Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Merkkiuskoton - 06.07.11 - klo:11:48
-
Kuinka lähellä tilaa peltojen tarvitsisi noin suurinpiirtein olla, että rehunkorjuu noukinvaunulla kannattaisi? Vai onko paaliin laittaminen parempi vaihtoehto, jos pellot ei ole aivan tilan läheisyydessä?
-
Riippuu ihan siitä, onko tilassa esim kiinni edes osa pelloista. Jos matkaa alkaa olemaan kymmeniä kilometrejä viljeltäville pelloillee, niin miettisin niitten mielekkyyttä jo noin yleensäkin, mutta jos 5-10 kilometrin lähellä olisi noin puolet ja puolet siinä alle 5 km, niin en parempaa vaihtoehtoa noukinvaunulle keksi. Välillä kuoma/kaksi läheltä ja sitten kauempaa. Jää siilomiehellekin aikaa tehä jotakin.
-
keskiajomatka jos on luokkaa 3km, niin on vielä ihan ok kunhan on iso vaunu. Yli 5km:ään ajo rasittaa tehoa jo niin paljon että teen paljon paalausurakointia juuri tällaisille tiloille, ajavat alle 5km rehut siiloon ja loput minä sitten teen paaliin.
Ketjun valintaan vaikuttaa myös se onko valmiit siilot, jos on niin noukkari on varmasti hyvä vaihtoehto (meilläkin 1990-2000). Kuitenkin mikäli siiloja ei ole, ja on mahdollista käsitellä 150-160cm paaleja on myös paalaus hyvä vaihtoehto. Lisäksi noukkariketjussa on aina oltava 2 miestä, paalain-käärimellä pärjää tarvittaessa yhdellä kun paalit siirtää myöhemmin. Yhtä oikeaa vastausta tähän kysymykseen tuskin on, kaikki on erillaisia kompromissejä.
-
Varsin oikeassa on realisti ja juurikin siinä, että jos mahdollisuus käsitellä 150-160cm paaleja, niin paalaus on varteenotettava vaihtoehto. Työmiesten määrä on tosiaan otettava myös lukuun.
-
Kuinka lähellä tilaa peltojen tarvitsisi noin suurinpiirtein olla, että rehunkorjuu noukinvaunulla kannattaisi? Vai onko paaliin laittaminen parempi vaihtoehto, jos pellot ei ole aivan tilan läheisyydessä?
Käytännössä 5 km on järkevä matka noukinvaunulla. Noukinvaunulla on sama ongelma kuin lietevaunulla, siirtomatka syö tehokkaasti tehokkuutta ja pihat kannattaa suunitella siihen malliin ettei isolla vaunulla tarvii kovin mutkille ajaa ja väistellä paikkoja.
-
Siilo tulee paremmin poljettua jos matkaa pellolle on vähän enemmän. Pilaantuneen säilörehun määrä näkyy olevan suoraan verrannollinen peltojen läheisyyteen :D
.... mutta eihän tällaisia kukaan mieti :o Vauhdilla on vaan tehtävä ja sitten syötetään sontaa lehmille koko talvi :o
-
Siilo tulee paremmin poljettua jos matkaa pellolle on vähän enemmän. Pilaantuneen säilörehun määrä näkyy olevan suoraan verrannollinen peltojen läheisyyteen :D
.... mutta eihän tällaisia kukaan mieti :o Vauhdilla on vaan tehtävä ja sitten syötetään sontaa lehmille koko talvi :o
Nopeankorjuun haittapuolia. Jos haluaa varmistaa rehun säilyvyyden niin 80cm taaruppi niitämään, 16 tonnin junkkari kärryksi ja kaksi traktoria toinen siilolle toinen silpuriin. Vauhti ei ole huima, mutta kerkiääpä ainakin polkea siilon kuormien välillä.
-
No jos sanotaan raa'asti niin että puolet pelloista on alle 5 km:n päässä tilalta ja loput noin 10 km:n päässä ja nekin hyvän tien takana niin noukinvaunu voisi olla ihan hyvä valinta.
