Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: JoHaRa - 21.06.11 - klo:08:30
-
Vettä sataa -> Timotei+nurminata alkaa olla kuin pöydän pintaa :D Mahtaa demolehmiä talvella harmittaa, mutta onneksi nyt jo tietää että poikimiset ovat helppoja ;) Tai sitten tuo rehu mätänee pellolle.
Lannoitustaso oli varsin hillitty. 60- 75 kiloa typpeä/ha Nurmen Y-Ykkösellä.
Olen funtsinut: Nurmikasvien jalostuksessa on kiinnitetty huomiota lähinnä D-arvon säilymiseen. Kasvit eivät siis tunne tarvetta vahvojen korsien kasvattamiseen. Mikäli tavoitteena on tuottaa matalan D-arvon säilörehua niin heinät lakoontuvat todella helposti vähän ennen kukkimisen alkamista :o
Olenko oikeassa? Muistan että 10 vuotta sitten nurmi kesti 100 kg typpeä keväällä ja se ei lakoontunut ennen niittoa. Nykyään uudet lajikkeet menevät poikki kun raaka-aineen D-arvo laskee arviolta tasolle 65 :-[
Maiden viljavuus on parantunut näinä vuosina. Se voi selittää osan tästä ilmiöstä. Apilaton nurmi meni nurin ekana, ja apilapitoisin viimeisenä, joten tästä en yhteyttä keksi..
Julkistan siis väitteen että uudet lajikkeet eivät sovi emolehmätuotannon rehuiksi :(
-
Ruokohelpi näyttäis pysyvän hyvin pystyssä. Mielenkiinnolla odottelen analyysituloksia ruokohelpi-puna-apilasta kunhan valmistuu paalissa. Ainakin elukoille näytti maistuvan tosi hyvin kun toin vajaan paaliin tuoreena ruokintahäkkiin.
-
koeranputkea sekkaan, nii jo on pystyn näköstä
-
Ei kai se runsaahko sade vain vapauta maahan sitoutunutta typpeä enemmän kuin arvaatkaan?
Entä tuo maltillinen lannoitus? Minulla tuo typpimäärä on aika maksimiluokkaa.
Sellainen ilmiö on havaittavissa tänä kesänä kun vertaa lannoittamatonta viherlannoituslohkoa ja lannoitettua, 70kg N/ha kuivaheinäksi suunniteltua :-\ :'( lohkoa keskenään, niin ei pysty kasvustosta päättelemään kumpi on lannoitettu.
Yleensä eron kyllä huomaa.
-
Toisella lohkolla typpeä meni vain 35 kg/ha ja laossa on sielläkin. Laossa ovat myös reunat joissa lannoitusmäärä lienee puolet tavoitteesta. Ei löydä mitään yhteyttä typpimäärän ja lakoprosentin välillä.
Vaikuttaa tähän tietysti kalikin. Ei ole siitäkään pulaa. Sama ilmiö on jokaikäisissä nurmissa.
Sateet varmasti vaikuttavat typen liukoisuuteen mutta ei se kasvustossa näy tällaisella nopeudella.
Mutta... voin minä väärässäkin olla väittäessäni että nurmien lakoontumisen estäminen ei ole kasvinjalostuksen päätavoite. Tavoite on korkean D-arvon ylläpitäminen pitkään. Joka siis suomennettuna tarkoittaa sitä että estetään varren korsiintuminen... joka VOISI aiheuttaa kovaa lakoontumista.
Siementen mukana tulleet haaraantumatonta lajiketta edustavat saunakukat ovat kyllä hyvin pystyssä. En ole ennen nähnyt tuollaisia saunakukkia. Onneksi niitä nyt tuli siemensäkeistä :D Hyviä tukikasveja ;D
-
Kyllä tuo voimakas lakoontuminen on pistänyt silmään. Typpeäkin on saanut hieman alakanttiin ja lakoontuminen alkoi jo ennen näitä sateita. Ja kun kiertää maakuntaa, lakoa näkyy olevan joka lohkolla. Ei ole ennen moista näkynyt, ei edes päisteillä, joissa saattaa päällekkäistä levitystä joskus tulla. ???
-
Kyllä tuo voimakas lakoontuminen on pistänyt silmään. Typpeäkin on saanut hieman alakanttiin ja lakoontuminen alkoi jo ennen näitä sateita. Ja kun kiertää maakuntaa, lakoa näkyy olevan joka lohkolla. Ei ole ennen moista näkynyt, ei edes päisteillä, joissa saattaa päällekkäistä levitystä joskus tulla. ???
Tänä kesänä ilmiö on ollut erityisen voimakas. Ehkä helteet läkähdyttivät heinän huonolla hetkellä ??? Ei tämä vuosi muuten niin kummallinen ole ollut.
-
Lakoon ovat menneet kuivaheinämaat, ne missä on puhtaimmat lajikevalikoimat. En ole moista kokenut vielä. "Hömppäheinä"-lohko on pystyssä kuin... :D
Nousenneeko nuo enää tuosta, eikait vain ala happanemaan? Kuitenkin täällä kasvukausi melko alkuvaiheessa vielä, 2-4 vk saisi olla nurmet vielä pystyssä.
-
Ei kai se mitään happane, polven voi vielä tehdä. Voi olla hankala vaan niittää. ::)
-
Kyllä se johtuu tästä keväästä. Milloinkahan on ollut kesäkuun alussa c alueellakin +30 asteen helteitä? klo.6 aamulla oli parhaimillaan mittarissa +20, kun normaalisti heinäkuun yölämpötilat on siellä +15-20 välillä. Siihen vielä se että timotein jälkikasvukyky on ensimmäisen niiton jälkeen huono.
-
Kuivaheinälle tarkoitetut lohkot myös itellä laossa. Pakko tehdä heti kun vaan pystyy... Varmasti alkaa kellastua juuresta jos antaa maata lakoontuneena maassa. Tekee sitten vaikka väkiheinää jos ei hyvällä saa.