Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Ojala - 12.06.11 - klo:23:06
-
Hiukan erilaista ajatusta jalostuksesta ;)
Semexin ayrshireanalyytikko Christopher Studer, joka vastaa sonnivasikoiden hankinnasta ayrshire-rodun jalostusohjelmaan, piti mielenkiintoisen esityksen kanadalaisesta sonninemävalinnasta. Esityksessä korostui se, ettei mikään lehmä voi Kanadassa tulla sonninemäksi vain siksi, että sillä sattuu olemaan hyvä lehmäindeksi. Valinnan tukena tulee aina olla vahva lehmäperhe, hyvät isälinjat myös emien puolelta, sekä erinomainen fenotyyppi kaikilta osin niin sonninemällä itsellään kuin sen emällä ja emänemällä. Kun sonni on Kanadassa saamassa hyvää jälkeläisarvostelua, erityiset nuorsonninanalyytikot, jotka useimmiten hoitavat myös sonninanalyytikon tehtäviä, käyvät kukin henkilökohtaisesti tarkastamassa useita kymmeniä kyseisen isäsonnikandidaatin tyttäriä. Tämä on välttämätöntä, koska pelkkien indeksien perusteella ei koskaan voida saada täysin oikeaa kuvaa siitä, minkälainen periyttäjä kyseinen sonni on. Kun yksi ja sama ihminen on nähnyt vähintään 30-50 tulevan isäsonnin tytärtä, ja näitä henkilöitä on useampia, saadaan varsin kattava näkemys siitä, minkälaiset paritukset ovat toimineet parhaiten, ja missä ominaisuuksissa sonni on vahva periyttäjä, sekä missä asioissa näkyy selvää hajontaa. Samalla löydetään kyseisen sonnin tyttäristä ne, joita kannattaa käyttää sonnineminä.
Fabalaisen konsulentin kans juttelin muuan pv sitten, jotenkin olin n.20 vuoden kokemuksella
eri mieltä asioista kanssaan... :P
-
Maksoiko "Sem-tex" provikkaa sulle tuosta ilosanoman levittämisestä ?
-
Ajattelin kanssa, meneekö aloittajalle kaikki muukin myyntipropaganda itsestäänselvyytenä läpi.
-
Jalostus on jännää puuhaa..
Meillä on täyssisarukset tuolla navetalla. Sama äiti ja sama isä . Ikäeroa sisarilla on joko vuosi tai kaksi.
Nuorempi painaa 900 kiloa ja vanhempi 600 kg. Pienempi on ominaisuuksiltaan hyvä ja suurempi kamala. Jaloissa ja runkojen muodoissa ei ole juurikaan yhteneviä piirteitä. Jälkeläiset ovat hyvin erilaisia ja syntymäpainot vaihtelevat. Kuntoluokka on molemmilla sisarilla ihan ok ja ruokinta on tietysti ollut sama molemmilla. Eikä kumpikaan ole sairastanut ikinä mitään.
Hyvä todiste siitä että jalostus on kuitenkin ääripäissään sattuman kauppaa.
-
Jalostus on jännää puuhaa..
Meillä on täyssisarukset tuolla navetalla. Sama äiti ja sama isä . Ikäeroa sisarilla on joko vuosi tai kaksi.
Nuorempi painaa 900 kiloa ja vanhempi 600 kg. Pienempi on ominaisuuksiltaan hyvä ja suurempi kamala. Jaloissa ja runkojen muodoissa ei ole juurikaan yhteneviä piirteitä. Jälkeläiset ovat hyvin erilaisia ja syntymäpainot vaihtelevat. Kuntoluokka on molemmilla sisarilla ihan ok ja ruokinta on tietysti ollut sama molemmilla. Eikä kumpikaan ole sairastanut ikinä mitään.
Hyvä todiste siitä että jalostus on kuitenkin ääripäissään sattuman kauppaa.
No mut sithän se on keskimäärin hyvä, näinhän ne indeksit syntyy.
-
Jalostus on jännää puuhaa..
Meillä on täyssisarukset tuolla navetalla. Sama äiti ja sama isä . Ikäeroa sisarilla on joko vuosi tai kaksi.
Nuorempi painaa 900 kiloa ja vanhempi 600 kg. Pienempi on ominaisuuksiltaan hyvä ja suurempi kamala. Jaloissa ja runkojen muodoissa ei ole juurikaan yhteneviä piirteitä. Jälkeläiset ovat hyvin erilaisia ja syntymäpainot vaihtelevat. Kuntoluokka on molemmilla sisarilla ihan ok ja ruokinta on tietysti ollut sama molemmilla. Eikä kumpikaan ole sairastanut ikinä mitään.
Hyvä todiste siitä että jalostus on kuitenkin ääripäissään sattuman kauppaa.
No mut sithän se on keskimäärin hyvä, näinhän ne indeksit syntyy.
Juuri näin :D Joissakin ihmisperheissäkin toinen lapsi on 190 senttinen ja toinen 160 senttinen... Toinen on tullut äitiinsä ja toinen isäänsä. Tällainen vaihtelu on ihan normaalia. Kumma olisi jos elukoilla ei olesi samaa vaihtelua. Tosin... kyllä jalostus on noita ääripäitä karsinut..Se se tarkoitus on ollutkin.
-
Maksoiko "Sem-tex" provikkaa sulle tuosta ilosanoman levittämisestä ?
Ei kuule maksanu eikä maksa, jos muillakin on näitä "indeksihirmuja" jotka osottautuu
ihan paskalehmiksi jne... Mukava huomata ettei kaikki viisaus ole yhdessä firmassa ::)
-
Maksoiko "Sem-tex" provikkaa sulle tuosta ilosanoman levittämisestä ?
Ei kuule maksanu eikä maksa, jos muillakin on näitä "indeksihirmuja" jotka osottautuu
ihan paskalehmiksi jne... Mukava huomata ettei kaikki viisaus ole yhdessä firmassa ::)
ei edes accon fentin osastolla ;D
-
Sanotaanko että Kanadan sonnit alkaa olla välttämätön lisä suomalaisen ayrshiren pelastamiseksi, mutta mutta jos faba olis tehnyt isoja jalostusratkaisuja sonninemävalinnassa (siis saman tyylisiä juuri kun Kanadassa on koko ajan tehty) niin ay olisi Suomessa aivan toisentasoinen eikä tänne tarvis edes tuoda Kanadasta sonninspermaa. Toki keskituotos saattais olla muutama sata kiloa alhaisempi mutta olis holsteinin kanssa samalla tasolla rakenteessa tällä hetkellä, tosin tyypiltään olisivat kuitenkin erilaisia että ay olisi holsteinia pienempi eikä niin lypsytyyppinen mutta nykyistä lypsytyyppisempi kyllä. Kuitenkin Kanadassa osataan joku asia hyvin esim. sonninemävalinta ja sonninisät, mutta ihan kaikessa ne ei ole onnistuneet.
-
Jalostus on jännää puuhaa..
Meillä on täyssisarukset tuolla navetalla. Sama äiti ja sama isä . Ikäeroa sisarilla on joko vuosi tai kaksi.
Nuorempi painaa 900 kiloa ja vanhempi 600 kg. Pienempi on ominaisuuksiltaan hyvä ja suurempi kamala. Jaloissa ja runkojen muodoissa ei ole juurikaan yhteneviä piirteitä. Jälkeläiset ovat hyvin erilaisia ja syntymäpainot vaihtelevat. Kuntoluokka on molemmilla sisarilla ihan ok ja ruokinta on tietysti ollut sama molemmilla. Eikä kumpikaan ole sairastanut ikinä mitään.
Hyvä todiste siitä että jalostus on kuitenkin ääripäissään sattuman kauppaa.
No mut sithän se on keskimäärin hyvä, näinhän ne indeksit syntyy.
