jostakin että lampaille vaarallista jo vähäkin syää hometta... (jalaat taivasta kohin)
-
joskus luin jostakin että lampaille vaarallista jo vähäkin syää hometta... (jalaat taivasta kohin)
Home ei kuulu elukan mahaan.
-
Vanha aihe, onko mielipiteet muuttunut?
Tietysti ruokintamenetelmät vaikuttaa asiaan ja eläinlaji.
Näin emotilan näkövinkkelistä vastaus on yksinkertainen. Ei ole.
-
Ei ole liian kuivaa viime vuosina vastaan tullut.Epäilisin sen eläinlajin ja korjuuasteen merkitsevän enemmän.Täällä moni paalaa kuivat heinikot heti niiton jälkeen.Kukin tavallaan.Pystyynkuivanutta eivät tahdo syödä,on niin kuollutta tai pitää olla todella nuorta heinää.
-
Lypsikkien apevaunu ajetaan joka tapauksessa kraanan alle.
Lampaat osaavat ruoan valkkaamisen. Muovitettua paalia pitää syöttää avaamalla vain paalin reuna - ne syövät itsensa melkein paalin sisälle, sitten avataan lisää.
-
itelä, ku teen rehua nuorena, ( eläkeikä ei este ) aina teen myös kuivaa rehua tavalla toisella.. ja aina nuo neuvojat kiroaa nuita mut elikot syö hyvillä mielin... net ei kait kuule noita.?
-
Juhannuksen jälkeinen pouta on rehunteon aika, vaikka sitten elokuussa. Tällä mennään. Märkä taikka kosteakin rehu on emoille liian kallista ja työllistävää. Toki se haitta on että koko kesä menee heinien korjuuseen kun odottelee sitä seuraavaa pouta
-
mutta siinä uotellessaan tekee jotain muuta..