-
No jos sanotaan raa'asti niin että puolet pelloista on alle 5 km:n päässä tilalta ja loput noin 10 km:n päässä ja nekin hyvän tien takana niin noukinvaunu voisi olla ihan hyvä valinta.
No sanotaan, että tolla setillä se kyllä vielä menee, mutta ei enää kauhean paljon pidemmälle!
Ja jos siinä vaunun edessä on kone, joka kulkee, niin nopeammin haet sieltä hyvän kymmenen kilometrin päästä, kuin jostakin 1-2 kilometrin kinttupolun päästä! 6-7 km on siilon loppuvaiheessa hyvä, silloin ehtii tallaajatollo vielä hiukan polkemaankin, lähempää kun ajaa niin ei ehdi kuin levittää...
-
No jos sanotaan raa'asti niin että puolet pelloista on alle 5 km:n päässä tilalta ja loput noin 10 km:n päässä ja nekin hyvän tien takana niin noukinvaunu voisi olla ihan hyvä valinta.
No sanotaan, että tolla setillä se kyllä vielä menee, mutta ei enää kauhean paljon pidemmälle!
Ja jos siinä vaunun edessä on kone, joka kulkee, niin nopeammin haet sieltä hyvän kymmenen kilometrin päästä, kuin jostakin 1-2 kilometrin kinttupolun päästä! 6-7 km on siilon loppuvaiheessa hyvä, silloin ehtii tallaajatollo vielä hiukan polkemaankin, lähempää kun ajaa niin ei ehdi kuin levittää...
Ei tollointa polkemaan, se on se tärkein työ. Tiedän, koska olen kuitenkin "Polkemisen SM kakkonen" viime satokaudella ;D
-
kyllä siilomieheltä pitää homma tapahtua jotta rehu säilyy hyvin, ja traktorin oltava tarpeeksi painava, myös rehunlevitysrumpu traktorin perässä auttaa.
T: "Polkemisen SM ykkönen"
Oma hommansa niistä paaleistakin on ennenkuin ne on navetassa,siinä rajoilla että vihtii hiehojen rehut paalauttaa.
-
kyllä siilomieheltä pitää homma tapahtua jotta rehu säilyy hyvin, ja traktorin oltava tarpeeksi painava, myös rehunlevitysrumpu traktorin perässä auttaa.
T: "Polkemisen SM ykkönen"
Oma hommansa niistä paaleistakin on ennenkuin ne on navetassa,siinä rajoilla että vihtii hiehojen rehut paalauttaa.
Oletko oikeasti ykkönen :o :o :o Virallisesti ???
Toivotavasti kolmonen lukee tätä niin sitä ottaa päähän 8)
-
ei mitään ylimääräsiä levitinrumpuja tai mitään ku tarpeesi iso pyöräkone/ telakaivuri niin rehu levittyy ja polkeentuu nopeasti. mikään häristin ei korvaa polkuvehkeen massaa.
noukkarilla 10 km alkas oleen jo maksimi 0-5 km makeimmillaan. tietysti edellyttäen että tiet on kunnossa. kauenpaakin joissain tapauksissa kannattaa ajatuttaa, sen vain kun muistaa että täälläpäin urakoitsijan noukkaritunti on aina samanarvoinen, ajetaanko tietä, kerätäänkö pellolla, myöskin peruuttaessa taksa on yli 2e min+alv..
-
kylläkai vähintään yhtäpaljon vaikuttaa matkan lisäksi tiestö. Jos tiet on siinäkunnossa että siirtonopeus on 50 kilometrin luokkaa niin ei sinne 10 km päähän ole kauhean pitkä matka. Toinen ääripää on sitten kun liikutaan naapurin omenapuun alta (lue läpi) jotain painunutta metsäpolkua hehtaarin lohkolle mikä on 10 kulmainen. On tilalle lottovoitto jos se rajoittuu kantatien varteen ja pellot myös on tien varressa.
-
Kuinka lähellä tilaa peltojen tarvitsisi noin suurinpiirtein olla, että rehunkorjuu noukinvaunulla kannattaisi? Vai onko paaliin laittaminen parempi vaihtoehto, jos pellot ei ole aivan tilan läheisyydessä?