Juuri näin :D Joissakin ihmisperheissäkin toinen lapsi on 190 senttinen ja toinen 160 senttinen... Toinen on tullut äitiinsä ja toinen isäänsä. Tällainen vaihtelu on ihan normaalia. Kumma olisi jos elukoilla ei olesi samaa vaihtelua. Tosin... kyllä jalostus on noita ääripäitä karsinut..Se se tarkoitus on ollutkin.
Mitä pitäs sit ajatella, kun VG kauppaa uusimmassa aviisissaan robotiloille sonnia, jolla on keskisideindeksi 69? Siis jos keskimäärin on tuota tasoa, niin kuinka paha voi huonolla (= normaalilla) tuurilla tulla? Eihän se oo enää edes perus merimiina ::) :P
-
Tämän linkin sonninemä Koskentaustan Ässä ei Ojalan kirjoituksen perusteella pääse sonninemäksi Kanadassa, kun utarerakenne on 66 pistettä ja jalat 79 pistettä.
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/wwwjasu/YoungBulls.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45600&UuteenIkkunaan=1&YoungBulls=1
Viikinki huolii sen pojan Asmo Alavireen sonninisäksi. Aika erilaiset tavoitteet eri maissa. Luulisi että kaikki karjanomistajat haluaisivat lehmiä, joiden utare ei ole merimiina. Mutta ei kai sillä ole niin väliä miltä lehmä näyttää, jos sillä on hyvät indeksit.
-
Osallistutaan kaikki Faban arpajaisiin. Kaikille vaan nuorsonnia ja joka 10. lehmänen on ehkä kunnollinen. Pitkävedossa voidaankin veikata että putooko se utare 1. , 2. vai 3. lypsykaudella.
-
Jalostus on jännää puuhaa..
Meillä on täyssisarukset tuolla navetalla. Sama äiti ja sama isä . Ikäeroa sisarilla on joko vuosi tai kaksi.
Nuorempi painaa 900 kiloa ja vanhempi 600 kg. Pienempi on ominaisuuksiltaan hyvä ja suurempi kamala. Jaloissa ja runkojen muodoissa ei ole juurikaan yhteneviä piirteitä. Jälkeläiset ovat hyvin erilaisia ja syntymäpainot vaihtelevat. Kuntoluokka on molemmilla sisarilla ihan ok ja ruokinta on tietysti ollut sama molemmilla. Eikä kumpikaan ole sairastanut ikinä mitään.
Hyvä todiste siitä että jalostus on kuitenkin ääripäissään sattuman kauppaa.
No mut sithän se on keskimäärin hyvä, näinhän ne indeksit syntyy.
Juuri näin :D Joissakin ihmisperheissäkin toinen lapsi on 190 senttinen ja toinen 160 senttinen... Toinen on tullut äitiinsä ja toinen isäänsä. Tällainen vaihtelu on ihan normaalia. Kumma olisi jos elukoilla ei olesi samaa vaihtelua. Tosin... kyllä jalostus on noita ääripäitä karsinut..Se se tarkoitus on ollutkin.
Tai sit isä ei oo se, joka papereissa lukee ;D
-
Tämän linkin sonninemä Koskentaustan Ässä ei Ojalan kirjoituksen perusteella pääse sonninemäksi Kanadassa, kun utarerakenne on 66 pistettä ja jalat 79 pistettä.
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/wwwjasu/YoungBulls.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45600&UuteenIkkunaan=1&YoungBulls=1
Viikinki huolii sen pojan Asmo Alavireen sonninisäksi. Aika erilaiset tavoitteet eri maissa. Luulisi että kaikki karjanomistajat haluaisivat lehmiä, joiden utare ei ole merimiina. Mutta ei kai sillä ole niin väliä miltä lehmä näyttää, jos sillä on hyvät indeksit.
Mitäs nämä mallikas-numerot oikein haluaa kertoa, kun ei nuitten muitten indeksien perusteella aivan tärviö otus pitäis olla kyseessä? ....joskus +27 indeksillä kestoammun tytär, erottui edukseen sonnimaisella olemuksellaan...
-
Sanotaanko että Kanadan sonnit alkaa olla välttämätön lisä suomalaisen ayrshiren pelastamiseksi
*** Sanotaanko näin että hyvä lisä, en ihan pitäisi välttämättömänä. Nythän on hyvä tilanne että voi valita mistä siemenet ottaa, oma pytty on sen sijaan välttämätön.
Kuitenkin Kanadassa osataan joku asia hyvin esim. sonninemävalinta ja sonninisät, mutta ihan kaikessa ne ei ole onnistuneet.
*** näinhän se menee. Siellä tiloja kierreltynä sen näkee.
Osallistutaan kaikki Faban arpajaisiin. Kaikille vaan nuorsonnia ja joka 10. lehmänen on ehkä kunnollinen. Pitkävedossa voidaankin veikata että putooko se utare 1. , 2. vai 3. lypsykaudella.
*** Moniko fiksu enää näin tekee ? Tässäkin voi vain käyttää valintaa. Jänniä nämä Semexin mainoslauseet ja lainalaisuudet millä nyt ratsastetaan. Kukaanhan ei ole estänyt käyttää niitä aikaisemmin soveltaen omaan karjaan...
Jalostus on jännää puuhaa..
*** On se. Ja niin mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa ;)
-
yllättävän moni tekee. Kaveri on siementäjänä ja kerran asiasta kyselin niin sanoi että en uskokaan kuinka isolla osalla tiloista sanotaan " Ihan sama" kun semmari kysyy että mitäs laitetaan.. :)
-
yllättävän moni tekee. Kaveri on siementäjänä ja kerran asiasta kyselin niin sanoi että en uskokaan kuinka isolla osalla tiloista sanotaan " Ihan sama" kun semmari kysyy että mitäs laitetaan.. :)
Mitä? Sonni on vaihtunu? Onks Jotain Halpaa kuollu?
-
yllättävän moni tekee. Kaveri on siementäjänä ja kerran asiasta kyselin niin sanoi että en uskokaan kuinka isolla osalla tiloista sanotaan " Ihan sama" kun semmari kysyy että mitäs laitetaan.. :)
Mitä? Sonni on vaihtunu? Onks Jotain Halpaa kuollu?
"Ihan Saman" indeksi on nykyään parempi kuin tuon "Jotainin Halvan" :D
-
Mulla alkaa tässä mielenkiintoinen seuranta, miten ne suomalaiset pärjää kanukeille samoissa olosuhteissa. Uuteen navettaan ostettujen hiehojen isät on 95% suomalaista käyttölistatavaraa ja omat jalosteet on vähintään 50% kanadalaisverta omaavia omia jalosteita. Ja tässä vaiheessa siemennykset painottuu edelleen noihin kanukeihin, myös ostohiehojen kohdalla. ;D Aika näyttää mihin tämä tie vie...
-
Heh heh
-kyllä hymy hyytyy kun noiden "Ihan Sama" ja "Jotain Halpaa" sonnien tyttäriä lypselee. Toisinaan "Jotain Halpaa" on ollut monien mielestä parempi vaihtoehto kuin NTM-kuninkaat, jotka periyttää enimmässä määrin huippu-NTM:n lisäksi myös ei-toivottuja ominaisuuksia.
-
Niin, oon kyllä huomannut, että esim. sektattuja ay-sonneja kattellessa fabalta meinaa itku tulla. Jos on pääkriteereinä utarerakenne, luonne ja lypsettävyys sekä vedinten sijainti ja koittaa välttää muissa ominaisuuksissa pahoja miinuksia, ei siellä ole mitään minulle. Ei tosin Huitin listoillakaan.
-
Miten on.
Suomalainen Ay toimii ja Kanadalainen Ay toimii. Molemmat ovat eriytyneitä sukulinjastoja. Kun näitä sekoitetaan niin rupeaako tulemaan sekulia joukkoon ??? Siis hyvin poikkeavia yksilöitä, kooltaan ja toiminnaltaan.
Teoriassa pitäisi tulla 10%
-
Heh heh
-kyllä hymy hyytyy kun noiden "Ihan Sama" ja "Jotain Halpaa" sonnien tyttäriä lypselee. Toisinaan "Jotain Halpaa" on ollut monien mielestä parempi vaihtoehto kuin NTM-kuninkaat, jotka periyttää enimmässä määrin huippu-NTM:n lisäksi myös ei-toivottuja ominaisuuksia.
Niinno, täl hetkel se "Jotain Halpaa" taitaa olla toiselta nimeltään David. Ja eikös se olekin niitä holstikkisekotuksia, joita ei kenellekään pitänyt vahingossa työntää.... On vaan aika vaatimattomiks kuihtuneet maininnat sekarotuisuudesta käyttölistassa. Sit ku voidaan todeta, että juu, näistä ne suomalaiset tykkää, nii voi vaan kuvitella mitä kohta siellä listalla on. Ei ainakaan Ay:tä.
Jos FAY x CdnAY tuottaa 10% sekulia, niin se on aika vähän verrattuna siihen mitä esim FAY x SRB ja FAY X RDM tuottaa, koekappaleet kaikista tehty.
-
Niin, oon kyllä huomannut, että esim. sektattuja ay-sonneja kattellessa fabalta meinaa itku tulla. Jos on pääkriteereinä utarerakenne, luonne ja lypsettävyys sekä vedinten sijainti ja koittaa välttää muissa ominaisuuksissa pahoja miinuksia, ei siellä ole mitään minulle. Ei tosin Huitin listoillakaan.
Burdette ?
-
yllättävän moni tekee. Kaveri on siementäjänä ja kerran asiasta kyselin niin sanoi että en uskokaan kuinka isolla osalla tiloista sanotaan " Ihan sama" kun semmari kysyy että mitäs laitetaan.. :)
Mitä? Sonni on vaihtunu? Onks Jotain Halpaa kuollu?
"Ihan Saman" indeksi on nykyään parempi kuin tuon "Jotainin Halvan" :D
Meillä ei hintaa katota, siihen kompastutaan...."Jatketaan entisellä" on vanha suosikki, mutta suvun sisäisen dynamiikan säilyttämiseksi, on siirrytty kayttämään: "Samaa, kuin eka kerralla."
-
Niin, oon kyllä huomannut, että esim. sektattuja ay-sonneja kattellessa fabalta meinaa itku tulla. Jos on pääkriteereinä utarerakenne, luonne ja lypsettävyys sekä vedinten sijainti ja koittaa välttää muissa ominaisuuksissa pahoja miinuksia, ei siellä ole mitään minulle. Ei tosin Huitin listoillakaan.
Burdette ?
-Tuotos interbullissa vain 88. Saishan se olla lähempänä satasta.
-
Johan alkoo kommenttia löytyä, toivottavasti Faballa nää luetaan ja opiksi otetaan ;) ;D
-
Johan alkoo kommenttia löytyä, toivottavasti Faballa nää luetaan ja opiksi otetaan ;) ;D
Älä unta näe, että yks epämääräinen nettikirjoittelu muuttais yhtään mitään! Mm. ay-kasvattajat yhdistys ovat koittaneet 10 vuotta ihan virallisia ja asiallisia teitä muuttaa asioita, he ovat myös olleet useissa keskusteluissa faban kanssa, mutta ei heitä ole haluttu kuunnella. Tästä oli ayrshire-lehdessä 2/2010. En neuvotteluista ole itse tietoinen muuten kun tuosta lehdestä luin yhdistyksen 10-vuotistaipaleen ja se on sisältänyt monta yritystä ja monta tappiota tuolla saralla. Jos itse haluatte vaikuttaa niin voittehan koittaa laittaa Faballe suoraan palautetta, sitä pystyy laittamaan nimettömänäkin palautelaatikon kautta mutta omalla nimellä luulisi olevan tehokkaampaa.
-
Niin, oon kyllä huomannut, että esim. sektattuja ay-sonneja kattellessa fabalta meinaa itku tulla. Jos on pääkriteereinä utarerakenne, luonne ja lypsettävyys sekä vedinten sijainti ja koittaa välttää muissa ominaisuuksissa pahoja miinuksia, ei siellä ole mitään minulle. Ei tosin Huitin listoillakaan.
Burdette ?
-Tuotos interbullissa vain 88. Saishan se olla lähempänä satasta.
Mikä teillä on ruokinta; pelkkä kuiva heinä ja kaurako? Jos ruokitte vähän vahvemmin niin kyllä niistä lehmistä tuntuu tulevan maitoa ihan normiruokinnallakin vaikka isäsonnilla olis tuotosindeksiä vähempikin. Toki voihan teille osua se gaussin käytän ääripää, mutta voi se osua kohdalle minkä muun tahansa sonnin kohdallakin.
-
Mikä teillä on ruokinta; pelkkä kuiva heinä ja kaurako? Jos ruokitte vähän vahvemmin niin kyllä niistä lehmistä tuntuu tulevan maitoa ihan normiruokinnallakin vaikka isäsonnilla olis tuotosindeksiä vähempikin. Toki voihan teille osua se gaussin käytän ääripää, mutta voi se osua kohdalle minkä muun tahansa sonnin kohdallakin.
Mun mielestä on ihan harhaanjohtavaa puhua ruokinnasta tuotosindeksin yhteydessä. Se on mitattu suure, tuntuu niistä maitoa tulevan on taas jotain mutua. Jalostuksen periaate on ainakin karjanjalostuksessa sellainen, että reilusti alle keskiarvon olevat indeksit on vähän hyihyi. Jos se olis utarerakenteessa, niin johan faba kuulis kunniansa. Mutta kanukilla olematon tuotantoindeksi kyllä hyväksytään, se on uskonnon mukaista.....
selvennettäköön nyt, että käytän enemmän semexin ja huitin sonneja kuin faban. Mutta tohon lahkolaisuuteen en rupea.
-
Mikä teillä on ruokinta; pelkkä kuiva heinä ja kaurako? Jos ruokitte vähän vahvemmin niin kyllä niistä lehmistä tuntuu tulevan maitoa ihan normiruokinnallakin vaikka isäsonnilla olis tuotosindeksiä vähempikin. Toki voihan teille osua se gaussin käytän ääripää, mutta voi se osua kohdalle minkä muun tahansa sonnin kohdallakin.
Kaipa erot tuotospotentiaalissa tulee jyrkemmin näkyviin voimakkaammalla ruokinnalla kuin heikommalla, jolla huonot tuottajat lypsää edelleen mitä lypsää, mutta suuremman potentiaalin tyypit heikommin kuin mihin olisi rahkeita. ;)
Ja kyllä ne tuotosindeksit ihan oikeisiin mittatuloksiin perustuu.
-
Paras ja tehokkain sonni jalostuksen eteenpäin viemiseen on lihasonni. Ps kovatuottoisimman ensikon isän tuotosindeksi on tasan 100 (339 tuotospäivää maito vielä 47kg/pv tuotos tähän mennessä 14840kg).
-
Paras ja tehokkain sonni jalostuksen eteenpäin viemiseen on lihasonni. Ps kovatuottoisimman ensikon isän tuotosindeksi on tasan 100 (339 tuotospäivää maito vielä 47kg/pv tuotos tähän mennessä 14840kg).
Saa muuten limpparia sex sonnina.Angnusta saisivat hommata myös.