Meillä on noukkari ja sillä ollan tehty rehua toistakymmentävuotta ja sen parempaa konetta ei oo. meillä pellot on 5-15 km välillä. noukinvaunu hyvät puolet on siinä et ei tarvii isoo porukkaa rehun teossa, hätäseen tekee vaikka itestään.
-
Kuinka lähellä tilaa peltojen tarvitsisi noin suurinpiirtein olla, että rehunkorjuu noukinvaunulla kannattaisi? Vai onko paaliin laittaminen parempi vaihtoehto, jos pellot ei ole aivan tilan läheisyydessä?
Meillä on noukkari ja sillä ollan tehty rehua toistakymmentävuotta ja sen parempaa konetta ei oo. meillä pellot on 5-15 km välillä. noukinvaunu hyvät puolet on siinä et ei tarvii isoo porukkaa rehun teossa, hätäseen tekee vaikka itestään.
No yksin ei kyllä tee sitten millään tai päiväsaavutus jää ihan naurettavaksi
Meinaan kokeiltu on silppurivaunulla
-
Meillä on noukkari ja sillä ollan tehty rehua toistakymmentävuotta ja sen parempaa konetta ei oo. meillä pellot on 5-15 km välillä. noukinvaunu hyvät puolet on siinä et ei tarvii isoo porukkaa rehun teossa, hätäseen tekee vaikka itestään.
Tässä on sitä täpinämeininkiä!! Mää teen ITTE! :D :D
Noukinvaunurehun levittäminen on haasteellista, se kymmenen sentin kerros+tiivistäminen tahtoo jäädä haaveeksi. Arkielämää lienee puoli metriä kerrallaan etukuormaintraktorilla "poljettuna". Ei siis tiivistettynä.
Tehokkuuden parantaminen kannattaa ensin keskittää sinne siilolle ja mietiskellä sitten vasta niitä komioita konehia tien päälle.....sitten kun 35% rehun tilavuuspaino on 7-800kg kuutio, niin voi miettiä jo korjuuvauhdin lisäämistä ;)
-
Jos ei polje ollenkaan niin saa hirveästi kuutioita kasaan. Voi sitten kylillä leuhkia ;D
-
Jos ei polje ollenkaan niin saa hirveästi kuutioita kasaan. Voi sitten kylillä leuhkia ;D
noita on joskus näkyny ohiajellessa. Muutama vaunullinen on purettu pellolle peräkkäin/vierekkäin ja siihen kaksmetrisen kasan päälle kämpii nelivetomassikka.......
-
Jos ei polje ollenkaan niin saa hirveästi kuutioita kasaan. Voi sitten kylillä leuhkia ;D
noita on joskus näkyny ohiajellessa. Muutama vaunullinen on purettu pellolle peräkkäin/vierekkäin ja siihen kaksmetrisen kasan päälle kämpii nelivetomassikka.......
... noukinvaunun pudotusten väleissä on kivoja onteloita joissa rehun kuutiopaino on 200 kiloa :D. Sama onnistuu tietysti muillakin vaunuilla ja kärryillä.
-
Kuinka lähellä tilaa peltojen tarvitsisi noin suurinpiirtein olla, että rehunkorjuu noukinvaunulla kannattaisi? Vai onko paaliin laittaminen parempi vaihtoehto, jos pellot ei ole aivan tilan läheisyydessä?
Meillä on noukkari ja sillä ollan tehty rehua toistakymmentävuotta ja sen parempaa konetta ei oo. meillä pellot on 5-15 km välillä. noukinvaunu hyvät puolet on siinä et ei tarvii isoo porukkaa rehun teossa, hätäseen tekee vaikka itestään.
No yksin ei kyllä tee sitten millään tai päiväsaavutus jää ihan naurettavaksi
Meinaan kokeiltu on silppurivaunulla
Entisessä elämässä ajelin silppurikärryllä siilon kahteen päivään "täyteen" kolmannen päivän tuotokset ei kasaa lisänneet, itku meinas tulla....vielä entisemmässä: silppurilla kärry täyteen, isipappa 165:lla kuormaa viemään, toinen kärry täyteen, silppuri irti ja vaunun kanssa kotiin, molemmat yhtäaikaa siilon vieressä, matkaa viis kilsaa...