-
Niin, oon kyllä huomannut, että esim. sektattuja ay-sonneja kattellessa fabalta meinaa itku tulla. Jos on pääkriteereinä utarerakenne, luonne ja lypsettävyys sekä vedinten sijainti ja koittaa välttää muissa ominaisuuksissa pahoja miinuksia, ei siellä ole mitään minulle. Ei tosin Huitin listoillakaan.
Burdette ?
-Tuotos interbullissa vain 88. Saishan se olla lähempänä satasta.
8 kiloa valkuaista ja 234 kiloa maitoa
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45665&uuteenikkunaan=1&Medelko=1
-
Miten muuten ruokitte hirmuisesti lypsäviä lehmiä, niin että energia piisaa eivätkä lypsä lihoistaan?
-
Miten muuten ruokitte hirmuisesti lypsäviä lehmiä, niin että energia piisaa eivätkä lypsä lihoistaan?
:D
Laskukaavat loppuvat kun energiakorjattu maitomäärä on yli 48 kiloa. Seuraavat 6 kiloa voidaan perustella lehmän laihduttaman rasvan energialla :D Matemaattista mallia on virallisesti ole ainakaan olemassa..
Onneksi lehmä ei ymmärrä matematiikasta ja terveenä se tuottaa paremmalla hyötysuhteella kuin mitä mallit olettavat. Eli ratkaisu on: Pidä pötsi terveenä 24 h/vrk niin lehmä hoitaa loput 8)
-
Onneksi lehmä ei ymmärrä matematiikasta ja terveenä se tuottaa paremmalla hyötysuhteella kuin mitä mallit olettavat. Eli ratkaisu on: Pidä pötsi terveenä 24 h/vrk niin lehmä hoitaa loput 8)
Tuosta ei muuta puutu, kun että lehmä ei osaa lukea tutkimustuloksia ja rehutaulukoita (eikä siten tiedä toimivansa "väärin").
-
Niin, oon kyllä huomannut, että esim. sektattuja ay-sonneja kattellessa fabalta meinaa itku tulla. Jos on pääkriteereinä utarerakenne, luonne ja lypsettävyys sekä vedinten sijainti ja koittaa välttää muissa ominaisuuksissa pahoja miinuksia, ei siellä ole mitään minulle. Ei tosin Huitin listoillakaan.
Burdette ?
-Tuotos interbullissa vain 88. Saishan se olla lähempänä satasta.
8 kiloa valkuaista ja 234 kiloa maitoa
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45665&uuteenikkunaan=1&Medelko=1
No eihän hurja 69 keskisideindeksikään pisteissä tarkoita edes yhtä kokonaista oikeissa luvuissa. ;)
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=46080&uuteenikkunaan=1&Medelko=1
-
Niin, oon kyllä huomannut, että esim. sektattuja ay-sonneja kattellessa fabalta meinaa itku tulla. Jos on pääkriteereinä utarerakenne, luonne ja lypsettävyys sekä vedinten sijainti ja koittaa välttää muissa ominaisuuksissa pahoja miinuksia, ei siellä ole mitään minulle. Ei tosin Huitin listoillakaan.
Burdette ?
-Tuotos interbullissa vain 88. Saishan se olla lähempänä satasta.
8 kiloa valkuaista ja 234 kiloa maitoa
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45665&uuteenikkunaan=1&Medelko=1
No eihän hurja 69 keskisideindeksikään pisteissä tarkoita edes yhtä kokonaista oikeissa luvuissa. ;)
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=46080&uuteenikkunaan=1&Medelko=1
Mitä tästä opimme? Sonnien väliset hajonnat ovat melko pieniä, eikä yhdessä sukupolvessa pysty menemään kovin paljon metsään, jos tosin ei eteenpäinkään. Eli tuotoksessa alkaa jäämään jälkeen, jos käyttää monta sukupolvea kanadalaista ja rakenteessa, jos käyttää monta sukupolvea viikingin punaista.
-
Hiukan erilaista ajatusta jalostuksesta ;)
Semexin ayrshireanalyytikko Christopher Studer, joka vastaa sonnivasikoiden hankinnasta ayrshire-rodun jalostusohjelmaan, piti mielenkiintoisen esityksen kanadalaisesta sonninemävalinnasta. Esityksessä korostui se, ettei mikään lehmä voi Kanadassa tulla sonninemäksi vain siksi, että sillä sattuu olemaan hyvä lehmäindeksi. Valinnan tukena tulee aina olla vahva lehmäperhe, hyvät isälinjat myös emien puolelta, sekä erinomainen fenotyyppi kaikilta osin niin sonninemällä itsellään kuin sen emällä ja emänemällä. Kun sonni on Kanadassa saamassa hyvää jälkeläisarvostelua, erityiset nuorsonninanalyytikot, jotka useimmiten hoitavat myös sonninanalyytikon tehtäviä, käyvät kukin henkilökohtaisesti tarkastamassa useita kymmeniä kyseisen isäsonnikandidaatin tyttäriä. Tämä on välttämätöntä, koska pelkkien indeksien perusteella ei koskaan voida saada täysin oikeaa kuvaa siitä, minkälainen periyttäjä kyseinen sonni on. Kun yksi ja sama ihminen on nähnyt vähintään 30-50 tulevan isäsonnin tytärtä, ja näitä henkilöitä on useampia, saadaan varsin kattava näkemys siitä, minkälaiset paritukset ovat toimineet parhaiten, ja missä ominaisuuksissa sonni on vahva periyttäjä, sekä missä asioissa näkyy selvää hajontaa. Samalla löydetään kyseisen sonnin tyttäristä ne, joita kannattaa käyttää sonnineminä.
Fabalaisen konsulentin kans juttelin muuan pv sitten, jotenkin olin n.20 vuoden kokemuksella
eri mieltä asioista kanssaan... :P
Olipas taas kunnon tukeva myytipuhe "asiantuntialta" joka varmasti laulaa sen lauluja jonka leipää syö 8)
Parahinta jalostusta on se että voi 10-20% lehemistä siementää liharotuusella.. huonoimman aineksen poistaminen parantaa kustannustehokkaimmin eläinaineksen keskiarvoa, ei se huippujen suosiminen vaan huonoimpien poistaminen= pysyy genotyyppi laajana, vaikka fenotyyppi olisikin kapeampi, jolloin yleisterveys on paremmalla tasolla, jolloin meijeriin menevän maidon osuus tuoteusta maidosta on yli 98%.. Tämä avautuminen oli lähinnä alkiosiirtoja ja pelkästään valiolistan sonnien käyttöä vastaan.... Nuorsonnia 50%, liharotua 10% ja loput valiosonnia, jos multa kysytään.. Mitä mieltä eri maitorotujen risteytyksestä? Faban kosulentit siitä pillastuu mutta se on taas heidän oma ongelma. Onhan nuota ay/si risteytyksiä lypsylehminä, ja samassa karjassa on huonompia puhtaita holsuja....
-
Onks keskiarvolehmän keskiside hyvä ja paljonko se yhden pykälän ero oikeasti on? Mun käsittääkseni se on aika paljon ja keskiarvolehmällä olisi parannettavaa esim keskisiteessä.
-
Pelkkä keskiside on harvoin ongelma. Usein keskiside joutuu rasitukselle kun; a) liikaa maitoa utareen muille kiinnityksille, jolloin keskiside joutuu ottamaan painorasituksen "kontolleen" tai; b) lihasutare.
Karjakohtaista tuo nuorsonnien käyttö, mutta minä en käyttäisi nuoria kuin 20-25% enempää (tänä vuonna tulee alle 10%). Lihasonneja vois enemmänkin käyttää, tämäkin karjakohtainen asia; 10-40%. Pohjoismaisia nuorsonneja ei ole kuin yksi käytössä.
Burdeten kotimaan tiedoissa sen tytärien keskimääräinen maitotuotos on noin 8600 kiloa, mutta jotensakin Suomen IB muuntaa jollakin neg. painokertoimella nuo tuontisonnien tuotosindeksit ettei suomalaiset liikaa ihastuisi tuontisonneihin. https://abri.une.edu.au/online/cgi-bin/i4.dll?1=232121&2=23333E&3=56&5=2B3C2B3C3A&6=5C5E275B255B (http://ttps://abri.une.edu.au/online/cgi-bin/i4.dll?1=232121&2=23333E&3=56&5=2B3C2B3C3A&6=5C5E275B255B)
Tuosta alimmalta riviltä läytyy lukema joka muuntuu kiloiksi kun kertoo sen 0,45:llä se on burdeten tyttärien keskituotos.
-
^Ib ei kyllä ole suomen eikä edes pohjoismaiden ja burdetella ei ole vielä navia.. ;) ;D
-
Jokainen saa onneksi tehdä jalostusvalintansa itse ja moni on valintansa tehnyt. http://www.youtube.com/watch?v=-iFbEo9nJRM
-
^Ib ei kyllä ole suomen eikä edes pohjoismaiden ja burdetella ei ole vielä navia.. ;) ;D
ei trajanus,faban interbul on pohjoismainen nav interbul,lähes jokainen sonnifirma julkasee oman interbulinsa muutettuna omaan arvostelumuotoonsa,tästä syystä faban interbuliin on järkevä suhtautua varauksella ja selvittää sonnien kotimaiden indeksit.
-
Hiukan erilaista ajatusta jalostuksesta ;)
Semexin ayrshireanalyytikko Christopher Studer, joka vastaa sonnivasikoiden hankinnasta ayrshire-rodun jalostusohjelmaan, piti mielenkiintoisen esityksen kanadalaisesta sonninemävalinnasta. Esityksessä korostui se, ettei mikään lehmä voi Kanadassa tulla sonninemäksi vain siksi, että sillä sattuu olemaan hyvä lehmäindeksi. Valinnan tukena tulee aina olla vahva lehmäperhe, hyvät isälinjat myös emien puolelta, sekä erinomainen fenotyyppi kaikilta osin niin sonninemällä itsellään kuin sen emällä ja emänemällä. Kun sonni on Kanadassa saamassa hyvää jälkeläisarvostelua, erityiset nuorsonninanalyytikot, jotka useimmiten hoitavat myös sonninanalyytikon tehtäviä, käyvät kukin henkilökohtaisesti tarkastamassa useita kymmeniä kyseisen isäsonnikandidaatin tyttäriä. Tämä on välttämätöntä, koska pelkkien indeksien perusteella ei koskaan voida saada täysin oikeaa kuvaa siitä, minkälainen periyttäjä kyseinen sonni on. Kun yksi ja sama ihminen on nähnyt vähintään 30-50 tulevan isäsonnin tytärtä, ja näitä henkilöitä on useampia, saadaan varsin kattava näkemys siitä, minkälaiset paritukset ovat toimineet parhaiten, ja missä ominaisuuksissa sonni on vahva periyttäjä, sekä missä asioissa näkyy selvää hajontaa. Samalla löydetään kyseisen sonnin tyttäristä ne, joita kannattaa käyttää sonnineminä.
Fabalaisen konsulentin kans juttelin muuan pv sitten, jotenkin olin n.20 vuoden kokemuksella
eri mieltä asioista kanssaan... :P
Olipas taas kunnon tukeva myytipuhe "asiantuntialta" joka varmasti laulaa sen lauluja jonka leipää syö 8)
Parahinta jalostusta on se että voi 10-20% lehemistä siementää liharotuusella.. huonoimman aineksen poistaminen parantaa kustannustehokkaimmin eläinaineksen keskiarvoa, ei se huippujen suosiminen vaan huonoimpien poistaminen= pysyy genotyyppi laajana, vaikka fenotyyppi olisikin kapeampi, jolloin yleisterveys on paremmalla tasolla, jolloin meijeriin menevän maidon osuus tuoteusta maidosta on yli 98%.. Tämä avautuminen oli lähinnä alkiosiirtoja ja pelkästään valiolistan sonnien käyttöä vastaan.... Nuorsonnia 50%, liharotua 10% ja loput valiosonnia, jos multa kysytään.. Mitä mieltä eri maitorotujen risteytyksestä? Faban kosulentit siitä pillastuu mutta se on taas heidän oma ongelma. Onhan nuota ay/si risteytyksiä lypsylehminä, ja samassa karjassa on huonompia puhtaita holsuja....
Älä ikinä sotke simmentaalia lypsyrotuihin,on muuten niin v.tun huono rehunhyötysuhde että voi elämän kevät,tuo tietää vielä ongelmia kyseisten elukoiden terveydelle,käy ainoastaan suomenkarjatyyliselle korsipitoiselle ruokinnalle.
-
Ei se lypsytyyppinen simmentaali ihan huono ole. Taitaa olla samaa tasoa kuin länkkäri ? Vissiin rave-loordi tarkoitti tällaista ???
-
http://www.youtube.com/watch?v=Ha8rg75FL9c
-
^Ib ei kyllä ole suomen eikä edes pohjoismaiden ja burdetella ei ole vielä navia.. ;) ;D
ei trajanus,faban interbul on pohjoismainen nav interbul,lähes jokainen sonnifirma julkasee oman interbulinsa muutettuna omaan arvostelumuotoonsa,tästä syystä faban interbuliin on järkevä suhtautua varauksella ja selvittää sonnien kotimaiden indeksit.
Ei kyllä niitä interbulleja on vain yksi ja ainoa mikä kokoaa kansalliset arvostelut vertailtaviksi.
http://www.interbull.org/
Se on sen tarkoitus rankata eri maiden sonnit järjestykseen ja tuoda ne helposti vertailtaviksi. Eikä interbullilla ole mitään intressejä saada toisia näyttämään hyviltä ja toisia huonoilta.
Firmojen omissa arvosteluissahan on maailmalla toisinaan ollut vähän luottamuspulaa, kun myyväksi arvioidulle sonnille on siirretty toisen sonnin tyttäriä jne huijattu parempi arvostelu.
Sitten kun tuontisonneilla on pohjoismaissa poikineita tyttäriä ne saa navin mihin on tosiaan syytä suhtautua varauksella, sillä emäjoukko on hyvin valikoitunut.
Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa.
-
Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa.
Ei kun kivisadetta oottamaan. Kyllä uskovaiset ny hermostuu taas :D
-
Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa.
Ei kun kivisadetta oottamaan. Kyllä uskovaiset ny hermostuu taas :D
Kyllä kallo luuta kasvaa kun sitä tarpeeksi hakkaa.. ;D
Eiku ne saa hätistettyä pois ku kysyy että jos se kanustanian ay on niin perin täydellinen niin kuin se ei sitten kelpaa kanustanialaisille itselleen kun se on ihan pieni marginaalirotu.. Mulle ei oo kukaan fana koskaan vastannu. ;D
-
kun se on ihan pieni marginaalirotu..
FAY:n jalostukselle voisi tehäkin hyvää hyväksyä tämä tosiasia, että se on marginaalirotu ja unohtaa ne pullistelut maailman suurimmasta punaisesta populaatiosta. Joissakin tapauksissa se on toimivin, toisilla taas ei.
-
^Ib ei kyllä ole suomen eikä edes pohjoismaiden ja burdetella ei ole vielä navia.. ;) ;D
ei trajanus,faban interbul on pohjoismainen nav interbul,lähes jokainen sonnifirma julkasee oman interbulinsa muutettuna omaan arvostelumuotoonsa,tästä syystä faban interbuliin on järkevä suhtautua varauksella ja selvittää sonnien kotimaiden indeksit.