-
Ja muistettan noukkariin laittaa ne säilöntäaine suihkuputket molemminpuolin karhoa.
Nin ei tartte itkee ettei säily. Ja niittokoneen jäljiltä ajaminen on isoille vaunuiklle ajanhukkaa.
Saatikko silpun pituus pysyy hyvänä kun on mitä sulloa.
3*3-4m karhoa yhteen niin 70m3 kuorman tekoon ei montaa mnuuttia mene ja taas ollaan siilolle menossa.
Ja terien teroitus 50ha välein.
Näin itse. ajan 0-12km siirtoa. 5km on siedettävä. Yli rupee tuntumaan jo persiissä et teho kärsii.
-
Ja muistettan noukkariin laittaa ne säilöntäaine suihkuputket molemminpuolin karhoa.
Nin ei tartte itkee ettei säily. Ja niittokoneen jäljiltä ajaminen on isoille vaunuiklle ajanhukkaa.
Saatikko silpun pituus pysyy hyvänä kun on mitä sulloa.
3*3-4m karhoa yhteen niin 70m3 kuorman tekoon ei montaa mnuuttia mene ja taas ollaan siilolle menossa.
Ja terien teroitus 50ha välein.
Näin itse. ajan 0-12km siirtoa. 5km on siedettävä. Yli rupee tuntumaan jo persiissä et teho kärsii.
Tuossa on vähän mutta paljon asiaa. 70 kuutiota kun tuodaan kerralla siilolle, niin siellä on parempi olla kunnon kone polkemaan ja levittämään.
-
Ja muistettan noukkariin laittaa ne säilöntäaine suihkuputket molemminpuolin karhoa.
Nin ei tartte itkee ettei säily. Ja niittokoneen jäljiltä ajaminen on isoille vaunuiklle ajanhukkaa.
Saatikko silpun pituus pysyy hyvänä kun on mitä sulloa.
3*3-4m karhoa yhteen niin 70m3 kuorman tekoon ei montaa mnuuttia mene ja taas ollaan siilolle menossa.
Ja terien teroitus 50ha välein.
Näin itse. ajan 0-12km siirtoa. 5km on siedettävä. Yli rupee tuntumaan jo persiissä et teho kärsii.
Tuossa on vähän mutta paljon asiaa. 70 kuutiota kun tuodaan kerralla siilolle, niin siellä on parempi olla kunnon kone polkemaan ja levittämään.
jaksaisko tuota enää..
ok. niitetään perhosella 9m yhteen karhoon ja noukkarilla kerätään. siilollla n.8,5 tn kone joka levittää ja polkee.. pullonkaula on siilolla, jonne pitäisi hommata pyöräkuormaaja, n. 14-15 tn..
-
Ja muistettan noukkariin laittaa ne säilöntäaine suihkuputket molemminpuolin karhoa.
Nin ei tartte itkee ettei säily. Ja niittokoneen jäljiltä ajaminen on isoille vaunuiklle ajanhukkaa.
Saatikko silpun pituus pysyy hyvänä kun on mitä sulloa.
3*3-4m karhoa yhteen niin 70m3 kuorman tekoon ei montaa mnuuttia mene ja taas ollaan siilolle menossa.
Ja terien teroitus 50ha välein.
Näin itse. ajan 0-12km siirtoa. 5km on siedettävä. Yli rupee tuntumaan jo persiissä et teho kärsii.
mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää ??? ::)
-
"mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää"
No ei välttämättä mielissään ole?
Toisaalta combi paalaajakin tiivistää paljon, ainakin silloin kun on paali käärijälläkin.
Kronessa taitaaa olla teli-akselisto kuitenkin?
Noiden combipaalaajien suunnittelu pitäisi alkaa siitä että niissä olisi väh. 700/22.5 renkaat, tai leveämmät, tai telinä.