Ei kyllä niitä interbulleja on vain yksi ja ainoa mikä kokoaa kansalliset arvostelut vertailtaviksi.
http://www.interbull.org/
Se on sen tarkoitus rankata eri maiden sonnit järjestykseen ja tuoda ne helposti vertailtaviksi. Eikä interbullilla ole mitään intressejä saada toisia näyttämään hyviltä ja toisia huonoilta.
Firmojen omissa arvosteluissahan on maailmalla toisinaan ollut vähän luottamuspulaa, kun myyväksi arvioidulle sonnille on siirretty toisen sonnin tyttäriä jne huijattu parempi arvostelu.
Sitten kun tuontisonneilla on pohjoismaissa poikineita tyttäriä ne saa navin mihin on tosiaan syytä suhtautua varauksella, sillä emäjoukko on hyvin valikoitunut.
Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa.
Jos se Interbull on sama kaikissa maissa, niin miksi samat sonnit eivät ole likimainkaan samassa paikassa eri maissa, eikä niillä ole edes yksittäiset ominaisuudet samassa järjestyksessä? Oli silloin aika hassua lukea, kun Interbull aloitti toimintansa, kun Ruotsissa ja Suomessa kuulutettiin yhtä aikaa, että meillä on maailman parhaat sonnit, Ja siiloin ainoa rankkaus oli valkuaiskilot, eli samassa ominaisuudessa oltiin yhtä aikaa maailman parhaita. Luin jostain kauan sitten jutun, jossa selitettiin, että interbullit lasketaan joka maahan erikseen, ja joka maan omat sonnit saavat siinä kotikenttäetua, kun ne ovat sukua sen maan sonneille enemmän kuin muiden maiden sonneille. Ainakin Italiassa on ihan eri näköinen lista kuin Pohjoismaissa. Ja molemmissa maissa ollaan vedetty aika komeasti kotiinpäin.
Italian interbull:
http://www.anafi.it/IndiciGenetici/Dati/CLAINT.TXT
Pohjoismaiden Interbull:
http://www.vikinggenetics.com/dk/sdm/interbull.asp
Interbull on kompromissi, jossa joka maa haluaa näyttää omassa maassa hyvältä. Se on totta, että kaikki listat lasketaan samassa paikassa joka maan sinne lähettämien arvostelujen perusteella, mutta ihan yksiviivaista laskentaa se ei ole. Matematiikalla ja tilastoilla voidaan osoittaa todeksi melkein mitä vaan, kun laittaa painoja ja olettamuksia sopivasti. Mistä muka NAV voi tietää, miten pitkään jonkun sonnin tyttäret tulevat kestämnään jossain maassa, jossa ei ole yhtään sen sonnin tytärtä lypsyssä? Jostain syystä Interbull antaa aina huonommat ennusteet muiden maiden sonneille. SE johtuu siitä, että kun oikeaa tietoa ei ole, se paikataan oletuksella, joka perustuu sopivaan tutkimukseen tai tilastoon. Ja niitä löytyy jokaiseen tarpeeseen.
-
^No Kanadan mace näkyy olevan samaa mieltä missä on parhaat ay-sonnit. Burdette ei 1500 Lpillä pääse lähellekään listaa jolla keikkuu pohjoismaan pojat. Itseasiassa kanujen omatkaan ei pärjää mace-listalle alkuunkaan, mutta ranta-ahon passeli on pirun kovaa kamaa.
Huonot korjauskertoimet vai.. 8)
No siis millä ihmeen logiikalla maat lähettäisi tietoja interbulliin jos se vääristelisi niitä jonkun toisen hyväksi?
-
P
Älä ikinä sotke simmentaalia lypsyrotuihin,on muuten niin v.tun huono rehunhyötysuhde että voi elämän kevät,tuo tietää vielä ongelmia kyseisten elukoiden terveydelle,käy ainoastaan suomenkarjatyyliselle korsipitoiselle ruokinnalle.
[/quote]
Sen takia liharotua ettei varmana jää paskaelikon jälkeläistä lypsyyn vaan, se lähtee
loppukasvattajalle jne...
-
^Ib ei kyllä ole suomen eikä edes pohjoismaiden ja burdetella ei ole vielä navia.. ;) ;D
ei trajanus,faban interbul on pohjoismainen nav interbul,lähes jokainen sonnifirma julkasee oman interbulinsa muutettuna omaan arvostelumuotoonsa,tästä syystä faban interbuliin on järkevä suhtautua varauksella ja selvittää sonnien kotimaiden indeksit.
Ei kyllä niitä interbulleja on vain yksi ja ainoa mikä kokoaa kansalliset arvostelut vertailtaviksi.
http://www.interbull.org/
Se on sen tarkoitus rankata eri maiden sonnit järjestykseen ja tuoda ne helposti vertailtaviksi. Eikä interbullilla ole mitään intressejä saada toisia näyttämään hyviltä ja toisia huonoilta.
Firmojen omissa arvosteluissahan on maailmalla toisinaan ollut vähän luottamuspulaa, kun myyväksi arvioidulle sonnille on siirretty toisen sonnin tyttäriä jne huijattu parempi arvostelu.
Sitten kun tuontisonneilla on pohjoismaissa poikineita tyttäriä ne saa navin mihin on tosiaan syytä suhtautua varauksella, sillä emäjoukko on hyvin valikoitunut.
Ja tuotos nyt on vaan kanadan ayn huono puoli ei se muuksi muutu ja itsekin asian tiedostavat kun LPIn tuotosopaino on ihan omaa luokkaansa (pohjoismaiset sonnit saa kanadassa järjstäen kovat lpit).
Kanadassa ayrshiren keskituotos on 7ssä tonnissa.
Interbulleja on totta kyllä vain yksi ja ainoa,mutta jokainen maa joka hyödyntää interbullin tietoja,muuttaa ne oman maansa asteikolle,esimerkiksi manitsemasi mace arvostelut ovat näitä muutettuja arvosteluita jolloin luotettavuus kärsii aina, maista riippumatta.Ajatus helposta luettavuudesta on hyvä muttei toimi luultavasti ikinä. luotetavinta on valita sonnit käyttöön kotimaansa arvosteluiden perusteella plus suku tueksi.
-
Interbull laskee arvostelut, ja itse asiassa Interbulliin tietoja lähettävät maat joutuvat hyväksyttämään indeksien laskentaan (myös omiin kansallisiin arvosteluihinsa) Interbullissa jos haluavat, että ko. maan sonnit saavat IB arvostelun.
Interbull arvosteluissa on omat heikkoutensa, mutta niillä on myös omat selkeät etunsa.
Suurin hyöty on se, että tulokset ovat skaalalla joiden lukemiseen on totuttu. Esim. Jenkkiarvosteluissa sonnin TPI voi olla 1550 ja utarerakenne +0,70, mutta suhteellisen harva osannee arvioida onko jalostusarvo Jenkeissä tuolloin "plussalla" vai "miinuksella" ja miten se vertautuu Pohjoismaiseen 100:n tasoon? Väittäisin, että kohtuullisen harva pystyy ilman tiedon etsintää edes sanomaan mikä on Kanadan tai USA:n keskiarvo monissa indekseissä.
Varsinkin holsteinilla lukuisten mahdollisten tuontimaiden arvostelujen edes suurin piirtein luotettava vertaaminen ilman Interbullin arvosteluja vaatisi hirmuisen määrän työtä ja silti lopputulos olisi enemmän tai vähemmän arvaus.
Interbull arvostelut toimivat meillä aivan riittävän hyvin silloin kun tietyn maan sonneja on käytetty paljon esim. Pohjoismaissa. Ongelmat liittyvät niihin tapauksiin jossa tietyn maan suvut ja sonnit ovat täällä ennestään hyvin tuntemattomia.
Interbull arvostelujen kyseenalaistaminen on paikallaan silloin kun katsellaan sonneja maasta jonka ainesta ei ole käytetty Pohjoismaissa, tai Pohjoismaisten sonnien arvosteluja maissa jossa niitä ei ole käytetty ollenkaan tai käyttö on ollut hyvin vähäistä.
-
Eikös tietojen muuttaminen Interbullin kautta toisen maan indekseihin keskiarvoista niitä. Esim. kun pohjoismainen arvostelu ei pidä jenkkien utareterveystietoa yhtä luetettavana, niin laskenta jonkin verran "maltilistaa" tuloksia. Sama pätee tietenkin muihinkin ominaisuuksiin ja toimii myös toisin päin. Eli hyvät sonnit hieman kärsivät ja huonot hyötyvät muunnoksesta. Jalo varmaan korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.
-
http://www.interbull.org/
En tajua tuota sivua, en löytänyt sieltä mitään "listoja" missä sonnit voisi järjestää roduittain, maittain jne... Faban sivuilta pääsee IB: arvosteluihin jossa voi kikkailla kaikenlaisilla listoilla. Faban pitämä IB on minulle riittänyt, se on ihan tarpeeksi selkeä ja melko moni sonni sieltä löytyy ja jos ei löydy niin usein löytyy sonnin kotimaan sivuilta. Kanadan lisäksi Britanniassa on ihan avoimesti sonnit esitelty, jossa sonnin arvostelun lisäksi pääsee näkemään emän tiedot hyvin avoimesti. USA:ssakin pääsee kattomaan emien tietoja USA-holstein ja USA-ayrshire -sivujen kautta, maitomäärät tosin täytyy muuntaa 0,45 kertoimella kiloiksi. Ihan riittävästi tietoja löytyy sitten sonnin kotimaan järjestelmistä. Yhdysvalloissa kuitenkin huonosti ilmoitellaan käyttöomnaisuuksia, kuten luonne ja lypsettävyys myös poikimavaikeudet puuttuu joskus.Tietääkö kukaan miksi moinen?
-
Eikös tietojen muuttaminen Interbullin kautta toisen maan indekseihin keskiarvoista niitä. Esim. kun pohjoismainen arvostelu ei pidä jenkkien utareterveystietoa yhtä luetettavana, niin laskenta jonkin verran "maltilistaa" tuloksia. Sama pätee tietenkin muihinkin ominaisuuksiin ja toimii myös toisin päin. Eli hyvät sonnit hieman kärsivät ja huonot hyötyvät muunnoksesta. Jalo varmaan korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.
Pohjoismainen ja Jenkkien (tai oikeastaan juuri minkään muun maan) utareterveys- ja muutkin terveysarvostelut ovat kaksi aikalailla eri asiaa, eivätkä voi mitenkään
olla keskenään täysin vertailukelpoisa. Jenkeissä ei ole käytettävissä hoitotietoja, joten homma perustuu siellä solulukuihin. Eli ei näissä ominaisuuksissa voi mitenkään olla edes mahdollista, että sonnit asettuvat samaan järjestykseen.
Mutta pääpiirteittäin homma toimii juuri noin, esim IB 80 tason tuotossonni itse asiassa hyötyy siitä, että matalampi luotettavuus "litistää" arvostelua keskiarvoa kohti, 120 tason sonni taas kärsii. Se paljonko hajonta pienenee riippuu siitä kuinka paljon yhteistä vertailupohjaa on.
Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta. Toinen mahdollisuus on se, ettei kyseisen maan indeksi ole läpäissyt Interbullin "testiaajoa" tai syystä tai toisesta ei ole haluttu jotain ominaisuutta Interbull vertailuun.
-
Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta.
suomessakan ei ole luotetavaa tiedonkeruuta ja sen näkyy
-
Eikös tietojen muuttaminen Interbullin kautta toisen maan indekseihin keskiarvoista niitä. Esim. kun pohjoismainen arvostelu ei pidä jenkkien utareterveystietoa yhtä luetettavana, niin laskenta jonkin verran "maltilistaa" tuloksia. Sama pätee tietenkin muihinkin ominaisuuksiin ja toimii myös toisin päin. Eli hyvät sonnit hieman kärsivät ja huonot hyötyvät muunnoksesta. Jalo varmaan korjaa, jos olen ymmärtänyt väärin.
Pohjoismainen ja Jenkkien (tai oikeastaan juuri minkään muun maan) utareterveys- ja muutkin terveysarvostelut ovat kaksi aikalailla eri asiaa, eivätkä voi mitenkään
olla keskenään täysin vertailukelpoisa. Jenkeissä ei ole käytettävissä hoitotietoja, joten homma perustuu siellä solulukuihin. Eli ei näissä ominaisuuksissa voi mitenkään olla edes mahdollista, että sonnit asettuvat samaan järjestykseen.
Mutta pääpiirteittäin homma toimii juuri noin, esim IB 80 tason tuotossonni itse asiassa hyötyy siitä, että matalampi luotettavuus "litistää" arvostelua keskiarvoa kohti, 120 tason sonni taas kärsii. Se paljonko hajonta pienenee riippuu siitä kuinka paljon yhteistä vertailupohjaa on.
Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta. Toinen mahdollisuus on se, ettei kyseisen maan indeksi ole läpäissyt Interbullin "testiaajoa" tai syystä tai toisesta ei ole haluttu jotain ominaisuutta Interbull vertailuun.
Onkos jenkkien tuotostiedoissa otettu se huomioon,siellä maitohormonin käyttö on sallittua eli lehmiä lypsätetään keinotekoisesti.
-
Kyllä hormoonin käytön vaikutus on poistettu. Tuo maitohormoonin käyttö jenkeissäkin alkaa olemaan menneisyyttä. Suuri osa tiloista on siitä jo luopunut ja loputkin tulevat luopumaan jossain vaiheessa. "Hormoonivapaat" tilat saavat maidosta parempaa hintaa ja osa supermarketeista ei suostu myymäänkää hormooneilla tuotettua maitoa.
Suomessa vaan tuntuu elävän sitkeässä tuo hormoonikauhistelu. Ei haluta myöntää, että suomalainen eläinaines on ainakin holsteinin osalta vielä selvästi kehittyneitä karjatalousmaita jäljessä. Muiden maiden paremmmat tulokset laitetaan aina jonkin hormoonin tai vastaavan kauhistelun aiheen syyksi.
-
Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta.
suomessakan ei ole luotetavaa tiedonkeruuta ja sen näkyy
Se harmitta vielä enemmän ettei kerättyjä tietoja edes julkista. Vedotaan aina johonkin tietosuojaan tai vastavaan. Koittaa vielä aika jolloin suuri osa tiloista ei anna tietojaan jollei tietojen annolla saa mitään vastinetta
-
Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta.
suomessakan ei ole luotetavaa tiedonkeruuta ja sen näkyy
Sinänsä vähän hassu kommentti kun esmes jenkeillähän on ollut hankaluuksia luotettavan tiedonkeruun kanssa. Kun Jose aamulla kerää yön aikana syntyneet vasikat niin siinä vähän merkit menee miten sattuu ja aika hyvällä prosentilla ihan väärin.
-
Lypsikin ihmettelyyn luonne, lypsettävyys ja poikimavaikeustietojen puuttumiseen on aika yksinkertainen selitys, Joissain maissa ei ole olemassa indeksejä ko. ominaisuuksille, koska ei ole toimivaa tiedonkeruuta.
suomessakan ei ole luotetavaa tiedonkeruuta ja sen näkyy
Tarkoitin lähinnä sitä, ettei indeksejä voi laskea, jollei tietoja jostain ominaisuudesta kerätä.
Mitä muuten tarkoitat luotettavan tiedonkeruun puuttumisella Suomessa?