Yhdessäkään paalaajassa ei ainakaan tehdastilauksena ole saatava tarpeeksi leveää rengastusta koneen kokonaispainoon suhteutettuna.
miten sitten 3-akseliset noukkarit, pitääkö paikkansa että eivät painota koukkua tarpeeksi jolloin traktorin eteneminen takkuaa nopeammin, mäet ym.?
Painaviahan nuo tosin on että tiedä sitten....luulisi koukullekkin painoa tulevan.
-
Se on ylipäätänsä ihme, että meillä pysyi talo aikanaan pystyssä. Rehuakin tehtiin Tuhti-kelasilppurilla, Velsan tuorerehulaidoilla varustettuun kärryyn. Sen tullessa täysi, silppurin vetäjä irti ja toinen raktori kärryn eteen ja aumalle. Sillä aikaa, kun käytiin aumalla, niin rehunteko pellolla oli topissa. Aumat oli aina avoaumoja pellon reunoilla. Isäukko niitä tasoitteli etukuormaajatraktorilla. Painatus lopussa ja välilläkin oli kohtalaisen pitkäveteistä hommaa. Kaksi kertaa auma ympäri aina renkaan leveys kerrallaan.
Nyt ei riitä mitkään vehkeet. Vähintään pyöräkuormaaja pitää olla :D Ja jos ei 70m3 silppurivaunulla kerkiä, niin urakoitsijaa äkkiä kehiin. :D
Ei sitä toisaalta tarvitse ihmetellä, että rahat on aina loppu. Ei kai mikään rahamäärä riitä, kun tämmöistä orkesteria joutuu ylläpitämään :D
Joo, mut on tehokasta. Se on tärkeintä :)
-
mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää ??? ::)
[/quote]
Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi :'(
"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa :o
-
mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää ??? ::)
Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi :'(
"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa :o
[/quote]
Pelto kantaa paremmin isoja koneita, kun se on tiivistetty kunnolla...
-
mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää ??? ::)
Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi :'(
"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa :o
[/quote]
10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.
-
mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää ??? ::)
Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi :'(
"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa :o
10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.
[/quote]
Joo. Pitää paikkaansa... Kiire on ja tehoja tarvitaan... Maa tiivistyy ->satotaso putoaa-> tarvitaan lisää pinta-alaa ->isommat koneet-> tiivistyy enemmän -> satotaso putoaa lisää -> lisää pinta-alaa -> isommat koneet -> maa tiivistyy lisää ..... jne ::)
-
Ja lopputulos on se, että yhtään enempää ei ole rahaa käytettävissä, kun kaikki hillo menee koko ajan tilan "kehittämiseen". :D
-
Ja lopputulos on se, että yhtään enempää ei ole rahaa käytettävissä, kun kaikki hillo menee koko ajan tilan "kehittämiseen". :D
Ei tuokaan pidä ihan suoraviivaisesti paikkaansa. On Suomessa laajentaneitakin tiloja jotka on onnistuneet tehostamisessa.
-
Ja lopputulos on se, että yhtään enempää ei ole rahaa käytettävissä, kun kaikki hillo menee koko ajan tilan "kehittämiseen". :D
No tässä se juju juuri piileekin. Tämä nykyinen malli (=paljon lannanlevitysalaa tarvitaan) PAKOTTAA tilat yli-investoimaan ylikokoiseen koneistukseen. Rahat menevät koneisiin ja peltojen hankkimiseen :'( Satotaso putoaa joten jokainen putura täytyy viljellä rehuksi..