-
Kyllä hormoonin käytön vaikutus on poistettu. Tuo maitohormoonin käyttö jenkeissäkin alkaa olemaan menneisyyttä. Suuri osa tiloista on siitä jo luopunut ja loputkin tulevat luopumaan jossain vaiheessa. "Hormoonivapaat" tilat saavat maidosta parempaa hintaa ja osa supermarketeista ei suostu myymäänkää hormooneilla tuotettua maitoa.
Suomessa vaan tuntuu elävän sitkeässä tuo hormoonikauhistelu. Ei haluta myöntää, että suomalainen eläinaines on ainakin holsteinin osalta vielä selvästi kehittyneitä karjatalousmaita jäljessä. Muiden maiden paremmmat tulokset laitetaan aina jonkin hormoonin tai vastaavan kauhistelun aiheen syyksi.
Hormonin vaikutuksen pystyy indeksilaskennassa poistamaan, jos koko karjaa käsitellään samalla lailla. Jos osaa karjasta piikitetään, ja osaa ei niin laskenta ei toimi oikein.
Sama pätee tietenkin kaikkeen muuhunkin spesiaalikohteluun Jenkeissä ja kaikkialla muuallakin.
Hyvin arvokkaita jalostus-/ näyttelyeläimiä kohdellaan usein paremiin kuin "taviksia" ja se aiheuttaa harhaa tuloksiin.
Jos parhaat lehmät ovat olkipohjaisissa tilavissa karsinoissa, seuraavaksi parhaat "eliittinavetassa" parsissa ja muu porukka isossa pihattonavetassa, niin on jokseenkin loogista, että tuloksiin ja indekseihin tulee harhaa.
Suomen holsteinaineksen "jälkeenjääneisyys" ei välttämättä ole niin suurta kuin puhutaan. Ainakin Jenkkien ja Kanadan genomitesteissä olleet suomalaiseläimet ovat itse asiassa pärjänneet oikein hyvin. Ne pystyvät esim. haastamaan erittäin hyvin ne eläimet joista on markkinoilla edullisia alkioita, silloin kun mennään kalliimpaan hintaryhmään, niin ulkomaisten emien taso on osittain parempi, osittain ei.
-
Genomitestien perusteella parhaimmat suomalaiset eläimet ovat kyllä täysin kilpailukykyisiä. Genomitestattuja eläimiä vain on niin vähän, että niiden perusteella ei voida vielä sanoa mitään populaation tasosta. Siinä ollaan ihan samaa mieltä että Suomeen tuodaan hyvinkin keskinkertaisista emistä alkioita, joita myydään Suomessa huippualkioina vain kun niiden kotimaa on Kanada. Suomestakin saisi vastaavan tasoisia ja parempiakin alkiota edullisemmin.
Tuo spesiaalieläinten spesiaalikohtelu on aivan totta. Täytyy kuitenkin muistaa, että nuorsonnien tytärryhmät testataan ainakin jenkkien puolella ns. commercial-karjoissa commercial olosuhteissa. Niissä ei varmasti ole liian hyvästä hoidosta johtuvaa harhaa. Jenkkeissä kun on useita kilpailevia sonnifirmoja, ne valvovat toinen toistaa, että "liian hyviä" tuloksia ei pääse syntymään. Sitäkin kautta olisin enemmän huolissani Suomen omasta jälkeläisarvostelusta ja sen luotettavuudesta.
Trajanuksen epäilyyn Josen kyvystä erottaa yöllä syntyneet vasikat toisistaan sen verran, että ainakin osa sonnifirmoista jenkeissä dna-testaa kaikki nuorsonnityttäret. Eli kaikki sonnin arvostelussa olevat tyttäret ovat varmasti oikeasta isästä. Suomessa ei vastaavaa systeemiä tietenkään voi olla. Eikös juuri yksi tapaus paljastunut vasta sen jälkeen kun oli mennyt erirotuisten sonnien annokset sekaisin. Kuinkahan paljon Faba sotkee samanrotuisia annoksia, jotka jäävät lopullisesti eri isän nimiin?
-
Genomitestien perusteella parhaimmat suomalaiset eläimet ovat kyllä täysin kilpailukykyisiä. Genomitestattuja eläimiä vain on niin vähän, että niiden perusteella ei voida vielä sanoa mitään populaation tasosta. Siinä ollaan ihan samaa mieltä että Suomeen tuodaan hyvinkin keskinkertaisista emistä alkioita, joita myydään Suomessa huippualkioina vain kun niiden kotimaa on Kanada. Suomestakin saisi vastaavan tasoisia ja parempiakin alkiota edullisemmin.
Tossa tuotialkioiden laadussa ja hinnassa olet kyllä väärässä.Olen ollut jo pitkään Semexin postituslistalla ja aina lukenut myytävien alkioiden tiedot vaikka en ole ollut ostoaikeissa, mielstäni Suomeen valikoitujen ja tarjottujen alkioiden taso on huikea, mutta taas hinta on hyvin laatua vastaava tai hyvinkin edullinen. Tänä vuonna ostin vasta ekan Kanadan alkion, hinta oli 340 + alv, emä on 3 krt poikinut VG87 luokitettu, kaikki emät 3 polvea eteenpäin myös isänkin puolelta ovat lypsäneet 10-tonnin kausia, ja tätä emää lukuunottamatta muut emät ovat EX-luokitettuja - kyse on siis ay-alkiosta. Näin edullisesti ei edes Suomesta saa keskitason alkiota eikä noin hyvästä suvusta missä yhdistyy sekä rakenne että tuotos! Lisäksi koko emälinja on sonninemiä ja niiden pojat ovat jopa Suomessakin käytettyjä hyviä rakennesonneja. Totesin vaan kun koitin haravoida että saako Suomesta saman tasoista alkiota samalla hinnalla, niin ei saa! Suomeen tuotavat alkiot haravoidaan aika tarkkaan sillä tuontikulut + rekisteröintikulu on niin iso kulu ettei Kanadasta kannata keskitason alkioita tänne tuoda. Tottakai hyvistäkin alkioista syntyneet eivät ole aina huippueläimiä itse mutta ne voivat olla sitten periyttäjänä hyviä ja niiden avulla voidaan pystyä luomaan Suomeen hyviä lehmäperheitä ja tällä tavalla edistää jalostusta. Ruotsissahan jotkut ovat näihin kanadan alkioista syntyville käyttäneet vain SRB-sonnia niin ovat saaneet vähän erilaisen lehmäperheen luotua niiden avulla.
-
Trajanuksen epäilyyn Josen kyvystä erottaa yöllä syntyneet vasikat toisistaan sen verran, että ainakin osa sonnifirmoista jenkeissä dna-testaa kaikki nuorsonnityttäret. Eli kaikki sonnin arvostelussa olevat tyttäret ovat varmasti oikeasta isästä. Suomessa ei vastaavaa systeemiä tietenkään voi olla. Eikös juuri yksi tapaus paljastunut vasta sen jälkeen kun oli mennyt erirotuisten sonnien annokset sekaisin. Kuinkahan paljon Faba sotkee samanrotuisia annoksia, jotka jäävät lopullisesti eri isän nimiin?
Ei se ole oma epäilys vaan ihan heidän itsensä tiedostama ongelma, mihin ovat yrittäneet saada parannusta kuka kuinka voimakkaasti. Esim ihan perustamalla omia testikarjoja, missä valvotaan asiaa.
Näitä väärää sonnia väärään olkeen on sattunut pitkin maailmaa ja sattuu varmaan edelleen.
Kanustanian alkioilla kyllä on hyvä hinta-laatu-suhde, johtuen varmaan melko pitkälti että siellä huuhdellaan paljon ja rutiinilla mikä laskee kustannuksia ja samoin kilpailu osaltaan kun markkinoilla on paljon toukkia.