Oletko, Kylmis, saviseudun viljelijänä huomannut tämän ilmiön vaikka naapureillasi? Onko koneiden isontaminen jonkulla NOSTANUT satotasoja ::)
-
Eipä ole havaintoja. Täälläpäin etupäässä saitoja ja persaukisia isäntiä, jotka eivät raaski ostaa isoja koneita. Omalta kohdalta löytyisi kai parhaat kokemukset, kun siirryttiin 2,5 metrin nostolaitekylvinkoneesta rapittiin. Päisteitten kanssa on ollut jonkun verran ongelmia, mutta työtapoja muuttamalla ongelmat väheni. Esim. tänä vuonna päisteissä ihan kohtuulliset viljat. Satotasot ovat jonkun verran nousseet, mutta syynä on mielestäni se, että mietitään enemmän mitä tehdään. Esim. siemenmääriä ollaan nostettu ja kiertokokeita tehdään ahkerasti. Koitetaan olla selvillä mitä sinne pellolle menee milläkin lohkolla. Uudella tekniikalla mittausten tekeminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin vanhalla koneella. Sanotaan sillain, että tekniikka on tuonut apua, mutta mikä on sitten taloudellinen tuottavuus, kun 20 vuotta vanhan, 1000 euron kylvinkoneen tilalle tuli 40000e euron kones. Aika homma tienata tuo väli paremmilla satotasoilla takaisin.
Nurmipuolella on varmasti sama ilmiö nähtävissä, kun pintaa hiukan raaputetaan.
-
Pellon tallautumista mietittäessä harvoin mietitään sen pellon vesitaloutta. Käytännösähän pelto on keväällä pinnasta kuivahko ja syvemmältä märkä, kesällä taas kuiva ja syksyllä syvältä kuiva ja pinnempaa voi olla hyvinkin märkä. Tästä johtuu että pelto pilataan keväällä liian raskailla koneilla ja kesällä ja syksyllä voi pintaa rasittaa vähän isommilla painoilla. Hyvänä esimerkkinä käy lounaissuomen jurttimaat missä ennen ajeltiin tyyliin juko 100 puolen metrin välein ja aina oli märkää ja joskus jopa upottavaa. Nämä pellot on toki kärsinyt siitä mutta ovat vielläkin ihan kasvukunnossa. Eriasia on jos tekee nykyisen ympäristösuosituksen mukaan ja levittää lantaa keväällä niin niissä raiteissa voi olla useamman vuoden kasvunotkahdus eli tärkein on että keväällä tehtäis pellolla mahdollisimman vähän pellolla ja kevyillä koneilla ja siirrettäis pellon kannalta raskaat toimeenpiteet kuten sadonkorjuu ja lannanlevitys ja miksi ei kylvökin kesään ja syksyyn.
-
mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää ??? ::)
Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi :'(
"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa :o
10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.
[/quote]
tähän voi ottaa urakoimaan 10kpl kelasilppuri velsa urakoitsijaa,ja taas on rahat loppu ;D
-
mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää ??? ::)
Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi :'(
"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa :o
10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.
tähän voi ottaa urakoimaan 10kpl kelasilppuri velsa urakoitsijaa,ja taas on rahat loppu ;D
[/quote]
sama lopputulos perse auki, rehut siilossa mutta pelto ei ole tampattu.....
-
mitä mato, maanrakenne ja märät kesät tästä tykkää ??? ::)
Nykyaikaisessa maataloudessa ei tällaisille asioille anneta mitään arvoa. Sitten kun maat ovat liiaksi tiivistyneet vaihdetaan koneet vielä isommiksi :'(
"Matalan" pintapaineen koneet säästävät pintamaata tiivistymiseltä. Samalla valtava akselipaino aiheuttaa tiivistymiä 60-70 sentin syvyyteen. Esim. sota-aikaiset panssarivaunujen jäljet voidaan edelleen löytää metsistä ja pelloilta maatutkalla. Ja... eiväthän ne painaneet edes paljoa :o
10 lehää ja 20 hehtaaria peltoa on vähän eri asia kuin 100 lehmää ja 200 hehtaaria. Voi 5 kuution velsalla ja kelasilpurilla tulla nykypäivänä äitiä ikävä tai ainakin rehunteko pitää aloittaa vappuna että ehtii vetää 2 kiekkaa syksyyn mennessä läpi.
tähän voi ottaa urakoimaan 10kpl kelasilppuri velsa urakoitsijaa,ja taas on rahat loppu ;D
sama lopputulos perse auki, rehut siilossa mutta pelto ei ole tampattu.....
[/quote]
Juu..Se on täynä se velsan 20cm syviä uria ja ruskeaa rantua on kun pinta ei ole päässyt kuivahtaan kuten esikuivatussa.... ;D ;D